Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS Tiivistelmä Termisellä ruiskutuksella tarkoitetaan pinnoitusprosesseja, joissa pinnoitteen valmistamiseen käytettävä lisäaine kuumennetaan kokonaan tai osittain sulaan tilaan ruiskun sisä- tai ulkopuolella ja viedään hienojakoisena hiukkassumuna kaasuvirtauksen avulla esikäsitellylle pinnalle. Kaikki metalliruiskutustekniikat aiheuttavat suuria, HTP-arvojakin ylittäviä pitoisuuksia hienojakoista pölyä sekä savua. Ilman epäpuhtaudet ovat peräisin pisaroista, jotka eivät osu kohteeseen tai heijastuvat/höyrystyvät kohteesta. Pöly voi sisältää haitallisia raskasmetalleja, mm. kobolttia, nikkeliä ja kromia. Paras keino altistumisen vähentämiseksi on ruiskutuksen tekeminen eristetyssä tilassa, jolloin prosessia kauko-ohjataan tilan ulkopuolelta. Suositeltavia keinoja on myös tehokkaiden ruiskutuskaappien ja huuvien käyttö altistumisen rajoittamiseksi. Mikäli muita teknisiä torjuntamenetelmiä ei ole käytössä, on ehdottomasti suojauduttava raitisilmanaamarilla. Tässä tietokortissa ei käsitellä termisesti ruiskutettua muovipinnoitusta. Työtehtävän kuvaus Termisessä ruiskutuksessa metallinen tai keraaminen pinnoitusaine sulatetaan ja saatetaan pienipisaraisena sumuna suurella nopeudella pinnoitettavaan kohteeseen. Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat korroosionesto, lämpösuoja, lämmönjohtokyvyn ja kulumiskestävyyden parantaminen sekä esineiden koristelu. Sulatuspinnoituksessa ruiskutettavan kohteen lämpötila kohoaa yli 1000 ºC:een. Kylmäpinnoituksessa työstettävän kappaleen lämpötila ei nouse yli 200 ºC:n ja ruiskutukseen on käytettävissä energian tuontitavan perusteella seuraavat menetelmät: liekkiruiskutus, jonka lämmönlähteenä on happi/polttokaasuseos kaariruiskutus, joka perustuu sähkövalokaareen plasmaruiskutus, joka perustuu plasmakaareen tyhjiöplasmaruiskutus tapahtuu tyhjiöpumpatussa kammiossa suurnopeusliekkiruiskutus, HVOF (high-velocity oxy-fuel)-menetelmä detonaatioruiskutus eli räjähdyskammioruiskutus. 1/7
Pinnoitustyö muodostuu kokonaisuudessaan seuraavista työvaiheista: ruiskutettavan pinnan esivalmistelu, ruiskutus, tiivistys ja viimeistely. Automaatioaste voi vaihdella manuaalisesta täysin automaattiseen toimintaan. Termisessä ruiskutuksessa käytettävät kemikaalit Ruiskutettava metalliseos voi olla puikon, mutta useimmiten langan tai jauheen muodossa. Metallit esiintyvät tavallisesti lejeerinkien muodossa. Metallit voivat myös esiintyä keraamisissa seoksissa. Termisessä ruiskutuksessa käytettävien pinnoitemateriaalien sisältämiä kemiallisia ainesosia Lankatuotteet: Alumiini-sinkkiseokset, hiiliteräs, kromiteräs ja ruostumaton teräs, kupari ja nikkelipohjaiset lejeeringit, muut metallit kuten molybdeeni, tina ja lyijy Jauhetuotteet Alumiini-titaaniseokset, kromi-nikkeliseokset, koboltti ja nikkelilejeeringit, karbidi, silisidi, nitridi ja boridi pohjaiset tuotteet, metallioksidit ja niiden seokset Puikkotuotteet Kestävä oksidikeramiikka kuten alumiini, kromin ja zirkoniumin oksidit Ennen varsinaista pinnoitustyötä työkappaletta joudutaan esivalmistamaan joko kuumentamalla tai liuotinpesulla (ks. Metallien rasvanpoisto).tämän jälkeen työstettävän kappaleen pinta karhennetaan esim. raepuhaltamalla alumiinioksidihiekan tai teräsrakeiden kanssa (ks. Rae- ja hiekkapuhallus). Ruiskutuksen jälkeen joudutaan välillä suorittamaan jälkikäsittelyä, joka mm muodostuu pinnan tiivistämisestä. Yleisimmät orgaaniset tiivistysaineet ovat vaha, fenolihartsi, epoksi, vinyyli ja erilaiset maalit (ks. Metallien maalaus). 2/7
Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) R- lausekkeet HTP 2007 (8 h) Koboltti ja sen R:22-42/43 0,05 mg/m 3 epäorgaaniset yhdisteet Kromi ja sen (ll,lll ) 0,5 mg/m 3 yhdisteet Kromi-(VI)-yhdisteet R:21-25-26-0,05 mg/m 3 37/38-41-43- (syöpävaara) 46-49 Kupari huurut ja R:22 0,1 mg/m 3 hienojakoinen kuparipöly Nikkelimetalli (7440-02-0) R:40-43 1 mg/m 3 (syöpävaara) Nikkeli, yhdisteet R:20/22-40- 0,1 mg/m 3 43 (syöpävaara) Rautaoksidi, huurut 5 mg/m 3 (1309-37-1) Epäorgaaninen pöly 10 mg/m 3 Tyypillinen altistumistaso Epäorgaaninen pölytaso on 50-100 % HTP-arvosta. Metallipitoisuudet voivat pahimmissa olosuhteissa ylittää HTP-arvon Altistumisen tekninen torjunta Automatisointi ja eristetyt työskentelytilat, koneellinen ilmastointi ja tehokkaat kohdepoistot, suojavaatetus, suojakäsineet sekä raitisilmanaamari tai P3-suodattimella varustetut hengityksensuojaimet Kaikki metalliruiskutustekniikat aiheuttavat suuria, HTP-arvojakin ylittäviä pitoisuuksia hienojakoista pölyä sekä savua. Ilman epäpuhtaudet ovat peräisin pisaroista, jotka eivät osu kohteeseen tai heijastuvat/höyrystyvät kohteesta. Syntyneen pölyn ja huurun määrä sekä koostumus riippuvat monesta eri tekijästä: käytetty ruiskutustekniikka käytössä oleva automaatioaste ilmanvaihdon ja kohdepoistojen tehokkuus ruiskutettavan materiaalin koostumus pinnoitettavan kohteen koko ja muoto. Pölyn muodostumisen määrä riippuu käytetyn tekniikan osumistehokkuudesta. Pieni osa hiukkasista hajoaa törmätessään kohteeseen synnyttäen näin helposti leviävää hienojakoista (< 0,1 µm) pölyä. Käytetty menetelmä vaikuttaa myös kromin muuttumiseen kolmearvoisesta kuusiarvoiseksi (Cr 2 O 3 ). Sen osuus ylittää harvemmin 10 % kokonaiskromin määrästä. Nikkelin hapettuminen nikkelioksidiksi on epäselvää, mutta jos sitä tapahtuu, niin muuttuvan osuuden osalta HTP-arvo on 0,1 mg/m 3.. Vähemmän merkittävää alle HTP-tasojen olevaa altistumista aiheuttaa kaasujen kuten hiilimonoksidin, typenoksidin ja otsonin muodostus liekki- ja kaariruiskutusmenetelmien yhteydessä. Kirjallisuuden mukaan biologisissa mittauksissa on termistä ruiskutusta tekevillä työntekijöillä todettu altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat ylittäviä virtsan kromi-, nikkeli- ja kobolttipitoisuuksia. Viime aikoina toimenpideraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia ei kuitenkaan ole näissä tehtävissä todettu (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi"). Suomesta ei ole tämän työtehtävän kohdalta mittaustietoa. 3/7
Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko koneellinen ilmanvaihto? Tuntuuko ilmanvaihto aistinvaraisesti riittävältä? q Onko pölyn leviämistä estetty tarkoitukseen sopivalla ruiskutuskaapilla tai huuvalla? q Onko yllämainittuja poistoja varten huolehdittu riittävästä tuloilman saannista? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu, huomioon ottaen laskeutuvan pölyn siivoaminen? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita tai hengitystieoireita? Kemikaalialtistumisen arviointi Altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt materiaalit ja tutustumalla niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Työntekijöiden altistumista tulee ensisijaisesti arvioida biomonitoroinnilla määrittämällä virtsan koboltti, kromi ja nikkelipitoisuuksia (ks. ohjeet "Kemiallisen altistumisen biomonitorointi 2006"). Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta pölyn ja metallipitoisuuksien selvittämiseksi. Jos altistumisen ehkäisemiseksi hengitysteitse käytetään raitisilmanaamaria, tulee mittaukset suorittaa myös naamarin sisältä sen toimivuuden varmistamiseksi. Pölypitoisuuden arvioinnissa on huomioitavaa, että pöly osaksi muodostuu haitallisista ainesosista kuten raskasmetalleista. Pöly voi myös sisältää karbideja, borideja ja silisidejä, joihin liittyen altistumisen arvioinnista ei ole kokemusta. Kromipitoisen ruiskutusmateriaalin kohdalla on syytä määrittää myös kuusiarvoista kromia. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. 4/7
