1 2015 Metalli 52:n jäsenlehti LEKA

1 2015 Metalli 52:n jäsenlehti LEKA

Puheenjohtajan terveiset Tervehdys, talvi alkaa olla takana ja kovin jo kesää odotellaan. Vuodenvaihteessa ammattiosastossa vaihtui puheenjohtaja, kun Ari Airas luopui aktiivisimmista toiminnasta osastossa ja minut valittiin puheenjohtajaksi. Toki Ari on edelleen ollut toiminnassa mukana mm. Metallin liittovaltuuston edustajana. Ari ehti johtaa osasatoa 11 vuotta ja siinä itse sain oppini osaston arjen pyörittämiseen. Yksin tehden ammattiosasto ei toimi, vaan koko toimikuntaa tarvitaan homman pyörittämiseen. Eri jaostot järjestävät vapaa-ajan toimintaa, koulutuksia ja tietysti ylläpitää osaston mökkiä Kyläniemessä. Jäsenistö on tervetullutta kaikkeen osaston järjestämään toimintaan. Kun vaaliuurnille käymme, kysymme itseltämme, kuka voisi olla sellainen ehdokas, joka ymmärtäisi työväestön tarpeet? Ei palkan alennuksilla ja pätkätöillä tätä maata viedä eteenpäin. Tarvitaan oikeita toimenpiteitä, harmaantalouden torjuntaa, uusien työpaikkojen luontia niin, että ne perustuvat aitoon kysyntään ja nuorisotakuuohjelman kehittäminen niin, että jokainen nuori pääsee opiskelemaan tai työelämään. Kevään yksi suurimmista tapahtumista tulee olemaan eduskuntavaalit. Vaaleissa saamme jokainen vaikuttaa äänellämme omaan tulevaisuuteen. Ei nimittäin ole sama, ketä istuu tulevassa hallituksessa. Kokoomus ja EK ovat kyntensä näyttäneet ja jos porvarit pääsevät päättämään niin silloin on meillä työväestöllä kyyti kylmää. Yksi ehdokkaista on Jukka Kärnä. Jukka on edelleen, vaikka työtehtävät ovat vuosien varrella vaihtuneet, meidän ammattiosastomme jäsen. Jukan tietämys ja kokemus suomalaisesta työstä on vailla vertaa. Tutustukaa siis asiaan ja käykää Jukkaa jututtamassa yleisötilaisuuksissa. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Ennakkoäänestys 8.-14.4. Varsinainen vaalipäivä 19.4. Jallu Poutala Metalli 52 puheenjohtaja SISÄLLYSLUETTELO 2 Pääkirjoitus ja puheenjohtajan terveiset 3 Porvarihallitus vai Punamulta? Jukka Kärnä 4 Matka Kapkaupunkiin 5 Aluetoimiston asiaa 6 Operaatio Vakiduuni Rytöniemi kohti kesää 7 Yhteystietoja 8 Rytöniemi LEKA 1/2015 Metalli 52:n jäsenlehti Toimituskunta Jallu Poutala, päätoimittaja Anuriikka Poutala, taitto

Porvarihallitus vai Punamulta? Seuraavan hallituksen pohjan muodostavat joko Keskustan ja Kokoomuksen varaan rakennettu oikeistolainen porvarihallitus tai Keskustan ja Sosialidemokraattien yhteistyö eli Punamulta. Kokoomuksen kannatuksen romahtaminen on aiheuttanut hallituksessa tilanteen, jossa puolue hidastaa jokaista uudistusta tarkistaakseen ensin, miten ne vaikuttavat Kokoomuksen kannatukseen. Tähtäimessä ovat olleet varsinkin eräät kansallisesti tärkeät luonnonsuojelulait, joiden edistäminen on taakaksi metsänomistajille, mutta hyödyksi kaikille meille, jotka nauttivat suomalaisesta metsästä ja sen moninaisuudesta. Talousvaliokunnassa jarruttelun kohteena ovat lait, jotka tähtäävät pankki- ja vakuutustoiminnan entistä parempaan valvontaan ja väärinkäytösten estämiseen. Tämän olen huomannut läheltä, koska vedän demareiden talousvaliokuntaryhmää. Kokoomuksessa on nyt paniikki, jonka seurauksena puolueen linjaukset ovat alkaneet oikeistolaistua. Edes konsensus eli asioista yhdessä sopiminen ei enää sovi Kokoomukselle, vaikka sen toimivuudesta on viime kuukausilta erinomaisia esimerkkejä: sote-uudistuksen parlamentaarinen valmistelu sekä eläkeuudistus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi kaksi keskitettyä työmarkkinaratkaisua puhuvat