Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Virkkeessä voi olla yksi tai useampia lauseita.

MIKÄ ON LAUSE? Kirjakielessä lause on predikaattiverbillinen jakso. Predikaattiverbi on verbin aktiivi- tai passiivimuoto. Tässä lauseessa on aktiiviverbi on. Tässä lauseessa käytetään passiivimuotoa. Muista, että verbeillä on eri tapaluokat ja aikamuodot. Äskeisissä lauseissa oli preesensmuoto, mutta tässä lauseessa olen käyttänyt perfektiä. Erilaisten predikaattiverbien määrän laskeminen olisi siis aika homma, vaikka joku lienee sen joskus tehnytkin.

Lauseet ovat päälauseita ja sivulauseita. Sivulauseita on kolmea tyyppiä: * alistuskonjuktiolla alkavat sivulauseet * relatiivilauseet * epäsuorat kysymyslauseet

* Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet eli lauseet, jotka alkavat ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, KUNNES, JOS, VAIKKA, KUIN sanoilla: Tiesin, että hän tulisi. PL, SL. Tulin, jotta kuulisin uutiset. PL, SL. Tulin, koska halusin tavata sinut. PL, SL. Tulin, kun sade lakkasi. PL, SL. Odotin, kunnes sade lakkasi. PL, SL. Jos sade lakkaa, tulen. SL, PL. En tule, vaikka sade lakkaisi. PL, SL. Satoi, kuin saavista olisi kaatanut. PL, SL.

että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, jahka, ellen, jollen, joskin, kuten, tokko, niin että, ennen kuin, ikään kuin, jos kohta, mikäli

* Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ sekä niiden eri muodoilla JOHON, JOSSA, MIHIN, MISSÄ ja johdoksilla, esim. JOLLOIN, JOTEN Hän on mies, johon voi luottaa. PL, SL. Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon, mikä johti katastrofiin. PL, SL.

* Epäsuorat kysymyslauseet eli kysymykset, joihin ei odoteta vastausta: En tiedä, miksi hän ei tullut. PL, SL. En tiedä, onko hän jo lähtenyt. PL, SL. vrt. Miksi hän ei tullut? Onko hän jo lähtenyt?

Kaikki muut lauseet ovat päälauseita.

MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastike korvaa toisen lauseen. Esimerkiksi: että-lause: Hän sanoi, että sää on kaunis PL, SL. Hän sanoi sään olevan kaunis. PL + lauseenvastike. Hän kertoi, että sää oli ollut kaunis. Hän kertoi sään olleen kaunis. jotta-lause: Jotta voisin mennä taksilla kotiin, tarvitsen rahaa. Voidakseni mennä taksilla kotiin tarvitsen rahaa. kun-lause: Kompastuin, kun kävelin portaissa. Kompastuin kävellessäni portaissa. Kun olin kävellyt kotiin, jalkani tulivat kipeiksi. Käveltyäni kotiin jalkani tulivat kipeiksi. siten että / niin että-lause: Hän tuli kotiin, siten että juoksi. Hän tuli kotiin juosten.

Lauseenvastikkeessa on predikaattiverbin tilalla joku toisenlainen verbinmuoto, esimerkiksi: VA, VÄ muoto = oleva, tekevä, tuleva NEEN -muoto = olleen, tehneen, tulleen NUT, NYT muoto = ollut, tehnyt, tullut KSE- -muoto = ollakseen, tehdäkseen ESSA, ESSÄ muoto = ollessaan, tehdessään TUA, TYÄ muoto = oltuaan, tehtyään EN muoto = ollen, tehden

Tee Särmä-vihkon tehtävät 1 ja 2 sivulta 62-63. Vastaukset löydät kirjan takaa.

Pilkkusäännöt

1. Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla eli päälauseet (PL) erotetaan päälauseista päälauseet sivulauseista (SL) ja erilaiset sivulauseet toisistaan.

* Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet eli lauseet, jotka alkavat ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, KUNNES, JOS, VAIKKA, KUIN sanoilla: HUOMAA PILKUT! Tiesin, että hän tulisi. PL, SL. Tulin, jotta kuulisin uutiset. PL, SL. Tulin, koska halusin tavata sinut. PL, SL. Tulin, kun sade lakkasi. PL, SL. Odotin, kunnes sade lakkasi.pl, SL. Jos sade lakkaa, tulen. SL, PL. En tule, vaikka sade lakkaisi. PL, SL. Satoi, kuin saavista olisi kaatanut. PL, SL.

* Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ sekä niiden eri muodoilla JOHON, JOSSA, MIHIN, MISSÄ ja johdoksilla, esim. JOLLOIN, JOTEN: Hän on mies, johon voi luottaa. PL, SL. Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon, mikä johti katastrofiin. PL, SL. Huomaa pilkut, kun päälause jatkuu: Tuo tyttö, joka soittaa selloa, on naapurini. PL, SL, PL jatkuu.

* Epäsuorat kysymyslauseet eli kysymykset, joihin ei odoteta vastausta: En tiedä, miksi hän ei tullut. PL, SL. En tiedä, onko hän jo lähtenyt. PL, SL. Huom: ei kysymysmerkkiä, ellei päälause ole kysyvä! Tiedätkö, miksi hän ei tullut? PL, SL?

Huom: pilkut, kun on monta erilaista lausetta peräkkäin: Olin niin syventynyt tehtävään, että tuskin huomasin, kun sisareni tuli huoneeseen. PL, SL, SL.

HARJOITUS: Merkitse pilkut. Olin niin syventynyt tehtävään että tuskin huomasin kun sisareni tuli huoneeseen. Tein kurssit jotta voin kirjoittaa jo syksyllä. Jos päähenkilö olisi tiennyt salaisuuden hän olisi lähtenyt vaikka muut eivät olisi. Koska hän sai kirjan minulle kuuluu cd-levy. Hän paleli kuin joku olisi kaatunut kylmää vettä hänen niskaansa. Hän hyppäsi pensaaseen joka oli aidan vieressä. Hän hyppäsi pensaaseen mikä nauratti meitä. Äiti ihmetteli miksi poika ei halunnut kouluun. Kafkaa lukiessa herää epäilys voiko hänen kuvaamansa maailma olla mahdollinen.

Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 63, tehtävä 3

2. JA-sanan (joskus myös ELI & TAI) kanssa käytetään pilkkua silloin ja ainoastaan silloin kun se yhdistää kahta itsenäistä päälausetta = päälauseilla ei ole yhteisiä lauseenjäseniä, esim. subjektia, objektia tai adverbiaalia. (= tekijä, tekemisen kohde, aika tai paikka)

Käytetään: Ville meni iltapäivällä saunaan, ja illalla hän joutui putkaan. = PL, ja PL. kummallakin lauseella on oma subjektinsa Ville ja hän ja oma predikaattinsa Ei käytetä: Ville meni iltapäivällä saunaan ja joutui illalla putkaan. = PL ja PL. lauseilla on yhteinen subjekti Ville

Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 63, tehtävä 4 Muista: / /

Helpot pilkkusäännöt: 3. Luettelon osien väliin tulee pilkku: Siellä olivat Ake, Make, Pera ja Minni.

4. Selvästi varsinaisesta lauseyhteydestä irrallaan olevat lisät ja selitykset erotetaan molemmin puolin pilkulla: Hän osoitti äärimmäisen harvoin, ehkei koskaan, kiihtymystään. Hei Liisa, sinä olet voittanut pelin! Helsingissä, pääkaupungissamme, on paljon liikenneongelmia. vrt. Pääkaupungissamme Helsingissä on paljon liikenneongelmia. vrt.vr huudahdukset, täsmennykset, puhuttelut, tittelit

lähde: Kuvanurkka, Facebook

Huomaa, että pilkku tulee aina rivin loppuun, ei koskaan rivin alkuun.

Tarkennuksia: Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla muusta lauseyhteydestä. että-lause: Hän sanoi, että sää on kaunis Hän sanoi sään olevan kaunis. PL, SL. PL + lauseenvastike. Hän kertoi, että sää oli ollut kaunis. Hän kertoi sään olleen kaunis. jotta-lause: Jotta voisin mennä taksilla kotiin, tarvitsen rahaa. Voidakseni mennä taksilla kotiin tarvitsen rahaa. kun-lause: Kompastuin, kun kävelin portaissa. Kompastuin kävellessäni portaissa. Kun olin kävellyt kotiin, jalkani tulivat kipeiksi. Käveltyäni kotiin jalkani tulivat kipeiksi. siten että / niin että-lause: Hän tuli kotiin, siten että juoksi. Hän tuli kotiin juosten.

Tee tehtävä. Särmä-vihko, s. 64, tehtävä 7, 8 ja 9

Kuin-sanan edelle tulee pilkku, jos se aloittaa irrallisen lisäyksen (= sääntö 4) Satoi rankasti, kuin taivas olisi auennut. merkitys: ikään kuin

Pilkku jätetään pois kuin-sanan edeltä, jos edellä on sana, johon kuin viittaa. Asia kehittyi eri tavalla kuin oli odotettu. Säästöt vaikuttavat enemmän toimintaamme kuin olimme arvelleet. Säästöt olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna.

