LUPAPÄÄTÖS Nro 10/06/2 Dnro Psy-2005-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Samankaltaiset tiedostot
PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

LUPAPÄÄTÖS Nro 86/06/2 Dnro Psy-2006-y-114 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 91/05/1 Dnro Psy-2005-y-78 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 97/07/1 Dnro Psy-2007-y-109 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

LUPAPÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro PSAVI/80/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi

LUPAPÄÄTÖS Nro 46/08/1 Dnro Psy-2008-y-25 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Sillan rakentaminen Raudanjoen yli, Sodankylä

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 5/09/1 Dnro PSY-2008-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115. Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere

LUPAPÄÄTÖS Nro 51/09/1 Dnro Psy-2009-y-55 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 38/07/2 Dnro Psy-2006-y-184 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 56/09/2 Dnro Psy-2008-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro PSAVI/38/04.09/2010 (Psy-2009-y-93) Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

LUPAPÄÄTÖS Nro 58/12/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Ylijoen mittapadon uusiminen, Ranua

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 89/06/1 Dnro Psy-2006-y-60 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 107/04/1 Dnro Psy-2004-y-129 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Säännöstelyluvan muuttaminen

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

LUPAPÄÄTÖS Nro 18/08/1 Dnro Psy-2007-y-165 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/04/1 Dnro Psy-2004-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vesijohdon rakentaminen Naruskajoen alitse, Salla

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

LUPAPÄÄTÖS Nro 16/06/1 Dnro Psy-2005-y-150 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vesijohdon rakentaminen Pihtijärveen, Kittilä

LUPAPÄÄTÖS Nro15/05/1 Dnro Psy-2004-y-117 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT. Kivitie Kittilä

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

LUPAPÄÄTÖS Nro 63/04/1 Dnro Psy-2004-y-81 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Sillan rakentaminen Pihtijokeen, Savukoski

LUPAPÄÄTÖS Nro 48/11/2 Dnro PSAVI/157/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

LUPAPÄÄTÖS Nro 89/07/1 Dnro Psy-2007-y-70 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/12/2 Dnro PSAVI/63/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 13/08/1 Dnro Psy-2007-y-139 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/05/2 Dnro Psy-2005-y-49 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/2 Dnro Psy-2007-y-119 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 120/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-168. Paineviemärin rakentaminen Savonjokeen, Vimpeli

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/09/1 Dnro Psy-2008-y-159 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 10/09/1 Dnro Psy-2008-y-118 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

LUPAPÄÄTÖS Nro 9/05/1 Dnro Psy-2004-y-140 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu

Säännöstelypadolla on vältettävä äkillisiä juoksutuksen muutoksia.

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/12/2 Dnro PSAVI/21/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 74/07/1 Dnro Psy-2007-y-100 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vesijohdon rakentaminen Kosamonjärveen, Pudasjärvi

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

LUPAPÄÄTÖS Nro 50/04/2 Dnro PSY-2004-Y-67 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 67/09/2 Dnro Psy-2009-y-52 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Kaapelin rakentaminen Malisjoen alitse, Nivala

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 6/07/2 Dnro Psy-2006-y-133 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 49/10/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 44/08/1 Dnro Psy-2007-y-166 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-97 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 48/07/1 Dnro Psy-2007-y-54 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 100/05/1 Dnro Psy-2005-y-119 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/2 Dnro PSAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

LUPAPÄÄTÖS Nro 14/05/1 Dnro Psy-2004-y-133 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvillä, Halsua, Kaustinen, Kokkola, Veteli, Vimpeli

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio:

LUPAPÄÄTÖS Nro 10/06/2 Dnro Psy-2005-y-124 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Uljuan tekoaltaan Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistaminen ja tekoaltaan vedenkorkeuden alentaminen patojen vahvistamistyön ajaksi, Kestilä, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124 90101 OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen yleiskuvaus... 3 Haettavat muutokset lupaehtoihin... 3 Suunnitellut työt... 4 Hydrologiset olosuhteet ja hankkeen vaikutus niihin... 6 Uljuan altaan vedenkorkeus... 6 Virtaama... 7 Vesistön vedenlaatu...9 Kalasto ja kalastus...10 Vesistön muu käyttö... 11 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 11 Vaikutukset vesistön tilaan... 11 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 13 HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 15 Muistutukset ja vaatimukset... 15 Hakijan selitys... 16 Hakemuksen muutos... 18 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 Käsittelyratkaisu... 18 Pääasiaratkaisu... 19 Rakentamista koskevat lupamääräykset... 19 Vedenkorkeuden alentamista ja juoksutusta koskevat määräykset... 20 Ohjaus... 20 RATKAISUN PERUSTELUT... 20 Käsittelyratkaisun perustelut... 20 Pääasiaratkaisun perustelut... 21 Patojen vahvistaminen... 21 Vedenkorkeuden alentaminen ja juoksutukset... 21 Lupamääräysten perustelut... 22 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 23 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 23 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 23 KÄSITTELYMAKSU... 23 Ratkaisu... 23 Perustelut... 23 Oikeusohje... 23 MUUTOKSENHAKU... 24

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 16.9.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden alentamiseen Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamistyön ajaksi Kestilän ja Pulkkilan kunnissa hakemukseen oheistetun suunnitelman mukaisesti. Voimassa olevan tekoaltaan säännöstelyä koskevan lupapäätöksen lupamääräyksiin haetaan muutosta siten, että tekoaltaan vedenkorkeus kunnostustöiden aikana (noin 20.6. 7.10) pidetään tasolla N 43 + 76,00 m ja että mikäli kovat sateet uhkaavat kunnostustyötä, juoksutusta on mahdollista muuttaa voimassa olevia lupamääräyksiä enemmän. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 8 luvun 1 :n mukaan hakemuksessa tarkoitettuun vesistön säännöstelyn muutokseen, koska siitä aiheutuu vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on haettava ympäristölupaviraston lupa. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen yleiskuvaus Uljuan tekoaltaan patojen kuntoarviossa Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen kunnossa on havaittu patoturvallisuuden kannalta puutteita märän luiskan verhouksessa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on laadittu suunnitelma patojen märän luiskan verhouksen perusparannuksesta. Perusparannuksen toteuttaminen vaatii Uljuan altaan vedenkorkeuden alentamista työn ajaksi noin yhdellä metrillä voimassa olevan säännöstelyn kesäaikaisen alarajan alapuolelle. Patojen perusparannus tehdään kuivatyönä. Patoja vahvistetaan lisäämällä märän luiskan verhoukseen karkeaa ja hienoa louhetta. Osa kunnostustyöstä pystytään toteuttamaan padon harjalta käsin, mutta pahiten vaurioituneilla alueilla kunnostus joudutaan tekemään alhaalta päin, mistä johtuen vedenkorkeuden alentaminen on välttämätöntä. Patojen verhouksen perusparannus aloitetaan kesällä 2006, mikäli hankkeella on lainvoimainen lupa. Työt pystytään todennäköisesti toteuttamaan yhden kesän aikana, mutta mm. poikkeuksellisen sateisen kesän sattuessa töitä voidaan osin joutua siirtämään kesälle 2007. Haettavat muutokset lupaehtoihin Uljuan altaan säännöstelyn muuttamista koskeva päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antamalla päätöksellä. Päätöksen mukaan Uljuan altaan säännöstely on hoidettava niin, että säännöstelyn ylärajana on N 43 + 79,00 m lukuun ottamatta maaliskuun 15. päivän ja huhtikuun 15. päivän välistä aikaa, jona aikana altaan vedenkorkeuden on käytävä tason N 43 + 73,50 m alapuolella, ja alarajana on murtoviiva, jonka taitepisteet ovat:

