Valintaperusteiden käyttö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Samankaltaiset tiedostot
Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseutuohjelma yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Valintaperusteiden käyttö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Yritystukien haku

2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30 %)

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Pilkepäivä Airport Hotel Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Maaseutuohjelman yritystuet Uudenmaan ELY-keskus

Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelma yritystuet

Maaseudun yritystuet. Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki. Perustamistuki. Hyrrä toteutettavuustutkimus.

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Perustamistuki. Uudenmaan ELY-keskus. Tony Lassas

Maaseudun kehittämisohjelma

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Yritystukien haku

Tavoitteena edistää maatalousalan ja maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Maaseudun kehittämisohjelma

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa Tietoisku

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maatalousalan ja maaseudun yritysrahoituksen pääperiaatteet

Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystuet

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista

PÄÄTÖS (9) mmm.fi

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Maaseudun kehittämisohjelma

Leaderrahoituksen. yritystuet

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

Maaseudun kehittämisohjelma

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Maaseudun innovaatioryhmät

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Manner-Suomen maaseutuohjelma yritystuet

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/235. Tarkistus

Leader-työn uusien työntekijöiden koulutuspäivät, Oulu

AJANKOHTAISTA MAATALOUSALAN JA MAASEUDUN YRITYSTUISTA Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Riihimäki 1.9.

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Manner-Suomen maaseutuohjelma yritystuet

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseudun yritystuet (teknologia yritykset) Iisalmi

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

ohjelmakaudella Sivu 1

Manner-Suomen maaseudun

Manner-Suomen maaseutuohjelma yritystuet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Tukea yrityksille Maaseuturahastosta

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Sopimus yhteensovituksesta

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM:n rahoitus elintarvikeyrityksille

Transkriptio:

1(8)

2(8) LIITE Valintaperusteiden käyttö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 artiklan 49 mukaisesti hallintoviranomaisen tulee määritellä valintaperusteet ohjelman toimenpiteille kuultuaan seurantakomiteaa. Valintaperusteet käsiteltiin alustavasti seurantakomitean kokouksessa 30.10.2014. Tuolloin asioiden käsittely maaseutuohjelmaluonnoksessa oli vielä komission kanssa kesken. Valintaperusteiden yleiset periaatteet ja säännöt tulee kuvata myös ohjelma-asiakirjassa kunkin toimenpiteen kohdalla. Tässä muistiossa esitetyt valintaperusteet perustuvat komission 12.12.2014 hyväksymään maaseutuohjelmaan. 1. Valintaperusteet Valintaperusteiden käytön tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu, parempi taloudellisten resurssien käyttö ja toimenpiteiden kohdentaminen unionin tavoitteiden mukaisesti maaseudun kehittämiseen. Edunsaajia voidaan valita myös soveltaen taloudellisen ja ympäristötehokkuuden vaatimuksia, mutta vain silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valintaperusteiden tulee olla hakijoiden tiedossa. Valintaperusteita sovelletaan kaikkiin tukikelpoisiin hankkeisiin. Valintaperusteita on käytettävä, vaikka varoja hakukierroksella olisi enemmän kuin hakemuksia. Poikkeuksena ovat ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaukset, luonnonhaittakorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset, joissa valintakriteereitä ei ole. Näiden vuosittaisista hauista säädetään valtioneuvoston asetuksilla. Valintaperusteita tulee käyttää koko ohjelmakauden ajan ja ne on määriteltävä ennen kuin hakuprosessi alkaa. Niitä voidaan kauden aikana muuttaa, mutta ei esimerkiksi kesken avoinna olevan haun. Valintaperusteiden muuttamisessa tulee noudattaa vastaavaa menettelyä kuin valintaperusteiden hyväksymisessä. 2. Valintaperusteiden laadinta Valintaperusteiden on oltava selkeitä, asiaankuuluvia ja tasapuolisia ja niitä on sovellettava avoimesti ja johdonmukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Hakemukset arvioidaan näiden valintakriteereiden perusteella, jotta suurinta lisäarvoa tuottavat hankkeet / toimet valitaan ja saavat tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Komissio suosittelee, että valintakriteereille annettaisiin pisteitä ja niistä muodostuisi hakemuksen kokonaispistemäärä, joiden perusteella parhaat valitaan. Komissio suosittelee myös määritettäväksi minimipistemäärän, joka hakijoiden tulee ylittää valintaryhmään päästäkseen. Pienten, esimerkiksi alle 10 000 euron tukien osalta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti hallintoviranomainen voi käyttää yksinkertaisempia valintakriteereitä, mutta tämä ei saa johtaa hankkeiden pilkkomiseen. Valintaperusteiden olisi varmistettava: tuen kohdentuminen unionin ja kansallisten / alueellisten painopisteiden mukaisesti maaseudun kehittämiseen parempi taloudellisten resurssien käyttö - parasta vastinetta rahalle yhdenvertainen kohtelu kaikille (tukikelpoisille) hakijoille suhteellisuusperiaate hankkeen koon mukaisesti (artikla 49 (1)) Yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 artiklan 74(3) mukaisesti jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että ERIrahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi on tehokkaat järjestelyt eli asiakkaalla on valitusoikeus suoritettujen valintojen suhteen. Yleisasetuksen 34 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan perusteella Leader-toimien valinnassa käytettävät valintakriteerit asettaa paikallinen toimintaryhmä.

