Kansainvälisten säädösten voimaantulon tiukan aikataulun johdosta tutkinnon peruste otetaan käyttöön alkaen.

LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET Perustetyön tarkoitus ja tutkinnon sisältö sekä osaamisvaatimukset Kansainvälisen merenkulkujärjestön sopimuspuolina olevat valtiot tekivät kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen (STCW-yleissopimus) vuonna 1978. STCWyleissopimuksessa määrätään merenkulkijoiden koulutusvaatimuksista ja pätevyyskirjoista. Manilan konferenssissa 2010 sovitut STCW-yleissopimuksen muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012. Kyseisestä päivämäärästä alkaen merenkulkualan koulutuksen on täytettävä uudet vaatimukset. Koska myös EU:n jäsenvaltiot ovat STCW-yleissopimuksen sopimuspuolia eikä yksikään niistä ole vastustanut Manilan konferenssissa sovittuja muutoksia, niiden on mukautettava lainsäädäntönsä STCW-yleissopimuksen uuden tekstin mukaiseksi. Myös EU:n lainsäädäntöä olisi linjattava kansainvälisten sääntöjen kanssa kuten tähänkin saakka, jotta voidaan välttää ristiriidat jäsenvaltioiden kansainvälisten ja EU:n puitteissa tekemien velvoitteiden välillä. Yhdenmukaistaminen kansainvälisten sääntöjen kanssa onkin tämän ehdotuksen perimmäinen tavoite. Lisäksi tällä ehdotuksella pyritään hieman yksinkertaistamaan STCW-direktiiviä. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädösvalmistelun, jossa implementoidaan yleissopimuksen muutokset laivaväestä ja turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin (1687/2009) sekä aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1797/2009). Tavoitteena on, että säädösmuutokset tulisivat voimaan mahdollisimman aikaisin vuonna 2012. Opetushallitus nimesi työryhmän 16.1.2012-31.10.2012 väliselle ajalle tekemään laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnon perusteet kansainvälisten säädösten edellyttämällä tavalla. Muutosehdotus on käynyt läpi keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Lausuntokierroksella ovat lausunnon antaneet (viimeiset lausunnot tulleet Opetushallitukseen 29.5.2012): Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suomen Varustamot ry Suomen Konepäällystöliitto Trafi Kuntaliitto Lausunnoissa on otettu kantaa säädösten voimaantulon vuoksi tehtyjen muutosten tarpeellisuuteen. Lausuntojen perusteella tehdään tarvittavia tarkennuksia tutkinnon perusteen sanamuotoihin. Kansainvälisten säädösten voimaantulon tiukan aikataulun johdosta tutkinnon peruste otetaan käyttöön 1.8.2012 alkaen. Timo Repo, yli-insinööri

TIMO REPO LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, LAUSUNNOT TUTKINNON PERUSTEESTA tutkinnon perusteesta lausunnon ovat antaneet: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suomen Varustamot ry Suomen Konepäällystöliitto Trafi Kuntaliitto Lausunnoissa on otettu kantaa säädösten voimaantulon vuoksi tehtyjen muutosten tarpeellisuuteen. Lausuntojen perusteella tehdään tarkennuksia sanamuotoihin. Lisäksi on lausuttu opetus- ja kulttuuriministeriön tutkintojärjestelmän kehittämisperiaatteisiin liittyen ainoastaan tarpeellisten muutosten tekemisestä tutkinnon perusteisiin. Opetushallituksen nimeämän tutkinnon perustetyöryhmän jäsenet muokkaavat tarpeellisin osin tutkinnon perustetta kahden viikon kuluessa.