4 N 43 1.1. +76,50 m 1.4. +72,00 m 30.4. +72,00 m 31.5. +77,00 m 30.11. +77,00 m 31.12. +76,50 m Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen märän luiskan verhouksen vahvistaminen kuivatyönä edellyttää vedenkorkeuden alentamista tasolle N 43 + 76,00 m. Vedenkorkeuden lasku on suunniteltu toteutettavaksi juoksuttamalla vettä tekoaltaasta noin 30 m 3 /s kevättulvan jälkeen, jolloin tasolla N 43 + 76,00 m oltaisiin noin 20.6. Mikäli alkukesä on sateinen, niin juoksutusmäärä saattaa olla edellä esitettyä suurempi. Jos taas alkukesä on poikkeuksellisen kuiva, taso N 43 + 76,00 m voidaan saavuttaa jo ennen 20.6. Vedenkorkeus on tarkoitus pitää tasolla N 43 + 76,00 m lokakuun alkupuolelle saakka. Vedenkorkeuden nosto aloitetaan 7.10. ja patoluukut suljetaan kokonaan 15.10., jolloin lupamääräysten mukainen taso N 43 + 77,00 m saavutetaan hyvissä ajoin ennen altaan jäätymistä. Lupaa haetaan Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämiseksi kunnostustöiden aikana noin 20.6.- 7.10. tasolla N 43 + 76,00 m. Tasoa N 43 + 76,00 m ei aliteta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on kielletty lyhytaikaissäännöstely. Luvan mukaan juoksutusta saadaan muuttaa vuorokauden sisällä korkeintaan kaksi kertaa niin, että uusi juoksutus on vähintään 80 prosenttia ja enintään 125 prosenttia edellisestä juoksutuksesta ja niin, että peräkkäisten vuorokausien keskimääräinen juoksutus noudattaa samaa sääntöä. Tulvasuojelun edellyttäessä Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämistä säännöstelylle määrätyissä rajoissa tai Siikajoella pidettävien melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän. Lisäksi lupapäätöksen mukaisesti altaasta saadaan juoksuttaa vettä enintään 50 m 3 /s. Lupaa haetaan muuttaa juoksutusta enemmän kuin lupamääräyksissä on määrätty (80/125 %), mikäli vedenkorkeus ylittää tason N 43 + 76,30 m. Rankkasateella Uljuan altaasta juoksutetaan lupamääräysten sallima enimmäismäärä eli 50 m 3 /s. Mikäli tarvitaan suurempia juoksutuksia, ne hoidetaan Lämsänkosken padon kautta. Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen kunnostustyöt on tarkoitus tehdä siten, että niillä ei muutoin ole vaikutusta Lämsänkosken padolta tapahtuvaan juoksutukseen. Suunnitellut työt Uljuan tekoaltaan vedet on padottu Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen avulla. Arkkusaaren padon korjaustavat ovat seuraavat: Korjaustapa I alhaalta työpenkereeltä 6+50 18+50, 33+00 38+80 Korjaustapa II harjalta 22+00 25+00 Korjaustapa III alhaalta työpenkereeltä 26+50 31+50

5 Korjaustapa IV harjalta 0+00 6+50, 18+50 22+00, 25+00 26+50, 31+50 33+00, 41+00 42+00 Tulisaaren padon korjaustavat ovat seuraavat: Korjaustapa V harjalta 0+00 10+00 Korjaustapa VI tasoitusta hienolouheella 17+00 18+00 Arkkusaaren patoon tarvittavat massat ovat hienoa louhetta 0 200 mm 22 000 m 3 rtr ja karkeaa louhetta 200 700 mm 18 750 m 3 rtr. Tulisaaren patoon tarvittavat massat ovat hienoa louhetta 0 200 mm 2 100 m 3 rtr ja karkeaa louhetta 200 700 mm 3 600 m 3 rtr. Koska padon verhous vaihtelee, on kokonaismassoissa varauduttava vähintään 10 prosentin lisätarpeeseen. Näin tarvittavaksi karkean louheen määräksi arvioidaan yhteensä noin 25 000 m 3 rtr ja hienon louheen määräksi noin 28 000 m 3 rtr. Tulisaaren padon eteläpäästä noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Haapavuoren maa-aineksen ottoalue. Siellä on tehty louhetta aikanaan Uljuan tekoaltaan patojen rakentamista varten. Alueesta on tehty uusi louheen ottosuunnitelma. Pulkkilan kunta omistaa alueen. Alueesta on tehty kunnan kanssa sopimus ja maa-aineksen oton lupakäsittely on meneillään. Patojen korjaukseen tarvittavan materiaalin louhinta pyritään aloittamaan loppuvuodesta 2005. Louhinta-alueella materiaali kasataan hieno- ja karkealouhekasoihin. Verhouksen perusparannus aloitetaan kesällä 2006 edellyttäen, että hankkeella on lainvoimainen lupa. Uljuan tekoaltaan vedenkorkeus alennetaan kevättulvan jälkeen tasolle N 43 + 76,00 m. Tulisaaren padolla materiaalin kuljetus voi tapahtua ajamalla kuorma padon eteläpäästä. Kuorma kaadetaan korjauskohdalle, jota levitetään siten, että kuljetuskalusto voi jatkaa padon pohjoispuolella olevista luiskista hakemaan uutta kuormaa. Arkkusaaren padolle ajo ja padolta poisajo tapahtuu Vornan kohdalta. Ennen työn aloittamista padolle rakennetaan riittävä määrä kohtaamispaikkoja ja mataliin osiin kääntymispaikkoja. Padon itäpäähän tulevaa uutta tieyhteyttä ei kannata käyttää, koska ajomatkat lisääntyisivät ja yli 4 km:n mittainen tie tarvitsisi perusteellisen kunnostuksen. Arkkusaaren padossa korjaustavassa IV ja Tulisaaren padossa korjaustavassa VI olemassa oleva verhous tasoitetaan hienolla louheella, jotta tuleva kunnossapito helpottuu. Arkkusaaren padossa korjaustavassa II ja Tulisaaren padossa korjaustavassa V verhouksen louheen asettelu tehdään padon harjalta. Periaatteena on saada tarpeeksi karkeaa louhetta eroosiovyöhykkeeltä padon harjalle asti, jotta jäät eivät työntäisi verhousta ylöspäin. Uusi louhekerros tasoitetaan alapäästään jouhevasti olemassa olevaan louheverhoukseen. Karkea louhe asetetaan huolellisesti toisiaan vasten ja kiilataan hienolouheel-

la. Karkean louheen kivien tulisi olla särmikkäitä louhoskiviä, mitkä voidaan asettaa tiiviisti toisiaan vasten. Raskaammat kivet (500 700 mm) muodostavat rungon ja ne asetellaan siten, että yläpinnat jäävät likimain samaan tasoon. Arkkusaaren padossa korjaustavoissa I ja III lisäverhouksen asettelu aloitetaan juureen rakennettavalta terassilta. Terassi tehdään hienolouheesta siten, että työtaso on N 43 + 76,50 m. Louhetta lisätään sen verran, että työskentelyterassi on koneelle riittävän leveä. Harjalle kipattava louhe siirretään kaivinkoneella märän puolen luiskaan alemmaksi, josta terassilla työskentelevä kaivinkone asettelee terassilta lähtien louheet tiiviisti toisiaan vasten. Olemassa oleva verhous tasoitetaan hienolla louheella sopivaksi patjaksi uudelle verhoukselle padon harjalta tasolle. Karkea louhe asetellaan tukevasti kivet toisiaan vasten. Karkea louhe kiilataan paikalle tuodulla hienolouheella. Työn edetessä myös ylimääräinen osa terassin hienolouheesta käytetään kiilaukseen. Ylin osa luiskasta voidaan tämän jälkeen tehdä padon harjalta. Korjaustavan I ja III erona on vain lisättävän louheen määrä. Korjaustavassa III joudutaan vähintään alaosassa tekemään korjaus kahtena kerroksena. Työt tehdään yhden kesän aikana kesäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Vedenkorkeus pidetään tason N 43 + 76,00 m tuntumassa vesitilanteesta riippuen heinäkuun alusta lokakuun 7. päivään asti, josta alkaen vedenkorkeutta aletaan nostaa hitaasti. Juoksutus lopetetaan lokakuun 15. päivä, minkä jälkeen altaan vedenkorkeus annetaan nousta lähelle tasoa N 43 + 78,00 m. 6 Hydrologiset olosuhteet ja hankkeen vaikutus niihin Uljuan altaan vedenkorkeus Uljuan altaan vedenkorkeus on vuosina 1995 2004 vaihdellut välillä N 43 + 71,93 79,18 m keskiarvon ollessa N 43 + 77,25 m. Heinä syyskuussa keskimääräinen vedenkorkeus on ollut N 43 + 78,21 m. Patojen kunnostushankkeen takia altaan vedenkorkeus alennettaisiin heinä syyskuussa 1,0 metriä voimassa olevan säännöstelyn alarajan alapuolelle ja noin 2 2,5 metriä kesän keskimääräisen vedenkorkeuden alapuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty Uljuan altaan vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot sekä voimassa olevan säännöstelyluvan alaraja ja siihen haettava väliaikainen muutos.