Ei ole esim. sellaista sääntöä, että että-sana eteen tulee aina pilkku. Se ei pidä paikkaansa! siis että-sana ja pilkku?

sekä että ja joko tai parien yhteyteen ei tule pilkkua. Asuessani Kotkassa olin sekä aikuislukiossa että kävin työssä.

Samanlaisten sivulauseiden välille ei tule pilkkua, jos niiden välillä on rinnastuskonjunktio. Hän sanoi, että tilanne on vakava ja että tarvitsemme apua. PL, SL ja SL. Päätin lähteä mukaan, koska minulla oli aikaa ja koska lapsetkin olivat mummolassa.

RINNASTUSKONJUNKTIOT: ja, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, vai, joko tai, mutta, vaan ja, ynnä, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, tahi, taikka, joko-tai, vai, mutta, vaan, sillä, paitsi, näet, nimittäin

Vanha hyvä pilkkusääntö: mutta- ja vaan-sanojen eteen voi aina panna pilkun Se ei ole koskaan väärin. Särmä-vihko, s. 64, tehtävä 6

Mitä tarkoittaa tekstien korjausmerkki 2 pääl.? Älä erota kahta päälausetta pelkällä pilkulla. Siihen tarvitaan joko vahva välimerkki tai pilkku + konjunktio. Lehto on ankara, hän ei siedä heikkoutta. PL, PL = VÄÄRIN Lehto on ankara. Hän ei siedä heikkoutta. PL. PL = OK Lehto on ankara, eikä hän siedä heikkoutta. PL, ja PL. = OK Lehto on ankara, joten hän ei siedä heikkoutta. PL, SL. = OK

MUUTA PILKKUASIAA: * Kahden perättäisen konjunktion välissä ei käytetä pilkkua. Hän sanoi, että jos lähdemme mukaan, me saamme matkasta alennusta. ja että, ja kun, ja jos, ja vaikka, tai että, tai kun, tai jos, tai vaikka, mutta että, mutta kun, mutta jos, että kun, että jos, että vaikka,

* Kaksi- tai kolmiosaiseen liittokonjunktioon (adverbi + konjunktio) pilkku tulee painotuksen mukaan (tavallisesti konjunktioiden eteen, mutta jos adverbi liittyy edelliseen lauseeseen, osien väliin) - tai jää kokonaan pois. Tein paljon työtä, ennen kuin opin asian. Hän ei koskaan unohtanut syntymäpäivääni, paitsi kun hän oli sairaalassa. Olkaa valmiina silloin, kun soitan ovisummeria. niin että, paitsi jos, paitsi kun, sitten kun, silloin kun, samalla kun, sen jälkeen kun, aivan kuin, ikään kuin, niin kuin, ennen kuin, niin pian kuin,

* MITÄ SITÄ, MILLOIN MILLOIN, TOISAALTA TOISAALTA ja JOTKUT JOTKUT sanapareissa viimeisen osan eteen tulee pilkku. Mitä enemmän sinä harjoittelet, sitä nopeammin muistat asiat. Milloin tulee kylmä talvi, milloin ei. Jotkut päättivät opetella kaikki pilkkusäännöt, jotkut tyytyivät neljään perussääntöön.

* SAATI, JOPA ja VIELÄPÄ sanojen eteen tulee pilkku * PAITSI-sanan eteen tulee pilkku vain silloin, kun se aloittaa sivulauseen. Kaikki olivat tunnilla paitsi Leena. Lähden huomenna lenkille, paitsi jos sataa niin kuin tänään.

* Lyhyiden lauseiden välistä voi pilkun jättää pois, mutta pilkun käyttäminen ei ole väärin. = Siis todella lyhyiden: Tule jos voit. Tule, jos voit. = aina oikein!

