Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Life 2000 Ohjelmamuistio 6.9.1999 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Tutkimusohjelman tavoitteet 3 Tutkimusohjelman teema-alueet A. Neurotieteet B. Kehitysbiologia C. Funktionaalinen genomitutkimus D. Biofysiikka E. Bioinformatiikka F. Eettiset näkökohdat ja sosiokulttuuriset vaikutukset 4 Ohjelman toteuttaminen 1. JOHDANTO Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) tavoitteena on tuottaa uutta tietoa neurotieteiden, kehitysbiologian ja funktionaalisen genomitutkimuksen osa-alueilta, vahvistaa suomalaista biofysiikan, bioinformatiikan ja biotekniikan osaamista sekä selvittää biotieteiden tutkimuksen menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia näkökohtia. Kaikkia näitä ohjelman teema-alueita leimaa niiden poikkitieteellinen luonne, ja niillä on useita keskinäisiä yhtymäkohtia. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu useita modernien biotieteiden virstanpylväitä. Neurotieteissä funktionaalinen, aiempaa poikkitieteisempi aivotutkimus käyttää hyväkseen monia lähestymistapoja molekulaarisesta neurobiologiasta aina kognitiiviseen neurotieteeseen. Kehitysbiologisessa tutkimuksessa muutokset geenien ilmentymisessä on mahdollista liittää solun ja organismin erilaistumistapahtumiin. Molekyylibiologinen tutkimus on puolestaan siirtymässä postgenomiseen vaiheeseen, jossa funktionaalisen genomitutkimuksen avulla voidaan tuottaa suunnattomasti uutta tietoa geenien ja proteiinien toiminnasta. Neurotieteiden, kehitysbiologian ja funktionaalisen genomitutkimuksen nopea kehitys asettaa kuitenkin suuria haasteita modernille bioinformatiikalle ja biofysiikalle. Kehitys nostaa esille myös biotieteisiin liittyviä eettisiä ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia, joihin liittyvät kysymykset ovat monitahoisia. Nyt käynnistyvän Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) teema-alueiden merkitys on tullut viime aikoina esille biotieteitä käsittelevissä tutkijatapaamisissa. 22.-23.2.99 järjestettiin neurotutkimuksen työpaja, jossa joukko kansainvälisiä ja kotimaisia tutkijoita keskusteli neurotutkimuksen tilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. 5.3. 99 järjestettiin vastaava tilaisuus funktionaalisen genomitutkimuksen alalta. Myös 12.-13.2.99 järjestetyssä infektiotautien tutkivassa työpajassa käsiteltiin molekulaarisen mikrobiologian tulevaisuuden suuntauksia, jotka heijastuvat Biologisten funktioiden tutkimusohjelmassa. Kehitysbiologian, biofysiikan ja bioinformatiikan tutkimuksen kehittämistarpeet korostuivat voimakkaasti Euroopan molekyylibiologian järjestön EMBOn vuonna 1996 suorittaman suomalaisen molekyylibiologian ja bioteknologian tutkimusta koskevan kansainvälisen arvioinnin loppuraportissa. Suomen Akatemia on myös aktiivisesti
osallistunut kansainväliseen keskusteluun, jossa on pohdittu biologian ja fysiikan rajapinoilla etenevän tutkimuksen vahvistamista. Suomen Akatemian hallitus päätti 27.4.1999 käynnistää Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) valmistelun. Suomen Akatemia on varannut ohjelman toteuttamiseen 95 miljoonaa markkaa edellyttäen, että valtion talousarviossa Akatemialle osoitetaan tarkoitukseen tarvittavat varat. Myös Tekes osallistuu hankkeiden arviointiin ja rahoitukseen soveltuvin osin. Tutkimusohjelmalle nimitettiin ohjelmaryhmä, jossa olivat edustettuina Suomen Akatemian kaikki toimikunnat ja Tekes. