Historia (opetus suomeksi) Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Tämä kansio sisältää tehtävät suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako joku tehtävät ruotsiksi. Historia (undervisning på finska) Rör inte denna pärm förrän övervakaren ger dig tillstånd att börja besvara uppgifterna. Denna pärm innehåller uppgifter på finska. Kort innan provet ska börja frågar övervakaren om någon vill ha uppgifterna på svenska.
Ohjeita Vastaa tehtäviin ytimekkäästi. Kirjoita vastauksesi suomeksi tai ruotsiksi. Muilla kielillä kirjoitettuja vastauksia ei huomioida arvostelussa. Kirjoita vastauksesi koemonisteelle. Kirjoita kukin vastaus sille varattuun tilaan. Arvostelija ei huomioi merkintöjä, jotka ovat vastaukselle varatun tilan ulkopuolella. Kirjoita vastauksesi lyijykynällä ja selvällä käsialalla. Arvostelija tulkitsee tulkinnanvaraiset merkinnät vähiten pisteitä tuottavan vaihtoehdon mukaisesti. Älä kirjoita vaihtoehtoisia vastauksia. Jos kirjoitat vaihtoehtoisia vastauksia, arvostelussa huomioidaan vain vastaus, josta saat vähiten pisteitä. Voit luonnostella vastauksiasi ruutupaperille. Ruutupaperille tekemiäsi merkintöjä ei huomioida arvostelussa. Olet saanut yhden arkin ruutupaperia. Voit tarvittaessa pyytää lisää ruutupaperia valvojalta. Jos haluat käydä vessassa tai haluat jostakin muusta syystä valvojan huomion, nosta kätesi. Valvoja tulee luoksesi. Säilytä valmiit vastauksesi tämän kansion sisällä, jottei takanasi tai vieressäsi istuva voisi nähdä vastauksiasi. Koe päättyy neljän tunnin kuluttua kokeen aloittamisesta. Saat poistua salista aikaisintaan kello 15.00. Palauta kaikki saamasi paperit salin etuosassa olevalle valvojalle. Palauta kaikki paperit vaikket olisikaan vastannut joihinkin tehtäviin tai mihinkään tehtävään. Todista henkilöllisyytesi, kun palautat paperit. Instruktioner Besvara uppgifterna koncist. Skriv dina svar på finska eller svenska. Svar skrivna på andra språk beaktas inte i bedömningen. Skriv dina svar på de kopierade provpappren. Skriv varje svar inom utrymmet avsett för detta. Anteckningar som ligger utanför utrymmet avsett för svaren beaktas inte i bedömningen. Skriv dina svar med blyertspenna och med tydlig handstil. Bedömaren tolkar mångtydiga anteckningar enligt det alternativ som ger dig minst poäng. Ge inte alternativa svar. Om du ger alternativa svar, beaktas i bedömningen endast det svar som ger dig minst poäng. Du kan skriva utkast till dina svar på rutigt papper. Anteckningar som du gör på rutigt papper beaktas inte i bedömningen. Du har fått ett ark rutigt papper. Vid behov kan du be att få mera rutigt papper av övervakaren. Om du vill besöka toaletten eller av någon annan anledning vill påkalla övervakarens uppmärksamhet, räck upp armen. Övervakaren kommer då fram till dig. Förvara dina färdiga svar inne i denna pärm så att den som sitter bakom eller bredvid dig inte kan se dina svar. Provet slutar fyra timmar efter att provet började. Du får lämna salen tidigast kl. 15.00. Lämna in alla pappren som du har fått till övervakaren framme i salen. Lämna in alla pappren även om du lämnat några eller alla uppgifter obesvarade. Legitimera dig då du lämnar in pappren.