7 m 80,0 Uljuan vedenkorkeus 1995-2004 79,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 73,0 72,0 71,0 keskiarvo minimi maksimi säännöstelyn alaraja haettava muutos 70,0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Vedenkorkeuden alentamisen aiheuttamat Uljuan altaan vesitilavuuden ja pinta-alan muutokset ovat seuraavat: pinta-ala tilavuus N 43 + 77,00 m N 43 + 76,00 m 2 km 2 22,5 milj. m 3 N 43 + 78,00 m N 43 + 76,00 m 4 km 2 22,5 milj. m 3 Vedenkorkeuden alentaminen aiheuttaa myös viipymän lyhenemisen. Uljuan altaan teoreettinen viipymä vedenkorkeudella N 43 + 78,00 m, mikäli käytetään vuosien 1995 2004 heinä syyskuun keskivirtaamaa 7,1 m 3 /s, on 195 vrk. Vastaavasti viipymä säännöstelyn kesäaikaisella alarajalla (N 43 + 77,00 m) on 151 vrk ja vedenkorkeudella N 43 + 76,00 m 114 vrk. Kunnostushankkeen vuoksi tehtävä vedenkorkeuden alentaminen vähentää siten teoreettista viipymää Uljuan altaassa hieman yli kuukaudella säännöstelyn kesäaikaiseen alarajaan verrattuna ja noin kahdella ja puolella kuukaudella kesän keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Virtaama Uljuan altaasta on juoksutettu vettä keskimäärin 11,6 m 3 /s vuosien 1995 2004 keskiarvona, mutta vaihtelu juoksutuksessa on ollut suurta. Suurimmat juoksutukset ovat tapahtuneet yleensä keväällä lumen sulamisen aikoihin, mutta myös loppusyksystä virtaama on ajoittain noussut suureksi. Toisaalta vuosina 1995 1996 sekä vuosien 2001 ja 2003 keväälläkin juoksutus on ollut alle 50 m 3 /s. Patojen kunnostushankkeen vaikutus Uljuan altaasta juoksutettavaan vesimäärään ajoittuu kesäkuun alkupuolelle, jolloin vedenkorkeus lasketaan halutulle tasolle, ja toisaalta loka marraskuuhun, jolloin vedenkorkeus pa-

lautetaan normaalitasolle. Kesän aikana virtaamaan ei oleteta aiheutuvan muutoksia tavanomaiseen juoksutuskäytäntöön verrattuna. Suunnitelman mukaan Uljuan altaasta tullaan juoksuttamaan vettä noin 30 m 3 /s toukokuun loppupuolelta kesäkuun 20. päivän tienoille saakka, jolloin hakemuksen liitteenä olevien Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen mallilaskelmien mukaan vedenkorkeus olisi tasolla N 43 + 76,00 m, mikäli kesäkuu ei ole poikkeuksellisen sateinen. Toisaalta kuivan alkukesän sattuessa tavoitetaso voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Kunnostushankkeen takia Uljuan altaasta kesäkuussa juoksutettava vesimäärä on tavanomaista suurempi, mutta jää samalle tasolle tai alhaisemmaksi kuin esim. kesäkuussa 1998 toteutettu juoksutus, jolloin juoksutettu vesimäärä 1.6. 19.6. oli sateista johtuen 30 45 m 3 /s. Vuosien 1995 2004 keskimääräiseen tasoon verrattuna juoksutus olisi noin 5 17 m 3 /s suurempi. Uljuan altaan vedenkorkeus on tarkoitus korottaa takaisin voimassa olevien lupamääräysten mukaiselle tasolle loka marraskuussa. Täyttö aloitetaan 7.10. ja patoluukut suljetaan kokonaan 15.10., jolloin altaasta ei juoksuteta lainkaan vettä alapuoliseen vesistöön, kunnes allas jäätyy tai vedenkorkeus on N 43 + 78,00 m, mikä on ajankohdalle tavanomainen taso. Keskimääräinen loka marraskuun juoksutus Uljuan altaasta on vuosina 1995 2004 ollut 8,7 m 3 /s. Lamujoen keskivirtaama loka marraskuussa on ollut 7,4 m 3 /s, joten Uljuan altaan vedenkorkeuden korottaminen takaisin tavanomaiselle tasolle kunnostustöiden jälkeen aiheuttaisi altaan alapuolisella Lamujoen osalla sekä Siikajoessa virtaaman pienenemisen hieman alle puoleen tavanomaisesta tasosta. Uljuan altaan vedenkorkeuden korottaminen aloitetaan täydellä teholla vasta 15.10., jotta lokakuun alkupuolella turvattaisiin nahkiaisen nousun kannalta riittävä vesimäärä Siikajoen alaosalla. Siikajoen alajuoksua kohden vaikutus vähenee sivujokien tuomasta virtaaman lisäyksestä johtuen. Uljuan altaan alapuoliset virtaamanmittauspaikat sijaitsevat Harjunnivassa ja Länkelässä. Verrattuna vuosien 1991 2000 keskimääräiseen kesäkuun virtaamaan olisi altaan kunnostustöiden aiheuttama virtaaman lisäys kesäkuussa Harjunnivassa vajaat + 40 % ja Länkelässä noin + 30 %. Vastaavasti Uljuan altaan täyttäminen aiheuttaa keskimäärin Harjunnivassa noin 30 %:n ja Länkelässä noin 25 %:n virtaaman pienenemisen loka marraskuussa. Seuraavassa kuvassa on esitetty juoksutus Uljuan altaasta Siikajokeen vuosien 1995 2004 keskiarvona sekä saman ajanjakson ääriarvot. Lisäksi kuvassa on esitetty kunnostushankkeen aiheuttama muutos keskimääräiseen juoksutuskäytäntöön. 8

