EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2013 SWD(2013) 532 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Puhdasta ilmaa Euroopalle -ohjelma Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä sekä direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta Ehdotukseen neuvoston päätökseksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvään vuonna 1999 tehtyyn happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisestä {COM(2013) 917 final} {COM(2013) 918 final} {COM(2013) 919 final} {COM(2013) 920 final} {SWD(2013) 531 final} FI FI
1. ONGELMAN MÄÄRITTELY 1.1. Poliittinen tausta Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Vuonna 2010 niistä aiheutuneiden ennenaikaisten kuolemien määrä oli yli 400 000 ja 62 prosenttia EU:n alueesta oli altistunut rehevöitymiselle, mihin sisältyi 71 prosenttia Natura 2000 -verkoston ekosysteemeistä. Terveyshaittojen ulkoiset kokonaiskustannukset ovat 330 940 miljardia euroa. Suoriin taloudellisiin vahinkoihin sisältyy 15 miljardia euroa menetetyistä työpäivistä, 4 miljardia euroa terveydenhuollon kustannuksista, 3 miljardia euroa sadonmenetyksistä ja miljardi euroa rakennuksille aiheutuneista vahingoista. EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla on kehitetty ilmanlaatupoliittisia toimenpiteitä näihin ongelmiin vastaamiseksi. Jälkiarviointi on tehty EU:n politiikan pääasiallisista toimenpiteistä: ilman pilaantumista koskevasta vuoden 2005 teemakohtaisesta strategiasta, ilmanlaatudirektiiveistä 1, kansallisia päästörajoja koskevasta direktiivistä 2 ja lukuisista säädöksistä, joilla torjutaan ilman pilaantumista lähteellä. Tällä politiikalla on vähennetty päästöjä huomattavasti vuosina 1990 2010 ja yleisesti ottaen ratkaistu EU:n happosadeongelma (happamoituminen) 3. Hiukkaspäästöistä aiheutuvia pääasiallisia terveyshaittoja on vähennetty vuosina 2000 2010 noin 20 prosenttia 4. Ilmanlaatupolitiikan yleinen rakenne on johdonmukainen, mutta sääntöjen tosiasiallisen noudattamisen takaamiseksi kuormituslähteiden valvonta, päästöjen enimmäismäärät ja ilmanlaadun standardit on sovitettava paremmin yhteen. 1.2. Suurimmat ratkaisemattomat ongelmat Merkittäviä ongelmia esiintyy edelleen mainituista edistysaskelista huolimatta. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat ympäristöongelmista eniten kuolemantapauksia EU:ssa. Niistä aiheutuu kymmenen kertaa enemmän ennenaikaisia kuolemantapauksia kuin tieliikenneonnettomuuksista 5 ja merkittäviä terveyshaittoja. Tämän vuoksi myös tuottavuus laskee. Rehevöityminen on ekosysteemeille merkittävin ratkaisematon ongelma. Kolme neljäsosaa EU:n arvokkaimmista ekosysteemeistä on uhattuna, mikä vaarantaa sen 200 300 miljardin euron arvoisen hyödyn, joka Natura 2000 -verkostosta vuosittain saadaan. Tähän liittyy kaksi erityisongelmaa. Ensinnäkin ilmanlaatustandardeja rikotaan huomattavasti, koska kolmasosassa EU:n ilmanlaadun hallinta-alueista ylitetään hiukkaspäästöjen (PM 10 ) ja neljäsosassa typpidioksidin (NO 2 ) raja-arvot. 