myös puolestaan. Näille sopimuksille Keskusta, SDP ja palkansaajapuoli haluavat jatkoa heti vaalien jälkeen. Keskusta puhuu yhteiskuntasopimuksesta, SDP keskitetystä työmarkkinaratkaisusta ja palkansaajapuoli Tuposta. Yhtä kaikki. Tärkeintä on, että tilannekuva on sama. Suomi tarvitsee nyt riitelyn ja kannatushuolien sijaan pitkän sopimuksen, jonka takana on mahdollisimman laaja edustus niin poliittiselta puolelta kuin työmarkkinakentältä. Pääministerin konsensuskritiikin jälkeen miljoonaa suomalaista palkansaajaa edustava SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti, että SAK tekee aina edunvalvontaa ajassa eikä keskusjärjestölle tuota ongelmia myös toisenlainen toiminta, johon on tähän asti totuttu. Minä tulkitsin tämän ilmoituksen siten, että mikäli sopimisesta luovutaan, käyttää SAK tavoitteidensa ajamiseen järeämpiä keinoja. Silloin Suomi voi joutua maksamaan kalliin hinnan yhden puolueen löysistä vaalipuheista. Tärkeintä on, ettei maahan pääse syntymään porvarihallitusta. SDP on jo ohittanut Kokoomuksen kannatusmittauksissa ja nyt puolue on tukevasti kiinni kakkossijassa. Tärkeät työelämäuudistukset kuten alipalkkauksen kriminalisointi ja nollasopimusten kieltäminen saavat tukea kansalta. Pelkkä tuki ei kuitenkaan riitä, sillä vain annetut äänet lasketaan. Vanha totuus siitä, että porvari äänestää aina, pitää valitettavasti edelleen paikkansa. Duunareiden äänestysinto jää yleensä alhaiseksi. Miettikäähän sellaista päivää, jossa kupit kääntyisivät kerrankin nurinpäin. Duunari äänestäisi ja porvari jäisi kotiin. Se olisi hyvä päivä, joten muistakaahan äänestää hyvät Lekan lukijat! Jukka Kärnä kansanedustaja (sd.)

Matka Kapkaupunkiin Marraskuussa sain tilaisuuden olla yksi viidestä suomalaisesta nuoresta, ketkä pääsivät osallistumaan YGAP ohjelmaan. Youth Globalisation Awareness Programme on lyhykäisyydessään mahdollisuus pohjoismaalaisille nuorille päästä katsomaan ja näkemään, miten ne asiat tehdään toisella puolella maailmaa. Hienointa ohjelmassa oli se, että kurssi järjestettiin yhdessä maailman vaarallisimmista kaupungeista, joka sattuu olemaan Etelä-Afrikassa. Jo tältä osin mahdollisuus tuntui huikealta, jos suunnittelee kahden viikon lomareissua, ei sitä ehkä ensimmäiseksi tule mieleen, että lähdenpäs Afrikkaan. Toki myös Suomen alkava talvi tuntui hienolta jättää taakseen kahdeksi viikoksi. Kahdentoista tunnin puuduttavan lennon jälkeen koneen vihdoin laskeutuessa Kapkaupunkiin tajusin, että todellakin olen Etelä-Afrikassa ja odotin innolla, mitä kaksi viikkoa tulee tarjoamaan. Sen tiesin, että kurssilla on myös mukana ruotsalaisia ja mietin hetken aikaa, onko kurssilla meininki suoraan kuin Suomi-Ruotsi maaottelusta. Lentokentältä kohti hotellia ajaessamme näimme jo pienen pilkahduksen paljon puhutuista hökkelikylistä kaupungin laitamilla. Hotellille saavuttuamme latailimme hieman akkujamme ja valmistauduimme henkisesti myöhemmin illalla olevaan braai-grillausiltamaan, jonka tarkoituksena oli hieman tutustuttaa porukkaa toisiinsa ja kertoa enemmän kurssin ohjelmasta. Ennen tätä meillä oli aikaa tutustua hotellin pubin kautta afrikkalaiseen ruokakulttuuriin. Se täytyy sanoa, että Suomen hintoihin tottuneella teräsmiehellä oli kyllä huuli pyöreänä kun katsoi listojen hintoja juomien ja ruokien osalta. Braai grillausiltamista muuta ei oikeastaan jäänyt mieleen kuin se, että afrikkalaiset osaavat kyllä ruokaa tehdä. Mietin hiljaa mielessäni kaikkia niitä kahden viikon aikana tulevia kiloja, jos ruoka on näin hyvää ja sitä on paljon