9 m 3 /s 140 120 100 Juoksutus Uljuasta 1995-2004 keskiarvo minimi maksimi juoksutuksen muutos 80 60 40 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Vesistön vedenlaatu Uljuan altaan talvinen happitilanne on ollut huono. Pohjan lähellä vesi on ollut hapetonta jo keskitalvella. Päällysveden ja väliveden happitilanne on ollut vielä tammi helmikuussa suhteellisen hyvä, mutta maaliskuussa happitilanne on heikentynyt koko altaassa. Sulamisvesien myötä happitilanne on huhtikuussa parantunut altaan itäpäästä alkaen. Keskimäärin huhtikuussa vuosina 2000 2004 happitilanne on ollut Uljuan altaan itäpäässä jo melko hyvä. Altaan keski- ja länsiosassa happitilanne on huhtikuussakin ollut melko huono. Ajoittain (esim. talvella 2000, 2001 ja 2003) Uljuan altaan keski- ja alaosalla myös päällysvesi on ollut lähes hapetonta maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. Uljuan altaan vedenkorkeus oli talvella 2002/2003 lähellä säännöstelyn nykyistä alarajaa, jolloin happitilanne Uljuan altaassa oli tavanomaista heikompi. Kevättalvella 2003 Uljuan altaan keski- ja alaosa oli käytännössä hapeton maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppupuolelle saakka. Talven 2002/2003 happitilannetta heikensi alhaisen vedenkorkeuden lisäksi aikainen talventulo ja siitä johtunut pitkä jääpeitteinen kausi. Talvina 2000 ja 2001 hapettomuus alkoi vasta huhtikuun alussa. Myös kesäkerrostuneisuuden aikana altaan alusveden happitilanne on heikentynyt. Kesäkuussa happitilanne on ollut hyvä, koska kerrostuneisuus on vasta syntynyt, eikä alusveden happi ole juuri ehtinyt kulua. Heinäkuussa ja elokuussa sen sijaan alusveden happipitoisuus on ollut keskimäärin noin 4 mg/l. Kesällä 2002 altaan syvänteen lämpötilakerrostuminen oli tavanomaista voimakkaampaa, ja alusveden happitilanne oli muita vuosia heikompi. Kesällä 2001 puolestaan lämpötilakerrostuneisuutta ei altaan syvännepisteessä todettu, jolloin myös happitilanne säilyi pinnasta pohjaan hyvänä. Uljuan altaassa ei ole viime vuosina havaittu ph-ongelmia. Veden ph on vaihdellut välillä 6 7 ollen lievästi hapan. Sähkönjohtavuus on sen sijaan ollut alusvedessä lievästi koholla kevättalvisin, kun hapettomissa oloissa sedimentistä on liuennut suoloja alusveteen.

Veden väri Uljuan altaassa on varsin tumma johtuen suuresta humuksen (COD Mn ) ja raudan määrästä. Alusvedessä on mitattu ajoittain erittäin korkeita rautapitoisuuksia, kun hapettomissa oloissa rautaa on vapautunut sedimentistä veteen. Uljuan altaan ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita. Sekä fosforia että typpeä on vedessä runsaasti. Hapettomina kausina alusveden fosfaattifosforipitoisuus on ajoittain noussut erittäin korkeaksi (noin 1 mg/l) ja typpi on pelkistynyt ammoniummuotoon. Esimerkiksi syvänteen alusvedessä kevättalvella kokonaisfosfori on ollut lähes kokonaan fosfaattina ja vastaavasti kokonaistyppi ammoniumtyppenä. Uljuan altaan a-klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Sekä fosfaattia että epäorgaanista typpeä on ollut vedessä liuenneena varsin runsaasti, joten tuotantoa rajoittavat muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus, todennäköisesti erityisesti veden tumma väri. Uljuan allas toimii fosforin, raudan ja kiintoaineen nettopidättäjänä, vaikka mainittuja aineita voi altaasta huuhtoutua alapuoliseen vesistöön keväisin. Erityisesti fosforin ja raudan huuhtoutumiseen vaikuttaa kevättalven heikko happitilanne altaassa. Typpeä altaaseen sen sijaan ei pidäty, vaan kokonaistyppipitoisuus on ollut altaasta lähtevässä vedessä vuositasolla noin 60 µg/l korkeampi kuin altaan yläpuolella. Myös typen olomuoto muuttuu osittain altaassa siten, että erityisesti loppukesällä epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet altaasta lähtevässä vedessä korkeampia kuin yläpuolella. Humuksen (COD Mn ) määrään Uljuan allas ei vaikuta vuositasolla, mutta altaan vaikutuksesta vuodenaikaisvaihtelut alapuolella ovat selvästi yläpuolta vähäisemmät. Uljuan altaasta juoksutettu vesi on ollut alkukesällä (kesäkuu) typpipitoisuutta lukuun ottamatta jonkin verran parempilaatuista kuin Lamujoen vesi. Kokonaistyppipitoisuus altaasta juoksutetussa vedessä on ollut alkukesällä keskimäärin noin 200 µg/l korkeampi kuin Lamujoessa. Myös epäorgaanista typpeä on ollut altaan vedessä enemmän kuin Lamujoen vedessä. Kesällä (heinä syyskuussa) Uljuan altaasta juoksutetun veden ja Lamujoen veden laadun ero on ollut suhteellisen vähäinen. Rautaa on kuitenkin ollut altaasta juoksutetussa vedessä selvästi vähemmän kuin Lamujoessa, mikä on heijastunut myös veden väriin. Myös fosforipitoisuudet ovat olleet altaasta juoksutetussa vedessä Lamujoen veden fosforipitoisuuksia alhaisemmat, mutta kokonaistyppipitoisuuksissa eroa ei ole ollut havaittavissa. Uljuan altaan vedessä on kuitenkin kesällä ollut ammoniumtyppeä runsaammin kuin Lamujoen vedessä. Loka marraskuussa Uljuan altaasta juoksutetun veden happipitoisuus on ollut yleensä Lamujoen veden happipitoisuutta parempi. Väriluku sekä fosforipitoisuudet ovat sen sijaan olleet altaasta juoksutetussa vedessä keskimäärin korkeampia kuin Lamujoen vedessä. Typpeä ja kiintoainetta on marraskuussa ollut Uljuan altaan vedessä vähemmän kuin Lamujoen vedessä. 10 Kalasto ja kalastus Tärkeimmät saaliskalat Uljuan altaassa ovat hauki, lahna, made ja ahven. Harvoilla verkoilla (# 35 90 mm) saatu yksikkösaalis on vuoden 1990 jälkeen ollut selvästi pienempi kuin 1980-luvun lopulla. Kirjanpitokalastajien kalastus keskittyy talveen ja muutos yksikkösaaliissa johtuu suurimmaksi osaksi pyydyskokukertojen (pkk) määrän oleellisesta muutoksesta talvella.

Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan hyvä eli 1980-luvun loppua lukuun ottamatta tasoa 1 2 kg/pkk. Lahnasaalis on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa. Lahnan yksikkösaalis on ollut 1980-luvun lopun jälkeen tasoa 0,3 0,6 kg/pkk. Madesaalis on tarkkailujakson aikana pienentynyt. Mateen yksikkösaalis on ollut jo kauan pieni eli tasoa 0,2 0,4 kg/pkk. Rysillä saadut hauki- ja lahnasaaliit ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa, mutta viime vuosina saaliit ovat olleet kuitenkin keskimääräistä pienempiä. Rysillä saadut hauki- ja lahnasaaliit ovat olleet yleensä tasoa 4 10 kg/pkk. Kirjanpitokalastajien käytössä olevien verkkojen harvuus rajoittaa ahvensaalista ja ahventa saadaankin lähinnä katiskoilla, joilla saatu yksikkösaalis on ollut enimmäkseen tasoa 0,5 0,8 kg/pkk. Uljuan altaalla kalastaa noin 150 200 kalastajaa. Lukuun sisältyvät myös altaan alakanavalla vavoilla kalastavat henkilöt, jotka kalastavat vavoilla myös varsinaisen altaan puolella. Tärkeimmät pyydykset ovat verkot, katiskat ja heittovavat. Rantarysiä on käytössä vain muutamalla kalastajalla. Kokonaisvuosisaaliiksi on arvioitu 13 000 15 000 kg, josta haukea ja lahnaa olisi molempia noin 5 000 kg, ahventa 2 000 3 000 kg ja madetta 1 000 2 000 kg. Uljuan altaan luontaisesti lisääntyvään kalastoon kuuluvat ainakin hauki, lahna, made, ahven, särki, salakka ja kiiski. Näiden lisäksi kalastoon kuuluvat istutusperäiset kirjolohi ja kuha. 11 Vesistön muu käyttö Uljuan altaan rannat ovat pääosin asumattomia. Rantatiloista on vakituisesti asuttuja 3 ja ainakin 26 tilalla on loma-asunto. Tyhjillään olevia rakennuksia on lisäksi 16. Vesistön käyttö on Uljuan altaalla tavanomaista vesistön virkistyskäyttöä kuten kalastusta, vesilintujen metsästystä, veneilyä ja uintia. Yleisiä uimarantoja ei ole. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vesistön tilaan Uljuan altaan märän luiskan verhouksen vahvistamiseen käytetään karkeaa ja hienoa louhetta, joten varsinaiset kunnostustyöt eivät aiheuta vesistön samentumista tai muita vaikutuksia vedenlaatuun. Kunnostustöiden ajaksi alennettava vedenkorkeus jää Uljuan altaan eroosiovyöhykkeen yläosaan, joten vedenkorkeuden laskusta ei arvioida aiheutuvan vesistön samentumista tai muita vaikutuksia vedenlaatuun. Uljuan altaan vedenkorkeus käy vuosittain keväällä noin 4 metriä nyt haettavan väliaikaisen vedenkorkeuden alarajan alapuolella. Suunnitelman mukaan altaasta kevättulvan jälkeen juoksutettava vesimäärä tulee olemaan 30 m 3 /s. Mikäli alkukesä on tavanomaista sateisempi, on kokonaisuuden kannalta edullisempaa juoksuttaa mainittua virtaamaa enemmän, jotta työt saadaan käyntiin mahdollisimman pian ja toteutettua yhden kesän aikana siten, että syksyllä vedenkorkeutta päästään korottamaan ajoissa. Jonkin verran yli 30 m 3 /s:n suuruiset juoksutukset eivät vielä aiheuta alapuolisessa vesistössä esim. tulvahaittaa.

