VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä
|
|
- Ella Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin loppupään tehtäviä: sulatus- valu-, tyhjennys-, puhdistus- ja viimeistelytyöt. Lisää tietoa valimotyöstä on tietokortissa: valimotyö: malliveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus. Merkityksellisimmät terveyshaitat muodostuvat sulan metallin käsittelyssä saaduista palovammoista, kvartsipölystä, joka voi aiheuttaa pölykeuhkosairauksia ja lisätä syöpäriskiä. Huurun ja savun määrä, haitallisuus ja altistuminen ilman epäpuhtauksille vaihtelee suuresti valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAHyhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Hartsien hajoamistuotteet voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä ja astmaa. Valimotyö on lisäksi usein meluista ja fyysisesti raskasta. Työympäristö on usein kuuma. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara. Altistumisen vähentämiseksi ovat teknisten torjuntakeinojen lisäksi työjärjestelyt erittäin merkittävässä asemassa. Henkilönsuojainten käyttö on useissa työtehtävissä pakollista. Työtehtävän kuvaus Valimossa on useita erilaisia työtehtäviä. Valimotyöntekijä valmistaa valutekniikalla raudasta, teräksestä tai muusta metallista valukappaleita. Rauta- ja teräsvalimossa sula metalli valetaan yleensä hiekkamuotteihin. Muita metalleja valavissa valimoissa käytetään yleensä metallimuotteja. Sulattaja sulattaa romusta tai harkoista halutun metalliseoksen. Sulatusuunit ovat kupoliuuneja, induktiouuneja, vastusuuneja, lieskauuneja tai valokaariuuneja. Uunit voivat olla päällä jatkuvasti (kupoliuunit) tai sulatus tehdään panoksina. Valusenkkoja (valamiseen käytettyjä astioita) kuumennetaan maakaasulla, nestekaasulla tai sähköllä. Suurin osa metallivaluista valmistetaan puristamalla sula metalli muottiin painevalukoneella tai painovoiman avulla ns. kokillivaluna. Valaja hoitaa usein pitkälle automatisoitua painevalukonetta tai kokillivalua, tai pienissä ja erikoisvaluissa tekee valun käsityönä. Valun jälkeen muotit tyhjennetään koneellisesti ja kappaleet puhdistetaan sinkopuhdistuksessa teräshiekkapuhalluksella. Valunpuhdistaja irrottaa valukanavistot valukappaleista mm. hiilikaaritaltan, polttoleikkauksen ja laikkaleikkauksen avulla ja hioo tuotteita tarpeen mukaan. Valuntarkastaja toteaa valun laadun eri menetelmillä. Viimeistelyyn voi kuulua lämpökäsittely, karkaisu, maalaus ja tarvittavat muut työt. esim. koneistus. 1/9
2 Valimotyöntekijältä vaaditaan yhä enemmän monitaitoisuutta, niin että hän hallitsee tarvittaessa mahdollisimman monta valun valmistuksen työvaihetta. Raskaiden muottien ja kappaleiden siirrot tehdään tuotantolinjoilla osin nosturin ja rullaratojen avulla. Valimoissa on paljon trukkiliikennettä, ja yleensä trukit ovat sähkö-, nestekaasu- tai dieselkäyttöisiä, joten työilmassa on myös pakokaasuja. Työtehtävässä käytettävät kemikaalit Rautapitoisten metallien sulatusuunien lämpötilat ovat tyypillisesti noin C ja sen yli. Sulatukseen käytetään teräs- ja rautaromua ja halutun tuotteen mukaan lisäksi seosmetalleina mm. piitä, mangaania, kuparia, vanadiinia, magnesiumia (pallografiittirauta), jne. Ruostumattomien terästen valuun käytetään raudan lisäksi nikkeliä, kromia ja molybdeenia. Joissakin valimoissa valetaan myös alumiini-, kupari-, pronssi- jne. erikoistuotteita. Romunhankintaosuuskunnan luokittelu: romu ei saa sisältää öljyistä romua, ei emaloituja romuja laakerimetallit epäpuhtauksina eivät ole hyväksyttäviä romu ei saa sisältää klooripitoisilla leikkuunesteillä käsiteltyjä työstölastuja romu ei saa olla säteilevää Sulatusuunien vuorauksia joudutaan