Tiedonsiirron perusteet

Samankaltaiset tiedostot
S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S Teletekniikan perusteet

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

OSI ja Protokollapino

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Tietoliikenne II (2 ov)

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Tietoliikenne II (2 ov)

Protokollien yleiset toiminnot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Antti Vähälummukka 2010

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Puhelinteknologian historia

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

Magneettikenttä ja sähkökenttä

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Sähkömagneettinen induktio

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Kiinteät televerkot. Sisältö: 0. Johdanto tietoliikenteeseen 1. Yleistä televerkosta 2. PDH- ja SDH-tekniikat 3. ISDN 4. xdsl.

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

1. Tietokoneverkot ja Internet

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

WLAN-laitteen asennusopas

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä

Tamico Yrityssähköposti

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

Diplomityöseminaari Teknillinen Korkeakoulu

Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset

Tietoliikennetekniikan perusteita

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

Tietoliikenteen historiaa

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Elotec Ajax. Aloitus

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

TeleWell TW-EA515 (b)

Transkriptio:

Tiedonsiirron perusteet Sisältö:. Johdanto tiedonsiirtoon. Perusteoriaa signaaleista. Siirtotiet ja antennit.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR Sisältö:. Johdanto tietoliikenteeseen eri osa-alueet ja kehityspolku informaatio (esim. lukujärjestelmät) OSI-malli. Perusteoriaa signaaleista sähköinen signaali, taajuus, kaistanleveys, vahvistus, kohina analoginen vs. digitaalinen signaali analogisen signaalin muuttaminen digitaaliseksi (esimerkkinä PCMperusprosessi) näytteenotto, laskostuminen, siirtokapasiteetti siirtojärjestelmän yleinen rakenne modulaatio, hajaspektriperiaate kanavointi perinteisissä tietoliikennejärjestelmissä ja dataverkoissa (siirtotielle pääsyn ohjaus; MAC) koodaus (lähteenkoodaus, virhekoodaus, salaus) piiri- ja pakettikytkentäisyys, kiinteä vs. valintainen yhteys. Siirtotiet ja antennit langallisen ja langattoman tiedonsiirron erot radioaaltojen eteneminen antennien perusteet

. Johdanto tiedonsiirtoon Tietoliikenteessä lähettäjän ja vastaanottajan välillä on matkaa toisiinsa Lähde: Anttalainen Tarmo, Introduction to Telecommunications Network Engineering, second edition, Artech House 00.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR Ennen sähköä Ensimmäiset tietoliikennemenetelmät olivat mekaanisia (kirje), akustisia (rummutus, huutoketjut) tai optisia (merkkitulet, savumerkit). 79 otettiin Ranskassa käyttöön optinen lennätin. 796 Ruotsi-Suomen ensimmäinen optinen lennätinyhteys Eckerön ja Signillskärin välille. 854 optinen lennätinyhteys Pietarin Kronstadtin ja Hanko-niemen välille. Viesti kulki välin jopa alle puolessa tunnissa. Sähkömagnetismiin perustuva tietoliikenne Samuel Morse sai lennättimelle patentin 847. Maailman ensimmäinen lennätinyhteys otettiin kaupalliseen käyttöön Washingtonin ja Baltimoren välillä 845. Ensimmäinen Euroopan ja Amerikan välinen kunnolla toiminut lennätinyhteys otettiin käyttöön 866. Siirtotienä oli Atlanttiin laskettu merikaapeli. Suomen ensimmäinen langallinen lennätinyhteys otettiin käyttöön 855 Helsingin ja Pietarin välillä. 860 avautui ensimmäinen kansainvälinen lennätinyhteys Tornion ja Haaparannan välille. Lennättimessä tiedonsiirto tapahtui morsettamalla. Lennätinlaitoksen kehittyminen vaikutti myönteisesti maamme talouselämän kehitykseen. Michael Faraday huomasi 8, että johtimessa syntyy sähkömotorinen voima, kun sen läheisyydessä liikkuu magneetti tai virrallinen johdin. Tämä havainto sähkömagneettisesta induktiosta oli tärkeä puhelinta edeltävä keksintö. Alexander Graham Bell tutki mahdollisuutta siirtää puhetta sähkövirran värähtelyinä johtoyhteyttä pitkin. 875 hän havaitsi, että sähkömagneettiseen induktioon perustuva laite soveltuu sekä mikrofoniksi että kuulokkeeksi. 876 hän onnistui luomaan puhelinyhteyden kahden huoneen välille. Ensimmäinen käsivälitteinen keskus otettiin käyttöön Yhdysvalloissa 878. Tilaajia oli 8 kpl. Ensimmäinen automaattikeskus otettiin käyttöön jo 89! Tällöin puhelimessa oli jo valintalevy. Suomen ensimmäinen puhelinyhteys sijaitsi H:gissä 877. Ensimmäinen käsikeskus avattiin 88 Turussa ja automaatti-keskus 9 Helsingissä. Ouluun puhelinlaitos saatiin 88.