Lupamääräysten mukainen Uljuan altaan vedenkorkeuden alaraja joulukuun alkuun saakka on N 43 + 77,00 m, mutta tavanomainen taso syksyllä on ollut noin N 43 + 78,00 m. Jotta kunnostushanke ei aiheuttaisi Uljuan altaassa tavanomaista heikompaa happitilannetta kunnostustöitä seuraavana talvena, tavoitteena on korottaa vedenkorkeus tasolle N 43 + 78,00 m ennen altaan jäätymistä, mikä tapahtuu keskimäärin noin marraskuun puolivälissä. Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen mallilaskelmien mukaan patoluukut olisi suljettava 15.10., jotta 50 %:n todennäköisyydellä allas olisi tavoitekorkeudessa ennen jäätymistä. Vastaavasti luukut olisi suljettava 7.10., jotta allas olisi 75 %:n todennäköisyydellä tavoitekorkeudessa ennen jäätymistä. Jos luukut suljetaan vasta lokakuun lopulla, on todennäköisyys saavuttaa tavoitetaso ennen jäätymistä enää noin 10 %. Mikäli Uljuan altaan patoluukut suljetaan kokonaan lokakuun alkupuolella, voi se kuivana syksynä vaikuttaa nahkiaisen nousuun Siikajokeen. Siksi Uljuan altaan vedenkorkeuden nosto on suunniteltu toteutettavaksi siten, että altaan täyttö aloitetaan 7.10., mutta luukut suljetaan kokonaan vasta 15.10., jolloin nahkiaisen pyynti on jo loppunut jokisuulla. Tässä tapauksessa todennäköisyys, että Uljuan altaan vedenkorkeus ennen jäätymistä on tasolla N 43 + 78,00, on noin 65 %. Nahkiaisen pyynnin turvaamiseksi täyttöä ei aloiteta ennen 7.10. Jos Uljuan altaan vedenkorkeus jää selvästi alle tavoitetason N 43 + 78,00 m, voi altaan happitilanne olla seuraavana kevättalvena heikko, millä on vaikutusta myös muuhun vedenlaatuun. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin parempi, että työt saadaan toteutettua yhden kesän aikana, elleivät poikkeukselliset sääolot sitä estä. Kunnostushankkeesta aiheutuvat vesistövaikutukset Uljuan altaan alapuoliseen Lamujokeen ja Siikajokeen keskittyvät kesäkuuhun ja loka marraskuuhun. Kesäkuussa virtaama alapuolisessa Lamujoessa ja Siikajoessa on keskimääräistä suurempi, mutta jää esim. vuonna 1998 mitattua alhaisemmaksi. Uljuan altaasta juoksutettavan veden osuus alapuolisessa joessa on tavanomaista suurempi, minkä ei arvioida heikentävän vedenlaatua altaan alapuolella, sillä altaasta juoksutettavan veden laatu on ollut kesäkuussa keskimäärin Lamujoen vedenlaatua parempi. Typpipitoisuus Uljuan altaan vedessä on kuitenkin ollut Lamujoen vettä korkeampi, mikä saattaa nostaa alapuolisen vesistön typpipitoisuutta juoksutuksen aikana. Väliaikainen typpipitoisuuden lievä lisääntyminen ei kuitenkaan aiheuta rehevyyshaittaa, koska typen saatavuus ei rajoita tuotantoa Siikajoessa. Erityisesti alkukesällä epäorgaanista typpeä on muutoinkin runsaasti vedessä. Kesällä Uljuan altaasta juoksutetaan vettä normaaliin tapaan, eikä altaan vedenlaadussa arvioida tapahtuvan muutoksia. Altaan vedenkorkeus on kesällä noin 2 2,5 m tavanomaista alempana, mikä saattaa heikentää kesän lämpötilakerrostuneisuutta. Lämpötilakerrostuneisuuden voimakkuuteen vaikuttavat oleellisesti myös kesän sääolot. Mikäli kerrostuneisuus jää tavanomaista heikommaksi, säilyvät alusveden happitilanne ja myös muu vedenlaatu tavanomaista parempana. Vedenkorkeuden alentaminen lyhentää veden viipymää Uljuan altaassa, mutta sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta altaasta lähtevän veden laatuun. Fosforin ja kiintoaineen pitoisuus saattaa kuitenkin hieman kohota tavanomaisesta tasosta, mutta pysynee kuitenkin normaalin vaihtelun rajoissa. Syksyllä kunnostustöiden päätyttyä Uljuan voimalaitoksen patoluukut suljetaan vedenkorkeuden korottamiseksi lupamääräysten mukaiselle tasolle. Altaasta ei juoksuteta vettä lainkaan vesistöön 15.10. alkaen. Tällöin vir- 12