1 2 3 4 5 Direktiivit 2008/50/EY ja 2004/107/EY. Direktiivi 2001/81/EY. Päästövähennykset johtuvat suurten polttolaitosten rikkipäästöjä koskevasta EU:n lainsäädännöstä ja vähän rikkipäästöjä aiheuttavan tieliikenteen polttoainevaatimuksista, jotka ovat mahdollistaneet tehostettujen katalysaattoreiden käytön Euro 4 -standardista lähtien. Hiukkasiin liittyvien epäpuhtauksien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia oli 379 420 vuonna 2010 ja otsonista johtuvia ennenaikaisia kuolemia 26 500. EUROSTATIN tilastojen mukaan liikennekuolemien määrä 27 jäsenvaltion EU:ssa oli noin 35 000 vuonna 2010. FI 2 FI
Toiseksi EU ei pysty saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitettaan, vaikka EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatettaisiin täysimääräisesti. Ennusteiden mukaan PM 2,5 -hiukkaset ja alailmakehän otsoni aiheuttavat vuonna 2020 edelleen 340 000 ennenaikaista kuolemaa. 1.3. Taustatekijät Ilmanlaatustandardien ylittäminen Dieselpäästöt ovat NO 2 - ja NO x -raja-arvojen ylittymisen suurin syy Vaikka dieselkäyttöisten henkilöautojen NO x -päästöjen raja-arvoja tiukennettiin nelinkertaisesti vuosina 1993 2009 (Euro 1 -päästörajoista Euro 5 -päästörajoihin), arvioiden mukaan keskimääräiset NO x -päästöt todellisissa ajo-olosuhteissa ovat nousseet jonkin verran. Tämä on merkittävin syy siihen, miksi raja-arvot ylittyvät tällä hetkellä. Pienpolttolaitokset ja keskittynyt paikallinen ilmansaaste ovat hiukkaspäästöjen raja-arvojen ylittymisen suurin syy Kiinteiden polttoaineiden polttaminen kotitalouksissa on suurin syy siihen, että paikallinen ilmansaaste ylittää raja-arvot. Joillakin maantieteellisillä alueilla on useita päästölähteitä ja pinnanmuodostus estää haitta-aineiden tehokkaan leviämisen 6. Huono koordinointi kansallisten ja paikallisten toimien välillä sekä valmiuksien puute alueellisella ja paikallisella tasolla on tehnyt sääntöjen noudattamisesta vaikeampaa ja kalliimpaa Viranomaiset ovat usein reagoineet ilmansaasteiden vähentämiseen liian myöhään. Osa ongelmaa on ilmansaasteita koskevien suunnitelmien laatimiseen, toteutukseen ja seurantaan liittyvä valmiuksien puute. Kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin mukaisten kansallisten ohjelmien ja ilmanlaatudirektiivejä koskevien toimintasuunnitelmien välistä koordinointia voitaisiin parantaa. EU ei saavuta ilmanlaatua koskevaa pitkän aikavälin tavoitettaan Monet alat aiheuttavat muita terveyshaittoja vuoden 2020 jälkeen Kaikki keskeiset alat aiheuttavat osaltaan joko hiukkas- tai otsonipitoisuuksia, ja tähän on puututtava. Kustannustehokkaimmin päästöjä voidaan vähentää aloilla, joilla päästöjä on vähennetty vähiten (esim. maatalous, keskisuuret polttolaitokset, liikkuvat työkoneet ja kansainvälinen alusliikenne) 7. Maatalouden ammoniakkipäästöt aiheuttavat loput ympäristövaikutuksista Maatalous aiheuttaa 90 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja on rehevöitymisen pääasiallinen syy. Kustannustehokkaiden vähennyksien aikaansaamiseksi on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joista monet hyödyttäisivät