Näyttötutkinnon perusteet LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/xxx/xxxx

SISÄLTÖ LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012... 1 SISÄLTÖ... 2 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 1 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 1 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 1 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 1 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 2 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 2 1.6 Todistukset... 3 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 3 2 LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 3 2.1 Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettu osaaminen... 3 2.2 Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnon rakenne, osat ja tutkinnon muodostuminen... 4 3 LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 5 3.1 Laivan järjestelmien toiminta ja valvonta... 5 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 5 3.2 Turvallisuus, ympäristönsuojelu ja johtaminen... 7 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 7 3.3 Laivasähköasennukset... 9 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 9 3.4 Sähköturvallisuus ja riskien hallinta... 11 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 11 3.5 Laivan sähköjärjestelmien huolto ja kunnossapito... 13 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 13 3.6 Sähkölaitteistojen käyttöönottotyöt... 15 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 15 3.7 Kylmäaineiden käsittely... 17 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 17 3.8 Kiinteistöjen sähköasennukset... 18 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 18 3.9 Projektityöskentely ja johtaminen... 20 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 20

1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

2 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

3 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Tutkinnon tarkoituksena on osoittaa STCW:n vaatima osaaminen ja koulutus laivasähkömestarin pätevyyskirjan saamiseksi. Tutkinnon suorittaneiden tulee hallita laivojen huolto ja kunnossapitotöiden käytännön järjestämiseen ja asennustyön laadunhallintaan liittyvät tehtävät. Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla on kokemusta toiminnasta laivasähkömiehenä aluksella tai siihen rinnastettavaa muuten hankittua osaamista. Tutkinnon suorittanut toimii aluksilla tai meriteollisuuden yrityksissä laivasähköalan tehtävissä ja vastaa työn toteutuksesta sekä mahdollisesti muiden työryhmän jäsenten ohjaamisesta. Tutkinnon suorittanut kykenee myös vastaamaan asennustyön läpiviennistä asetettujen aikataulu- ja kustannus-tavoitteiden sekä laatuvaatimusten mukaisesti. Lisäksi hän kykenee suunnittelemaan ja johtamaan sähköalan töitä aluksen meriturvallisuuden ylläpitämiseksi. Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut omaa laaja-alaiset laivasähköalan tiedot ja taidot, jotka osoitetaan alusten sähköjärjestelmien asennus sekä ylläpito tehtävissä Tutkinnon suorittajan on kyettävä ratkaisemaan laivojen sähköjärjestelmien huollossa ja ylläpidossa esiin tulevat ennakoimattomat ongelmatilanteet.

4 2.2 Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnon rakenne, osat ja tutkinnon muodostuminen Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto muodostuu viidestä pakollisesta tutkinnon osasta ja neljästä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien pakollisten tutkinnon osien suorittamista sekä yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Valinnaiseksi tutkinnon osaksi voidaan hyväksyä myös muun kuin merenkulkualan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osa. Tutkinnon osat ovat Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto Pakolliset osat 3.1 Laivan järjestelmien toiminta ja valvonta 3.2 Turvallisuus, ympäristönsuojelu ja johtaminen 3.3 Laivasähköasennukset 3.4 Sähköturvallisuus ja riskien hallinta 3.5 Laivan sähköjärjestelmien huolto ja kunnossapito Valinnaiset osat 3.6 Sähkölaitteistojen käyttöönottotyöt 3.7 Kylmäaineiden käsittely 3.8 Kiinteistöjen sähköasennukset 3.9 Projektityöskentely ja projektin johtaminen

