811120P Diskreetit rakenteet

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

811120P Diskreetit rakenteet

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

MAT Algebra 1(s)

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Äärellisten mallien teoria

811120P Diskreetit rakenteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

Jos d-kohdan vasemmalla puolella perusjoukkona on X, niin oikealla puolella

811120P Diskreetit rakenteet

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

JOHDANTO KURSSIN AIHEPIIRIIN

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

6.4. Järjestyssuhteet

Esko Turunen Luku 9. Logiikan algebralisointi

Renkaat ja modulit. Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

TIETOTEKNIIKAN MATEMATIIKKA

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

JOUKKO-OPIN ALKEITA. Veikko Rantala Ari Virtanen

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

811120P Diskreetit rakenteet

MAT Algebra I (s) periodeilla IV ja V/2009. Esko Turunen

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

T Tietojenkäsittelyteorian perusteet

Diskreetti matematiikka Toinen välikoe Vastauksia. 1. Olkoot X = {a, b, c, d} ja Y = {1, 2, 3}, sekä R, S X Y relaatiot

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Insinöörimatematiikka D

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria

Luento 1: Alue ja tavoitteet. ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tietojenkäsittelyteoria

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

1 Joukkojen mahtavuuksista

Insinöörimatematiikka D

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Näytetään nyt relaatioon liittyvien ekvivalenssiluokkien olevan verkon G lohkojen särmäjoukkoja. Olkoon siis f verkon G jokin särmä.

Äärellisten mallien teoria

Lauri Hella. Joukko-oppi. Luentomoniste, Syksy Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka

1. Tekijärakenteet. 1. R on refleksiivinen, eli xrx. 2.R on symmetrinen, eli josxry, niinyrx. 3.R on transitiivinen, eli josxry jayrz, niinxrz.

Johdatus diskreettiin matematiikkaan

Äärellisten mallien teoria

Eukleidinen geometria aksiomaattisena systeeminä

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

(2n 1) = n 2

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Diskreetit rakenteet

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Luku 5. Löwenheimin ja Skolemin lause. kompaktisuuslause. Tässä luvussa tutustumme tärkeimpiin täydellisyyslauseen (ja sen todistuksen) seurauksiin.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 3 / vko 10

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Toisin sanoen kyseessä on reaalitason vektoreiden relaatio. v w v =k w jollakink R\{0}.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Transkriptio:

811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 2: Relaatiot

4.2 Relaatiot Relaatioilla mallinnetaan joukkojen alkioiden välisiä suhteita Joukkojen S ja T välinen binaarirelaatio R on karteesisen tulon S T osajoukko Joukon A binaarirelaatio R on karteesisen tulon A A osajoukko Esim. A={1,2,3}, R={(1,2),(1,3),(2,3)} Jos (x,y) R, niin voidaan kirjoittaa x R y Relaation käsite voidaan yleistää useammalle joukolle, mutta tässä tarkastellaan vain binaarirelaatioita funktiot 2

4.2.1 Relaation esittäminen Binaarirelaatio R voidaan esittää suunnatun verkon avulla Solmut joukon alkiot, piirretään nuoli a->b, jos (a,b) R Esimerkki: A={1,2,3,4}. R = {(x,y) x,y A x y} funktiot 3

4.2.1 Relaation esittäminen Joukon A = {a 1,a 2,,a n } binaarirelaatio R voidaan esittää myös relaatiomatriisin avulla: muodostetaan n*nmatriisi, jonka alkio paikassa (i,j) = 1, jos (a i,a j ) R 0, jos (a i,a j ) R Esimerkiksi A={1,2,3,4}. R = {(x,y) x,y A x y}. Relaatiomatriisi = 1 1 1 1 0 1 1 1 0 0 1 1 0 0 0 1 funktiot 4