Lähde: Anttalainen Tarmo, Introduction to Telecommunications Network Engineering, second edition, Artech House 00.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR Radiotekniikan historiaa Skottilainen Maxwell ja saksalainen Hertz osoittivat teorioillaan ja kokeillaan sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon. Maxwell loi 864 sähkömagneettisen aaltoteorian, jonka mukaan on olemassa näkymätöntä säteilyä, joka pystyy etenemään lähettimen ja vastaanottimen välisenä aaltoliikkeenä ilman läpi. Hertz suoritti ensimmäisen Maxwellin teorioiden mukaisen kokeen 887. 896 Italialainen Marconi onnistui siirtämään varsinaista informaatiota. Patentin langattomalle lennättimelle Marconi sai 897. 90 hän sähkötti radiosignaaleita Atlantin yli. 95 ensimmäinen radiolähetys (puhetta ja musiikkia) Yhdysvalloissa Myös television perusteet kehitettiin jo 800-luvulla. Ensimmäisen käyttökelpoisen laitteen esitteli jo 884 saksalainen Nipkow. Säännölliset lähetykset aloitettiin Saksassa 95. 950-luvulla tapahtui televisioiden maailmanlaajuinen läpimurto. Suomessa yleisradiolähetykset alkoivat 9, Yleisradio perustettiin 96. Ulalähetykset aloitettiin 95, stereolähetykset 967 ja digitaaliset radiolähetykset 998. Suomessa säännölliset televisiolähetykset alkoivat 958, väritelevisiolähetykset 969 ja digitaaliset lähetykset alkoivat vuonna 000. Kaikkeen tietoliikennetekniikan kehitykseen on suuresti vaikuttanut elektroniikan komponenttien kehitys: 906 keksittiin elektroniputket 947 transistorit, jotka mahdollistivat digitaalitekniikan kehittymisen 959 integroidut mikropiirit 97 suorittimet eli mikroprosessorit

Nykyään on keskitytty pääosin langattoman tietoliikenteen kehittämiseen.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 4 Tietoliikenteen merkitys: Tietoliikenneverkot muodostavat maailman monimutkaisimman laitteen. Pelkästään tavallisessa puhelinverkossa ja matkapuhelinverkoissa on reilusti yli miljardia yksilöllisen osoitteen liittymää, jotka voidaan kytkeä toisiinsa. Lisäksi moni muu verkko voi välittää tietoa puhelinverkkojen kanssa. Tietoliikennepalveluiden olemassaololla on suuri merkitys yhteiskunnan kehittymiseen. Esimerkiksi puhelintiheyden (penetraation) perusteella voidaan arvioida maan teknisen ja taloudellisen kehityksen tasoa. Kehitysmaissa kiinteän lankaverkon penetraatio on tyypillisesti alle %, kun se kehittyneissä maissa on 50-60 % ja matkapuhelintiheys on nykyään jopa yli 00 %. Yleensä tietoliikenteeseen investoidut rahat tulleet takaisin bruttokansantuotteen kasvuna (esim. Itä-Eurooppa). Moderni yhteiskunta perustuu paljolti kehittyneen tietoliikennetekniikan käyttöön. Yritysten lähiverkot, Internet jne. mahdollistavat tehokkaat työskentelyolosuhteet eri osapuolten kanssa. Olemme jo pitkään tottuneet käyttämään matkapuhelimia, faxeja ja sähköpostia päivittäin asioidemme hoitamiseen. Melkein kaikki käyttävät myös päivittäin tietoliikenteeseen perustuvia palveluita hyväkseen. Näitä ovat mm. pankkiautomaatit, polttoaineautomaatit, kassapäätteet, erilaiset varausjärjestelmät, viranomaisten tietojärjestelmät sekä yritysten palvelujärjestelmät. 4

Siirto: Transmission network.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 5 Pääsyverkko (access network) ja runkoverkko.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 6

Käsitteitä Mittayksiköt ja suureet Virta Jännite Taajuus Kerrannaisyksiköt (nano, mikro, ) Lukujärjestelmät Kymmenjärjestelmä Binaarijärjestelmä Heksajärjestelmä.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 7 Protokolla protokolla = yhteyskäytäntö = säännöstö tarkasti määritelty sopimus, miten kaksi osapuolta siirtävät tietoa välillään protokollan avulla keskustelevat kahden eri laitteen osapuolet ovat toiminnallisesti samantasoisia = vertaisoliot vrt. kahdessa firmassa pomot keskustelevat keskenään ja insinöörit keskenään omilla protokollillaan.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 8

Protokollapino kokonaisen järjestelmän toiminnot on jaettu usealle eri protokollalle protokollapino yhden laitteen sisällä tieto kulkee pinossa ylös- tai alaspäin peräkkäisten kerrosten välillä ylimpänä on aina sovellus alimpana on aina tietoliikenneyhteyden fyysinen toiminta Kerros.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 9 sovellus toiminnallisuuden eri kerrokset fyysinen Tiedon esitys protokollapinossa kaikki tiedot kulkevat jonkin kokoisina paketteina paketissa on vähintään kaksi kenttää: varsinainen data + otsikko, mihin data on menossa alkuperäinen tieto lähtee liikkeelle jostain sovelluksesta eli protokollapinon ylimmältä tasolta kun tieto luovutetaan alemmalle protokollalle, se paketoidaan uudestaan niin, että uudessa paketissa datana on koko ylemmän tason paketti otsikkona on uuden tason osoite ym. tiedot kerros n + n otsikko otsikko + data data.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 0

kerros 7 6 5 4 Kaksi eri protokollapinoa ISO:n OSI-malli sovellus esitystapa istunto kuljetus verkko siirtoyhteys fyysinen TCP/IP = DoD-malli sovellus TCP ( tai UDP ) IP (= Internet) siirtoyhteys fyysinen.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR Esimerkkinä Internetin looginen rakenne: työasema kytkin reititin FTP-palvelin Ethernet Ethernet Ethernet 5-7 FTP FTP 4 TCP TCP IP IP IP MAC-osoite MAC-osoite MAC-osoite MAC-osoite 0Base-T 0Base-T 00Base-T 00Base-T 00Base-T 00Base-T.8.006 Tiedonsiirron perusteet / JPR 4