5 3 LAIVASÄHKÖMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, jolla on laajat tiedot ja taidot laivojen sähköjärjestelmien asennuksesta, ylläpidosta ja huollosta. 3.1 Laivan järjestelmien toiminta ja valvonta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa käyttää ja valvoa laivan koneistoon liittyviä järjestelmiä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Laivan järjestelmien käyttö ja valvonta Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon laivan koneistoon liittyvien laitteiden toiminnan ja käytön perusteet Käyttää laitteita ja valvoo laitteiden käyttöä, jotka toimivat termo-. ja hydromekaniikan sekä mekaniikan periaatteiden mukaisesti. Ottaa toiminnassaan huomioon laivojen sähkökäyttöjen toimintatavat ja niiden ohjauksen perusteet Käyttää laitteita ja valvoo laitteiden käyttöä, jotka toimivat sähköisen propulsiojärjestelmän toimintaperiaatteen mukaisesti Ottaa toiminnassaan huomioon laivojen automaatiojärjestelmien rakenteen ja siihen liittyvien laitteiden toiminnan. käyttää ja valvoo laitteita ja laitteistoja siten että varmistaa niiden normaalin ja turvallisen toiminnan valmistelee pää- ja apukoneiden ohjausjärjestelmät käyttöä varten siten että varmistaa niiden normaalin ja turvallisen toiminnan käyttää ja valvoo laivan sähköntuotantojärjestelmää kytkee ja erottaa generaattorit sekä sähkökeskukset aluksen sähköverkosta ohjeiden ja turvamääräysten mukaisesti. käyttää ja huoltaa aluksen suurjännitelaitteistoa ohjeiden ja turvamääräysten mukaisesti. ylläpitää ja tarkastaa ATK- laitteiden ja verkon normaalin toiminnan. käyttää laivan sisäisiä viestintäjärjestelmiä Suoriutuu työtehtävistään englannin kielellä ylläpitää ja kehittää osaamistaan

6 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä arvioinnin kohteisiin liittyviä työsuorituksia työpaikalla tai muussa vastaavassa, mahdollisimman luonnollisessa työympäristössä ja olosuhteissa siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.

7 3.2 Turvallisuus, ympäristönsuojelu ja johtaminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittajalla on oltava tämä osuuden suorittamiseksi voimassa olevat sertifikaatit seuraavista kursseista. - Hätätilanteiden peruskoulutus A-VI/1.2 - Pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutus Table A-VI/2-1 - Palonsammutuksen jatkokoulutus A-VI/3 - Ensiapukoulutus II A-VI/4-1 Arvioinnin kohteet Ympäristönsuojelu Arvioinnin kriteerit Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon öljyntorjuntamenetelmät ja öljyntorjuntavälineiden käytön Ottaa toiminnassaan huomioon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkityksen meriympäristön suojelemisessa valvoo aluksella tapahtuvia toimintoja, sekä varmistaa, että niille asetetut vaatimukset saastumisen ehkäisemiseksi täytetään. Palontorjunta Ottaa toiminnassaan huomioon kemikaalien ja öljyjen vaikutuksen paloturvallisuuteen Tuntee erilaisten palontorjuntajärjestelmien toiminnan johtaa palontorjuntaryhmää suorittaa evakuointijärjestelyt aluksen ohjeiden mukaisesti Osaa erottaa ja irtikytkeä laitteita ja järjestelmiä hätätilanteessa Pelastautuminen Tuntee aluksen pelastautumiseen liittyvät laitteet ja niiden käytön. johtaa aluksen pelastautumistoimenpiteitä Ensiapu suorittaa ensiaputoimenpiteitä aluksella Johtaminen suunnittelee ja ohjaa aluksen henkilökunnan työskentelyä ottaen huomioon työtehtävien laadun sekä käytössä olevat resurssit. sovittaa työtehtävät käytettävissä olevaan aikaan ja työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen nähden huomioi työkuorman vaikutuksen henkilöiden toimintaan. priorisoida työtehtäviä aluksen turvallisuus ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. kommunikoi selkeästi ja tehokkaasti aluksen henkilökunnan sekä muiden sidosryhmien kanssa. arvioi aluksella vallitsevia olosuhteita ja tekee nopeita päätöksiä yllättävästi muuttuvissa tilanteissa. ohjaa aluksen henkilökunnan toimintaa tilanteiden vaatimalla tavalla. arvioi päätöksiensä vaikutuksia ja kehittää omaa toimintaansa. ottaa toiminnassaan huomioon aluksen kunnon, toimintaympäristön ja ulkoiset olosuhteet.

8 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan suorittamalla ammattitaitovaatimusten mukaiset kurssit. Voimassa olevat todistukset em. koulutuksista ja tutkinnosta toimitetaan tutkinnon järjestäjälle. Ammattitaito muiden vaatimusten osalta osoitetaan tutkinnon muiden osien tutkintosuoritusten yhteydessä. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja määräysten hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä.