3(8) 3. Valmistelu ja menettelyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Alueellisesti toteutettavia toimenpiteitä (koulutus, palvelut, yritystuet, yhteistyö) koskevia valintaperusteita on valmisteltu aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Ministeriö on käyttänyt valmistelussa apuna asiantuntijatyötä sekä alueellisten hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Avaintaito Osuuskunta Suomi tuotti selvityksen valintaperusteiden periaatteista, avusti luonnosten valmistelussa ja käsittelyssä useassa valmistelutilaisuudessa sekä koulutuksessa. Samassa yhteydessä on valmisteltu myös toimintaryhmien omien valintaperusteiden periaatteita. Valintaperuste-esitykset on käsitelty myös näitä toimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä 7.8.2014. Neuvontatoimenpiteen ja hankintalain mukaisen kilpailutuksen kautta tehtävää neuvojien valinnan valmistelua on tehty ao. valmisteluryhmässä. Neuvojien valintaan liittyy myös neuvojien alkukoulutus ja tentti. Maatalouden investointi- ja aloitustukien osalta valmistelua on tehty rakennetukien valmisteluryhmässä. Ei-tuotannollisten investointien valmistelua on tehty ympäristökorvausten valmisteluryhmässä. Yleisasetuksen perusteella valintaperusteiden asettaminen on Leader-ryhmän tehtävä. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden hakua avattaessa edellytettiin, että hakijat esittävät paikallista strategiaansa toteuttavien toimien valintaperusteet. Kaikille yhteisiä valintaperusteita ei ole tarkoituksenmukaista laatia, koska valintaperusteiden käytöllä Leader-ryhmä varmistaa rahoitettavien toimien toteuttavan sen laatimaa paikallista strategiaa. Kansainvälisille hankkeille on pyydetty laatimaan erilliset valintaperusteet. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset ovat sopineet työnjaon ja tämän perusteella valmistelleet valintaperusteet laatiessaan maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää yhteistyösopimusta. Yhteistyösopimuksessa kuvataan aluemääritys, työnjako ja painotukset eri toimissa, valintaperusteiden yhteensovitus sekä muut osapuolten katsomat tarpeelliset asiat. ELY-keskus noudattaa alueellisia ja Leader-ryhmä paikallisia valintaperusteita. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden hakemuksia arvioidessaan yleisasetuksen mukainen valintakomitea sekä hallintoviranomainen arvioivat esitetyt valintaperusteet ja tarvittaessa pyytävät hakijoita täydentämään niitä ennen toimeenpanon käynnistymistä. Seurantakomitea käsittelee Leader-ryhmien esittämät valintakriteerit käsitellessään Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinnan. 4. Esitys valintaperusteista toimenpiteittäin M04 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen (alatoimenpide 4.2) Valintaperusteet muodostuvat seitsemästä aihealueesta. Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueiden alla kuvataan, millä perusteilla pisteitä voi saada. Toimenpide pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavissa olevia ominaisuuksia toimenpiteellä on. Mikäli toimenpide ei täytä valintaperustetta lainkaan, niin toimenpide saa aihealueesta nolla pistettä. Lisäksi aihealueesta annettavia pisteitä voidaan perustella kirjallisesti. Aihealueille on määritelty painotuskertoimet prosentteina. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä. Valintaperusteita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla ELY-keskusalueilla. 1. Tuettavan toimenpiteen/yrityksen toimipaikan sijainti (painotuskerroin 5 %) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu tai ydinmaaseutu 2 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY-keskus on alueellisesti määrittänyt 1 pistettä Maaseutualueen ulkopuolinen alue, jonka ELY-keskus on määrittänyt (koskee vain maataloustuotteita jalostavia pk-yrityksiä ja maatalousyrityksiä)