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut professori Eero Vuorio (terveyden tutkimuksen toimikunta) ja jäseninä teknologia-asiantuntija Riikka Heikinheimo (Tekes), professori Lars-Axel Lindberg (terveyden tutkimuksen toimikunta), professori Aili Nenola (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta), professori Kari-Jouko Räihä (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), ympäristöpäällikkö Armi Temmes (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta) sekä ohjelmaryhmän varapuheenjohtajana professori Terttu Vartiainen (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta). Valmistelutyöhön osallistuivat myös asiantuntijasihteeri Riitta Mustonen, tiedesihteeri Sipo Vanhanen (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen yksikkö), tiedesihteeri Merja Hiltunen (terveyden tutkimuksen yksikkö), tiedesihteeri Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö) ja tiedesihteeri Lea Ryynänen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö). 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET Biologisten funktioiden tutkimusohjelma käsittää laajasti neurotieteet, funktionaalisen genomitutkimuksen ja kehitysbiologian sekä näiden tieteenalojen eettisten näkökohtien ja sosiokulttuuristen vaikutusten tarkastelun. Siihen liittyvät läheisesti myös biofysiikan ja bioinformatiikan menetelmien käyttöä koskevat kysymykset. Funktionaalisen genomitutkimuksen ja modernin kehitysbiologian pääasiallisina tavoitteina on tuottaa tietoa geenien ja niitä vastaavien proteiinien tehtävistä erityyppisissä soluissa. Neurotieteet nähdään laaja-alaisesti modernista molekulaarisesta neurobiologiasta aina kognitiiviseen neurotieteeseen asti. Ohjelmassa pyritään selvittämään myös biotieteiden tutkimuksen menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia näkökohtia. Biologisten funktioiden tutkimusohjelman yleiset tavoitteet ovat - tutkimusryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen, etenkin eri tieteenalojen välillä - nykyistä suurempien monitieteisten tutkijakeskittymien luominen - uusien tutkimusmetodien vahvistaminen Suomessa (teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen) - tutkimustulosten tehokas hyödyntäminen biologisen, lääketieteellisen sekä maa- ja metsätaloustutkimuksen piirissä - tutkimustulosten monipuolinen soveltaminen mm. bioteknisessä tuotannossa, maa- ja metsätaloudessa, ympäristönhoidossa, lääkekehityksessä sekä tautien diagnostiikassa ja hoidossa - tiedon ja tietoisuuden lisääminen tutkijakunnan piirissä tutkimukseen ja sen sovelluksiin liittyvistä eettisistä ja sosiokulttuurisista ulottuvuuksista - tutkijakoulutuksen vahvistaminen ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen ohjelman poikkitieteellinen luonne huomioonottaen 3. TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET A. NEUROTIETEET
Neurotieteellinen tutkimus on erittäin poikkitieteellistä ja laaja-alaista ulottuen modernista molekulaarisesta neurobiologiasta ja -farmakologiasta neuro- ja psykofysiologiaan, hermoston kuvantamiseen, kognitiiviseen neurotieteeseen ja neuraaliverkkotutkimukseen. Pääpaino on tähän asti ollut biotieteissä, mutta myös psykologian ja käyttäytymistieteiden osuus on ollut merkittävä. Vaikka tutkimus useilla neurotieteiden aloilla onkin Suomessa vilkasta ja erittäin korkeatasoista, on ongelmana ryhmien tutkimusalojen kapeus ja vahvuusalojen välisen yhteistyön hajanaisuus. Neurotieteiden ohjelma-alueen tavoitteena on - neurotieteiden poikkitieteellisen luonteen vahvistaminen - neurotieteiden vahvuusalojen tieteellisen tason edelleen parantaminen - tutkimustulosten käytännön sovellettavuuden parantaminen mm. hermoston sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa, sekä tekoäly- ja informaatioteknologian kehityksessä Mahdollisia lähestymistapoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhteistyö, pääpainon siirtäminen perinteisestä hermostotutkimuksesta kohti molekyylitsoa ja perinnöllisyyslääketiedettä, humaanigenetiikan, hermoston perustutkijoiden ja kuvantajien välinen yhteistyö, solutason funktionaalisen kuvantamisen yhdistäminen elektrofysiologiaan, lääkekehitykseen ja sairauksien mekanismeihin