9 3.3 Laivasähköasennukset Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa laivasähköasennuksia sekä valvoa, että suoritettu asennustyö ja sen lopputulos on asennusmääräysten ja hyvän asennustavan mukainen. Arvioinnin kohteet Asennusmääräysten noudattaminen Arvioinnin kriteerit Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon määräysten, ohjeiden ja suositusten sisällöt koskien laivojen sähköasennuksia. ottaa työssään huomioon voimassa olevat, laivojen sähköjärjestelmiä koskevat määräykset, ohjeet ja suositukset selvittää tarvittaessa asennustyön suorittamista ja sen lopputulosta koskevat tiedot määräyksistä ja ohjeista varmistaa, että työt suoritetaan työturvallisuutta koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti hankkii ja ylläpitää ajanmukaiset asiakirjat ja antaa tarvittavat ohjeet työryhmille. Määräysten ja työohjeiden soveltaminen Tutkinnon suorittaja toteuttaa asennustyön määräysten ja suunnitelmien sekä hyvän asennustavan mukaisesti Arvioi suunnitelmia ja niiden järkevyyttä sekä raportoi esimiehelleen havaitsemistaan epäkohdista Noudattaa hänelle annettuja työohjeita ja tarvittaessa soveltaa niitä järjestelmän toimivuuden parantamiseksi Huolehtii että asennustyössä käytetään määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisia asennusmenetelmiä ja -tapoja Huolehtii että asennustyössä käytetään määräysten mukaisia materiaaleja ja liitosmenetelmiä piirtää suunnittelijalle työmaalla tehdyistä muutoksista luonnoskuvat. Hallitsee asennustyön itselle luovutukseen liittyvät toimenpiteet

10 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä arvioinnin kohteisiin liittyviä työsuorituksia työpaikalla tai muussa vastaavassa, mahdollisimman luonnollisessa työympäristössä ja olosuhteissa siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.

11 3.4 Sähköturvallisuus ja riskien hallinta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittajalla on oltava tämä osuuden suorittamiseksi voimassa olevat sertifikaatit seuraavista kursseista. - Sähköturvallisuustutkinto ST1 - SFS 6002, sähkötyöturvallisuus - Jännitetyökoulutus - Työturvallisuuskoulutus - Tulityökoulutus - Hygienia- passi Arvioinnin kohteet Sähkö- ja työturvallisuuden hallinta Arvioinnin kriteerit Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon sähkö- ja sähkötyöturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja määräykset laivoilla. Tuntee henkilökohtaiset suojavälineet sekä niiden käyttötarpeet ja -vaatimukset ja käyttää niitä työssä esiintyvien työturvallisuusriskien eliminoimiseksi Tuntee henkilöhissien pelastustoimenpiteet ja niihin liittyvät vaarat laivoilla Tuntee elintarvikelaitteiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät vaarat hygienian ja tuotteiden säilyvyyden kannalta suorittaa tulityöt turvallisuusohjeiden mukaisesti tekee sähköasennuksiin ja korjauksiin liittyvät työt sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti ja niin, että asennukset ovat loppukäyttäjälle turvallisia käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii osaltaan, että suojavälineiden säännöllinen käyttö muodostuu osaksi yrityksen toimintakulttuuria ottaa työssään huomioon työturvallisuuslain asettamat vaatimukset töiden turvallisesta suorittamisesta suorittaa jännitetyöt aluksen ja henkilökunnan turvallisuutta vaarantamatta Ammattitaidon osoittamistavat

Ammattitaito osoitetaan suorittamalla ammattitaitovaatimusten mukaiset kurssit. Voimassa olevat todistukset em. koulutuksista ja tutkinnosta toimitetaan tutkinnon järjestäjälle. Ammattitaito muiden vaatimusten osalta osoitetaan tutkinnon muiden osien tutkintosuoritusten yhteydessä. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään. 12

