06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2003. S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymit vuodelle 2002 laskevat jonkin verran. Määrärahat kuitenkin kasvavat etuusparannuksista ja toimenpiteiden laadun parannuksista johtuen. Samalla momenttien rakennetta ja mitoitusta on muutettu osana työvoimapolitiikan perusuudistuksen jatkoa ja kannustavuuden edistämistoimia sekä työmarkkinatuella olevien henkilöiden palveluiden tehostamista. Uudistus joustavoittaa työnhakijapalveluja eriyttämällä palvelua asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti ja parantaa työnantajien palvelua tehostamalla vuorovaikutusta. Voimavarojen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön haetaan uusia ratkaisuja. Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Julkiselle työvoimapalvelulle määritellyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti vuonna 2002 on keskeisintä varmistaa työvoiman saatavuus. Tällä tuetaan talouden vakaan kasvutavoitteen toteutumista työmarkkinoilla. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työvoimatoimistojen tehtävien priorisoinnissa noudatetaan valtakunnallista ensisijaisuusjärjestystä soveltaen sitä kuitenkin paikallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti siten, että työvoimatoimiston oman työn ja hankintapalvelun tai yhteistyökumppaneiden kautta toteutettavan työn välinen suhde voi vaihdella työvoimatoimistoittain. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta nykyinen 175 itsenäisen työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkko on liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä olisi vuoteen 2005 mennessä 100 115. Kehittämissuunnitelma laaditaan TE-keskusten kanssa ja sitä ryhdytään toteuttamaan vuonna 2002. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina, mikä edellyttää uusien palvelupisteiden perustamista. Toimistoverkon uudistamisella pyritään lähinnä yhtenäisiin linjauksiin seutukunta-alueilla sekä tukemaan johtamisen ja erikoistumisen kehittämistä. Uudistus edellyttää johtamisen ja henkilöstön kouluttamisen tehostamista. Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma arvio arvio Työvoimatoimistoja 178 175 175 150 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 1) 104 109 108 133 Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö 3 063 3 070 3 070 3 070 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 502 2 482 2 482 2 482 Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 890 982 849 000 800 000 800 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 264 578 302 000 340 000 340 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 000 43 400 45 000 45 000 Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 518 200 479 000 510 000 490 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 80 000 83 000 90 000 90 000 Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 170 000 166 000 130 000 145 000 Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 74 200 65 200 58 000 62 500 Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet 77 300 51 300 47 000 47 000 Yhdistelmätuella aloittaneet 15 000 20 750 22 000 26 500 Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 35 500 32 800 34 000 36 000 Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 765 000 1 690 000 1 700 000 1 700 000 Työnhakukoulutuksen ja -valmennuksen aloittaneet 90 000 90 000 120 000 Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 120 000 henkilölle vuonna 2002. Kaikille työttömille turvataan mahdollisuus uuteen alkuun laatimalla työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. Aktivointitoimia tarjotaan kaikkiaan 250 000 kappaletta ja aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja. Työvoimakoulutus eriytetään toisaalta selkeästi ammattiin suuntautuvaksi rekrytointiväyläksi ja toisaalta ei-ammatillisiin, työelämään ja koulutukseen valmentaviin tehtäviin. Talousarvioon otetaan uusi hankintamomentti 34.06.27 (Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta), jolla rahoitetaan valmentavaa koulutusta, työnetsijäpalveluja, työnhakuryhmävalmennusta, työnhakuklubeja, starttiselvityksiä sekä palveluprosessin osien hankintaa. Ammatillinen koulutus ja tähän sisältyvä valmentava koulutus hankitaan edelleen momentin 34.06.29 (Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta) määrärahalla. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista tiedotetaan työnantajille etenkin rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla. Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Kannustavuuden lisäämiseksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavia ylläpitokustannusten korvauksia korotetaan. Ylläpitokorvaukset lavennetaan koskemaan myös aikuisten työharjoittelua ja työkokeilua työpaikalla. Työharjoitteluun osallistuvien oikeudellista asemaa parannetaan. Aikuisten työharjoittelu 1) Määrä täsmentyy TE-keskusten kanssa laadittavassa kehittämissuunnitelmassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