taama Lamujoen alaosalla ja Siikajoessa Lamujoen ja Siikajoen yhtymäkohdan alapuolella jää noin puoleen tavanomaisesta. Vesi on tällöin lähes kokonaan Lamujoen vettä. Loka marraskuussa Lamujoen typpi- ja kiintoainepitoisuus on ollut Uljuan altaasta juoksutettavan veden pitoisuutta korkeampi ja happitilanne hieman heikompi. Muutoin Lamujoen vedenlaatu on ollut Uljuan altaasta juoksutettavan veden laatua parempi. Uljuan altaan vedenkorkeuden korottamisen aikana alapuolisen Lamujoen ja Siikajoen typpi- ja kiintoainepitoisuus saattaa siten olla tavanomaista korkeampi. Vedenkorkeuden korottaminen ajoittuu kuitenkin loppusyksyyn, joten lievä typpipitoisuuden kohoaminen ei aiheuta alapuolisen vesistön rehevöitymistä. Sen jälkeen kun Uljuan altaan vedenkorkeus on saatu tavoitetasolle, jatkuu Uljuan altaan säännöstely tavanomaiseen tapaan ja alapuolisen vesistön vedenlaatu palautuu normaalitasolle. Mikäli Uljuan altaan vedenkorkeus jää säännöstelyn alarajan tasolle marraskuussa, on altaan kevättalvinen happitilanne todennäköisesti tavanomaista heikompi, jolloin myös altaasta juoksutettavan veden laatu heikkenee. Altaan patojen kunnostamisesta aiheutuvat virtaaman ja vedenlaadun muutokset alapuolisessa Lamujoessa ja Siikajoessa jäävät normaalin vaihtelun rajoihin. Ainoastaan syksyllä virtaama on tavanomaista pidempään alhainen, mutta virtaama ei kuitenkaan alita normaalia kesäaikaista alivirtaamaa eikä siten aiheuta pysyvää haittaa ekosysteemille. Uljuan altaan alapuolisen Siikajoen kaltaisessa säännöstellyssä vesistössä ekosysteemi on sopeutunut virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluihin. 13 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Uljuan altaan kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, lahna, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeesta aiheutuvilla vähäisillä vedenlaadun muutoksilla ei ole vaikutusta. Töiden aikaisilla mahdollisilla vedenlaadun muutoksilla ei ole vaikutusta myöskään talvikutuisen mateen elinolosuhteisiin. Vedenkorkeuden lasku touko kesäkuun aikana ajoittuu kevätkutuisten kalalajien lisääntymisaikaan. Hauki ehtinee pääosin kutea matalaan rantaveteen jo ennen vedenkorkeuden laskua poikasten kuoriutuessa noin kahden viikon kuluttua kudusta. Vedenkorkeuden lasku ajoittuu hauen osalta pääosin mädin hautoutumisvaiheeseen sekä pienpoikasvaiheeseen, jolloin ainakin osa poikastuotannosta menetetään yhtenä keväänä. Ahvenen kutuaika on pitempi kuin hauella ja lahna kutee myöhemmin kuin hauki. Myös ahvenella ja lahnalla sekä muillakin särkikaloilla kutu tapahtuu matalaan rantaveteen. Vedenkorkeuden lasku ajoittuu osin kutu- ja pienpoikasvaiheeseen, jolloin ainakin osa poikastuotannosta menetetään. Altaan tyhjenemisnopeudesta riippuen osa ahvenista ja lahnoista voi kutea vielä silloin, kun vedenkorkeus on jo alennettu. Kutu tapahtuu silloinkin normaalista kutualustasta poikkeaville lähes kasvittomille pohjille. Tämä heikentää lisääntymistulosta, mikä lienee kuitenkin näillä kaloilla parempi kuin niillä, jotka ehtivät kutea korkean veden aikana ennen vedenkorkeuden laskua. Kevätkutuisten kalalajien kannat ovat Uljuan altaassa kuitenkin vahvoja eikä yksi normaalia heikompi vuosiluokka heijastu merkittävästi esimerkiksi myöhemmin saatavaan saaliiseen. Ko. vuosiluokka tulee aktiivisen pyynnin kohteeksi aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua.

Vedenkorkeuden lasku heikentää jossain määrin vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia, mutta ei estä esimerkiksi kesäaikaista kalastusta. Kalastus on Uljuan altaalla normaaliin tapaan aktiivista keväällä ja alkukesällä kevätkutuisten kalalajien kutuaikana, jolloin vedenkorkeuden lasku vaikeuttaa kalastusta ranta-alueilla ja voi tilapäisesti heikentää myös saalista. Vedenkorkeuden lasku on kuitenkin vähittäistä ja tasaista, joten pyynti on mahdollista pyyntipaikkoja vaihtamalla myös matalilla ranta-alueilla. Uljuan altaan osittainen tyhjentäminen keväällä heijastuu alapuolisessa Siikajoessa normaalia suurempina virtaamina mainittuna aikana, mikä vaikeuttaa lähinnä kalastusta seisovilla pyydyksillä. Varsinkin verkkokalastus on Siikajoella normaalistikin melko vähäistä. Töiden aikaisilla vähäisillä vedenlaadun muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Siikajoen kalastoon tai kalastukseen. Syksyllä lokakuun alkupuolelta lähtien juoksutus Uljuan altaasta on normaalia vähäisempää, mikä ilmenee Siikajoessa tavallista pienempinä virtaamina, mikäli syksy on vähäsateinen. Nahkiaisen pyynti Siikajoella keskittyy syyskuulle ja lokakuun alkuun, jolloin hankkeella ei ole vaikutusta Siikajoen virtaamiin eikä nahkiaisen nousuun jokeen. Nahkiaisen aktiivinen pyynti loppuu yleensä lokakuun puolivälissä, joten Uljuan altaan täyttämisestä johtuva pieni virtaama Siikajoessa lokakuun alkupuolelta lähtien ei enää vaikuta merkittävästi nahkiaisen pyyntiin Siikajokisuulla. Uljuan altaan ja Siikajoen kalojen käyttökelpoisuuteen hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. 14 HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Siikajoen säännöstelyn vesistötarkkailu toteutetaan osana Siikajoen yhteistarkkailua. Siikajoella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma vuosille 2004 2006. Tarkkailuohjelman mukaan Uljuan altaasta otetaan kolmelta tarkkailupaikalta näytteet vuosittain joulukuussa, tammikuussa sekä kaksi kertaa maaliskuussa ja huhtikuussa. Näytteistä määritetään lämpötila ja happipitoisuus sekä kerran maaliskuussa laajempi analyysivalikoima. Lisäksi Uljuan altaan syvännepisteeltä otetaan näytteet kerran kesä-, heinä- ja elokuussa ja näistä näytteistä määritetään laajempi analyysivalikoima. Uljuan altaan laajempi analyysivalikoima on sama kuin jäljempänä esitetyt analyysit, joiden lisäksi näytteistä määritetään vielä sameus. Siikajoen yhteistarkkailussa otetaan näytteitä Uljuan altaan ylä- ja alapuolelta sekä Lamujoen alaosalta vuosittain kaikkiaan 17 kertaa. Huhti elokuussa näytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja muulloin kerran kuukaudessa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, kok.p, PO 4 P, kok.n, NO 2+3 N, NH 4 N, Fe, a-klorofylli (kesä syyskuu). Hakija on katsonut, että erillinen kunnostustöiden tarkkailu ei ole tarpeen, koska mahdolliset vaikutukset tulevat esille Siikajoen yhteistarkkailun puitteissa. Hankkeen kalataloudelliset vaikutukset Uljuan altaalla arvioidaan sen tasoisiksi, että niitä ei ole tarpeen tarkkailla erillisen ohjelman mukaisesti. Siikajoen yhteistarkkailuun liittyen altaalla kalastaa kaksi kirjanpitokalastajaa ympäri vuoden. Talvella he kalastavat verkoilla ja kesällä rysillä ja katiskoilla. Kirjanpitokalastajien saaliita hankkeen toteutusvuotena verrataan edellisvuosien saalistasoon. Lisäksi kirjanpitokalastajiin ollaan yhteydessä

ja heitä kehotetaan pitämään erikseen kirjaa hankkeen toteutusvuotena toukokuulta vuoden loppuun vedenkorkeuden alentamisesta kalastukselle mahdollisesti aiheutuvista haitoista tai vesistössä havaituista muista poikkeavista ilmiöistä. 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 5.10. 4.11.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 6.10.2005 paikallislehti Siikajokilaaksossa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lisäksi se on tarpeen patoturvallisuuden ylläpitämiseksi. Patojen kunnossapito ja perusparantaminen on yleisen tarpeen vaatimaa. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n nojalla eikä erillinen työnaikainen vesistötarkkailu ole tarpeen. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden alentamisesta aiheutuu haittaa kevätkutuisten kalojen lisääntymiselle. Yhden tavallista heikomman vuosiluokan vaikutus saaliiseen jää kuitenkin niin vähäiseksi, ettei kalataloudellisen kompensaation määrääminen ole yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen. Kompensaatiota edellyttävää haittaa ei ole odotettavissa myöskään Siikajoessa. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena vuoden 2006 loppuun. 3. Vattenfall Sähköntuotanto Oy Muistuttaja on todennut, että Uljuan säännöstelyallas on tehty Siikajoen tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeita varten. Hakemusasiakirjoissa ei ole mitään mainintaa yhtiön omistamasta Uljuan vesivoimalaitoksesta. Hakemuksen mukaan kaikki juoksutukset Uljuan altaasta tapahtuvat koko korjaustyön ajan vain ja ainoastaan patoluukkuja avaamalla ja sulkemalla. Hakemuksessa on jäänyt täysin käsittelemättä korjaustyön vaikutus sähköntuotantoon Uljuan voimalaitoksella. Muistuttaja on voimalaitoksen omistajana edellyttänyt, että säännöstelyaltaan vesi myös korjaustyön aikana juoksutetaan mahdollisuuksien mukaan tavanomaisella tavalla turpiinin läpi eikä hakemuksen mukaisesti patoluukkujen kautta. Yhtiön kannalta on tärkeää, että maapatojen korjaustyö suoritetaan yhden kesäkauden aikana ja poikkeuslupa myöskin rajataan yhteen vuoteen. Hakemuksessa mainittujen mallilaskelmien mukaan Uljuan altaan vedenkorkeuden lasku työskentelytasolle N 43 + 76,00 m kesäkuun 20. päivään