Pisteyttäminen Osa Voit saada Sinut voidaan valita vain, jos saat 1 0 40 pistettä vähintään 20 pistettä 2 0 30 pistettä vähintään 15 pistettä 3 0 30 pistettä vähintään 15 pistettä yhteensä 0 100 pistettä Poängsättning Del Du kan få Du kan bli antagen bara om du får 1 0 40 poäng minst 20 poäng 2 0 30 poäng minst 15 poäng 3 0 30 poäng minst 15 poäng totalt 0 100 poäng
Teknisiä merkintöjä HHS A (B) Osallistujanumero 1234 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Historia (opetus suomeksi) Valintakoe 24.5.2016 Tarkista sivunumeroiden avulla, että olet saanut kaikki sivut. Joillakin sivuilla on osallistujanumero. Tarkista, että se on jokaisella sivulla sama. Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi kyrillisillä kirjaimilla (абгд...). Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Älä kirjoita henkilö- tai yhteystietojasi millekään muulle sivulle. Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puhelinnumero Tarvitsetko todistuksen valintakokeeseen osallistumisesta Puolustusvoimia varten? Todistus lähetetään sinulle sähköpostitse. kyllä en 1 (19)
Osaan 1 liittyvät otteet A Jacob Burckhardt, Italian renessanssin sivistys (julkaistu 1956, alkuteos julkaistu saksaksi 1860) Tajunnan molemmat puolet sekä ulkomaailmaan että ihmiseen itseensä suuntautuva olivat keskiaikana kuin yhteisen harson peitossa, ihmiset elivät uneksien ja vain puoliksi heränneinä. Harso oli kudottu uskosta, lapsen ennakkoluuloista ja kuvitelmista. Maailma ja historia näyttivät sen läpi katsottuina ihmeellisen värisiltä, ja ihminen tajusi itsensä vain rodun, kansan, puolueen, yhdyskunnan, perheen tai jonkin muun yhteisön jäsenenä. Vasta Italiassa tämä harso haihtuu ilmaan Ihmisestä tulee henkinen yksilö ja hän tajuaa itsensä siksi. B Werner Söderhjelm, Italian renessanssia (julkaistu 1908) Jokainen tutkimus Italian renessanssista muodostuu pakostakin tutkimukseksi vastakohdista. Ei ole toista sivistyshistorian jaksoa, jolloin kuluneen ajan perintö niin sitkeästi pysyttelee uuden ajan voittojen ja ihanteiden rinnalla, ja jolloin siirtymät tapahtuvat niin äkkiä ja välittömästi. Ei ole myöskään toista, jonka ilmiöt pirstoutuvat niin äärettömän moneen erilaiseen ja vaihtelevaan ilmestysmuotoon. [ ] Käsittäähän renessanssi elämän kaikki alat; eihän se ole vain taiteen, tieteen, kirjallisuuden uudestisyntymistä, siihen sisältyy koko se omituinen kehitys, joka tapahtuu Euroopan sekä sivistyksellisessä että myöskin yhteiskunnallisessa, valtiollisessa ja kaupallisessa elämässä määrättynä aikana, se on koko elämän uudestisyntyminen, uuden ajan ja uudenaikaisen yhteiskunnan syntymäkehitys, hengen puhdistautuminen tulessa ja taistelussa keskiajan pimeydestä, ihmiskunnan kaikkien elinvoimiensa äärettömällä jännityksellä tapahtuva kehitys henkiseen vapauteen. C Johan Huizinga, Keskiajan syksy (julkaistu 1959, alkuteos julkaistu hollanniksi 1923) Kauniin elämän kaipausta pidetään renessanssin ominaisimpana tunnusmerkkinä. Siinä nähdään täydellisin sopusointu kauneudenjanon tyydytyksessä sekä taideteoksessa että itse elämässä, siinä taide palvelee elämää ja elämä taidetta enemmän kuin milloinkaan ennen. Mutta keskiajan ja renessanssin raja on tässäkin vedetty liian jyrkästi. Intohimoinen halu verhota itse elämä kauneudella, hienostunut elämäntaide, elämänihanteen monimuotoinen vaikutus, kaikki nämä ovat paljon vanhempia kuin Italian 1400- luku. Elämän kaunistamisen motiivitkaan, joiden pohjalle firenzeläiset edelleen rakentavat, eivät ole muuta kuin vanhoja keskiaikaisia muotoja. D Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria I (julkaistu 1945, alkuteos julkaistu saksaksi noin 1930) Tähän aikaan syntyi ahdasrajaisen, paremmin tietävän, itserakkaan ammattimiehen ja oppineen tyyppi, joka aina tähän päivään asti on saastuttanut Euroopan kulttuuria Uusi aristokratia syntyy, vielä paljon suvaitsemattomampi, eristäytyneempi, sääty-ylpeämpi, epäinhimillisempi ja sulkeutuneempi kuin aikaisempi. 2 (19)