liittyvän perustutkimuksen liittäminen eläinmallien kehittämiseen ja tutkimukseen, kognitiotieteen hyödyntäminen molekulaarisen ja kliinisen neurotieteen välisessä yhteistyössä, sekä tietotekniikan ja neurotieteiden yhteistyö. B. KEHITYSBIOLOGIA Moderni kehitysbiologia yhdistää kokeellisen sikiötutkimuksen perinteen geenitutkimuksen tuottamaan uuteen tietoon geenien ja niitä vastaavien proteiinien rakenteista ja toiminnasta. Se muodostaa tärkeän osan postgenomista perustutkimusta, joka pyrkii selvittämään yksittäisten geenien ja geenituotteiden tehtäviä ja vuorovaikutuksia yksilönkehityksen aikana. Moderni kehitysbiologia täydentää funktionaalista genomitutkimusta tarkastelemalla geenien ilmentymistä ajallisesti ja paikallisesti ja liittämällä muutokset geenien ilmentymisessä erilaistumistapahtumiin. Kehitysbiologian tuottama tietomäärä geenien ajallisesta ja paikallisesta ilmentymisestä on valtava. Se asettaa aivan uudenlaisia haasteita modernille bioinformatiikalle: miten paikantaa nisäkäselimistön yli 80.000 geenin ilmentyminen kolmiulotteiseen tietokantaan? Tämä edellyttää uusia tiedonhallinnan ja kuvantamisen konsepteja ja muodostaa samalla pohjan geenien ja geenituotteiden vuorovaikutusten sekä kehityksen säätelyn ymmärtämiselle. Kehitysbiologia -teema-alueen tavoitteena on - kehitystä säätelevien geenien ja geenivirheiden vaikutusmekanismien selvittäminen - kehityksen aikana spesifien geenien ja geenituotteiden ilmentymisen paikantaminen solutasolla - uusien geenimanipulaatiomenetelmien teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ohjelma-alueen eräitä tutkimusalueita ovat mm. eläin- ja kasvimallien hyödyntäminen ja niiden geenimuuntelun käyttö työkaluna tutkittaessa esim. sairauksia tai geenien funktiota normaalissa toimintaympäristössään (siirtogeeniset eläimet ja kasvit). Kehitysbiologinen tutkimus ja evoluutiotutkimus ovat viime vuosina nopeasti lähentyneet ja evoluutioon vaikuttaneiden geenimuutosten selvittäminen on tärkeä tutkimusalue, joka edellyttää ko. tieteenalojen yhteistyötä. Siihen tarvitaan myös kasvavassa määrin bioinformatiikan työkaluja.
Kehitysbiologian ohjelma-alueen piiriin kuuluu myös nopeassa kehitysvaiheessa oleva kantasolujen tutkimus, jolle on nähtävissä laajoja lääketieteellisiä ja biologisia sovelluksia. C. FUNKTIONAALINEN GENOMITUTKIMUS Funktionaalinen genomitutkimus tutkii kokeellisesti geenien toimintaa ja selvittää, mihin tehtäviin eri geenien koodittamat proteiinit osallistuvat solussa. Sen ohella on kehittymässä proteomiikka: koko genomin koodittamien proteiinien samanaikainen tarkastelu. Uudet ja kehittymässä olevat menetelmät mahdollistavat parhaimmillaan jopa kymmenien tuhansien geenien toiminnan yhtäaikaisen tarkastelun. Ne tuottavat solun komponenttien toiminnasta nopeasti ennennäkemättömän määrän uutta tietoa, jonka hyödyntämisessä bioinformatiikan menetelmät ja asiantuntemus ovat välttämättömiä tietomäärän analysoinnissa ja jäsentämisessä ymmärrettävään muotoon. Funktionaalinen genomitutkimus -teema-alueen tavoitteena on - geenien ja niitä vastaavien proteiinien tehtävien selvittäminen erityyppisissä soluissa - proteiinien rakenteen ja toiminnan välisten suhteiden selvittäminen - genominlaajuisten menetelmien (genomics, proteomics) teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ohjelma-alueen eräitä tutkimusalueita ovat esimerkiksi organismien fysiologiaan liittyvä vertaileva geeniekspressio- ja proteiinitutkimus, solun toiminnalle keskeisten säätely- ja signaalinvälitysverkostojen tutkimus, geeni- ja proteiiniperheiden jäsenten spesifisten roolien selvittäminen, taudinaiheuttajien molekyylipatogeneesi, molekyylitason vuorovaikutussuhteiden selvittäminen, malliorganismien tutkimus, totaalimutageneesianalyysi ja bioinformatiikka. D. BIOFYSIIKKA Biofysiikka on tieteenala, jossa