13 3.5 Laivan sähköjärjestelmien huolto ja kunnossapito Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa ja ylläpitää laivan sähkö ja automaatiolaitteita sekä järjestelmiä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Sähkölaitteiden huolto ja korjaus Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon räjähdysvaarallisten tilojen asettamat vaatimukset sähköasennuksille Tuntee laivan navigointijärjestelmien toimintaperiaatteet Huomioi huolloissa, korjauksissa ja asennuksissaan sähkömagneettisen yhteensopivuuden merkityksen aluksen toimintaan (EMC). Työskentelee aluksen sähköjärjestelmien ja -laitteiden kanssa turvallisesti, ottaen huomioon laivan liikennöintiolosuhteet, valmistajien ohjeet sekä varustamon omat turvaohjeet. Työskentelee aluksen automaatiojärjestelmien ja -laitteiden kanssa turvallisesti, ottaen huomioon laivan liikennöintiolosuhteet, valmistajien ohjeet sekä varustamon omat turvaohjeet. etsii järjestelmällisesti vikoja laivan sähkölaitteista ja järjestelmistä käyttää jotain sähköistä kunnossapitojärjestelmää töiden suunnittelussa ja raportoinnissa. käyttää sähköisiä testi ja mittausvälineitä sekä tulkita niiden antamia tuloksia huolto- tarkastus- ja korjaustöissä. huoltaa ja korjata vikoja laivan sähköjärjestelmistä, kuten sähkötaulut, sähkömoottorit, generaattorit sekä DCjärjestelmät. koestaa ja tarkastaa laivan automaatiojärjestelmät niihin liittyvine antureineen ja toimilaitteineen. koestaa ja tarkastaa sähköisten turvalaitteiden ja turvajärjestelmien toiminnan tulkitsee ja ylläpitää erilaisia sähkökaavioita koestaa ja tarkastaa laivan pää- ja apukoneiden ohjausjärjestelmän toiminnan suorittaa yleisimpiä huolto ja ylläpitotöitä navigointilaitteille ja järjestelmille. huoltaa, korjaa ja ylläpitää aluksen kansilaitteiden toiminnan huoltaa, korjaa ja ylläpitää aluksen LVI- järjestelmiä huoltaa, korjaa ja ylläpitää aluksen keittiölaitteistoa ja kylmäteknisiä järjestelmiä.

14 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä arvioinnin kohteisiin liittyviä työsuorituksia työpaikalla tai muussa vastaavassa, mahdollisimman luonnollisessa työympäristössä ja olosuhteissa siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään..

15 3.6 Sähkölaitteistojen käyttöönottotyöt Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa valvoa kustannustehokkuutta. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Käyttöönottoon liittyvät toiminnot Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon alusten käyttöä ja rakentamista säätelevien sääntöjen ja määräyksien keskeisen sisällön. laatii järjestelmien ja laitteistojen ylläpito- ja käyttöönottosuunnitelmat. määrittelee ja arvioi milloin järjestelmä tai laite on käyttöönottovalmiudessa esittää laivaerittelyyn ja systeemikuvauksiin perustuen järjestelmien ja laitteistojen toimivuuden erilaisissa kokeissa ja katsastuksissa vastaanotto-osapuolille. kutsuu, ohjeistaa ja koordinoi järjestelmien ja laitteistojen asiantuntijoita ja heidän toimintaansa. johtaa ja ohjaa ammattiryhmiä käyttöönottotilanteissa sekä ratkaista ristiriitoja. ohjeistaa ja valvoo käyttöönottotöihin osallistuvien henkilöiden sähköturvallisuusmääräysten noudattamista. arvioi käyttöönotoissa syntyneiden huomautuksien merkityksen työn kannalta sekä suunnitella ja organisoida korjaavat toimenpiteet vaatimuksien täyttämiseksi. opastaa aluksen miehistöä sähkölaitteiden käytössä. Hallitsee ainakin yhden varaosien hankintaan liittyvän atkjärjestelmän käytön. arvioi laitteiden ja laitteistojen määritelmien ja vaatimusten mukaisuuden valmistajan tehdastestin aikana sekä neuvotella tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. arvioi laitteiden asennettavuutta ja käytettävyyttä valmistajan tehdastestin aikana sekä neuvotella tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä arvioinnin kohteisiin liittyviä työsuorituksia työpaikalla tai muussa vastaavassa, mahdollisimman luonnollisessa työympäristössä ja olosuhteissa siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä

suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. 16 Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.