uusimaan aika ajoin. Aiemmin ( luvuilla) uunin eristeenä käytettiin asbestia. Nykyisin eristemateriaalit ovat keraamisia tiiliä ja kuituja sekä jonkin verran myös keraamisia kuituja korvaavia teollisia mineraalikuituja, jotka on käsitelty niin, että ne kestävät myös korkeampia lämpötiloja. Lämpökäsittelyssä ja karkaisussa voidaan käyttää hyväksi paitsi lämpötilaa myös karkaisuöljyjä ja leijupetiä. Valutuotteiden maalit ovat tavanomaisia metalliteollisuuden maaleja, ks. tietokortti Metallin maalaus. Työtehtävässä käytettävien valmisteiden sisältämiä kemiallisia ainesosia Sulatettavat metallit: rautavalimo: teräsvalimo: ruostumattoman teräksen valimo: alumiinivalimo: erikoisvalimot (pronssi, messinki, jalometallit ym.): epäpuhtaudet Pintakäsittely: maalit rauta, seosaineet rauta ym. seosmetallit rauta, kromi, nikkeli, molybdeeni, kupari alumiini kupari, sinkki, hopea, kulta, platina, lyijy jne. romuraudassa voi olla epäpuhtautena sinkkiä ja raskasmetalleja mm. lyijyä. Raaka-aineen koostumusta seurataan analyysein. Ks. tietokortti metallin maalaus, käytetään mm. epoksi- ja akydimaaleja 2/9
3 Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) kvartsi ( ) hiilimonoksidi ( ) typpidioksidi ( ) typpioksidi ( ) dieselnoki PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) esim. BaP (bentso(a)pyreeni ( ) R-lausekkeet HTP 2007 Tyypillinen (8 h) mg/m 3 altistumistaso 0,05 (alveolijae, silikoosi- ja syöpävaara) Altistumistasot vaihtelevat. Yli HTP:n tyypillisesti tyhjennyksessä, sinkopuhdistuksessa ja talttauksissa, mutta suuria altistuksia myös valussa ja hionnassa: Sulattajilla ja maalauksessa ja muussa viimeistelyssä vähemmän kvartsialtistusta / Pitoisuudet voivat olla selvästi yli HTP:n, suuria vaihteluja altistustasoissa ja ajoissa, trukit voivat myös lisätä altistusta ,7 Dieseltrukeista; lisää altistumista PAHyhdisteille PAH-yhteispitoisuudet voivat olla yli puolet BaP:n HTP:stä, altistuminen vaihtelee suuresti, suurimmat valussa ja tyhjennyksessä. Metallihuurupitoisuudet yleensä alle HTP:n / ,01 (syöpävaara) rautaoksidi, huurut 5 ( ) lll-arvoinen kromi 0,5 Vl-arvoinen kromi 0,05 (syöpävaara) nikkeli, yhdisteet 0,1 (syöpävaara) alumiini, 1,5 hitsaushuurut lyijy 0,1 (sitova rajaarvo) kuparihuurut ja 0,1 hienojakoinen kuparipöly sinkkiokside, 5 huurut keraamiset kuidut ,2 kuitua/cm 3 (alveolijae) Dieseltrukeista Metalleilla, joilla on matala sulamispiste ja pieni raja-arvo (lyijy, kupari), raja-arvot ylittyvät valussa ja joskus myös sulatuksessa. Lyijyvaluissa ilmapitoisuudet voivat olla selvästi yli rajaarvon. Uunivuorauksissa ja eristeen purussa yli suositusarvojen Altistumisen tekninen torjunta Pölyaltistusta vähennetään työmenetelmiä kehittämällä, tehostamalla ilmanvaihtoa ja hengityksensuojaimin. Tehokas siivous alentaisi pölypitoisuuksia. Valu- ja tyhjennyspaikkojen kotelointi ja osastointi, tehokkaat kohdepoistot. Sähkötrukit, hyvä trukkihuolto, pakokaasusuodattimet. Osastointi, kohdepoistot, suojaimet Tehokas ilmanvaihto uuneille ja valupaikoille. Polttoleikkauksessa ja hitsauksessa oltava kohdepoistot ja työntekijällä raitisilmakypärät. Tehokas ilmanvaihto uuneille ja valupaikoille Huolelliset työmenetelmät, osastointi, suojaimet 3/9