E Agnes Heller, Renaissance Man [Renessanssi-ihminen] (julkaistu englanniksi 1978, alkuteos julkaistu unkariksi 1967) Renessanssin myötä syntyy dynaaminen ihmiskäsitys. Yksilöllä on oma persoonallinen kehityksensä samoin kuin yhteiskunnalla on oma kehityshistoriansa. [ ] Käsite renessanssi tarkoittaa kokonaisvaltaista sosiaalista prosessia alkaen yhteiskuntarakenteen perustana olevista sosiaalisista ja taloudellisista rakenteista ja ulottuen aina kulttuurin maailmaan koskettaen jokapäiväistä elämää ja jokapäiväisiä ajattelutapoja, eettisiä aatteita ja moraalisia käytäntöjä, uskonnollisen tietoisuuden muotoja, taidetta ja tiedettä. [ ] Renessanssi oli ensimmäinen aalto pitkässä muutoksessa feodalismista kapitalismiin. Engels kuvasi sitä aivan oikein vallankumoukseksi. F Lauri Huovinen, Italian renessanssikulttuuri (julkaistu 1987) Italian renessanssi on täyteydessään historian kultainen kukka. Vain italialaisilla oli Euroopassa kiistatta kaikki: korkea kulttuuri, suurteollisuus, pankit ja pankkiirit, kansainvälinen kauppa, välittömät maa- ja meriyhteydet koko maailmaan, tieteet, taiteen saavuttamattomalta tuntuva mestaruus, järjestetty koululaitos, kuuluisat yliopistot ja oppineet, kansojen tiedon ja taidon lähteet. G Michael Nordberg, "Renässansmänniskan" ["Renessanssi-ihminen"] (julkaistu 1993) Kaikki Burckhardtin ja muun kirjallisuuden esittämät näkemykset yksilöllisyydestä ihmisen merkityksestä suvun ja yhteisön sijasta ainoastaan yksilönä sekä jonakin uutena ja erikoisena renessanssin italialaisille perustuvat sattumanvaraisille ja epähistoriallisille tulkinnoille sekä epätäsmällisille yleistyksille. Ne eivät saa minkäänlaista tukea tuon ajan lähteistä. 1400-luvun Italiassa yksikään mies (sillä luonnollisesti kyse oli tuolloin vain miehistä) ei voinut saada arvostusta ja poliittista vaikutusvaltaa pelkästään yksilönä, oli hän miten taitava hyvänsä. Yksilöt saivat Firenzessä, Sienassa tai Venetsiassa aseman ainoastaan perheen jäseninä tai pikemminkin suvun, jolla oli sukujuuret ja maine. H Jack Goody: Renaissances. The One or the Many? [Renessanssit. Yksi vai monia?] (julkaistu 2010) Yhteydenpito itäisiin kulttuureihin helpotti herättämään ne muutokset, jotka johtivat Italian renessanssiin; toisin sanoen kaupankäyntiin ryhtymiseen, laajemman näkemyksen uudelleen syntymiseen sekä menneen ja nykyisen välisten kulttuuristen yhteyksien uudistamiseen. Mutta kaikilla näillä kirjallisilla kulttuureilla oli omat taaksepäin katsomisen periodinsa, omat kulttuurisen kukoistuksen kautensa, omat uudelleen syntymisensä, jolloin yliluonnolliset selitykset ajoittain kyseenalaistettiin ja maallisempi humanismi kukoisti. Sosiologiselta kannalta katsottuna renessansseja oli useita eivätkä ne rajoittuneet kapitalismiin tai länteen. Eurooppa ei ollut yksin eikä se ollut kulttuurinen saari. 3 (19)
Teknisiä merkintöjä HHS B (B) Osallistujanumero 1234 Arvostelijan merkintöjä 4 (19)
Osa 1 Sivuilla 2 ja 3 on kahdeksan otetta teksteistä (A H). Tehtävä 1.1 Vertaile otteissa esitettyjä näkemyksiä renessanssin luonteesta. Miten renessanssia otteissa luonnehditaan? Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 5 ja 6. 5 (19)
6 (19)
Tehtävä 1.2 Mistä kirjoittajien esittämien näkemysten yhtäläisyydet ja erot mielestäsi johtuvat? Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 7 ja 8. 7 (19)
8 (19)
Tehtävä 1.3 Mitkä otteissa esitetyt näkemykset luonnehtivat renessanssia mielestäsi parhaiten? Perustele kantasi! Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 9 ja 10. 9 (19)
10 (19)
Osa 2 Miksi maailmankauppa syntyi ja miten se kehittyi vuosien 1450 ja 1750 välisenä aikana? Mitä merkitystä maailmankaupalla oli uuden ajan alun Euroopalle? Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 11 14. 11 (19)
12 (19)
13 (19)
14 (19)
Osa 3 Tehtävä 3.1 Miksi ja miten Ruotsin valtakunnan hallinto muuttui 1600-luvulla? Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 15 ja 16. 15 (19)
16 (19)
Tehtävä 3.2 Mikä oli hattujen sota, miksi se syttyi ja mitä seurauksia sillä oli Ruotsissa ja Suomessa? Vastauksellesi on varattu tilaa sivuilta 17 ja 18. 17 (19)
18 (19)
Arvostelijan merkintöjä 19 (19)
Historia (undervisning på finska) Rör inte denna pärm förrän övervakaren ger dig tillstånd att börja besvara uppgifterna. Denna pärm innehåller uppgifter på svenska. Historia (opetus suomeksi) Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Tämä kansio sisältää tehtävät ruotsiksi.