* Sillä-sana ja pilkku? KIELITOIMISTON SANAKIRJA: sillä 1. konjunktio: aloittamassa selittävää sivulausetta: nimittäin, näet, koska. Jäin kotiin, sillä olin sairas. 2. adverbi: a. siitä syystä, siksi. Sillähän minä tätä esitin, että saataisiin asia selväksi. b. kielteisissä yhteyksissä varausta t. myönnytystä ilmaisemassa. Ei hän sillä sanonut, että haluaisi perua. [= sen vuoksi, siinä mielessä] Eipä sillä, kyllä minä voin mennäkin. [= silti]

HARJOITUS: Merkitse pilkut. (Vastaukset seuraavalla sivulla) Eräs kaupunkilaismies ajoi komealla autolla maaseudulla. Hän oli tulossa kesämökiltä ja hänellä oli autossaan tavaroita ja roskapussi. Kun hän ajoi pellon vierellä hän heitti roskapussin pellolle. Pellolla istui traktorissa maanviljelijä joka näki tapauksen. Hän otti ylös auton rekisterinumeron haki roskapussin ja soitti ajoneuvorekisterikeskukseen. Kun maanviljelijä oli saanut tietoonsa kaupunkilaismiehen nimen ja osoitteen hän ajoi traktorilla kaupunkiin. Kaupungin parkkipaikalla hän avasi roskapussin ja kaatoi sen sisällön kaupunkilaismiehen hienon auton katolle. Kaikki roskat ja jätteet levisivät auton päälle ja olivat siinä koko seuraavan yön. Arvaa mikä sotku ja haju seuraavana aamuna miestä odottivat.

VASTAUKSET: Eräs kaupunkilaismies ajoi komealla autolla maaseudulla. Hän oli tulossa kesämökiltä, ja hänellä oli autossa tavaroita ja roskapussi. Kun hän ajoi pellon vierellä, hän heitti roskapussin pellolle. Pellolla istui traktorissa maanviljelijä, joka näki tapauksen. Hän otti ylös auton rekisterinumeron, haki roskapussin ja soitti ajoneuvorekisterikeskukseen. Kun maanviljelijä oli saanut tietoonsa kaupunkilaismiehen nimen ja osoitteen, hän ajoi traktorilla kaupunkiin. Kaupungin parkkipaikalla hän avasi roskapussin ja kaatoi sen sisällön kaupunkilaismiehen hienon auton katolle. Kaikki roskat ja jätteet levisivät auton päälle ja olivat siinä koko seuraavan yön. Arvaa, mikä sotku ja haju seuraavana aamuna miestä odottivat.

Kaksoispiste : * välimerkkinä tekstissä, kun sen jälkeen tulee - täydennys - täsmennys - perustelu Kaksoispisteen tilalla voisi käyttää - selitys sanoja siis, eli & nimittäin. - seuraus - päätelmä - luettelo Meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde: juokseminen. Hän piti suunnitelmaa järkevänä: nyt kannatti odottaa hyvää tarjousta. Teoksen päähenkilö kokee tunteiden kirjon: jännitystä, pelkoa, iloa ja helpotusta.

Kaksoispiste sitaatin kanssa: Teemu Brunila kirjoittaa: "Toisaalta ymmärrän näiden ylilyöntien taustat, sillä miehinen turhautuminen on pientä sen rinnalla, mitä naiset joutuvat käymään läpi."

Kaksoispistettä käytetään vain, kun virke loppuu täsmennykseen, luetteloon yms. Jos virke jatkuu täsmentävän ilmauksen jälkeen, ei tule kaksoispistettä, vaan käytetään jotain muuta keinoa. EI: Eri urheilulajit: juoksu, uinti ja pyöräily, vahvistavat eri kehon osia. VAAN: Eri urheilulajit - juoksu, uinti ja pyöräily - vahvistavat eri kehon osia. Eri urheilulajit (juoksu, uinti ja pyöräily) vahvistavat eri kehon osia.

Puolipiste * Puolipiste ei päätä virkettä, vaan se erottaa kaksi virkkeen veroista ilmausta, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. ; * Puolipisteen voi korvata pisteellä tai pilkulla, mutta silloin täytyy yleensä muuttaa lausetta, esim. lisätä konjunktio. * Vanhan ohjeen mukaan puolipistettä käytetään, kun piste on liikaa ja pilkku liian vähän.

Edestakaisiin junamatkoihin menee noin kahdeksan päivää; perillä vietämme kymmenen päivää. Tulos oli tänä vuonna hyvä; liian suureen itsevarmuuteen ei silti ole syytä. Rakastunut heijastelee ihanteitaan toiseen; ennen rakastumista hän havaitsee niitä toisessa. (Markku Envall Puolipisteen tilalla voisi käyttää sanoja sen sijaan, puolestaan, mutta & vaan. HUOMIO! Puolipiste ei ole kaksoispiste! Luettelon, selityksen, täsmennyksen tms. edellä ei käytetä puolipistettä vaan kaksoispistettä. Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit: romaanin, novellin, runon ja esseen.

Vielä yksi asia: Älä mielellään käytä äikän teksteissä sulkeita ( ) kolmea pistettä... Älä missään tapauksessa käytä hymiöitä :) :P :o