viljelijöitä. Jatkuva taustakuormitus merkitsee, että vaikutuksia ei voida vähentää tehokkaasti pelkästään paikallisilla toimilla Suurimpiin ongelmiin liittyy keskeisesti taustakuormitus 8, joka ei ole paikallisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnan piirissä. Osa tästä kuormituksesta on kansallista ja 6 7 8 Esim. vaatimuksia ei noudateta joissain tärkeissä asutuskeskuksissa Euroopassa, kuten Milanossa, Madridissa, Barcelonassa ja Lontoossa. Erityisesti valtioissa, jotka eivät ole vielä ilmoittaneet rikin ja/tai typen oksidien valvonta-alueita. Mitatut epäpuhtausmäärät ovat erityisistä paikallisista kuormituslähteistä (kuten tuotantolaitoksista tai kaupunkiliikenteestä) peräisin olevan saasteen sekä alueellisista kuormituslähteistä ja kauempana sijaitsevista kuormituslähteistä peräisin olevan taustasaasteen yhteismäärä. FI 3 FI
siihen voidaan puuttua kyseisellä tasolla, mutta taustakuormituksen rajatylittävä osuus on kuitenkin suuri (yli 50 prosenttia PM2,5-päästöistä ja 60 prosenttia NH3-päästöistä) 9. 1.4. Ongelman arvioitu kehityssuunta PM 10 - ja NO 2 -raja-arvojen noudattaminen parantuu huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Ongelmia esiintyy edelleen pääasiallisesti kuormittuneimmilla alueilla (esim. Rooma, Lissabon) ja alueilla, joilla kotitalouksien lämmitykseen käytetään edelleen yleisesti kivihiiltä (kuten Puola, Bulgaria, Tšekki, Slovakia) ja joilla epäpuhtauksille altistuu suuri väestömäärä suuren asukastiheyden vuoksi. Kaikkien jäsenvaltioiden arvioidaan noudattavan kansallisia päästörajojaan vuoteen 2020 mennessä. Perusskenaariossa oletetaan, että Euro 6 -standardien käyttöönotolla voidaan kattavasti rajoittaa kevyiden dieselajoneuvojen todellisia NO x -päästöjä vuodesta 2017 lähtien 10. Tämä on välttämätöntä, jotta sääntöjä noudatetaan vuoteen 2020 mennessä. Vaikka sääntöjä noudatettaisiin täysimääräisesti, terveyshaitat vähenevät ainoastaan noin viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä ja rehevöityminen ei juuri lainkaan. 2. TOISSIJAISUUDEN ARVIOINTI Oikeusperustana on perustamissopimuksen 192 artiklan 1 kohta. EU:n toiminta on edelleen tarpeen ilman epäpuhtauksien jatkuvan rajatylittävän luonteen ja niiden tuotteiden vaikutuksen vuoksi, joita on valvottava sisämarkkinoihin liittyvistä syistä unionin tasolla. Epäpuhtauksien vähentämisestä saatavia terveys- ja ympäristöhyötyjä tasapainotetaan kustannuksiin nähden, jotta toiminnan oikeasuhtaisuus varmistetaan. Myös päästöjen vähentämistoimien optimaalista jakamista jäsenvaltioiden ja EU:n välillä tarkastellaan. 3. TAVOITTEET Pitkän aikavälinen strateginen tavoite on sellaisen ilmanlaadun tason saavuttaminen, että siitä ei aiheudu ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä. Yleisiä tavoitteita on kaksi. Nykyisen ilmanlaatupolitiikan noudattaminen ja yhdenmukaisuus kansainvälisten sitoumusten kanssa viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Terveys- ja ympäristövaikutusten huomattava vähentäminen vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla. 