4.2.2 Binaarirelaatioiden ominaisuuksia A joukko ja R sen relaatio; R on Refleksiivinen, jos (a,a) R aina, kun a A x P(x) x P(x) Irrefleksiivinen, jos ei ole olemassa sellaista a A että (a,a) R Symmetrinen, jos siitä, että (a,b) R seuraa, että (b,a) R aina, kun a,b A Antisymmetrinen, jos siitä, että (a,b) R ja (b,a) R seuraa, että a = b aina, kun a,b A Transitiivinen, jos siitä, että (a,b) R ja (b,c) R seuraa, että (a,c) R aina, kun a,b,c A funktiot 5

4.2.2 Binaarirelaatioiden ominaisuuksia Tehtävä: A={1,2,3,4}. R = {(x,y) x,y A x y} ja S = {(x,y) x,y A x y} T = {(x,y) x,y A (x y) parillinen} Selvitä, mitkä em. ominaisuuksista pätevät yo. relaatioille Vastaus: x P(x) x P(x) R refleksiivinen, antisymmetrinen ja transitiivinen (muut eivät voimassa) S irrefleksiivinen ja symmetrinen (muut eivät voimassa) T refleksiivinen, symmetrinen ja transitiivinen (muut eivät voimassa) funktiot 6

4.2.3 Ekvivalenssi Joukon A binaarirelaatio R on joukon A ekvivalenssi (eli ekvivalenssirelaatio), jos se on 1. Refleksiivinen (a R a aina, kun a A), 2. Symmetrinen (jos a R b, niin b R a) ja 3. Transitiivinen (jos a R b ja b R c, niin a R c) Esim. Edellisen kalvon relaatio T on ekvivalenssi joukossa A = {1,2,3,4} Kun A on epätyhjä joukko ja R sen ekvivalenssi, merkitään R(a) = {x A a R x} Siis kaikki a:n kanssa relaatiossa olevat alkiot: tämä on alkion a ekvivalenssiluokka funktiot 7

4.2.3 Ekvivalenssi (2) Esimerkki. Em. relaatiolle T: T(1) = T(3) = {1,3} T(2) = T(4) = {2,4} Jos R on joukon A ekvivalenssi, niin a R(a), koska R on refleksiivinen Jokainen A:n alkio kuuluu siis johonkin ekvivalenssiluokkaan Jos R on joukon A ekvivalenssi ja R(a) R(b) Ø, niin R:n transitiivisuudesta ja symmetrisyydestä seuraa, että R(a)=R(b) Siten ekvivalenssiluokat jakavat A:n erillisiin joukkoihin funktiot 8

4.2.4 Osittainen järjestys Joukon A binaarirelaatio R on joukon A osittainen järjestys, jos se on 1. Refleksiivinen (a R a aina, kun a A), 2. Antisymmetrinen (jos a R b ja b R a niin a=b) ja 3. Transitiivinen (jos a R b ja b R c, niin a R c) Esim. 1. A={1,2,3,4} ja R = {(x,y) x,y A x y}. Tällöin R on joukon A osittainen järjestys Esim. 2. Relaatio reaalilukujen joukossa on osittainen järjestys. Esim. 3. Joukkojen välinen sisältyvyysrelaatio on osittainen järjestys. funktiot 9

4.2.5 Relaation ominaisuuksien toteaminen x P(x) x P(x) Miten todetaan, että joukon A relaatio on ekvivalenssi? Osoitetaan, että on refleksiivinen, symmetrinen ja transitiivinen Miten todeta, että joukon A relaatio «on osittainen järjestys? Osoitetaan, että «on refleksiivinen, transitiivinen ja antisymmetrinen HUOM! Toteaminen ei välttämättä ole yksinkertaista! funktiot 10

Tehtävä Mitkä seuraavista relaatioista ovat ekvivalensseja? Jos relaatio on ekvivalenssi, niin etsi sen ekvivalenssiluokat. 1. Relaatio S ihmisten joukossa. S = {(x,y) x:llä ja y:llä on yhteinen vanhempi} 2. Relaatio T ihmisten joukossa. T = {(x,y) x:llä ja y:llä on yhteinen äiti} 3. Joukon IN IN relaatio R, joka määritellään seuraavasti: (m,n) R (k,p) jos ja vain jos m+p = n+k. funktiot 11