4(8) 2. Tuettavan toimenpiteen tuloksena syntyvät työpaikat (painotuskerroin 15 %) 3 pistettä Merkittävä työllistävä vaikutus 2 pistettä Kohtuullinen työllistävä vaikutus 1 pistettä Vähäinen työllistävä vaikutus; työllisyys yrityksessä säilyy vähintään ennallaan 3. Tuettavan toimenpiteen alue- ja kerrannaisvaikutukset (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys hyödyntää lähialueen tuotannontekijöitä, käyttää alihankkijoita tai muulla tavoin edistää toimeentulomahdollisuuksia myös muissa yrityksissä; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen ovat merkittäviä 2 pistettä Yritys tuo asiakkaita muille yrityksille; vaikutuksia aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen tunnistettavissa 1 pistettä Yritys ei hanki mitään lähialueelta tai sen tuotteita ei edelleen jalosteta paikkakunnalla; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen vähäisiä 4. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkina-alueeseen (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys pyrkii merkittävään kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii merkittävään kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen merkittävästi tuote- tai palveluvalikoimaa mukaan lukien lyhyet jakeluketjut ja lähiruoka sekä muu paikallismarkkinoiden kehittäminen; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään hyvin 2 pistettä Yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen tuote- tai palveluvalikoimaa mukaan lukien lyhyet jakeluketjut ja lähiruoka sekä muu paikallismarkkinoiden kehittäminen; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään kohtuullisesti 1 pistettä Yrityksen kasvutavoitteet kansainvälisillä tai kotimarkkinoilla ovat vähäiset; paikallisilla markkinoilla toimiva yritys pyrkii vaatimattomaan kasvuun korvaten jonkin verran alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen vähäisessä määrin tuote- tai palveluvalikoimaa mukaan lukien lyhyet jakeluketjut ja lähiruoka sekä paikallismarkkinoiden kehittäminen; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään vähäisesti 5. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen (painotuskerroin 30 %) 3 pistettä Yrityksessä tuotetaan uusia, innovatiivisia tuotteita tai palveluita tai niitä tuotetaan uudella teknologialla/nykyteknologialla tai innovatiivisella tuotantomenetelmällä taikka kehitetään tuotteiden tai palveluiden laatua; jalostusarvo on merkittävä; yrityksen liiketoiminta on innovatiivista parantaen yrityksen kilpailukykyä 2 pistettä Yrityksessä parannetaan nykyisiä tuotteita tai palveluita tai lisätään niiden jalostusarvoa taikka parannetaan/tehostetaan niiden tuotantomenetelmää; aloitetaan uutuusarvoa sisältävien tuotteiden tai palveluiden tuotanto; yrityksen liiketoiminta on tavanomaista innovatiivisempaa synnyttäen kilpailuetua 1 pistettä Toimenpiteen avulla yrityksessä aloitetaan tai laajennetaan tavanomaisten tuotteiden tai palveluiden tuottaminen tavanomaisin menetelmin; jalostusarvo on vähäinen; yrityksen liiketoiminnalla on muutoin vähäistä uutuusarvoa suhteessa muihin alalla toimiviin yrityksiin