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT, VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ENSIMMÄISTÄ (VUODEN 2020) TAVOITETTA VARTEN 4.1. Tarkastellut vaihtoehdot Lähtötilanteessa toteutetaan tarkistetussa Göteborgin pöytäkirjassa edellytetyt päästövähennykset. Sääntöjen noudattamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi harkittiin viittä muuta vaihtoehtoa: kuormituslähteitä koskevaa uutta EU:n lainsäädäntöä; tiukennettuja kansallisia päästörajoja (tiukemmat kuin Göteborgin pöytäkirjan raja-arvot); EU:n 9 10 Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailua ja arviointia koskevan Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) arviointeja. Euro 6 -standardin noudattaminen sisältyy perusvaatimuksiin, koska tavoitetaso vahvistetaan hyväksytyssä lainsäädännössä; täytäntöönpanotoimi on tekninen toteutukseen liittyvä menettely. FI 4 FI
voimakkaampaa tukea jäsenvaltioiden toimille; tiukempien kansainvälisten tarkastuksien edistämistä; ja ilmanlaatua koskevien direktiivien tarkistamista. 4.2. Vaikutusten arviointi Perusvaatimuksilla varmistetaan ilmanlaatustandardien yleinen noudattaminen, jos kevyiden dieselajoneuvojen todelliset päästöongelmat ratkaistaan Euro 6 -standardin käyttöönoton myötä. Sääntöjen noudattamiseen liittyvistä jäljellä olevista ongelmista yksi on se, että 13 19 prosenttia alueista on 5µg/m3 etäisyydellä raja-arvosta ja ainoastaan 6 8 prosenttia ylittää tämän arvon (saastuttavasta aineesta riippuen). Jäsenvaltion täydentävillä toimilla paikallisen ilmansaasteen vähentämiseksi pitäisi pystyä puuttumaan kohtalaisen helposti ensimmäiseen ongelmaluokkaan. Toisen ongelmaluokan osalta kotitalouksien polttoa (pääasiallinen hiukkaspäästöihin liittyvä ongelma) voidaan säännellä rajoittamalla kiinteiden polttoaineiden polttamista ja tarjoamalla tukea polttoaineen vaihtamiseksi (esim. rakennerahastoista). NO 2 -epäpuhtautta voidaan torjua dieselajoneuvojen pääsyrajoituksilla. Päästölähteitä koskevan uuden lainsäädännön hyväksyminen ja kansallisten päästörajojen tiukentaminen ei kohdistuisi tarpeeksi paikallisiin päästölähteisiin, jotka aiheuttavat sen, että jäljellä olevia sääntöjä ei noudateta. Nämä vaihtoehdot otetaan tästä syystä mukaan vuosia 2025 2030 koskevaan arviointiin. 4.3. Vaihtoehtojen vertailu Perusvaatimuksilla varmistetaan, että sääntöjä noudatetaan yleisesti. Ongelmat, jotka jäävät jäljelle vuoteen 2020 saakka, aiheutuvat paikallisista kuormituslähteistä. Niihin voidaan puuttua tehokkaasti paikallisilla toimilla, joita EU tukee valmiuksien kehittämistä ja rakenteellisia muutoksia, kuten polttoaineen vaihtamista, varten tarjottavalla rahoituksella. Ilmanlaatua koskevien direktiivien säännöksien lieventämiselle ei ole perusteita, koska vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa. 