saatavilla. Suurin jännitys itselläni oli ennen kurssia, että miten ruosteessa englantini on. Ja kyllä, se oli todella ruosteessa, mutta niin oli kyllä monella muullakin kanssakurssilaisella. Jotenkin tämä oivallus rauhoitti mieltä hyvinkin paljon. Jo samana iltana pääsi harjoittamaan kunnolla englantia hotellin pubissa missä porukalla tervetuliaismaljaa kohotimme. Viikko alkoi tutustumiskierroksella townshippeihin. Kukaan kurssilaisista ei oikein tiennyt, mitä tulemaan pitää. Paikalle saavuttaessa luulin että olin hypännyt Svetogorskiin, näkymä oli suorastaan ällistyttävän samanlainen. Townshipit ei tietenkään ole pelkkää hökkeliä hökkelin perään, vaan siellä on paljon kaksikerroksisia luhtitalo-tyyppisiä asuntoja. Asuntojen koko on vain muutaman kymmenen neliötä ja kalliita kokoonsa ja sijaintiinsa nähden. Kiertue jatkui kohti näköalatornia, josta näkyi Khayelitshan township koko komeudessaan. Näköaloja katsellessa oppaamme kertoi myös hieman alueen synnystä ja muidenkin townshippien syntyyn johtaneista tapahtumista. Matkamme jatkui Pöytävuoren toiselle puolen, jossa on pinta-alaltaan tihein miljonäärikeskittymä. Isot talot ja korkeat turva-aidat olivat hallitseva näkymä vuoren rinteillä. Linnuntietä mitattuna lähimmän townshipin ja rikkaitten asumusten välillä on vain muutama kilometri, joten oli jännää nähdä pienen välimatkan sisällä oleva suuri kontrasti. Tiistai ensimmäinen kurssipäivä lupaili jo rankkaa tulevaa viikkoa. Ensimmäisen viikon kaikki päivät olivat täynnä seminaareja, joiden pitäjät edustivat organisaatioita, joihin osallistujat seuraavan viikon aikana tulisivat menemään työharjoitteluun. Seminaarit olivat uuvuttavia, ei sen takia että ne olisivat olleet tylsiä, vaan siksi kun englantia puhuttiin aksentilla, oli keskityttävä kuuntelemaan tarkasti. Tämä laaja skaala riippumattomista uutispalveluista, reilun kaupan edustajista ja niin edelleen olevista edustajista kertomassa maan ongelmista, oli erittäin kiinnostavaa kuunneltavaa. Viikko meni hyvinkin nopeasti, vaikka ohjelman pääpaino oli lähinnä kuuntelemisessa ja paikallaan istumisessa. Suurin osa ryhmästä olikin aivan innoissaan, kun perjantai vihdoin koitti, ja rentoutuminen sai luvan alkaa. Viikonloppuna kyllä kerkesi käydä katsomassa nähtävyyksiä ja ostamassa tuliaisia. Oma viikonloppuni oli yhdistelmä aktiviteettejä ja rentoutumista. Lauantaiaamuna lähdimme kahden muun kurssilaisen kanssa kohti Gaansbaita hai sukellukselle. Tiedossa oli koko päivän reissu, ja vaikka kuskimme sanoi, että ettemme välttämättä näe yhtään haita, ei retki ollut pettymys. Kaksi 2,5 metristä haita kävi morjenstamassa meitä koko kaksituntisen vesillä olon aikana. Sunnuntai olikin pelkkää lepoa ja kaupungilla kävelyä. Maanantaina häämöttävä työharjoittelu GroundUp uutispalvelussa stressasi hieman joten rauhallinen sunnuntai olikin paikallaan. Toinen ja viimeinen viikko alkoi GroundUpin toimistossa. GroundUp on riippumaton uutispalvelu, joka raportoi suurimmaksi osaksi townshippien epäkohdista, kuten rikollisuudesta, puhtaa-