5(8) 6. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen harjoittamaan yhteistyöhön mukaan lukien kytkennät laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin (painotuskerroin 20 %) 3 pistettä Yritys harjoittaa yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa ja toimii aktiivisesti yhteistyöverkostoissa kansallisen tai alueellisen kehittämisstrategian mukaisella painopistealalla ja/tai yrityksen toiminta kytkeytyy myös muiden Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) toimenpiteisiin tai muutoin edistää niitä koskevien tavoitteiden toteumista; yritys toimii myös muulla tavoin yhteistyöhakuisesti 2 pistettä Yritys hyödyntää jonkin verran erilaisia yhteistyöverkostoja; laajempi strateginen kytkentä on vähäinen 1 pistettä Yritys hyödyntää yhteistyöverkostoja suppeasti; laajempi strateginen kytkentä on heikko 7. Lisäpisteet tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevista muista erityispiirteistä (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Toimenpide parantaa merkittävästi yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys toimii resurssitehokkaasti 2 pistettä Toimenpide parantaa jossain määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys pyrkii toimimaan resurssitehokkaasti 1 pistettä Toimenpide parantaa vähäisessä määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, yrityksellä on vähäiset valmiudet toimia resurssitehokkaasti Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen tarkoittaa tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia, jotka edistävät esimerkiksi yrityksen energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttämistä, vedenkäytön tehostamista, kiertotaloutta, kierrätystä, symbioositaloutta tai muuta luonnonvarojen kestävää käyttöä yritystoiminnassa mukaan lukien olemassa olevien rakennusten tai muun infrastruktuurin hyödyntämistä sekä puurakentamista, kierrätettävien materiaalien ja luonnonmateriaalien käyttämistä. M06 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Yrityksen perustamistuki (alatoimenpide 6.2) Valintaperusteet muodostuvat seitsemästä aihealueesta. Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueiden alla kuvataan, millä perusteilla pisteitä voi saada. Toimenpide pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavissa olevia ominaisuuksia toimenpiteellä on. Mikäli toimenpide ei täytä valintaperustetta lainkaan, niin toimenpide saa aihealueesta nolla pistettä. Lisäksi aihealueesta annettavia pisteitä voidaan perustella kirjallisesti. Aihealueille on määritelty painotuskertoimet prosentteina. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä. Valintaperusteita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla ELY-keskusalueilla. 1. Suunnitellun yrityksen sijainti (painotuskerroin 15 %) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu 2 pistettä Ydinmaaseutu 1 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY-keskus on alueellisesti määrittänyt 2. Suunnitellun yrityksen työllistävyys (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Merkittävä työllistävä vaikutus 2 pistettä Kohtuullinen työllistävä vaikutus 1 pistettä Vähäinen työllistävä vaikutus; työllisyys pysyy ennallaan (toimivan yrityksen uusi toiminta)

