Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Photo: Tuuliwatti Photo: Tuuliwatti Anni Mikkonen, 5.10.2012
Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: Lähes 140 yritystä yli 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille ja alasta kiinnostuneille yksityishenkilöille, yhteisöille, päätöksentekijöille ja poliitikoille Tavoite: Edistää tuulivoiman käyttöä Suomessa Julkaisee Tuulienergia -lehteä tiedottaa www-sivujen avulla osallistuu messuille järjestää seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun STY pyrkii olemaan johtava ja näkyvä vaikuttaja tuulivoiman edistäjänä edustaen kaikkien jäseniensä yhteisiä näkemyksiä http://www.tuulivoimayhdistys.fi;
Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö (Lähde: http://www.vindstat.nu)
Suomen kumulatiivinen kapasiteetti
Suomen Tuulivoimalat Elokuu 2012 (2011): 234 MW (199 MW) 145 voimalaa (131 voimalaa) Jo vuonna 2012 rakennetut (35 MW): Simo (6 kpl, 18 MW, Tuuliwatti, Vestas) Vaasa (1 kpl, 3,6 MW, Mervento) Huittinen (2 kpl, 3,6 MW, Lännen Lintu) Hamina (4 kpl, 8 MW, Suomen Voima, Hyundai) Kemi (1 kpl, 2 MW, Sumituuli, Hyundai)
Rakenteilla 2012 / 2013 2012 (70 MW): Ii Olhava: 8 kpl, 24 MW, Tuuliwatti (Vestas) Tervola: 10 kpl, 30 MW, Tuuliwatti ( ) Merijärvi: 6 kpl, 16 MW, Herrfors (Siemens) 2013 (83 MW): Hamina: 2 kpl, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki: 9 kpl, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Lappeenranta: 7 kpl, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Raahe 7 kpl, 31 MW, Puhuri (Siemens) Raahe: 1 kpl, 3 MW, EverGreen Investment (Photo: Tuuliwatti) 130 150 MW hankkeita, jotka hakevat parhaillaan rakennuslupia tai ovat valmiita tekemään investointipäätöksen
Rakentaminen on lähdössä käyntiin koska Tuuliatlas 11 / 2009 Syöttötariffi astui voimaan 3/2011 Tutkahanke valmis, analyysejä tehdään parhaillaan Finavia muuttanut jo lentoesteiden korkeusrajoituksia jonkin verran, lisäksi Trafi on muuttanut käytäntöjä lentoestelupien myöntämisessä Tuulivoimayleiskaava 6/2011 Tuulivoiman sisällyttäminen YVA-asetukseen selkeyttänyt tilannetta joiltain osin LVM, TEM, LiVi ym. selvitys tuulivoiman ja liikenneturvallisuuden yhteensopivuudesta -> etäisyyksiä teistä lyhennettiin 5 / 2012 Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 7.5.2012 tuulivoiman edistämistyöryhmän. Työryhmä hyödyntää työssään ministeri Lauri Tarastin 13.4.2012 julkaistua selvitystä ja sen kehitysehdotuksia tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi Mutta: YM:n ohjeen melurajatiukennuksen tuulivoimalle Mitä YSL uudistus tuo tullessaan? Mitä maakuntakaavojen valmistumisen jälkeen?
Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata *verrattuna vuoteen 2009 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta 0 10 100 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä
Kumulatiivinen kapasiteetti (MW) Arvio rakennettavasta kapasiteetista Minimi Tod. näk. Maksimi 2011 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys r.y.