sovelletaan fysiikan tutkimusmenetelmiä elävän solun tai eliön biologisten ilmiöiden tutkimukseen. Proteiinien rakennetutkimuksen saavutusten myötä biofysiikan merkitys on suuresti korostunut, sillä proteiinien toimintamekanismien ja dynaamisten vuorovaikutusten selvittäminen edellyttää fysiikan metodien soveltamista biokemiallisten ongelmien ratkaisuun. Näin ollen biofysiikka kuuluu olennaisena osana funktionaalisen postgenomisen tutkimuksen piiriin. Biofysiikan tutkimus voi myös olla menetelmätutkimusta, jonka tuotteet ovat analyysimenetelmiä, fysiologisia malleja, lääketieteellisiä hoitomenetelmiä, mittauslaitteita yms. Tulos voi olla kaupallinen tuote tai biotieteissä hyödynnettävä mittaus- tai laskentamenetelmä. Menetelmätutkimuksen ja biotieteiden yhteistyönä on usein päästy merkittäviin uusiin tutkimustuloksiin. Biofysiikan ohjelma-alueen tavoitteet ovat - biofysiikan tieteellisen osaamisen vahvistaminen - yhteistyön luominen menetelmätieteiden ja soveltavien biotieteiden välillä - biofysiikan menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen ohjelman muiden teema-alueiden tutkimuksessa. Biofysiikan tutkimuksella voidaan parantaa biotieteiden tutkimustulosten kvantitatiivista tarkkuutta, saada esiin uutta tietoa biologisista ilmiöistä sekä auttaa mallien avulla ymmärtämään biologisten ilmiöiden yhteyksiä ja systematiikkaa. Biofysiikkaa tarvitaan myös siltana biotieteiden ja tekniikan sovellutusten välillä.
E. BIOINFORMATIIKKA Bioinformatiikka on tietotekniikan soveltamista olemassa olevan biologisen tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen. Se yhdistää tietojenkäsittelyn menetelmiä biokemiallisen, geneettisen ja lääketieteellisen tiedon prosessointiin ja mahdollistaa esimerkiksi genomitiedon entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Tavoitteena on biologisten systeemien (esimerkiksi geenien, proteiinien, solujen tai kokonaisten organismien) toimintojen ja mekanismien ymmärtäminen. Keinoina käytetään menetelmiä, joita ovat mm. DNA- ja aminohapposekvenssien analysointi, tietämyksen muodostus tietokannoista (data mining), erilaiset ennusteet proteiinien rakenteesta ja proteiinien rakennepohjainen muokkaus. Bioinformatiikka on nopeasti kasvava tutkimuksen osaalue, jonka osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös Suomessa. Bioinformatiikan ohjelma-alueen tavoitteena on - bioinformatiikan tieteellisen osaamisen vahvistaminen - bioinformatiikan menetelmien kehittäminen ja niiden hyödyntäminen ohjelman muiden teemaalueiden tutkimuksessa - alan osaajien kouluttaminen ja integroiminen bioalan kotimaiseen tutkimukseen. F. EETTISET NÄKÖKOHDAT JA SOSIOKULTTUURISET VAIKUTUKSET Biotieteisiin liittyvät eettiset kysymykset ovat nousseet yhä voimakkaammin tutkimuksen ja julkisen keskustelun kohteeksi 1990-luvulla. Bioeettisiä ongelmia on pyritty käsittelemään ja hallitsemaan toisaalta juridisen säätelyn ja toisaalta eettisen keskustelun avulla. Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin piirissä on erilaisin yleissopimuksin, suosituksin ja kannanotoin pyritty luomaan kansalaisten, päättäjien ja tutkijoiden kannalta perustellut ja mielekkäät reunaehdot tutkimukselle ja sen tulosten soveltamiselle. Päätöksenteon vaikeus, eri intressitahojen pyrkimykset vaikuttaa päättäjiin ja julkinen keskustelu esimerkiksi mahdollisista terveys- ja ympäristöriskeistä kuitenkin osoittavat, että tutkijoiden, tutkimustulosten hyödyntäjien, virkamiesten ja kuluttajien välisen rakentavan ja tuloksellisen keskustelun, viestinnän ja päätöksenteon aikaansaamiseksi tarvitaan tutkimustietoa myös biotieteisiin liittyvistä eettisistä ongelmista ja biotieteiden yhteiskunnallisista ja sosiokulttuurisia vaikutuksista. Biotieteiden tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset ovat hyvin monitahoisia