4 Altiste (CAS nro) Hartsien hajoamistuotteet fenoli ( ) formaldehydi ( ) R-lausekkeet HTP 2005 (8 h) mg/m 3 Tyypillinen altistumistaso 24/ iho Pitoisuudet melko pieniä. 23/24/ ,37 Pitoisuudet vaihtelevat, (kattoarvo) voivat olla yli HTP:n valu- ja furfuryylialkoholi 20/21/22 8,1 (iho) ( ) difenyylimetaanidiisosyanaatti 23-36/37/38-0,035 (NCO) ( ) 42/43 isoforonidiisosyanaatti 23-36/37/38-0,035 (NCO) ( /43-51/53 trietyyliamiini 11-20/21/ ,2 (HTP 15min ) ( ) etyylidimetyyliamiini eli dimetyylietyyliamiini ( ) 12-20/ Maalaamokemikaalit liuottimet kovetteet Ks: tietokortti Metallin maalaus tyhjennyspaikoilla Hajoamistuotteiden pitoisuudet melko pieniä, mutta mukana monia herkistäviä aineosia, joten haitallista altistumista voi tapahtua. Ruiskumaalauksessa liuotinpitoisuudet n % HTP Maalisumupitoisuudet n. puolet HTP tai suurempia Altistumisen tekninen torjunta Hyvä ilmanvaihto etenkin valu- ja tyhjennyspaikoilla (ärsyttäviä aineita, on hengitystieallergeeneja). Hengityksensuojaimet. Suodatinlaitteiden kunnossapito. Tyhjennyspöytien kotelointi. Tehokas maalauskaappien käyttö, suojaimet. Pitkäkestoiseen työhön puhallinsuojain tai paineilmalaite. Myös ihon suojaus on tärkeää epoksimaaleja käsiteltäessä. Huurun ja savun määrä ja haitallisuus ja altistuminen ilman epäpuhtauksille vaihtelee suuresti valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAH-yhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Seostamattomasta teräksestä syntyy pääasiassa rautaoksidia, mutta ruostumattomasta teräksestä muodostuu sekä kromin että nikkelin oksideja. Pääasiassa kromi esiintyy 3-arvoisena, Cr 2 O 3, mutta savussa voi myös esiintyä vähäisiä määriä 6- arvoista kromia. Raaka-aineromussa epäpuhtautena oleva sinkki vapautuu ilmaan nopeasti sulatuksen aikana ja voi aiheuttaa metallikuumetta. Pienissä valimoissa kaikki työt tehdään samoissa tiloissa ja työt on ryhmitelty usein niin, että kaikki tekevät kaavausta ja keernausta yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä tehdään sulatus, valu ja mahdollisesti seuraavana päivänä puhdistus ja viimeistely. Tällöin kaikki työntekijät altistuvat kaikille valimon työympäristötekijöille. 4/9
5 Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Ovatko korjaavat toimenpiteet työn alla? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet? q Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? q Onko sulatus- ja valupaikat riittävästi eristetty muusta ympäristöstä sulan metallin aiheuttaman tapaturmavaaran takia? q Ovatko sulatus- ja valupaikat paloturvallisia (ei vettä tai kosteutta, ei palavia nesteitä tai kaasuja)? q Onko työpisteissä (sulatusuunit, valupaikat, hiilikaaritalttaus, sinko, hitsaus, hionta) koteloinnit tai kohdepoistot? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista? q Onko lattioiden kastelusta huolehdittu pölyämisen estämiseksi? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ärsytystä, muita hengitystieoireita tai metallikuumetapauksia? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? q Onko syöpävaarallisille aineille altistuvat ilmoitettu ASA-rekisteriin (ASA = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri)? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet, käytetyt menetelmät ja työstettävät materiaalit. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta tai biomonitoroinnilla. Pöly-, metallihuuru-, PAH- ja kvartsialtistumista tulisi selvittää aika ajoin ilmamittauksin työmenetelmien kehittämisen ja seurannan sekä suojautumistarpeen arvioimiseksi. Työilman hiilimonoksidin mittauksia voidaan toteuttaa suoraan osoittavilla mittareilla tai osoitinputkilla. Joillekin kaavaus- ja keernahartsien aineosien hajoamistuotteille (fenoli, formaldehydi, isosyanaatit, amiinit) altistumista voidaan myös seurata ilmamittauksin. Valimotyöntekijöiden altistumista metallihuuruille ja - pölyille, PAH-yhdisteille sekä hiilimonoksidille voidaan selvittää veri- tai virtsanäyttein eli biomonitoroinnilla. Sekä ilma- että biomonitorointitulosten tulkinta on aina suhteutettava vallitseviin työolosuhteisiin kuten valumateriaalit, käytetyt kemikaalit ja työmenetelmät sekä altisteiden liukoisuus elimistössä. Mittaustarpeen 5/9