Ohjeita Vastaa tehtäviin ytimekkäästi. Kirjoita vastauksesi suomeksi tai ruotsiksi. Muilla kielillä kirjoitettuja vastauksia ei huomioida arvostelussa. Kirjoita vastauksesi koemonisteelle. Kirjoita kukin vastaus sille varattuun tilaan. Arvostelija ei huomioi merkintöjä, jotka ovat vastaukselle varatun tilan ulkopuolella. Kirjoita vastauksesi lyijykynällä ja selvällä käsialalla. Arvostelija tulkitsee tulkinnanvaraiset merkinnät vähiten pisteitä tuottavan vaihtoehdon mukaisesti. Älä kirjoita vaihtoehtoisia vastauksia. Jos kirjoitat vaihtoehtoisia vastauksia, arvostelussa huomioidaan vain vastaus, josta saat vähiten pisteitä. Voit luonnostella vastauksiasi ruutupaperille. Ruutupaperille tekemiäsi merkintöjä ei huomioida arvostelussa. Olet saanut yhden arkin ruutupaperia. Voit tarvittaessa pyytää lisää ruutupaperia valvojalta. Jos haluat käydä vessassa tai haluat jostakin muusta syystä valvojan huomion, nosta kätesi. Valvoja tulee luoksesi. Säilytä valmiit vastauksesi tämän kansion sisällä, jottei takanasi tai vieressäsi istuva voisi nähdä vastauksiasi. Koe päättyy neljän tunnin kuluttua kokeen aloittamisesta. Saat poistua salista aikaisintaan kello 15.00. Palauta kaikki saamasi paperit salin etuosassa olevalle valvojalle. Palauta kaikki paperit vaikket olisikaan vastannut joihinkin tehtäviin tai mihinkään tehtävään. Todista henkilöllisyytesi, kun palautat paperit. Instruktioner Besvara uppgifterna koncist. Skriv dina svar på finska eller svenska. Svar skrivna på andra språk beaktas inte i bedömningen. Skriv dina svar på de kopierade provpappren. Skriv varje svar inom utrymmet avsett för detta. Anteckningar som ligger utanför utrymmet avsett för svaren beaktas inte i bedömningen. Skriv dina svar med blyertspenna och med tydlig handstil. Bedömaren tolkar mångtydiga anteckningar enligt det alternativ som ger dig minst poäng. Ge inte alternativa svar. Om du ger alternativa svar, beaktas i bedömningen endast det svar som ger dig minst poäng. Du kan skriva utkast till dina svar på rutigt papper. Anteckningar som du gör på rutigt papper beaktas inte i bedömningen. Du har fått ett ark rutigt papper. Vid behov kan du be att få mera rutigt papper av övervakaren. Om du vill besöka toaletten eller av någon annan anledning vill påkalla övervakarens uppmärksamhet, räck upp armen. Övervakaren kommer då fram till dig. Förvara dina färdiga svar inne i denna pärm så att den som sitter bakom eller bredvid dig inte kan se dina svar. Provet slutar fyra timmar efter att provet började. Du får lämna salen tidigast kl. 15.00. Lämna in alla pappren som du har fått till övervakaren framme i salen. Lämna in alla pappren även om du lämnat några eller alla uppgifter obesvarade. Legitimera dig då du lämnar in pappren.