Investointipäätös Tuulivoimahankkeen vaiheet viikkoja viikkoja viikkoja kuukausia ~3 v. 1 2 v. 20-50 v. - - - - - + Alueiden etsintä Esiselvitys Maanhankinta Hankekehitys Toteutus Tuotanto Yrityksen strategia Tuulisuus (atlas) Ympäristö Kaavoitus Alueiden koko Muut elinkeinot ja intressit Sähköverkko Tiestö Maanomistus Potentiaaliset tuulivoima-alueet Kuten edellä, mutta tarkemmin Show stopperit Sijoitussuunnitelma Sähkösuunnitelma Kustannusarvio Tuotantoarvio Arvio hankkeen kannattavuudesta ja toteutettavuudesta Suunnitelma Neuvottelut Sopimukset Tuulimittaukset YVA Kaava Luvat Sähkösuunnittelu Infra Turbiinihankinnat Luvat ja teknistaloudellinen toteutettavuus 11 Fortum / Jouni Tolonen
Tilanne nyt: YVA-, kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyissä yli kymmenkunta kuntakäsittelyä Vuokraus Esisuunnittelu Maakuntakaavoitus x YVA-menettely Kunnan käsittelyt - Maakuntakaavassa 2 lausuntovaihetta - YVA-menettelyssä 2 lausuntovaihetta - Yleiskaavassa 3-4 käsittelyä - Rakennusluvassa 1 käsittely ja - Verkkoliitynnässä vähintään 3 lausuntovaihetta Yleiskaavoitus Tiet, radat, väylät Lentoesteet Tutkat, aluevalvonta Yksityistietoimistus Rakennusluvat (maa) Turbiinin selvittäminen ja tuulisuusmittaukset Vesilupa Sähköverkkoliitynnän luvitus (tutkimus-, rakentamis- ja lunastusluvat) Investointipäätö s? Ympäristölupa (maa) Turbiinihankinta Rakennusluvat (meri) Tieliityntä-lupa Ympäristölupa (meri) Sähköverkkoliitynnän rakentaminen Tuulipuiston rakentaminen 0 1 2 3 vuotta 4 5 6 x x x x x x x x Kunta ELY-keskus Maakuntaliitto x Puolustusvoimat Trafi/Livi Valitusmahdollisuus
Tuulivoiman hyödyt kunnalle: Työllisyys Kiinteistövero 0,6 0,7 /MWh Vihreä imago
14
Lopuksi: Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Nopeasti käyttöönotettava Uusiutuvaa energiaa Ilmainen polttoaine Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkaset Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Vilkkuminen Ääni Vaihteleva tuotanto Vaihteleva sähkön hinta
Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi
Fiktiota ja Faktaa 1 Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa Tuulivoimatuotannon vaihtelut ja ennusvirheet aiheuttavat säätötarpeen lisäystä siinä vaiheessa kun tuulivoimaosuus niin suuri että näkyy sähköjärjestelmässä Kokemukset tähän asti: Tanska 20 %, Saksa 7 %, Espanja/Portugali 14 %, Irlanti 13 %: Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa olevista laitoksista Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa
Fiktiota ja faktaa 2 (Kuva: F. Gurvits) Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 9 toimintakuukauden aikana. Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna kärkipäähän Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta Mutta: Meluongelmia syntyy, jos voimalat sijoitetaan huonosti. Suuria tuulivoimaloita ei pidä sijoittaa alle 800-1000 m etäisyydelle asuinrakennuksista.
Fiktiota ja faktaa 3 Mutta eihän Suomessa edes tuule! Suomen tuuliolosuhteet yhtä hyvät kuin Ruotsissa ja paremmat kuin Saksassa Kadunmies tarkkailee tuulta alle 2 m korkeudella, tuulivoimala on 100 m korkeudella Tuulivoimala toimii vain neljäsosan ajasta Tuulivoimala tuottaa sähköä KESKIMÄÄRIN 25-35% teholla huipputehostaan, mikä ei tarkoita sitä että se tuottaisi täyttä tehoa 25-35% ajasta ja nollatehoa loppuajan Todellisuudessa hyvälle paikalle sijoitettu tuulivoimala tuottaa sähköä 70-90% ajasta, mutta vain pienen osan ajasta täydellä teholla Vrt. sähkön kulutus: Kulutuksen huipputeho on luokkaa 14 000 15 000 MW, mutta keskimääräinen tehontarve on vain luokkaa 60 % huipputehosta. Silti kukaan ei kuvittele, että 40% ajasta sähkönkulutus on nolla Talvella ei tuule Talvella tuulivoimaloiden tuotanto on Suomessa keskimäärin 2-kertainen kesään verrattuna. Tyyni talvipäivä ei ole tyyni avomerellä 100 m korkeudella.
Fakta: Talvella tuulee enemmän kuin kesällä
Mitä sitten kun ei tuule? Tyynet ajat tiedetään tuotantoennusteista 1-2 päivää etukäteen Tuulivoimaa tällöin sähkömarkkinoille tarjolla vain vähän ja kulutus katetaan muilla tuotantomuodoilla Mikään tuotantolaitos ei ole 100 % varmasti käytössä koko ajan Tuulivoima laajemmalla alueella ei ole koskaan 0. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä mutta joinain vuosina tuotanto on kulutushuipun aikana pientä On pidettävä huoli siitä että kaikki konventionaalinen kapasiteetti ei poistu markkinoilta
Tariffin kustannukset sähkönkäyttäjille (TEM) Kustannukset aluksi (sähkön markkinahinta 50 /kwh) yhteensä 10 milj. Kaikelle kulutukselle 2,2 /MWh Kerrostaloasuja 2 / vuosi Sähkölämmityskäyttäjä (18 000 kwh) 19 /vuosi Kustannukset suurimmillaan vuonna 2020 yht. 200 milj. Kerrostaloasuja 4 / vuosi Sähkölämmityskäyttäjä 39,6 /vuosi
Tuulivoiman kustannuksista huomioitava myös 6 TWh tuulivoimaa alentaa sähkön markkinahintaa pohjoisilla markkinoilla noin 1,2 / MWh Jos tämä huomioidaan järjestelmäkustannuksissa, olisi järjestelmän nettokustannus sähkön käyttäjille alussa n. 4,5 miljoonaa euroa ja suurimmillaan noin 91 miljoonaa euroa > Vähentää kustannukset alle puoleen (VTT)