6 arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Yleisohjeena valimotyöhön voidaan suosittaa, että esim. lyijy- ja alumiinialtistusta selvitettäisiin ensisijaisesti biomonitoroinnilla, ja häkä- ja PAH-altistumista ilman epäpuhtausmittauksilla. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa", erityisesti osiot hiilimonoksidi, formaldehydi, lyijy ja syöpävaaralliset aineet (kromi, nikkeli, PAH). Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat tapaturmaiset palovammat sulan metallin käsittelyyn liittyen sulatus ja valu, tyhjennys ja sinkopuhallus: - kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet (silikoosi) - kvartsin, joidenkin metallien ja PAH-yhdisteiden aiheuttama lisääntynyt syöpäriski, - hiilimonoksidi(häkä)altistuminen voi aiheuttaa epäspesifejä akuutteja oireita (esim. väsymystä, päänsärkyä) ja erityisesti sydän- ja verisuonisairailla sydän- ja verisuonisairausoireiston pahenemista. Melualtistuminen voi voimistaa hiilimonoksidin haittoja. - lyijyn kertyminen ja siitä johtuvat keskus- ja ääreishermosto-oireet (nykyisin yleensä lieviä) - hartsien aineosien hajoamistuotteet voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä ja astmaa. romun sinkki- ja kupariepäpuhtauksista sulatuksessa syntyvät sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta. puhdistamo: kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet, kvartsin, joidenkin metallien ja PAHyhdisteiden aiheuttama lisääntynyt syöpäriski. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). maalaus: Ks. tietokortti Metallin maalaus Ks. myös tietokortti Valimotyö: muottiveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan valimotyöntekijöiden kemikaalialtistumisesta peräisin olevia työperäisiä sairauksia ovat etenkin asbestisairaudet. Muita kemiallisia tekijöiden aiheuttamia työperäisiä sairauksia ovat keerna- ja kaavaushartsien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat, nuhat ja astmat (ks. tietokortti valimotyö: malliveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus), lyijymyrkytykset, kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet (silikoosi) sekä satunnaisempina liuotinaineiden aiheuttamat ärsytyskosketusihottumat ym. 6/9
7 Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Altistumista metallihuuruille, käryille ja kvartsipölylle voidaan vähentää sulatusuunien tehokkailla kohdepoistoilla suodatinlaitosten säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla koteloimalla valulinjat tai varustamalla ne tehokkailla kohdepoistoilla osastoimalla pölyisimmät työvaiheet (tyhjennys, sinkopuhdistus) järjestämällä hiilikaaritalttaus-, hitsaus- ja hiontatyöt puhdistuskoppeihin, joissa on riittävän tehokas poistoilmanvaihto työnopastuksella työnkierrolla hyvällä työnsuunnittelulla ja yleisellä järjestyksellä (apuvälineinä voidaan käyttää esim. Tuttavaa, Elmeriä) tehostamalla siivousta (keskusimurijärjestelmä). EI kuivaharjausta! Kostuttaminen! koneellistamalla pölyiset työvaiheet (tyhjennys, valu) tehokkaalla yleis- ja paikallisilmanvaihdolla hengityksensuojaimin Henkilönsuojaimet Kuulonsuojaus on tärkeää, koska melualtistuminen on voimakasta. Katso käyttöturvallisuustiedotteista kullekin tuotteelle soveltuvat hengityksensuojaimet ja suojakäsineet. Sulatus- ja valutyöhön tarvitaan erikoissuojaimia: kuumuutta kestävät suojakäsineet, jalkineet, suojavaatteet (esiliinat ym), kasvo/silmiensuojaimet (UV-ja IR-säteilyä vastaan) Pölyisimmissä työvaiheissa ja työpaikoissa (valu, tyhjennys, sinko, hionta, hiilikaaritalttaus, hionta) tarvitaan yleensä myös pölynsuojain, jatkuvassa työssä mieluiten puhallinsuojain, jossa