17 3.7 Kylmäaineiden käsittely Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa käsitellä kylmäaineita ja kylmäkoneöljyjä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Kylmätekniikan hyödyntäminen työssä Tutkinnon suorittaja hyödyntää työssään kylmätekniikkaan liittyvää termodynamiikkaa ja kylmäprosessiosaamista. Kylmäaineosaaminen Tutkinnon suorittaja käsittelee CFC-, HCFC- ja HFCkylmäaineita oikein ja turvallisesti neuvoo asiakkaita kylmäaineiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta antaa tarvittaessa ensiapua kylmäainetapaturmissa ja on suorittanut vähintään hätäensiapukoulutuksen. Kylmäkoneöljyosaaminen Tutkinnon suorittaja käsittelee kylmäkoneöljyjä oikein ja turvallisesti. Lainsäädäntöosaaminen Tutkinnon suorittaja työskentelee kotimaisen ja EU:n kylmäainelainsäädännön mukaisesti työskentelee painelaitelainsäädännön mukaisesti. Ympäristöosaaminen Tutkinnon suorittaja selittää asiakkaalle kylmäaineiden ympäristövaikutukset, kuten ODP- ja GWP-arvot selittää asiakkaalle kylmälaitteiden välilliset ympäristövaikutukset. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito ja sen taustalla olevien tietojen, oikeiden ammattikäytäntöjen ja periaatteiden hallinta sekä kyky soveltaa niitä oikein osoitetaan todellisessa työympäristössä. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppujen huoltotoimintaa tekevän henkilöstön pätevyyttä koskevan lainsäädännön (pätevyysluokka 1) mukaisista sisällöistä on osoitettava termodynamiikan perusteet kylmäaineiden ympäristövaikutus ja vastaavat ympäristösäännökset järjestelmän ja kylmäaineen ympäristöystävällinen käsittely asennuksen, kunnossapidon, huollon tai talteenoton aikana. Tutkintosuoritusta täydennetään erilaisten selvitysten, tuotosten, tehtävien, haastattelujen ja keskustelujen sekä tutkinnon suorittajan itsearvioinnin avulla, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat osoitetuiksi.

18 3.8 Kiinteistöjen sähköasennukset Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia laivojen käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Sähkönjakelujärjestelmien tuntemus Tutkinnon suorittaja Ottaa toiminnassaan huomioon rakennuksissa käytettävät sähkönjakelujärjestelmät TN-C-, TN-C-S, TNS-, TT- ja IT-järjestelmät ja osaa tehdä niiden mukaiset asennukset voimassa olevien standardien mukaisesti ottaa huomioon eri aikakausina käytetyt sähkönjakelujärjestelmät ja johdinvärit saneerausasennuksissa tekee korjauksia, muutoksia ja laajennuksia olemassa oleviin asennuksiin Kiinteistöjen sähköasennuksien dokumentointi Maadoitukset ja ylijännitesuojaus Johtotiet Tutkinnon suorittaja selvittää sähköselostusta hyväksi käyttäen kohdetta koskevat tarkentavat vaatimukset lukee kiinteistöasennuksissa käytettäviä sähkökaavioita ja sähköpiirustuksia lukee rakennuspiirustuksia ja talotekniikan muiden laitteistojen piirustuksia Tutkinnon suorittaja tuntee rakennusten maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmän, erilaiset maadoituselektrodirakenteet sekä maadoitus- ja potentiaalintasausjohtimet ja osaa asentaa ja merkitä ne. asentaa pää- ja lisäpotentiaalintasausjärjestelmät ja ymmärtää potentiaalintasauksen merkityksen sähköturvallisuuden ja sähkön häiriöttömän käytön kannalta tuntee sähköverkon ylijännitesuojauksen ja ylijänniteluokat sekä asentaa ylijännitesuojauksen ottaa huomioon häiriöttömän maan asettamat lisävaatimukset asennuksiin asentaa rakennuksen ukkossuojauksen Tutkinnon suorittaja määrittelee kaapelien mekaanisen suojauksen huomioiden muut maahan asennettavat kaapelit ja putkistot ja osaa valvoa kaapeliojan kaivuun ja täyttötyön sekä osaa tehdä maakaapelien suojauksen asentaa lattiakanavan ja valvoa sen asentamisen osaa tehdä sekä valvoa kaapelihylly-, johtokouru-, johtokanava-, sähkölista ja valaisinripustuskiskoasennukset huomioiden EMC-suojauksen neuvottelee tarvittaessa johtoteiden sijainnista pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden kanssa tekee sähköputkitukset ja valvoo reikien tekemisen rakenteisiin niitä heikentämättä ottaa huomioon rakenteiden tiiveyden ja asentaa putkitukset ja johdotukset sitä heikentämättä.