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT, VAIKUTUSTENARVIOINNIT JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU TOISTA (VUOSIEN 2025 2030) TAVOITETTA VARTEN 5.1. Tarkastellut vaihtoehdot Perusvaatimusten lisäksi tarkasteltiin viittä vaihtoehtoa, jotka esitetään seuraavassa taulukossa 1. Taulukko 1: Ajanjaksoa 2025 2030 varten tarkastellut toimintavaihtoehdot Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 6A Vaihtoehto 6B Vaihtoehto 6C Vaihtoehto 6D Vaihtoehto 6E Perusvaati mukset 25 prosentin kaventamistavoite50 prosentin kaventamistavoite 75 prosentin kaventamistavoite 100 prosentin kaventamistavoite WHO:n ohjearvojen noudattaminen PM 2,5:n osaltapm 2,5:n osalta PM 2,5:n osalta PM 2,5:n osalta (>100 prosentin kaventamistavoite PM perusvaatimusten ja suurimmanperusvaatimusten ja suurimman perusvaatimusten ja suurimman perusvaatimusten ja suurimman 2,5:n osalta) teknisesti toteutettavissa olevanteknisesti toteutettavissa olevan teknisesti toteutettavissa olevan teknisesti toteutettavissa olevan vähennyksen välillä vähennyksen välillä vähennyksen välillä vähennyksen välillä Painopisteenä ovat hiukkaspäästöjen terveyshaitat, sillä ne ovat haitallisimmat, ja niille voidaan asettaa rahallinen arvo. Niitä voidaan siten helposti verrata kustannuksiin. Hiukkaspäästöjen valvonta vaikuttaa myös otsonia, rehevöitymistä ja happamoitumista aiheuttaviin epäpuhtauksiin, ja vaihtoehtojen avulla myös niitä vähennetään. WHO:n ohjearvojen noudattamista koskevan vaihtoehdon 6E saavuttaminen ei olisi mahdollista vuoteen 2030 mennessä ilman rakenteellisia ja teknisiä muutoksia. Toimenpiteisiin sisällytetään myöhemmin mahdollisuus saavuttaa se pitkällä aikavälillä. FI 5 FI
5.2. Vaikutusten arviointi Täydellisessä vaikutustenarvioinnissa esitetään vuosia 2025 ja 2030 koskeva analyysi; tilan säästämiseksi tässä esitetään ainoastaan vuoden 2025 tulokset. 5.2.1. Terveys- ja ympäristövaikutukset Terveys- ja ympäristövaikutusten prosentuaalinen vähennys vuoteen 2005 verrattuna esitetään alla olevassa taulukossa 2: FI 6 FI
Taulukko 2: terveys- ja ympäristövaikutusten prosentuaalinen vähennys vuoteen 2005 verrattuna 2005 Vaihtoehto 1 6A 6B 6C 6D PM2,5:n krooniset vaikutukset ennenaikaiset kuolemat 494000-38 % -42 % -46 % -50 % -54 % Otsonin akuutit vaikutukset. ennenaikaiset kuolemat 24600-28 % -29 % -30 % -33 % -39 % Rehevöityminen, suojaamaton (tuhatta neliökilometriä) 1125-21 % -24 % -28 % -34 % -40 % Happamoituminen, suojaamaton (tuhatta neliökilometriä) 161-71 % -77 % -81 % -85 % -87 % Vaihtoehdolla 6C vähennetään PM 2,5 -hiukkasten terveyshaittoja ylimääräisellä kolmanneksella perusvaatimuksiin nähden (50 prosentin vähennys 38 prosenttiin verrattuna), ja rehevöitymisen vaikutuksia vähennetään vielä yli puolella perusvaatimuksiin nähden (34 prosentin vähennys verrattuna 21 prosenttiin). 5.2.2. Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset osoitetaan (miljoonana eurona) alla olevassa taulukossa 3 (lisäkustannukset vaihtoehtoon 1 (perusvaatimukset) nähden ja prosenttimääräinen lisäys perusvaatimuksiin nähden): Taulukko 3: vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 6A Vaihtoehto 6B Vaihtoehto 6C Vaihtoehto 6D 28 jäsenvaltion 87171-221 0,25 % 1202 1,38 % 4629 5,31 % 47007 53,9 % EU, 2025 SNAP-nimikkeistön aloilta 11 edellyttävät