suodatin P3. Hengitysilmana käytettävän paineilman laatu on tarkistettava tarvittaessa mittauksin. Hengityksensuojainten on oltava tyyppitarkastettuja (Valtioneuvoston päätös henkilösuojaimista VNp 1406/1993). Suojakäsineeksi valimon puhdistustyössä soveltuu usein nahkakäsine. Standardinmukainen suojavaatetus (SFS-EN 12941). Suojaimet maalaustyössä: katso käyttöturvallisuustiedotteet ja tietokortti metallin maalaus. Ruiskumaalauksessa ja suurten kappaleiden maalauksessa tarvitaan yleensä kemikaalisuojakäsineet ja hengityksensuojain. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet ja suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. 7/9
8 Muut työympäristön vaaratekijät Valimotyö on meluista ja fyysisesti raskasta, ja se sisältää hankalia työasentoja. Sulatustyö ja uunien sekä jäähtyvien kappaleiden ympäristössä on kuumaa. Hiilikaaritalttaus ja puhdistamon hiontatyöt altistavat käsiä voimakkaasti tärinälle. Tärinä ja häkä yhdessä melun kanssa lisäävät kuulovaurioriskiä. Suuret lämpötilavaihtelut ja ilman liike aiheuttavat vedon tunnetta. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara: painavien kappaleiden ja sulan metallin käsittely. Sulan metallin aiheuttama säteily (UV, IR) voi vahingoittaa silmiä. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osiot kvartsi, asbesti, hiilimonoksidi, metallit: nikkeli, kromi, lyijy ym. (tuotannon mukaan), aldehydit, amiinit ja isosyanaatit. Valtioneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, metanoli Kemikaalikortit: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, trietyyliamiini, difenyylimetaani-4,4'-diisosyanaatti Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje , Työterveyslaitos, Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, /9
9 Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, Metsärinne S, Mäkinen M ym: Tulenkestäville keraamisille kuiduille altistuminen ja sen hallinta metalliteollisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio, Hyvä käytäntö -opas työntekijöiden terveyden suojelusta kiteisen piidioksidin ja sitä sisältävien tuotteiden oikean käsittelyn ja käytön avulla. (Viimeisin validoitu käännös on saatavissa NEPSIn webbi-sivulla Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: Päivitetty: /9
VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotVALIMON LOPPUPÄÄN TYÖT: SULATUS, VALU, TYHJENNYS, PUHDISTUS JA VIIMEISTELY
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON LOPPUPÄÄN TYÖT: SULATUS, VALU, TYHJENNYS, PUHDISTUS JA VIIMEISTELY TIIVISTELMÄ Valimon loppupään töillä tarkoitetaan
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS Tiivistelmä Termisellä ruiskutuksella tarkoitetaan pinnoitusprosesseja, joissa pinnoitteen valmistamiseen
LisätiedotKÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS Tiivistelmä Tämä tietokortti käsittelee staattoreiden, muuntajien ja muiden sähkölaitteiden käämien
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotLEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tiivistelmä Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-,
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa automaalauksella tarkoitetaan autojen tai niiden osien maalausta osana ajoneuvojen
LisätiedotMETALLIN RASVANPOISTO
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotRAE- JA HIEKKAPUHALLUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tiivistelmä Raepuhallus on mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jota käytetään yleisesti konepajateollisuudessa
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