mennessä vaatii tekoaltaasta jo keskimääräisenkin vesivuoden aikana keväällä tavanomaista 30 m³/s:n maksimiarvoa huomattavasti suuremman juoksutustarpeen ja samalla voimalaitoksen ohijuoksutuksen. Näiden tavanomaista suurempien juoksutustarpeiden pienentämiseksi muistuttaja on vaatinut Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden laskua kevätkuopan aikana tasolle N 43 + 71,00 m, mikäli lumen mitattu vesiarvo kevättalvella on keskimääräinen tai suurempi. Näin osaltaan varmistetaan, että maapatojen korjaustyöt voidaan suorittaa yhden vedenlaskun aikana eikä jouduta juoksuttamaan tavanomaista suurempia virtaamia. Muistuttaja on todennut, että lupahakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Uljuan tekoaltaan käyttö perustuu 28.6.1965 tehtyyn sopimukseen Suomen valtion ja muistuttajan edeltäjän välillä. Uljuan säännöstelyaltaan tyhjennysteiden korjaus- ja laajentamistöiden yhteydessä 10.3.1992 tehdyssä neuvottelumuistiossa on vesi- ja ympäristöhallituksen puolesta todettu seuraavaa: "Sekä kunnossapito- että patoturvavastuu aiheuttavat sen, että velvollisuus suorittaa Uljuan altaan parantamiseksi välttämättömät korjaus- ja laajennustyöt ja vastuu niiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä kuuluvat vesi- ja ympäristöhallitukselle." Edellä mainituilla perusteilla ja vesilain korvauksia koskevat säännökset huomioon ottaen muistuttaja on katsonut, että sillä on oikeus saada valtiolta korvaus korjaustöiden takia menetettävästä sähköntuotannosta. Hakemuksen liitteenä olevien mallilaskelmien mukaisen keskimääräisen vesivuoden sähköntuotannon menetys yhden korjausvuoden aikana on kesäkuun ohijuoksutusten osalta 175 MWh (ilman vaadittua vedenkorkeuden alentamista tasolle N 43 + 71,00 m) ja syys lokakuun aikaisten putouskorkeustappioiden osalta 130 MWh. Näiden rahallinen arvo on yhteensä 10 675 euroa ilman arvonlisäveroa. Tämän suuruisen korvauksen muistuttaja on vaatinut korvattavaksi laillisine viivästyskorkoineen. Keskimääräistä suuremman kevättulvan aikana ohijuoksutuksesta aiheutuvat menetykset voivat olla moninkertaiset edellä mainittuun korvaukseen verrattuna. 16 Hakijan selitys Hakija on 29.11.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja esittänyt siinä seuraavaa. Hakija on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen eikä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta. Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n muistutuksen johdosta hakija on halunnut korostaa, että Uljuan tekoaltaan rakentaminen ja säännöstely on aikanaan toteutettu tulvasuojelua ja vesivoiman tuotantoa varten. Altaan patojen perusparannushanke varmistaa näiden käyttömuotojen hyödyn pitkälle eteenpäin. Hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan rakenteiden omistajana Suomen valtio. Hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n vaatimuksen veden juoksuttamisesta korjaustyön aikana voimalaitoksen turpiinin läpi aina, kun se on mahdollista. Hakija on ilmoittanut pyrkivänsä mahdollisuuksiensa mukaan suorittamaan työn kokonaisuudessaan yhden kesäkauden aikana. Riskin muodostaa kuitenkin poikkeuksellisen runsassateinen kesä tai rahoituksen riittävyys.

Koska märän luiskan lopullista kuntoa ei voida nähdä kokonaan ennen vedenkorkeuden alentamista, on otettava huomioon suunnitelman mahdollinen laajeneminen. Sen myötä voivat työmäärä ja hankkeen kustannukset lisääntyä alkuperäiseen kustannusarvioon verrattuna. Korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antaman päätöksen mukaan Uljuan altaan vedenkorkeuden ehdoton alaraja on N 43 + 72,00 m. Päätöksessä alarajan korotuksen perusteena ovat suuret haitat kalataloudelle ja altaan happitilanteelle vedenkorkeuden laskiessa mainitun alarajan alapuolelle. Altaan tilavuus välillä N 43 +71,00 72,00 m on vain 6,6 milj. m 3 eikä sillä ole juurikaan merkitystä altaan täytön kannalta tulvan loppuvaiheessa. Tärkeämpää on ajoittaa kevätkuoppa alarajalle N 43 + 72,00 m tulovirtaamien selvän nousun alkamishetkeen. Hakija on ilmoittanut pyrkivänsä Suomen ympäristökeskuksen kanssa erityiseen tarkkaavaisuuteen altaan täytön suhteen korjaustöitä edeltävänä keväänä. Sen sijaan alarajan alittamiseen ei ole olemassa perusteita. Suomen valtio toteuttaa kustannuksellaan Uljuan tekoaltaan mittavan perusparannushankkeen. On varsin poikkeuksellista, että yksityinen vesivoimantuottaja saa veloituksetta käyttää näitä rakenteita liiketoimintaansa. Tie- ja vesirakennushallituksen ja Revon Sähkön kesken 28.6.1965 tekemän sopimuksen 4 kohdassa lausutaan: " Tie- ja vesirakennushallitus vastaa kaikesta altaan rakennussuunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä kuitenkin niin, että Revon Sähkö Oy vastaa kaikesta vesivoiman menetyksestä tai sanotun voiman käytön estymisestä koituvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä ". Hakijan käsityksen mukaan tämä sopimus sovellettuna perusparannukseen tarkoittaa, että voimayhtiö vastaa perusparannuksesta aiheutuvasta voiman käytön estymisestä johtuvasta edunmenetyksestä. Näin ollen korvauksen määräämiselle ei ole perusteita ja se on tässä tilanteessa kohtuutonta. Muistutuksessa on esitetty laskelma korjaustyön aikaisista energian menetyksestä. Hakijan käsityksen mukaan laskelmassa ei ole otettu huomioon vesivoiman tuotantomahdollisuuksien muuttumista 1.2.2005 annetulla päätöksellä eikä laskelma siten vastaa todellista tilannetta. Uusi tasaisempi juoksutuskäytäntö on johtanut tänä vuonna siihen, että Vattenfall Sähköntuotanto Oy ei ole voinut tuottaa nykyisellä turpiinillaan vesivoimaa ollenkaan kesäkuun alusta marraskuun puoliväliin, vaan kaikki juoksutus on tapahtunut luukkujen kautta. Virtaaman täytyy olla vähintään 12 14 m 3 /s, jotta voimalaitoksen nykyinen turpiini voisi tuottaa vesivoimaa. Maksimirakennusvirtaama on yli 30 m 3 /s. Koska kesä 2005 oli normaalia vähävetisempi, hakija on tarkastellut ajanjaksoa 1.6. 31.10. havaintovuosilta 1971 2005. Rekisteritiedoista on poimittavissa yhteisvirtaama voimalaitokselta ja Lämsänkosken padolta. Uuden juoksutusohjeen mukaan Uljuan tulovirtaamasta on juoksutettava vähintään 2/3 Lämsänkosken padon kautta kuitenkin korkeintaan 3 m 3 /s. Tämä tarkoittaa, että voimalaitos voisi toimia yhteisvirtaamalla 15 17 m 3 /s. Pitkällä havaintojaksolla pysyvyys tälle virtaamalle on 30 22,4 %. Havaintosarjassa voi olla vanhan juoksutusohjeen mukaan nykytilannetta enemmän suurempia virtaamia, joten uudessa säännöstelytilanteessa pysyvyys voi olla tätäkin pienempi. Näin ollen voimalaitoksella voidaan tuottaa vesivoimaa 1.6. 30.10 keskimäärin noin neljännen osan ajasta eli noin kuukauden muun ajan ollessa ohijuoksutusta. 17