toimet esitetään alla olevassa taulukossa 4 (miljoonana eurona) ja prosenttimääräisenä lisäyksenä vaihtoehtoon 1 verrattuna: Taulukko 4: SNAP-nimikkeistön aloilta edellytettävät toimet Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 6A Vaihtoehto 6B Vaihtoehto 6C Vaihtoehto 6D Sähköntuotanto 9561 44 0,46 % 125 1,31 % 470 4,92 % 3519 37 % Kotitalouksien poltto 9405 74 0,78 % 497 5,29 % 1680 18 % 17791 189 % Teollisuuden poltto 2513 19 0,75 % 156 6,20 % 641 25 % 1811 71 % Teolliset prosessit 5017 17 0,34 % 125 2,49 % 331 6,61 % 3964 79 % Polttoaineiden tuotanto 695 0 0,00 % 0 0,00 % 6 0,81 % 583 84 % Liuottimien käyttö 1176 1 0,08 % 2 0,15 % 56 4,76 % 12204 1038 % Maantieliikenne 48259 0 0,00 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Työkoneet 8760 1 0,01 % 5 0,06 % 145 1,66 % 1451 17 % Jätteet 1 6 786 % 7 941 % 9 1154 % 9 1203 % Maanviljely 1783 59 3,33 % 285 16 % 1292 72 % 5675 318 % Yhteensä 87171 221 0,25 % 1202 1,38 % 4629 5,31 % 47007 54 % SNAP-nimikkeistön alat edustavat eri toimintoja (esim. poltto, liuottimien käyttö), joita voi esiintyä eri taloudenaloilla (esim. kemikaalit, jalostamot). Taloudenaloittain tarkasteltuna vaihtoehto 6C edellyttää 0,22 prosentin lisäystä maatalouden alakohtaisen tuotannon menoihin, 0,1 prosentin lisäystä jalostamoiden menoihin ja paljon vähemmän kaikilta muilta teollisuudenaloilta. Taulukosta 5 käyvät ilmi suorat taloudelliset hyödyt ja ulkoiset kokonaiskustannukset. Täydentävillä toimilla voitaisiin vähentää ulkoisia kustannuksia 60 200 miljardilla eurolla 11 SNAP-nimikkeistö (Selected Nomenclature for Air Pollution) FI 7 FI
vuodessa perusvaatimuksiin verrattuna, joista yli 4,5 miljardia euroa voisi olla suoraa taloudellista säästöä. Taulukko 5: Ilmansaasteen vähentämisestä aikaansaatava taloudellinen hyöty 28 jäsenvaltion EU, 2025 Vaihtoehto 6A Vaihtoehto 6B Vaihtoehto 6C Vaihtoehto 6D Menetetyt työpäivät, suora taloudellinen hyöty perusvaatimuksiin verrattuna (miljoonaa euroa) 726 1421 2137 2831 Rakennetulle ympäristölle aiheutuvat vahingot, suora taloudellinen hyöty perusvaatimuksiin verrattuna (miljoonaa euroa) 53 106 145 162 Satotappiot, suora taloudellinen hyöty perusvaatimuksiin verrattuna (miljoonaa euroa) 61 101 278 630 Terveydenhoitokustannukset yhteensä, suora taloudellinen hyöty perusvaatimuksiin verrattuna (jos tiedot ovat saatavilla) 219 437 657 886 Suora hyöty yhteensä perusvaatimuksiin verrattuna 1 059 2 065 3 237 4,509 Ilmansaasteen ulkoisten kustannusten vähennys yhteensä perusvaatimuksiin verrattuna (alhaiseksi määritetty arvo) Ilmansaasteen ulkoisten kustannusten vähennys yhteensä perusvaatimuksiin verrattuna (korkeaksi määritetty arvo) 14 997 29 767 44 686 59 642 50 317 100 937 150 853 200 074 Yhteenlaskettu vaikutus BKT:hen on erittäin vähäinen jopa vaihtoehdossa 6C, jolloin se on -0,025 prosenttia. Tuottavuuden parantumisen sisällyttämisellä makrotaloudelliseen analyysiin tasoitetaan täysin BKT:lle aiheutuvaa vaikutusta, ja täydentävien suorien etujen (terveydenhoidolle, sadolle ja rakennuksille aiheutuva hyöty) myötä taloudellinen nettohyöty on 0,007 prosenttia BKT:sta. 5.2.3. Sosiaaliset vaikutukset Vaihtoehtojen työllisyysvaikutus on kaikissa tapauksissa vähäinen (vaihtoehdossa 6C työpaikkojen määrä kasvaa 2 000:lla, mikä on virhemarginaalin sisällä), vaikka työn tuottavuuden kasvua ei otettaisi huomioon. Kun nämä seikat otetaan huomioon, työpaikkojen nettomäärä kasvaa (37 000 112 000 työpaikalla). 