ja -tasoisia. Ongelmat koskevat yhtä hyvin itse tutkimuksen lähtökohtia, tavoitteita ja suorittamista kuin tulosten soveltamista ja kaupallistamista. Edelliset ongelmat ovat tyypillisesti tieteen- ja tutkimusetiikan ja bioetiikan alaa, mutta niillä on liittymiä ympäröivään kulttuuriin, yhteisöllisiin valtarakenteisiin ja maailmankatsomuksiin. Sen vuoksi myös tutkimuseettisten ongelmien tutkimus on parhaimmillaan monitieteistä. Sama koskee tutkimustulosten soveltamiseen ja kaupallistamiseen liittyvien sosiaalisten, kulttuuristen ja eettisten ongelmien selvitystä. Tutkimuksen tulosten sovellusten ja kaupallistamisen ja niiden sosiaalisten ja taloudellisten seurausten ja ulottuvuuksien tutkimus on juuri nyt ajankohtaista ja tärkeää ennen kaikkea niihin kohdistuvan kritiikin ja säädöksellisten rajoitusten takia. Kysymykseen voivat tulla tutkimukset, joissa tutkitaan itse tulosten soveltamis- ja kaupallistamisprosesseja, mutta myös tutkimukset, joissa selvitetään sovelluksiin ja tuotekehittelyyn liittyvää asennoitumista, pelkoja ja vastustusta, kuluttajan tiedonhankintaa ja valintojen perusteita sekä lainsäädännön kehitystä esimerkiksi kauppa- ja taloustieteiden, oikeustieteen ja sosiaalitieteiden näkökulmasta. Eettiset näkökohdat ja sosiokulttuuriset vaikutukset -teema-alueen tavoitteena on - vahvistaa teema-alueen monitieteistä tutkimusta
- tutkia biotieteiden menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. 4. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Biologisten funktioiden tutkimusohjelma (Life 2000) on kolmivuotinen ja ajoittuu vuosille 2000-2003. Ohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja sen toteuttavat Suomen Akatemia (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta, terveyden tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta) ja Tekes. Tutkimusmäärärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat konsortiot. Hankkeissa voi olla osallisina ulkomaisia tutkimusryhmiä, mutta Suomen Akatemia vastaa pääasiassa vain Suomessa työskentelevien tutkimusryhmien sekä ulkomailla tutkijankoulutuksessa olevien suomalaistutkijoiden kustannuksista. Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki Biologisten funktioiden tutkimusohjelmaan (Life 2000) osoitetut aiehakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 30.11.1999 klo 16.15 mennessä. Yksittäinen aiehakemus Aiehakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E) ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus "Life 2000". Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti soveltuvin osin. Hakulomakkeessa mainittuja liitteitä ei tarvita, mutta liitteiksi pyydetään: 1. Korkeintaan neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit, yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen, hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijakoulutus sekä alustava budjetti. 2. Akatemian hakuohjeiden mukainen hankkeen vastuullisen johtajan korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 10 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon. Konsortion aiehakemus Aiehakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E) ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus "Life 2000". Kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti soveltuvin osin. Hakulomakkeessa mainittuja liitteitä ei tarvita, mutta liitteiksi pyydetään: 1. Korkeintaan neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen, hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijakoulutus sekä alustava budjetti. Koko konsortion vastuullisen johtajan sekä kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan tulee allekirjoittaa yhteinen alustava budjettiesitys. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä omina otsikoina konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo.
2. Kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän korkeintaan yhden liuskan mittainen esittely 3. Akatemian hakuohjeiden mukainen konsortion vastuullisen johtajan (koordinaattorin) korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta 4. Akatemian hakuohjeiden mukainen kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta Liitteet 1-3 pyydetään liittämään konsortion vastuullisen johtajan hakulomakkeeseen ja liite 4 kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan hakulomakkeeseen. Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 10 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon. Aiehakemusten perusteella rahoittajien edustajista koottu ohjelmaryhmä tekee ehdotuksen niistä hankkeista, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset tutkimussuunnitelmineen. Päätöksen jatkoon pääsevistä Akatemian rahoitusta hakevista hankkeista tekee Suomen Akatemian hallituksen asettama jaosto, joka koostuu tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Hankkeiden tai konsortioiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti jaoston päätöksestä. Kirjeessä ilmoitetaan, mikäli hakijaa pyydetään osoittamaan hakemuksensa suoraan ohjelman toiselle rahoittajalle Tekesille. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta varsinaiset hakemukset 29.2.2000 klo 16.15 mennessä Suomen Akatemian kirjaamoon. Yksittäinen hakemus Hakemukset liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E). Mukaan liitetään hakuohjeiden mukaiset liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmaan tulee lisäksi liittää erillinen enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 20 kappaleena. Konsortion hakemus Hakemukset liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E). Mukaan liitetään hakuohjeiden mukaiset liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmaan tulee lisäksi liittää erillinen enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Konsortion vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmien vastuullisten johtajien tulee allekirjoittaa yhteinen budjettiesitys. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa, hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Lisäksi hakemukseen on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Konsortion vastuullinen johtaja toimittaa Akatemiaan täydellisen hakemuksen ja tutkimusryhmien vastuulliset johtajat toimittavat hakulomakkeen sekä ansio- ja julkaisuluettelonsa. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 20 kappaleena.
Hakemukset arvioidaan ulkomaisista asiantuntijoista koostuvissa paneeleissa. Hankkeiden arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin: - Yhteensopivuus tutkimusohjelman tavoitteiden kanssa - Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso - Tieteenalojen väliset yhteydet ja monitieteisyys - Tutkimusryhmän pätevyys - Kansalliset ja kansainväliset yhteydet - Tutkijankoulutus Tutkimusohjelman hakujulisteen, hakulomakkeita sekä Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteesta http://www.aka.fi sekä Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan. Akatemian yhteystiedot ovat: PL 99, 00501 Helsinki katuosoite Vilhonvuorenkatu 6 p. (09) 774 881 f. (09) 7748 8299 keskus@aka.fi Tutkimusohjelman hakuun liittyviin kysymyksiin vastaavat Pääsihteeri Arja Kallio Biotieteiden ja ympäristön tutkimus (09) 774 88 336 arja.kallio@aka.fi Tiedesihteeri Merja Hiltunen (terveyden tutkimuksen yksikkö) p. (09) 7748 8261 merja.hiltunen@aka.fi Tiedesihteeri Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö) p. (09) 7748 8238 ulla.ruotsalainen@aka.fi Tiedesihteeri Lea Ryynänen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö) puh. (09) 7748 8227 lea.ryynanen@aka.fi Tekesille osoitetut toisen vaiheen hakemukset tulee toimittaa kahtena kappaleena vaadittuine liitteineen Tekesin kirjaamoon 29.2.2000 klo 16.15 mennessä. Toisen hakuvaiheen hakemus tehdään Julkinen Tutkimus -hakemuskaavakkeelle, joita saa mm. Tekesin kirjaamosta tai Tekesin
www-sivuilta (www.tekes.fi). Hankearviointi ja rahoituspäätökset Tekesin osalta suoritetaan Tekesin normaalia kriteeristöä noudattaen, jolloin erityisesti kiinnitetään huomiota hankkeen hyödyntämissuunnitelmaan. Lisätietoja Tekesin osallistumisesta antavat Teknologia-asiantuntija Riikka Heikinheimo p. 010 521 5887 riikka.heikinheimo@tekes.fi Teknologia-asiantuntija Kimmo Pitkänen p. 010 521 5797 kimmo.pitkanen@tekes.fi Tekesin yhteystiedot ovat: Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) PL 69, 00101 Helsinki katuosoite Kyllikinportti 2 asiakaspalvelupuhelin 010 521 5050 asiakaspalvelufaksi 010 521 5906 tekes@tekes.fi