napidosta ja erinäisistä asukkaille tapahtuneista sattumuksista. Kiinnostavaa oli kuulla, että Etelä-Afrikan lehdistöä ja mediaa sensuroidaan hyvinkin voimakkaasti. Paljastustarinat usein johtavat toimittajan tai jopa päätoimittajan potkuihin. Siksi itsenäisiä uutispalveluja, kuten GroundUp tarvitaan. Valitsin GroundUpin harjoittelupaikakseni, koska minua on aina kiinnostanut, miten uutisjutut syntyvät ja media ylipäänsä toimii. Oli hienoa olla kolme päivää seuraamassa tutkivaa journalismia niinkin läheltä. Pääsin käymään myös kentällä reportterien kanssa ja näkemään sitä tavallisen kansalaisen elämää. Juttelin toimittajien ja valokuvaajien kanssa ja kyselin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Eräs toimittaja kertoi, että yleensä heillä käy harjoittelijoita huippu yliopistoista kuten Harvardista ja Yalesta. Kysyttäessä omaa opiskelupaikkaani ja kertoessani heille, että olen vain teräsmies Imatralta Venäjän rajan tuntumasta, oli hämmästys hyvinkin suuri. Loppuviikko meni kurssin päättötyötä tehdessä sekä kahdessa viikossa näkemänsä ja kokemansa prosessoimiseen. Samalla kuitenkin ajatus siitä, että lauantaina lähtisi lento jo kohti Suomea, oli ajatukset kohtalaisen sekaiset. Perjantain perinteinen lopetusillallinen ja pienenpieni yhteinen illanvietto oli kuitenkin hyvä lopetus reissulle. Täytyy sanoa, että Kapkaupungissa viettämäni kaksi viikkoa olivat erittäin hienot. Lähtisin ihan milloin vain uudestaan sinne. Hieno kurssi kaiken kaikkiaan ja suosittelen sitä kaikille. Jani Seppälä nuorisojaoston pj. Nyt luodaan uutta Ammatillinen järjestäytyminen on Suomessa jo vanhaa perua. Pitkälle toistasataa vuotta ihmiset ovat hakeneet turvaa ja yhteisöllisyyttä liittymällä yhteen. Ja onhan tässä vuosien mittaan jotain saatu aikaankin. Meillä ei ihmisiä voi kohdella ihan miten sattuu työelämässä. Ei tarvitse kuin vilkaista vaikkapa eräiden itäisten maiden tilannetta, kun huomaa, miten ankeista ja vaikeista lähtökohdista meilläkin on joskus ponnisteltu. Eihän edes tämä järjestäytymisen vapaus ole edelleenkään ollenkaan selvä asia monessa maassa. Tällä en suinkaan halua sanoa, etteikö meillä riittäisi työtä paljonkin. Varsinkin muuttuva maailma ja muuttuvat olosuhteet tuovat koko ajan uusia haasteita. Niihin ay-liikkeenkin on pystyttävä vastaamaan jatkuvasti ja myös itse uudistumalla. Siitä ei pääse mihinkään, että ay-liikekin on usein varsin jähmeä toimija. Varsinkin, kun puhutaan sen omista asioista. Joskus tuntuu siltä, että järkevätkään ajatukset eivät tahdo edetä sen vuoksi, että näin on aina tehty, ei tätä ole syytä muuttaa. Ay-liikkeen yksi tehtäväkin varmasti on olla säilyttävä, vakauttava voima. Mutta tämä ei saa estää järkeviä ratkaisuja. Mihin me muuten esimerkiksi tarvitsemme 29 erillistä työttömyyskassaa? Olisiko sittenkin myös liittojen jäsenten etu, jos kassa-asioita hoidettaisiin nykyistä tehokkaammin organisoidusti? Tai olisiko nykyiseen liittokoostumukseen järkevää tehdä muutoksia, vaikkapa yli keskusjärjestörajojen? Parhaillaan on menossa sanoisin jopa historiallinen hanke, jossa rakennetaan kokonaan uutta keskusjärjestöä ammattiliitoille. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen. Uuden keskusjärjestön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Metalliliitto tukee lämpimästi tätä hanketta. Liiton hallinnossa ei ole kuullut yhtään poikkipuolista sanaa uuden keskusjärjestön kokoamisesta. Kaikki ovat ymmärtäneet, että tässä tähdätään voimien keskittämiseen ja sitä kautta joukkovoiman lisäämiseen. En halua maalata pirua seinälle, mutta luulenpa, että sellaiselle joukkovoimalle riittää tarvetta lähivuosina. Tämä ei suinkaan välttämättä tarkoita jotain isoja konflikteja työmarkkinoilla. Mutta se tarkoittaa sitä, että työnantajaleiri sekä myös maan hallitus tietävät, että palkansaajapuolella on entistä tiiviimmin organisoitu ja yhteen hiilen puhaltava joukkovoima mukana tulevissa neuvottelupöydissä. Mitä tämä tarkoittaa yksittäisen jäsenen näkökulmasta? Metalliliitto on ja säilyy. Liitto myös neuvottelee jatkossakin omat sopimuksensa. Mutta jos hanke toteutuu, olemme samalla osa entistä suurempaa kokonaisuutta. Turhia päällekkäisyyksiä voidaan purkaa ja samalla voimavaroja pystytään siirtämään olennaiseen: kaikkien jäsenten entistäkin parempaan edunvalvontaan. Ay-liikkeen on aika siirtyä tässäkin asiassa tälle vuosituhannelle. Perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta luoden ja joukkovoimaa sekä yhteiskunnallista painoarvoa kasvattaen! Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallon sanoja lainaten Vastaava aluetoimitsija Juha Sutinen

OPERAATIO VAKIDUUNI on kampanja, jonka tavoitteena on herättää kansanliike vakiduunin puolesta. Kampanja kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten asemaa yhteiskunnassa. Käytämme demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksia ilmaistaksemme yhteisen tahtomme. Kampanjan tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille väylä vaikuttaa epäkohtien ratkaisemiseksi. Kutsumme Sinut mukaan. Yhdessä voimme tehdä lopun nollatuntisopimuksista. Nollatuntisopimukset on kiellettävä lailla määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18-tunnin viikkotyöaika ja täsmentämällä työsopimuslain edellytyksiä työajan määritelmästä tarkoituksena parantaa siten osa-aikatyöntekijöiden työajan ja ansiotason ennustettavuutta sekä työsuhde- ja sosiaaliturvaa. Allekirjoita: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065 Rytöniemi kohti kesää Ammattiosaston lomanviettopaikka Rytöniemi Kyläniemessä odottaa jälleen kesävieraita. Vuonna 2014 peruskorjattiin sauna ja savusaunalle rakennettiin uudet portaat. Mökkiin ja aittoihin on tälle kesälle hankittu uudet peitot ja tyynyt muutenkin mukavia mökkiunia parantamaan. Veneileviä vierailijoita varten on keväällä uusittu poijujen kiinnitysketjut ja ankkurointi. Vene pysyy nyt paikallaan kovemmassakin kelissä. Päärakennus on käytössä ympäri vuoden. Aitat ovat käytössä jäiden lähdön jälkeen. Rytöniemen varausohjeet ovat tämän lehden takasivulla. Mökkijaosto

Yhteystietoja Imatran Metallityöväen Ammattiosasto nro. 52 ry Einonkatu 3, 55100 Imatra Toimisto avoinna torstaisin klo 16.00-17.30 Päivystys puh. 040 847 5252 Arkisin klo 8.00-16.00 Puheenjohtaja Jallu Poutala puh. 050 537 2775 Metalli 52 päivystys puh. 040 847 5252 Arkisin klo 8.00-16.00 Toimikunnan yhteystiedot päivystäjältä! www.metalli52.net Toimikunta Jallu Poutala, puheenjohtaja Mika Klemolin, varapuheenjohtaja Toni Lempiäinen, taloudenhoitaja Minna Mustonen, sihteeri Tarja Illikainen, opintosihteeri Mika Klemolin, vapaa-aikajaoston puheenjohtaja Pauli Riekkinen, mökkijaoston puheenjohtaja Jani Seppälä, nuorisojaoston puheenjohtaja Niina Malm Kimmo Kallio Jani Lappalainen Jarmo Mertanen Varajäsenet Jari Suikkanen Marko Ruuska Ville Lamberg Pia Korhonen Pekka Putto Sami Repka Jesse Kallio Anssi Piirainen Metallityöväen Liitto ry Kymen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Avoinna ma - pe 8.20-12 ja 13-16 Vastaava aluetoimitsija Juha Sutinen puh. 020 77 41390 juha.sutinen@metalliliitto.fi IAP SAK:n Imatran Ammatillinen Paikallisjärjestö ry Esterinkatu 11 (3, kerros), 55100 Imatra puh. 040-357 5606 E-mail: iap@pp3.inet.fi www.iapimatra.net Toimistolla myynnissä jäsenille elokuvalippuja. Toimistolla lainattavissa myös kalastuslupa Vuokselle, (sopimuksen mukaan), lainaus ilmaista jäsenille. SAK:n Lappeenrannan toimipiste Koulukatu 23, 53100 Lappeenranta puh. 020 774 0321 Aluetoimitsija Sonja Laitinen Matkapuhelin 044 314 1281 sonja.laitinen@sak.fi