19 Jakokeskusasennukset ja mittarointi valitsee jakokeskusten kotelointiluokan tilaluokitusta vastaavaksi ja asentaa keskukset niiden hoitokäytäviä ja huoltotiloja koskevan standardin mukaisesti asentaa erilaiset keskukset erilaisille alustoille standardien ja asennusohjeiden mukaisesti osaa asentaa ja tarkastaa keskukset tilausasiakirjojen mukaisesti Kalustus ja koejasennukset tekee kalusteiden ja kojeiden asennukset niiden sijoitusta koskevien ohjeiden mukaisesti asentaa pinta- ja uppoasennuskalusteet kuten kytkinlaitteet, säätimet ja pistorasiat huomioiden erilaisten rakennusmateriaalien asettamat vaatimukset asentaa erilaiset sähkölaitteet kiinteästi tai puolikiinteästi standardien ja valmistajan ohjeiden mukaan valitsee, kaapeloida ja asentaa laitteiden asennus- ja käyttöohjeiden perusteella niiden tarvitsemat anturit sekä toimi- ja säätölaitteet tekee LVIK -järjestelmään liittyvät sähköasennukset ja testata toiminnan yhdessä kyseisen urakoitsijan kanssa asentaa keskitetyn tai laitekohtaisen kompensoinnin osaa valita ja asentaa tarvittavat turvalaitteet esim. Turvakytkimen ja hätäseis- painikkeet. Sähkölämmitysasennukset hallitsee eri sähkölämmitysmuotojen toimintaperiaatteet ja sähkölämmitysasennuksia koskevat kohdat standardeista valitsee kohteeseen soveltuvan sähkölämmitysjärjestelmän ja asentaa sen valmistajien asennusohjeiden mukaan esim. patterilämmityksen, lattialämmityksen, säteilylämmityksen, saattolämmityksen, sulanapitolämmityksen, sähkökattilan ja sähkövastuksilla lämmitettävän vesivaraajan oheislaitteineen mitoittaa pienimuotoisen sähkölämmityskohteen tehontarpeen taulukoita ja asennusohjeita käyttäen ja valita kohteeseen sopivan lämmityslaiteratkaisun asentaa eri lämmitysmuodoille tarkoitetut lämmönsäätöjärjestelmät. Valaistustekniikka Ottaa toiminnassaan huomioon valaistustekniikan perusteista valovirran, valaistusvoimakkuuden, valonjakokäyrät, valotehokkuuden, värilämpötilan, värintoistoindeksin ja häikäisyyn sekä sen estämiseen liittyvät käsitteet valitsee tilaan sopivat valaisimet ja asentaa ne valaisinvalmistajan ohjeiden mukaisesti huomioiden mahdollisen kosteus-, palo-, räjähdys- tai muun vaaran asentaa valaistuksen ohjaukseen tarkoitetut komponentit, kuten erilaiset kytkimet, painikkeet ja säätimet toimivaksi kokonaisuudeksi asentaa jonkin langattoman ohjaus- ja säätöjärjestelmän ja siihen kuuluvat komponentit sekä ohjelmoida järjestelmän käyttökuntoon valmistajan asennusohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti Tarkastus testaus ja dokumentointi Tutkinnon osan suorittaja tekee tarvittavat muutokset ja lisäykset piirustuksiin tekee käyttöönottotarkastuksen ja osaa arvioida mittaustuloksia ymmärtää asennuksen vaatimuksenmukaisuuden, tilaajan asettamat vaatimukset ja turvallisuustason täyttymisen täyttää käyttöönottotarkastuspöytäkirjan