6(8) 3. Suunnitellun yrityksen toiminnan alue- ja kerrannaisvaikutukset (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys aikoo käyttää lähialueen tuotannontekijöitä, alihankkijoita tai muulla tavoin edistää toimeentulomahdollisuuksia myös muissa yrityksissä; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen ovat merkittäviä 2 pistettä Yritys tuo asiakkaita muille yrityksille; vaikutuksia aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen tunnistettavissa 1 pistettä Yritys ei hanki mitään lähialueelta tai sen tuotteita ei edelleen jalosteta paikkakunnalla; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen vähäisiä 4. Suunnitellun yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkina-alue (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys pyrkii merkittävään kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii merkittävään kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen merkittävästi tuote- tai palveluvalikoimaa mukaan; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään hyvin 2 pistettä Yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen tuote- tai palveluvalikoimaa; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään kohtuullisesti 1 pistettä Yrityksen kasvutavoitteet kansainvälisillä tai kotimarkkinoilla ovat vähäiset; paikallisilla markkinoilla toimiva yritys pyrkii vaatimattomaan kasvuun korvaten jonkin verran alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen vähäisessä määrin tuote- tai palveluvalikoimaa; tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään vähäisesti 5. Suunnitellun yrityksen toiminnan uutuusarvo (painotuskerroin 20 %) 3 pistettä Yritys tulee tuottamaan uusia, innovatiivisia tuotteita tai palveluita tai niitä tuotetaan uudella teknologialla/nykyteknologialla tai innovatiivisella tuotantomenetelmällä; jalostusarvo on merkittävä; yrityksen liiketoiminta on innovatiivista parantaen yrityksen kilpailukykyä 2 pistettä Yritys tulee tuottamaan tavanomaisia tuotteita tai palveluita uudenlaisella tuotantomenetelmällä; jalostusarvo on vähäinen; yrityksen liiketoiminta on tavanomaista innovatiivisempaa synnyttäen kilpailuetua 1 pistettä Yritys tuottaa tavanomaisia tuotteita tai palveluita tavanomaisin menetelmin; jalostusarvo on alhainen; yrityksen liiketoiminnan uutuusarvo on vähäinen 6. Suunnitellun yrityksen liiketoimintasuunnitelman realistisuus ja perusteellisuus (painotuskerroin 25 %) 3 pistettä Suunnitelma antaa yritystoiminnasta selkeän kuvan; yritystoiminnan menestymisedellytykset ovat erinomaiset; suunnitelma on laadultaan ja esitystavaltaan perusteellinen 2 pistettä Suunnitelma antaa yritystoiminnasta riittävän selkeän kuvan, yritystoiminnan menestymisedellytykset ovat hyvät, suunnitelma on laadultaan ja esitystavaltaan hyvä 1 pistettä Suunnitelma antaa yritystoiminnasta osittaisen kuvan, yritystoiminnan menestymisedellytyksiä ei pystytä kaikin osin riittävästi arvioimaan, suunnitelma on laadultaan ja esitystavaltaan tyydyttävä 7. Lisäpisteet tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevista muista erityispiirteistä (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Toimenpide parantaa merkittävästi yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys toimii resurssitehokkaasti 2 pistettä Toimenpide parantaa jossain määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys pyrkii toimimaan resurssitehokkaasti 1 pistettä Toimenpide parantaa vähäisessä määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, yrityksellä on vähäiset valmiudet toimia

7(8) resurssitehokkaasti Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen tarkoittaa tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia, jotka edistävät esimerkiksi yrityksen energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttämistä, vedenkäytön tehostamista, kiertotaloutta, kierrätystä, symbioositaloutta, ravinteiden kierrättämistä, uusiojalostusta tai muuta luonnonvarojen kestävää käyttöä yritystoiminnassa mukaan lukien olemassa olevien rakennusten tai muun infrastruktuurin hyödyntämistä sekä puurakentamista, kierrätettävien materiaalien ja luonnonmateriaalien käyttämistä. Yrityksen investointituki (alatoimenpide 6.4.) Valintaperusteet muodostuvat seitsemästä aihealueesta. Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueiden alla kuvataan, millä perusteilla pisteitä voi saada. Toimenpide pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavissa olevia ominaisuuksia toimenpiteellä on. Mikäli toimenpide ei täytä valintaperustetta lainkaan, niin toimenpide saa aihealueesta nolla pistettä. Lisäksi aihealueesta annettavia pisteitä voidaan perustella kirjallisesti. Aihealueille on määritelty painotuskertoimet prosentteina. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä. Valintaperusteita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla ELY-keskusalueilla. 1. Tuettavan toimenpiteen/yrityksen toimipaikan sijainti (painotuskerroin 5 %) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu tai ydinmaaseutu 2 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY-keskus on määritellyt 1 pistettä Maaseutualueen ulkopuolinen alue, jonka ELY-keskus on määritellyt (maatalousyritykset) 2. Tuettavan toimenpiteen tuloksena syntyvät työpaikat (painotuskerroin 15 %) 3 pistettä Merkittävä työllistävä vaikutus 2 pistettä Kohtuullinen työllistävä vaikutus 1 pistettä Vähäinen työllistävä vaikutus; työllisyys yrityksessä säilyy ennallaan 3. Tuettavan toimenpiteen alue- ja kerrannaisvaikutukset (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys hyödyntää lähialueen tuotannontekijöitä, käyttää alihankkijoita tai muulla tavoin edistää toimeentulomahdollisuuksia myös muissa yrityksissä; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen ovat merkittäviä 2 pistettä Yritys tuo asiakkaita muille yrityksille; vaikutuksia aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen tunnistettavissa 1 pistettä Yritys ei hanki mitään lähialueelta tai sen tuotteita ei edelleen jalosteta paikkakunnalla; vaikutukset aluetalouteen ja sosioekonomiseen kehitykseen vähäisiä 4. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkina-alueeseen (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Yritys pyrkii merkittävään kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii merkittävään kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen merkittävästi tuote- tai palveluvalikoimaa; yrityksen tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään hyvin 2 pistettä Yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun kansainvälisillä markkinoilla tai kotimarkkinoilla; yritys pyrkii kohtuulliseen kasvuun paikallisilla markkinoilla korvaten alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen tuote- tai palveluvalikoimaa; yrityksen tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään kohtuullisesti 1 pistettä Yrityksen kasvutavoitteet kansainvälisillä tai kotimarkkinoilla ovat vähäiset; paikallisilla markkinoilla toimiva yritys pyrkii vaatimattomaan kasvuun korvaten jonkin verran alueen ulkopuolista tuontia tai monipuolistaen vähäisessä määrin tuote- tai palveluvalikoimaa; yrityksen tuotteet tai palvelut vastaavat markkinoiden kysyntään vähäisesti

