UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA SMART Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa VASTUULLINEN JA VAIKUTTAVA- Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus seminaari, Finlandia-talo 15.4.2015 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Taustaksi Tarkastelen vaikuttavuutta tässä esityksessä ensisijaisesti paikallisessa (alueellisessa) yhteydessä. Suomalaisessa kielenkäytössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ymmärretään usein liiankin itsestäänselvästi aluevaikuttavuutena. Ammattikorkeakoulut valmistavat osaajia ennen muuta paikalliseen työelämän tarpeisiin. Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen käyttäjät ovat pääsääntöisesti paikallisia yrityksiä ja julkisorganisaatioita. (Tiede)yliopistot ovat kansallisia ja entistä enemmän ylikansallisia/globaaleja toimijoita. Yliopistotoimijoiden vertaisryhmänä on ensisijaisesti kansainvälinen tiedeyhteisö. 1990-luvulta lähtien myös yliopistojen rooli aluekehittämisessä on korostunut samalla, kun yliopistot ja yliopistoseudut on nähty uuden talouskasvun moottoreina.
Korkeakoulujen muuttuva rooli aluekehittämisessä: läsnäolosta aktiiviin vuorovaikutukseen Vuorovaikutteisuus merkitsee korkeakoulujen toimintalogiikan muutosta: strategisesti kohdennettuja ja paikallisiin yhteistyöprosesseihin perustuvia vaikutuksia, ei vain yleisiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia tai alueen koulutustason nostoa. Lähialueelta saatava julkinen ja yksityinen rahoitus on korkeakouluille tärkeä välitön resurssi erityisesti tutkimus- ja kehitystyössä. Kahdensuuntainen riippuvuus: paikkakunnan menestys riippuu korkeakoulujen menestyksestä ja korkeakoulujen menestys riippuu siitä toimintaympäristöstä ja aineellisesta tuesta, jonka lähialue niille tarjoaa.
Uusi osaamis- ja ohjelmaperustainen aluekehittäminen Vuorovaikutteinen toimintaympäristö (1) tietointensiiviset yritykset ja välittäjäorganisaatiot, (2) yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, (3) monipuolinen palvelutarjonta ja luova yhteisö. Osaamiskeskusohjelma (OSKE, 1994-2013) loi periaatteessa vahvan linkin alue- ja innovaatiopolitiikan välille ja edisti paikallisten toimijoiden yhteistyötä valituilla klustereilla tiedepuistoista/teknologiakeskuksista tuli keskeisiä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön organisoijia ja areenoja Sen sijaan OSKE ei onnistunut erityisen hyvin kansallisessa verkottamisessa Resurssit hajautuivat useille aloille ja paikkakunnille (loppuvaiheessa 22 keskusta ja 13 osaamisklusteria) Ongelmana hankeriippuvuus ja perusrahoituksen puute
Kohti sopimuksellista aluekehittämistä Pyrkimyksenä ambitiotason ja mittaluokan nostaminen: kansainvälinen kilpailukyky ja sopimuksellinen aluekehittäminen 12 suurimmalla kaupunkiseudulla Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA 2014-2020) ja kasvusopimukset (2013-2015); erityisesti Helsingin alueella MAL-painotteinen metropolipolitiikka kasvusopimuksen täydentäjänä Sopimuksissa kolme kehittämisteemaa: 1) kasvu,2) maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä 3) sosiaalinen eheys Kasvusopimuksiin sisällytettiin myös ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Korkeakoulut tulivat valtion (ministeriöiden) ja kaupunkien oheen kolmanneksi keskeiseksi sopijaosapuoleksi.
Mitä uutta? Kasvusopimuksissa kaupunkien ja valtion suora neuvottelusuhde ja poikkihallinnollisuus Painopiste on vahvemmin toimintaympäristön kehittämisessä (MAL), johon kasvun edistämistoimet (INKA) yhtyvät Inkassa uuden tyyppiset kehitysympäristöt (demonstraatio- ja kehitysalustat), edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä (kytkentä esim. Horisontti 2020- ohjelmaan) kysyntälähtöisiä, ratkaisukeskeisiä ja monialaisia teemoja, joissa yhdistyy useita osaamisalueita. Inkan hallinnointi TEKESillä
Case Joensuu Joensuun seudun osaamisrakenteita ja kumppanuuksia on kehitetty klusteripohjalta pitkäjänteisesti jo 1990-luvulta lähtien: metsä ja puu, fotoniikka ja materiaalit (aluksi muovi ja metalli) sekä vähän vaihtelevasti luovan alan teollisuus tai Venäjä ja raja. Vuonna 2012 valmistui Joensuun kaupungin ja keskeisten toimijoiden näkemys kaupunkiseudun yhteisistä kasvuvalinnoista Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Uutta kaupunkirakenteen näkökulma, mm. Penttilänrannan SmartCityn kehittäminen. Vahva metsä- ja puualan tutkimus- ja koulutusosaaminen oli perusteena sille, että Joensuu sai Biotalous-Inkan kansallisen koordinaation 2014-2020. Sen sijaan paikallisen yritystoiminnan T&K-panostukset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia.
KET * teknologiat Muut INKA -teemat * Key Enabling Technologies = mahdollistavat avainteknologiat 16/04/2015
Arviointia Alue- ja innovaatiopolitiikan ajattelutapojen ja toteutusmallien yhteensovittaminen on vienyt paljon aikaa; jääkö muutamaksi hankkeeksi hankkeiden joukkoon? Yhteys kansallisiin prosesseihin (kasvun kärjet, SHOK, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosuudistus) vain välillinen? Toteutuuko korkea ambitiotaso (kansainvälisesti vetovoimaiset kaupunkiseudut ja innovaatioklusterit) vai jatketaanko entisten hallintokeskeisten rakenteiden ylläpitoa? Sopimusperustainen toimintamalli edellyttää mukana olijoilta (erityisesti ministeriöiltä?) nykyistä selvästi vahvempaa sitoutumista, valtakunnallisesti parempaa rytmittämistä hallituskausiin ja toiminnan tuloksellisuuden pitkäjänteistä arviointia. Miten sopimusperusteisuus ja avoimen innovaation konsepti kohtaa yritysten intressit?
Lopuksi: laajempi toimintaympäristö-näkökulma RIS (alueellinen innovaatiojärjestelmä) malli on korostanut yksipuolisesti huippututkimuksen tuotteistamista ja siitä syntyvää uusyritystoimintaa Yksi koko sopii kaikille alueille ja aloille ajattelu Korkeakouluissa mukaan koko yhteisö (tutkijat, opettajat, opiskelijat) kaikki tieteenalat ja myös koulutustehtävä (ml. aikuiskoulutus) Laajempi sidosryhmä-käsitys: asukkaat, kolmas sektori, palvelutuottajat, MALtoimijat jne. innovointi kokeilujen ja kokemusten jakamisen kautta (neloskierre) Paikka-keskeisestä toimintamallista alueiden väliseen avoimeen vuorovaikutukseen ylipaikalliset kumppanuudet Korkeakoulujen ja yritysten kehitykselle ratkaisevaa on viime kädessä kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ja sen kehittämistä tukevat kumppanuudet