5.2.4. Vaikutukset kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin Maatalous ja öljynjalostus ovat aloja, joilla vaikutukset tuntuvat eniten. Vaikutus olisi kaikissa tapauksissa suunnilleen bruttoarvonlisän 1 prosentin tai sitä alempi kynnysarvo. Tämä merkitsee, että lisäkustannukset voidaan kattaa. Maatalouden toimenpiteiden ja keskisuuria polttolaitoksia koskevien toimenpiteiden osalta vaikutukset pk-yrityksiin ovat merkittävät. Keskisuurten polttolaitosten osalta vaikutuksia voidaan vähentää alle 2,4 prosenttiin käyttökatteesta (ks. jäljempänä). Maatalouden toimenpiteitä voidaan kohdentaa suurempiin laitoksiin, jotka kattavat suurimman osan kapasiteetista, ja jäljelle jääviin vaikutuksiin voidaan vastata maaseudun kehittämisrahaston asianmukaisella tuella. 5.2.5. Kehityspolku pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä PM2,5-hiukkasten taustapitoisuudet voitaisiin saada alle WHO:n 10 μg/m 3 :n raja-arvon lähes kaikkialla EU:ssa (99,5 prosenttia alueesta ja 99 prosenttia altistuneesta väestöstä) rakenteellisten muutosten ja täydentävän teknologisen kehittämisen avulla. Ohjeellinen kehityspolku tarvittavien vähennyksien aikaansaamiseksi esitetään taulukossa 6. Taulukko 6: Päästöjen vähentämistä koskeva kehityspolku WHO:n ohjearvojen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; päästöt kilotonnia, vähennykset verrattuna päästöihin vuonna 2005 EU28 2005 2025 2030 2040 2050 SO2 NOx PM2,5 NH3 8172 11538 1647 3928-79 % -82 % -87 % -91 % -65 % -70 % -78 % -83 % -48 % -54 % -64 % -72 % -30 % -38 % -42 % -48 % FI 8 FI
VOC-päästöt 9259-50 % -55 % -64 % -71 % 5.3. Vaihtoehtojen vertailu Taulukossa 7 esitetään vertailu vaihtoehtojen vaikutuksesta suhteessa perusvaatimuksiin: Taulukko 7: Vertailu vaihtoehtojen vaikutuksesta suhteessa perusvaatimuksiin: 28 jäsenvaltion EU, 2025 Vaihtoehto 6 Vaihtoehto Vaihtoehto 6 Vaihtoehto A 6B C 6D Kustannukset suhteessa perusvaatimuksiin (miljoonaa euroa) 221 1202 4629 47007 Terveyshaittojen vähentyminen perusvaatimuksia laajemmin (vertailuvuosi on 2005) 10 % 21 % 32 % 43 % Rehevöitymisvaikutusten vähentyminen perusvaatimuksia laajemmin (vertailuvuosi on 2005) 16 % 33 % 62 % 90 % BKT-vaikutus ottaen huomioon tuottavuuden kasvun 0,007 % 0,009 % 0,000 % - Ilmansaasteen ulkoisten kustannusten vähennys yhteensä perusvaatimuksiin verrattuna (alhaiseksi määritetty arvo) Ilmansaasteen ulkoisten kustannusten vähennys yhteensä perusvaatimuksiin verrattuna (korkeaksi määritetty arvo) Muut suorat edut 333 644 1080 1678 14 997 29 767 44 686 59 642 50 317 100 937 150 853 200 074 Vaihtoehdon 6C osalta hyödyt ovat merkittävämmät kuin kustannukset, ja vaihtoehtoon 6D liittyvät täydentävät toimet ovat kalliimpia kuin niistä saatavat hyödyt. Vaihtoehtoa 6C pidetään siksi parempana. 