8(8) 5. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen (painotuskerroin 30 %) 3 pistettä Yrityksessä tuotetaan uusia, innovatiivisia tuotteita tai palveluita tai niitä tuotetaan uudella teknologialla/nykyteknologialla tai innovatiivisella tuotantomenetelmällä taikka kehittää tuotteiden tai palveluiden laatua; yrityksen liiketoiminta on innovatiivista parantaen yrityksen kilpailukykyä 2 pistettä Yrityksessä parannetaan nykyisiä tuotteita tai palveluita tai lisätään niiden jalostusarvoa taikka parannetaan/tehostetaan niiden tuotantomenetelmää; aloitetaan uutuusarvoa sisältävien tuotteiden tai palveluiden tuotanto; yrityksen liiketoiminta on tavanomaista innovatiivisempaa synnyttäen kilpailuetua 1 pistettä Toimenpiteen avulla yrityksessä aloitetaan tai laajennetaan tavanomaisten tuotteiden tai palveluiden tuottaminen tavanomaisin menetelmin; yrityksen liiketoiminnalla on muutoin vähäistä uutuusarvoa suhteessa muihin alalla toimiviin yrityksiin 6. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen harjoittamaan yhteistyöhön mukaan lukien kytkennät laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin (painotuskerroin 20 %) 3 pistettä Yritys harjoittaa yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa ja toimii aktiivisesti yhteistyöverkostoissa kansallisen tai alueellisen kehittämisstrategian mukaisella painopistealalla ja/tai yrityksen toiminta kytkeytyy myös muiden Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) toimenpiteisiin tai muutoin edistää niitä koskevien tavoitteiden toteumista; yritys toimii myös muulla tavoin yhteistyöhakuisesti 2 pistettä Yritys hyödyntää jonkin verran erilaisia yhteistyöverkostoja; laajempi strateginen kytkentä on vähäinen 1 pistettä Yritys hyödyntää yhteistyöverkostoja suppeasti; laajempi strateginen kytkentä on heikko 7. Lisäpisteet tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevista muista erityispiirteistä (painotuskerroin 10 %) 3 pistettä Toimenpide parantaa merkittävästi yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys toimii resurssitehokkaasti 2 pistettä Toimenpide parantaa jossain määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti; yritys pyrkii toimimaan resurssitehokkaasti 1 pistettä Toimenpide parantaa vähäisessä määrin yrityksen edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, yrityksellä on vähäiset valmiudet toimia resurssitehokkaasti Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen tarkoittaa tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia, jotka edistävät esimerkiksi yrityksen energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttämistä, vedenkäytön tehostamista, kiertotaloutta, kierrätystä, symbioositaloutta, ravinteiden kierrättämistä, uusiojalostusta tai muuta luonnonvarojen kestävää käyttöä yritystoiminnassa mukaan lukien olemassa olevien rakennusten tai muun infrastruktuurin hyödyntämistä sekä puurakentamista, kierrätettävien materiaalien ja luonnonmateriaalien käyttämistä.