LisätiedotVALIMON ALKUPÄÄN TYÖT: MALLIVEISTÄMÖ, HIEKAN VALMISTUS, KEERNAN TEKO, KAAVAUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON ALKUPÄÄN TYÖT: MALLIVEISTÄMÖ, HIEKAN VALMISTUS, KEERNAN TEKO, KAAVAUS TIIVISTELMÄ Valimon alkupään töillä tarkoitetaan
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS Tiivistelmä Metallin liimauksella tarkoitetaan metallien tai muiden materiaalien (esim. muovi, kumi, lasi)
LisätiedotTyöterveyslaitos Anneli Kangas
Hyvinvointia työstä Työsuojelupäällikön perustieto -Kemiallinen työhygienia Anneli Kangas Erikoistyöhygieenikko 043 824 1591 anneli.kangas@ttl.fi 16.1.2017 Työterveyslaitos Anneli Kangas www.ttl.fi 2 1
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
LisätiedotKemialliset tekijät rakentamisessa
Kemialliset tekijät rakentamisessa Beatrice Bäck, vanhempi asiantuntija Beatrice.back@ttl.fi Twitter/@Beatrixkemi Kemikaaliriskien hallinta kuntoon tutkimuksen mukaan merkittävimmät työperäiset kemialliset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, 30.-31.1.2013 Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ Tiivistelmä Tässä kortissa kuvataan metallin lastuavia työstömenetelmiä, joissa käytetään lastuamisnesteitä.
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
Lisätiedot2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
LisätiedotTyöpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta
Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotKemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke
Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
LisätiedotMETALLIN HAPPOPEITTAUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HAPPOPEITTAUS Tiivistelmä Metallien peittauksella tarkoitetaan rasvanpoiston jälkeen pinnalle jäävien oksidien ja
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotValukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo)
Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Metson vähimmäisturvallisuusvaatimusten kattamat aiheet INTERNAL
Lisätiedot2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa
Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en
LisätiedotMitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?
Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012
LisätiedotNanomateriaalit rakennusteollisuudessa
Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa Scaffold-projekti Helene Nanomateriaalien käyttö rakennusteollisuudessa kevyempiä lujempia itsestään puhdistuvia tulenkestäviä Vähemmän raaka-ainetta kuluttavia naarmuuntumattomia
LisätiedotHUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Tiivistelmä Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat moninaisia. Samaan toiminta-alueeseen kuuluvat näiden
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM UNIMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotTyöterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi
LEIKKO seminaari 13.10.2010 Työterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi Sirpa Laitinen, FT, erikoistutkija Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus, Kuopio Terveysvaikutukset Konepaja-
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
Lisätiedot8. Induktiokouru-uunit
8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 27.4.2018 Tunnistatko altistumisriskit? Milja Koponen @miljakoponen Vaarojen tunnistaminen Tyypillisiä vaaratekijöitä työssä Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotHuurun muodostus on yleensä suurinta
4 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 Hitsaajan altistuminen hitsaussavuille Hitsaussavut ovat edelleen ongelma hitsaajien terveyden kannalta, ehkä tärkein hitsaustyöhön liittyvä turvallisuusriski. Hitsauksessa
LisätiedotVastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.