Pisteyttäminen Osa Voit saada Sinut voidaan valita vain, jos saat 1 0 40 pistettä vähintään 20 pistettä 2 0 30 pistettä vähintään 15 pistettä 3 0 30 pistettä vähintään 15 pistettä yhteensä 0 100 pistettä Poängsättning Del Du kan få Du kan bli antagen bara om du får 1 0 40 poäng minst 20 poäng 2 0 30 poäng minst 15 poäng 3 0 30 poäng minst 15 poäng totalt 0 100 poäng
Tekniska anteckningar HHS A (B) Deltagarnummer 1234 Helsingfors universitet Humanistiska fakulteten Historia (undervisning på finska) Urvalsprov 24.5.2016 Kontrollera med hjälp av sidnumren att du har fått alla sidor. Det finns ett deltagarnummer på en del av sidorna. Kontrollera att det är samma på alla sidor. Texta dina person- och kontaktuppgifter. Skriv ditt namn med latinska bokstäver (abcd...), inte t.ex. med kyrilliska bokstäver (абгд...). Om du inte har en finsk personbeteckning, skriv i stället ditt födelsedatum. Skriv inte dina person- och kontaktuppgifter på någon annan sida. Efternamn Samtliga förnamn Personbeteckning E-postadress Telefonnummer Behöver du för Försvarsmakten ett intyg över att du har deltagit i urvalsprovet? Intyget kommer att skickas till dig via e-post. ja nej 1 (19)
Utdrag för uppgifterna i del 1 A Jacob Burckhardt, Renässanskulturen i Italien (utgåva från 2002, original på tyska 1860) De båda sidorna av medvetandet den sida som vänder sig mot yttervärlden och den som är riktad mot människan eget inre låg under medeltiden drömmande eller halvvakna, som under gemensam slöja. Slöjan var vävd av tro, barnsliga fördomar och illusioner. Världen och historien syntes underbart färgade därav, och människan var medveten om sig själv endast som ras, folk, parti, korporation, familj eller någon annan form av det allmänna. Först i Italien skingras denna slöja som en luftig dimma. [ ] Människan blir en själslig individ och är medveten om sig själv som sådan. B Werner Söderhjelm, Italiensk renässans (utgåva från 1909, första upplagan 1907) Varje studie över renässansen i Italien blir nödvändigtvis en studie över motsatser. Det finnes intet skede i kulturhistorien, där en gången tids arv så segt håller sig fast vid sidan av en ny tids vinningar och idealer, och där övergångarna ske så plötsligt och oförmedlat. Det finnes heller intet, vars företeelser splittra sig i en sådan oändlig mängd av enskilda och varierande uttrycksformer. [ ] Renässansen griper ju alla områden av livet; den är ju icke blott en konstens, vetenskapens, litteraturens pånyttfödelse, den är inbegreppet av [en del av] hela den egendomliga [särpräglade] utveckling Europas icke blott kulturella men också sociala, politiska, merkantila liv genomgår under en viss tid, den är pånyttfödelsen av hela livet, den moderna tidens och det moderna samhällets långvariga födsloprocess, andens luttring [rening] i eld och kamp ur medeltidens mörker, mänsklighetens under en oerhörd spänning av alla livskrafter skeende utveckling till intellektuell frihet. C Johan Huizinga, Ur medeltidens höst (utgåva från 1927, original på holländska 1923) Längtan efter ett skönare liv gäller som det egentliga kännetecken på renässansen. Här ser man den fullkomligaste harmoni mellan tillfredsställandet av skönhetstörsten i konsten och i den dagliga tillvaron, här tjänar konsten livet och livet konsten som aldrig förr. Men gränsen mellan medeltid och renässans är också här dragen alltför skarp. Den lidelsefulla ivern att göra själva tillvaron skön, den förfinade levnadskonsten, den färgrika utformningen av levnadsidealet, allt detta är mycket äldre än 1400-talets Italien. De motiv för livets försköning, på vilka florentinarna bygga vidare, äro ingenting annat än de gamla medeltidsformerna. D Egon Friedell, Kulturhistoria, del I (utgåva från 1933, original på tyska ca 1930) Vid denna tid föddes typen för den bornerade [inskränkta], självgode, högfärdige fackmannen och vetenskapliga specialisten, som ända fram till våra dagar förpestat den europeiska kulturen En ny aristokrati kommer till makten, en långt intolerantare, mera isolerad, mera högfärdig av kastanda besjälad, omänskligare och exklusivare aristokrati. 2 (19)