5.3.1. Herkkyysanalyysi Vaihtoehdon 6C laajasta herkkyysanalyysistä voitiin tehdä seuraavat päätelmät: vaikka ilmastopolitiikka on ilmanlaadun kannalta hyödyllinen, pelkästään sillä ei voida saavuttaa pitkän aikavälin ilmanlaatua koskevaa tavoitetta vuoteen 2050 mennessä; rehevöitymistä ja otsonin terveyshaittoja voidaan vähentää alhaisin kustannuksin vaihtoehtoa 6C laajemmin (sääntöjen noudattamista koskeva korkeampi 1 prosentin kustannus); metaanin vähentämistä koskeva EU:n tavoite voidaan asettaa alhaiselle tai nollakustannustasolle 12 ; toimintalinjoihin liittyvät tavoitteet voidaan edelleen saavuttaa vaihtoehtoisilla skenaarioilla. 5.4. Parhaimman vaihtoehdon toteuttamiseen käytettävät välineet Tärkein väline yleisen politiikan toteuttamiseksi on päästörajoituksia koskeva direktiivi, johon voidaan myös liittää toimenpiteitä, joilla parannetaan kansallisia vähentämistoimia koskevia ohjelmia, päästökartoituksia ja -ennusteita sekä ekosysteemien seurantaa vähäisin hallinnollisin kustannuksin (aluksi 6,9 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 2,5 miljoonaa euroa vuodessa). Nykyisellä ja vireillä olevalla EU:n lainsäädännöllä toteutetaan 52 75 prosenttia kaikkien epäpuhtauksien vaadituista vähennyksistä ammoniakkia lukuun ottamatta. Sen vähennys on vain 25 prosenttia (teollisuuspäästöistä). 12 Metaania ei oteta huomioon yleisessä optimoinnissa, koska sen elinkaari on erilainen (sen otsonivaikutuksilla on tästä syystä erilainen aikaskaala) verrattuna muihin otsonia muodostaviin yhdisteisiin. FI 9 FI
Keskisuuriin polttolaitoksiin (nimellinen lämpöteho 1 50 megawattia) kohdistuva EU:n valvonta olisi kustannustehokasta: Päästöjä voitaisiin vähentää hiukkaspäästöjen, typpioksidien ja rikin oksidien osalta huomattavasti ja kustannustehokkaasti; Toimijoille aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset voidaan rajoittaa 400 miljoonaan euroon, jos typen oksidien toissijaista valvontaa sovelletaan ainoastaan osaan uusista laitoksista; Hallinnollisia kustannuksia voidaan vähimmäistää edellyttämällä, että ainoastaan laitokset rekisteröidään. Kannatettava toimintavaihtoehto on Göteborgin pöytäkirjan kanssa yhdenmukainen päästöjen vähentäminen ja tähän liittyvä kaikkien laitosten rekisteröinti. Pk-yrityksille aiheutuva vaikutus vähenee siten 0,1 2,4 prosenttiin käyttökatteesta. 6. SEURANTA JA ARVIOINTI EU:n ilmanlaatupolitiikan täytäntöönpanon seuraamiseksi ja arvioimiseksi on käytössä monenlaisia indikaattoreita ja mekanismeja (esim. Euroopan ympäristökeskuksen ja EMEP:in raportit). Niitä käytetään arvioimaan vaikutusten vähentämistä koskevien tarkistettujen tavoitteiden aikaansaantia. Päästörajoituksia koskevan direktiivin vaikutusten vähentämistä koskevia uusia sitoumuksia seurataan päästökartoituksia ja -ennusteita koskevilla vahvistetuilla toimilla. Toimintalinjaa tarkastellaan uudelleen viiden vuoden välein ja ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2020. FI 10 FI