20 antaa asentamiensa sähkölaitteiden ja laitteistojen käytönopastuksen taltioi asentamiensa sähkölaitteiden asennus-, käyttö- ja huoltoohjeet sekä luovuttaa ne asiakkaalle Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä arvioinnin kohteisiin liittyviä työsuorituksia työpaikalla tai muussa vastaavassa, mahdollisimman luonnollisessa työympäristössä ja olosuhteissa siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten taitojen ja standardien hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Tutkintosuoritus voidaan jakaa ajallisesti sekä suorituksellisesti sopiviin osiin kuitenkin niin, että osaaminen tulee arvioiduksi ammattitaitovaatimusten edellyttävässä laajuudessa. Tutkinnon osan suoritus joko hyväksytään tai hylätään. 3.9 Projektityöskentely ja projektin johtaminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja johtaa projektitoimintaa sekä vastata oman alansa tarvike ja varaosa hankinnoista.

21 Arvioinnin kohteet Projektitoiminnan hallitseminen Arvioinnin kriteerit Tutkinnon suorittaja huolehtii käyttää joitain projektin hallintaan ja suunnitteluun liittyviä ohjelmistoja sekä työkaluja. laatii toteuttamiskelpoisen projektisuunnitelman aikatauluineen, tavoitteineen, resursseineen ja kustannusarvioineen seuraa projektisuunnitelman ja siihen liittyvien aikataulujen, tavoitteiden, resurssien ja kustannusarvioiden toteutumista projektin aikana ymmärtää projektin menestymiseen vaikuttavat sidosryhmätekijät ja osaa tämän mukaan johtaa projektitoimintaa osaa tarvittaessa tehdä muutoksia käynnissä olevan projektin aikatauluun, resursseihin ja kustannusarvioihin projektin tavoitteiden saavuttamiseksi. johtaa projektiryhmän toimintaa ja mukauttaa henkilöiden ja sidosryhmien toimintaa projektin aikana mahdollisten muutostarpeiden ilmetessä arvio projektin toteutumista kriittisesti mutta rakentavasti Hankinta osaaminen Ottaa toiminnassaan huomioon tilaus-toimitusketjun keskeisten vaiheiden merkityksen tuotteiden hankinnalle Ottaa toiminnassaan huomioon logistiikkakustannusten syntymisen ja hallinnan periaatteet tekee vastuualueellaan tarkoituksenmukaisia hankintoja tuntee erilaisten varastohallintajärjestelmien merkityksen yrityksen kannattavuuden näkökulmasta Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan suorittamalla projektityö jonka toteutusta seuraamalla osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn taustalla olevien keskeisten tietojen ja taitojen hallinta voidaan tarkistaa myös erikseen siltä osin kuin se ei selviä itse työstä. Edellytetyn ammattitaidon selvittämiseksi voidaan käyttää myös haastattelua tai muuta menettelyä, jolla tutkinnon suorittajan osaamisen taso voi täsmentyä. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkinnon suorittajan omaa arviointia työn suorituksesta. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon osan suorittaja osaa, mitä ammattitaitovaatimuksissa edellytetään.