E Agnes Heller, Renaissance Man [Renässansmänniskan] (utgåva på engelska 1978, original på ungerska 1967) Med renässansen föds den dynamiska människouppfattningen. Individen har sin egen individuella utveckling, liksom samhället har sin utvecklingsgång. [ ]. Begreppet renässansen beskriver en allomfattande social process som sträckte sig från den sociala och ekonomiska sfären där samhällets grundläggande struktur påverkades, till kulturens område som omfattade vardagslivet, människornas tänkesätt, moraliska praktiker och etiska ideal, religiöst medvetande, konst, och vetenskap. [ ] Renässansen var den första vågen i en lång förändringsprocess från feodalism till kapitalism. Engels beskrev den mycket riktigt som en revolution. F Lauri Huovinen, Italian renessanssikulttuuri [Italiens renässanskultur] (finsk originalutgåva 1987) Den italienska renässansen är i sin fullständighet historiens gyllene blomma. Bara italienarna hade obestridligt allting i Europa: högkultur, storindustri, banker och bankirer, internationell handel, omedelbara land- och havsvägar ut i hela världen, vetenskap, ett mästerskap inom konst som föreföll ouppnåeligt, en organiserad skolinstitution, berömda universitet och lärda, källor för folkens vetande och kunnande. G Michael Nordberg, "Renässansmänniskan" (svensk originalutgåva 1993) Alla utläggningar i litteraturen från Burckhardt och framåt om individualismen, att man enbart betydde något som individ, inte som medlem av en släkt eller en korporation, som något nytt och särpräglande för renässansens italienare bygger på godtyckliga och anakronistiska tolkningar utan klara definitioner, och på luftiga generaliseringar. De har absolut intet som helst stöd i samtida källor. Ingen man (ty givetvis är det bara män det är fråga om) i 1400-talets Italien kunde i egenskap av individ, hur duglig han än var, nå status och politiskt inflytande. Status fick den enskilde i Florens, Siena eller Venedig enbart som medlem av en familj, eller snarare en släkt, med anor och anseende. H Jack Goody: Renaissances. The One or the Many? [Renässanser. En eller många?] (originalutgåva på engelska 2010) Kontakten med de östliga kulturerna stimulerade till de förändringar som ledde till den italienska renässansen. Det vill säga de stimulerade till en aktivering av handeln, en återfödelse av en bredare världssyn och en förnyelse av de kulturella kontakterna mellan det förgångna och nuet. Men alla dessa litterära kulturer hade sina egna perioder av tillbakablickande på förgångna tider, sina egna kulturella blomstringsperioder, egna pånyttfödelser då övernaturliga förklaringar ibland utmanades och en mera sekulär humanism florerade. Från en sociologisk utgångspunkt var renässanserna många och inte begränsade till en process som kan kallas kapitalism eller till västvärlden. Europa var inte en ensam kontinent, och inte en kulturellt isolerad ö. 3 (19)
Tekniska anteckningar HHS B (B) Deltagarnummer 1234 Granskarens anteckningar 4 (19)
Del 1 På sidorna 2 och 3 finns åtta textutdrag (A H). Uppgift 1.1 Hur karaktäriserar de olika texterna renässansen? Jämför texterna med varandra. På sidorna 5 och 6 finns utrymme för ditt svar. 5 (19)
6 (19)
Uppgift 1.2 Diskutera vad likheterna och olikheterna i de olika skribenternas synpunkter kan bero på. På sidorna 7 och 8 finns utrymme för ditt svar. 7 (19)
8 (19)
Uppgift 1.3 Vilka beskrivningar i de valda textutdragen tycker du själv att karaktäriserar renässansen bäst? Argumentera för dina synpunkter. På sidorna 9 och 10 finns utrymme för ditt svar. 9 (19)
10 (19)
Del 2 Varför uppstod en världshandel och utvecklades den 1450 1750? Vilken betydelse hade denna handel för nya tidens Europa? På sidorna 11 14 finns utrymme för ditt svar. 11 (19)
12 (19)
13 (19)
14 (19)
Del 3 Uppgift 3.1 Varför och hur förändrades det svenska rikets förvaltning under 1600-talet? På sidorna 15 och 16 finns utrymme för ditt svar. 15 (19)
16 (19)
Uppgift 3.2 Vad var hattarnas krig? Varför bröt detta krig ut och vad hade det för konsekvenser i Sverige och Finland? På sidorna 17 och 18 finns utrymme för ditt svar. 17 (19)
18 (19)
Granskarens anteckningar 19 (19)