Korjausaikana pääosa tulvan jälkeisestä vedenkorkeuden alentamisesta tehdään voimalaitoksen kautta. Syksyllä vedenkorkeuden korottaminen tapahtuu sulkemalla luukut ja ohijuoksutuksia ei tehdä. Vähävetisenä kesänä vesivoimaa voidaan tuottaa korjaustyön johdosta jopa enemmän. Myös keskimääräisessä tilanteessa lienee tuotanto suurempi. Sen sijaan runsasvetisenä vuotena voi tuotanto jäädä korjaustyön vuoksi vähäisemmäksi. Näin ollen ei ole olemassa perusteita maksaa korvausta menetetystä vesivoiman tuotannosta. 18 Hakemuksen muutos Hakija on 15.12.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksen muutoksessa ilmoittanut, että Vattenfall Sähköntuotanto Oy on käydyn neuvottelun tuloksena toimittanut hakijalle lausunnon. Lausunnossaan Vattenfall Sähköntuotanto Oy on ilmoittanut, että yhtiöllä voimalaitoksen omistajana ei ole huomautettavaa Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden alentamisesta, mikäli hakija muuttaa ympäristölupavirastolle toimitettua hakemusta seuraavasti: Uljuan altaan vesi voidaan korjaustyön aikana juoksuttaa mahdollisuuksien mukaan voimalaitoksen turpiinin läpi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tekee erityisen huolellisesti kevättulvaennusteet niin, tekoallas on mahdollisimman tarkkaan alarajallaan N 43 + 72,00 m tulovirtaamien voimakkaan nousun alkaessa keväällä. Maapatojen korjaustyö suoritetaan kesäkauden 2006 aikana ja poikkeuslupa myöskin rajataan yhteen vuoteen. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut luopuvansa tuotantotappioiden korvausvaatimuksesta ja vaatimuksesta vedenkorkeuden alentamisesta tasolle N 43 + 71,00 m, vaikka tie- ja vesirakennushallituksen ja Revon Sähkö Oy:n kesken 28.6.1965 tehdyn sopimuksen kohta 4 koskee selkeästi vain rakennussuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia edunmenetyksiä ja turpiinia on käytännössä ajettu hakijan selityksessä mainittua pienemmällä vesimäärällä. Hakija on ilmoittanut muuttavansa hakemustaan siten kuin edellä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n lausunnossa on edellytetty. Lisäksi hakija on ilmoittanut, että luiskaverhouksen vahvistamistöiden tekemiseksi yhden kesän aikana juoksutukset on voitava tehdä työn aikana joustavasti siten, ettei Uljuan altaan vedenkorkeus nouse tason N 43 + 76,50 m yläpuolelle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto tutkii hakemuksen myös Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamista koskevana lupahakemuksena.

19 Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle luvan Uljuan tekoaltaan Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamiseen sekä tekoaltaan vedenkorkeuden alentamiseen vahvistamistyön ajaksi Kestilän ja Pulkkilan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. Rakentamista koskevat lupamääräykset 1. Arkkusaaren pato on vahvistettava hakemussuunnitelman liitteenä olevasta kartasta MK 1:10 000 ilmenevistä kohdin hakemussuunnitelman liitteinä olevien 1:100 mittakaavaisten piirustusten "Arkkusaaren pato. Korjaustapa I. plv. 6+50 18+50 ja 33+00 38+80", " Arkkusaaren pato. Korjaustapa II. plv. 22+00 25+00", "Arkkusaaren pato. Korjaustapa III. plv. 26+50 31+50" ja "Arkkusaaren pato. Korjaustapa IV" mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Tulisaaren pato on vahvistettava hakemussuunnitelman liitteenä olevasta kartasta MK 1:10 000 ilmenevistä kohdista hakemussuunnitelman liitteenä olevan 1:100 mittakaavaisen piirustuksen "Tulisaaren pato. Korjaustapa V. plv. 0+00 10+00" mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. 2. Patojen vahvistamistöitä koskeva lupa on voimassa 7.10.2006 saakka. 3. Patojen vahvistamistyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4. Luvan saajan on poistettava tekoaltaasta ja sen rannoilta ylimääräinen maa-aines sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta ja maisemoinnista. 5. Luvan saajan on pidettävä vahvistamistyön kohteena olevat patojen osat lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. 6. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava patojen vahvistamistyön aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kestilän ja Pulkkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:lle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien.

20 Vedenkorkeuden alentamista ja juoksutusta koskevat määräykset 7. Luvan saajan on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehtäviä erityisen huolellisia kevään 2006 tulvaennusteita ja mallilaskelmia hyväksi käyttäen toimittava niin, että tekoaltaan vedenkorkeus on keväällä 2006 tulovirtaaman voimakkaan nousun alkaessa mahdollisimman tarkasti voimassa olevan säännöstelyluvan alarajalla N 43 + 72,00 m. Kevättulvan jälkeen Uljuan altaan vedenkorkeuden alentaminen saadaan aloittaa juoksuttamalla altaasta suunnilleen virtaamaa 30 m³/s tai, mikäli alkukesä on sateinen, suurempaakin virtaamaa niin, että 20.6.2006 altaan vedenkorkeus on N 43 + 76,00 m. Uljuan tekoaltaan vedenkorkeus saadaan patojen vahvistamistyön aikana (20.6. 7.10.2006) pitää voimassa olevasta säännöstelyluvasta poiketen tasolla N 43 + 76,00 m. Tasoa N 43 + 76,00 m ei saa alittaa. Uljuan tekoaltaan vesi on myös vahvistamistyön aikana voitava mahdollisuuksien mukaan juoksuttaa Uljuan voimalaitoksen turpiinin kautta. Mikäli voimakkaat sateet uhkaavat kunnostustyömaata, juoksutusta saadaan muuttaa voimassa olevan säännöstelyluvan määräyksiä enemmän. Juoksutukset on vahvistamistyön aikana pyrittävä hoitamaan niin, että Uljuan altaan vedenkorkeus ei nouse tason N 43 + 76,50 m yläpuolelle. Vedenkorkeuden korottaminen on aloitettava viimeistään 7.10.2006, patoluukut saadaan pitää suljettuna 15.10.2006 alkaen ja säännöstelyluvan mukainen taso N 43 + 77,00 m on pyrittävä saavuttamaan hyvissä ajoin ennen tekoaltaan jäätymistä. Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden alentamisen aloittamisesta kevättulvan jälkeen ja vedenkorkeuden korottamisesta syksyllä on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:lle. Ohjaus Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta, rakennelman käyttämisestä tai vedenkorkeuden tilapäisestä alentamisesta tai niihin liittyvistä juoksutuksista aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei ole hakenut lupaa Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamiseen. Koska tältä osin on kysymys aikaisemmin annettujen lupamääräysten muuttamisesta, olisi lupaa tullut hakea myös patojen vahvistamistöihin. Enemmän viivästyksen välttämiseksi ympäristölupavirasto on tutkinut asian myös tältä osin lupahakemusasiana.