9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas
LisätiedotANALYYSIVASTAUS Tilaus:
1 (7) Länsi-Suomen Rakennusanalyysi Oy Esa Rämänen Åbackantie 18 64320 DAGSMARK PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Kauhajoen kaupunki / Räimiskä Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa,
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotMETALLIEN MUOVIPINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIEN MUOVIPINNOITUS Tiivistelmä Muovit ovat metallien pinnoitteina laajasti käytössä: astianpesukoneiden ja jääkaappien
LisätiedotKemikaalialtisteet Turvallisuuden hallinta
Kemikaalialtisteet Turvallisuuden hallinta Työturvallisuuspäivän alueseminaari Perjantai 27.4.2018 Original Sokos Hotel Vaakuna Vaasa Heikki Aho, SK Protect Oy SK Protect Oy SK PROTECT OY on kotimainen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus
LisätiedotCT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi CT
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM ELMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050929 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotSisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016
Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat
LisätiedotVärimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy
1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus
Lisätiedot5. Sähköuunit. 5.1 Sähköuunien panostus Tyypillisiä panosraaka-aineita. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
5. Sähköuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 5.1 Sähköuunien panostus 5.1.1 Tyypillisiä panosraaka-aineita Kuva. Kiertoromua Kuva. Ostoromua 9.11.2011 Raimo Keskinen, Pekka Niemi
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotPäiväys: 05.02.2003 Edellinen päiväys: 28.05.1999
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Sikasil-C
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 2005-09-13
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALDIE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
Lisätiedot1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
Oy x Faintend KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Ltd, Salo KEMIKAALITIETOJEN Fain ILMOITUSLOMAKE Cleaner Products 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1
LisätiedotANALYYSIVASTAUS Tilaus:
1 (6) Insinööritoimisto Levola Oy Tomi Levola Pihlajaranta 10 28400 ULVILA PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Sauvon Koulu Näytteen kerääjät: Tomi Levola Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa,
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
Lisätiedot27-09-02 Doc.No. sds-4141-lsw rev.00. Turvaohjelehti KD 62 Sterno 4M Sterno 6M Wearshield BU Wearshield BU 30 Wearshield MM Wearshield MM 40
Turvaohjelehti KD 62 Sterno 4M Sterno 6M 1. TUOTTEEN JA YHTIÖN NIMI Tuotetyyppi Toimittaja Osoite Puhelin Telefax Hitsauspuikko Lincoln Smitweld B.V. P.O. Box 253 NL-6500 AG Nijmegen The Netherlands +31.243.522.911
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM GRANE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0
Hyvinvointia työstä 0 HITSAUKSEN TURVALLISUUS Arto Säämänen 1 Terveyden ja turvallisuuden teemanumero 2 Hitsaustyö ja työhyvinvointi Työolosuhteet Työturvallisuus Fysikaaliset haittatekijät Melu Säteilyt
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM FORMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050926 Laadittu: 20050113 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotMETALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE - ARVIOINTIPERUSTEET
METALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 1/6 METALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE - ARVIOINTIPERUSTEET A. KEMIKAALITURVALLISUUDEN HALLINTAMENETTELYT Kemialliset tekijät 1. Onko työpaikalla
LisätiedotVesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE
Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä ELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS Tiivistelmä Esineiden pinnoitus metalleilla kuten nikkelillä, kromilla tai sinkillä voidaan tehdä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotTyöterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta
Lisätiedot(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 TTC-LF 15G RS SDB-nro : 181481 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 22.06.2009 Painatuspäivä: 28.12.2011 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA
Lisätiedot3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA
3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA TERVEYSVAIKUTUKSET ANTTI VÄISÄNEN Mitä päästöjä 3D-tulostusprosesseissa syntyy? Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Eli VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compounds) Erittäin laaja
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 H44 Hitsauslanka 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 16.3.2012 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi H44 1.2 Aineen
Lisätiedot