Huomioi, että raskauden aikana virtsan nikkeli ja kromi pitoisuudet eivät saa ylittää altistumattomien viiterajoja. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osio syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Altistuminen metallipölylle voi aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Altistuminen koboltille voi aiheuttaa astmaa. Koboltti ja nikkeli voivat aiheuttaa ihon kosketusallergiaa. Kuusiarvoinen kromi voi aiheuttaa sekä allergista kosketusihottumaa että astmaa. Prosessissa käytetyn energian vaikutuksesta osa kromista tiedetään muuttuvan kuusiarvoiseen muotoon, joka on syöpävaarallista. Nikkelin mahdollisesta muuttumisesta vesiliukoiseksi syöpävaaralliseksi tiedetyksi nikkelidioksidiksi ei ole tietoa. Metallisen nikkelin syöpävaarallisuudesta olemassa oleva tieto on vähäisempää, mutta myös sen epäillään olevan syöpävaarallinen aine ja siksi myös se kuuluu Suomessa Työministeriön päätöksen (838/1993) mukaiseen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden luetteloon. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASArekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). Raskauden aikana ei saa altistua syöpävaarallisille aineille. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia termisen ruiskutuksen tehtävissä Termisen ruiskutuksen aiheuttamista työperäisistä sairauksista ei ole tietoa. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Paras keino altistumisen vähentämiseksi on ruiskutus eristetyssä tilassa, jolloin prosessia kauko-ohjataan tilan ulkopuolelta. Suositeltavia keinoja on myös tehokkaiden ruiskutuskaappien ja huuvien käyttö altistumisen rajoittamiseksi. Toimenpiteitä voidaan täydentää ruiskutuspistooliin sisäänrakennetulla kohdepoistoilla. Mikäli suuria kohteita joudutaan käsittelemään pelkän yleisilman varassa on ehdottomasti suojauduttava raitisilmanaamarilla. Naamaria on käytettävä myös siivouksen aikana eikä sitä tule riisua heti toimenpiteiden jälkeen. 5/7
Henkilönsuojaimet Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Tiiviistä kankaasta valmistettu suojavaate, joka puhdistetaan säännöllisesti Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja ovat tiiviit ja sulametalliroiskeita vastaan suojaavat kumi- tai nahka käsineet. Hengityksensuojaimena voi käyttää raitisilmalaitetta kokonaamarin kanssa, P3-suodattimella varustettua puhallinsuojainta tai suodatinsuojainta. Raitisilmalaitteen sisäänhengitysilman hiilidioksidipitoisuus saa olla enintään 1 tilavuusprosenttia. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. Melu, tärinä ja säteily. Muut työympäristön vaaratekijät Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot kromi, nikkeli, koboltti. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. 6/7
Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Bäck J, Österberg L, Ventilation vid termisk sprutning, ivf-resultat 79502. Chadwick, J, Wilson H, White M, An investigation of occupational metal exposure in thermal spraying processes. The science of the total environment in thermal spraying processes. 199, 1997,115-124. Kemikaalikortit: nikkeli. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Tunturi P., Tunturi P., Metallien pinnoitteet ja pintakäsittelyt, Metalliteollisuuden keskusliitto. MET- Julkaisuja 3, 1999. Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 28.2.2006 Päivitetty: 31.5.2007 7/7