muutetaan työhön valmennusta tukevaksi toimenpiteeksi ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Muutosten tavoitteena on parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla taloudelliset mahdollisuudet toimenpiteisiin osallistumiseen työttömille, jotka niistä eniten hyötyvät. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Yhdistelmätuen enimmäiskesto pidennetään kahteen vuoteen, jolloin subventiona maksetaan toisena vuonna työmarkkinatuki. Yrityksiin yhdistelmätuella sijoitettaessa ei edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Kokeiluun mukaan pääsevä työnhakija-asiakas siirtyy työvoimatoimiston asiakkuuden lisäksi määräajaksi työnetsijän rinnakkaisasiakkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Kohderyhmien valinta ja työnetsijöiden haku toteutetaan yhteistyössä kokeiluun mukaan tulevien työvoimatoimistojen kanssa. Työllisyyspoliittista projektitoimintaa uudistetaan siirtymällä tilaaja-tuottaja - mallin käyttöön. Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistetään kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilun toteuttamiseksi varataan määräraha uudelle toimintamenoluonteiselle momentille 34.06.22 (Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin), jonka käyttö edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan käynnistettyjä hankkeita pk-yritysten henkilöstön osaamisen parantamiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja pitkittyvän työttömyyden lieventämiseksi. Työvoiman saatavuutta parannetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa yritysten liiketoimintaanalyyseihin perustuvilla koulutustoimenpiteillä. Pitkän aikavälin työvoimatarpeisiin vastataan lisäämällä työelämälähtöistä koulutusta ja siirtämällä työvoimapalvelujen painopistettä työnantajapalveluihin ja työnhakijoiden osaamisen parantamiseen. Toimintasuunnitelman perusteella käynnistetyissä hankkeissa korostetaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Ikääntyvien muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jonka avulla lisätään työn ja opiskelun vuorottelua merkittävästi. Toimintasuunnitelman toteuttamisessa työskentelytapa on yksilöllisiä ratkaisuja etsivä ja yrityslähtöinen. Linjausten toteuttamiseksi on käynnistetty eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen välisenä yhteistyönä seuraavat monivuotiset hankkeet: yritysten osaamisen kehittäminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy, tietoyhteiskunnan vahvistaminen, yrittäjyyshanke, työn organisoinnin ja työyhteisöjen sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten työskentely eri ammateissa. Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2002: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät 55 59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi, työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 11 773 000 euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2002 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista. Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa henkilöä ja päivää kohden. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 5,05 euron suuruinen ylläpitokorvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.2001 ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2002 loppuun mennessä. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työttömiä 2) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio): Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Momentti 34.06.02 34.06.30 34.06.63 Palkkaperusteiset yhteensä 1 900 8 200 13 400 23 500 josta aluevelvoite 400 500 500 1 400 Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 63) 15 000 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.27 ja 29) 24 500 Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 10 600 Vuorotteluvapaakokeilu 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) 11 000 Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) (34.06.64 ja 77) 800 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin 91 800 Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet (arvio) 6 000 Kaikki yhteensä 97 800 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 91 800 henkilöä, noin 3,4 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2002 aikana keskimäärin noin 97 800 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, 2) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta. Työhallinnon kokonaisstrategiasta johdetun työnantajapalvelujen strategian mukaan palveluja tarjotaan työnantajan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti siten, että toimeksiantoon tarjotaan aina ratkaisuvaihtoehto. Työnantajalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun etenkin työvoiman hankintaan liittyvissä asioissa. Mikäli työnantajan palvelutarve ei ole suoraan työnvälityspalveluilla ratkaistavissa, työnantajan kanssa käydään läpi työvoiman hankintaan tai kehittämiseen liittyviä koulutusvaihtoehtoja sekä tiedotetaan tarvittaessa tuetusta työllistymisestä. Työvoimakoulutuksessa yhteishankinnat ovat ensisijaisia. Työnantajalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sisältyvät sekä maksuttomat peruspalvelut että maksulliset erityispalvelut. Työnantajapalveluissa siirrytään enenevästi sopimusasiakkuuden suuntaan. Käyttöön otetaan työnantajakohtainen palvelukortti toimeksiannon täsmentämiseen ja seurantaan. Työvoimaja osaamistarpeiden kartoitukset ja ennakointi kytketään työnantajayhteyksien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työvoimatoimiston palveluja markkinoidaan aktiivisesti ja niistä tiedotetaan sekä pidetään säännöllisesti yhteyttä työnantajiin. Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään. Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien 34.06.27, 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahat on muutettu arviomäärärahoiksi ja niitä on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa. Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. Työllisyyslain (275/1987) 19 :n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2002 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus: Välitön yksikkökustannus ( ) Työllisyyden kerrannaisvaikutus Yksikkökustannusten kerroin huomioon otettuna ( ) Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet 7 820 1,4 5 590 valtio 18 420 1,3 14 170 kunnat 7 820 1,3 6 020 yksityiset 6 090 1,6 3 810 Yhdistelmätuki, 11 000 1,3 8 460 josta työllistämistuki 5 130 1,3 3 950 Valtionapuinvestoinnit 21 020 2,3 9 140 Työllisyystyöohjelma 84 100 2,1 40 050 Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta 6 300 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 7 520 Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, 10 260 josta valtionosuus 4 040 Työmarkkinatuki 5 910 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesityksen täydentämisesitykseen liittyvän esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että peruspäivärahan täyttä määrää korotetaan 0,84 eurolla 1.3.2002 lukien. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrään ehdotetaan 3 000 henkilön lisäystä, joka aiheutuu työttömien määrän arvion kasvusta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Taloudellinen tilanne on kuluvana syksynä huonontunut talousarvioesityksessä ennakoitua enemmän ja nopeammin ja työttömyyttä koskevat ennusteet ovat myös muuttuneet selvästi huonompaan suuntaan. Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä ehdottanut lisäresursseja työllisyydenhoitoon, erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa vaikeaa, mutta valiokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotetut toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä, eivät etenkään siinä tilanteessa, että työministeriön laatimat työttömyysennusteet toteutuvat. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan, jossa tarkasteltiin 1990-luvun talouskriisiä Suomessa. Työttömyyden hoidon laiminlyönti 1990-luvun alkupuolella oli tehtyjen tutkimusten mukaan eräs keskeisiä virheitä. Vaikka useimmat onnistuivatkin työllistymään uudestaan, päätyivät heikosti koulutetut ja ikääntyneet työttömät muita useammin pitkäaikaistyöttömiksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoimapoliittisiin toimiin osoitetaan tarvittaessa riittävät resurssit ja että pitkäaikaistyöttömien määrä ei pääse nousemaan taantumavaiheessa. Työllisyysmäärärahoilla pyritään edistämään uusien ja pysyvien työpaikkojen syntymistä, mistä johtuen niitä ei ole suunnattu esim. homekoulujen korjaamiseen. Valiokunta pitää tätä linjausta sinänsä perusteltuna. Mikäli työttömyys pahenee, tulee valiokunnan mielestä suhdannepoliittisena keinona harkita vakavasti sitä, että työllisyysmäärärahoja osoitetaan esim. koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjaukseen ja kunnostukseen ja muihin työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 5 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään kehysriihen yhteydessä käytävissä hallituksen neuvotteluissa tarkistetaan työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyys suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Tarkistuksessa on otettava huomioon työttömyyden ja työllisyyden tuleva kehitys ja varauduttava toimien oikeaan ajoitukseen. Aktiivitoimien määrä on mitoitettava siten, että vähintään kolmannes vuoden aikana olevista työttömistä työnhakijoista voi olla niiden piirissä. Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä huomiota työllisyysmäärärahojen tehokkaaseen käyttöön ja edellytti, että määrärahojen riittävyys ja tarve selvitetään aiempaa aikaisemmin. Saadun selvityksen mukaan kaikki kuluvalle vuodelle myönnetyt työllisyysmäärärahat käytetään tai niiden käyttötarkoitus sidotaan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ensi vuonna määrärahojen riittävyyttä sekä alueellista tarvetta seurataan säännöllisesti ja että määrärahatilanteen uudelleen arviointi suoritetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi on ensi vuonna tarkoitus käynnistää kaksivuotisena kokeiluna kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Valiokunta pitää kokeilua hyvänä. Yhteispalvelupisteiden asiakkaista huomattava osa on vaikeasti työllistettäviä työnhakijoita. On siksi tärkeää, että yhteispalvelupisteillä on riittävät valmiudet sekä taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 5 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään kehysriihen yhteydessä käytävissä hallituksen neuvotteluissa tarkistetaan työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyys suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Tarkistuksessa on otettava huomioon työttömyyden ja työllisyyden tuleva kehitys ja varauduttava toimien oikeaan ajoitukseen. Aktiivitoimien määrä on mitoitettava siten, että vähintään kolmannes vuoden aikana olevista työttömistä työnhakijoista voi olla niiden piirissä. 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 34 983 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 850 000 euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia. S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perusteluissa. 2002 talousarvio 34 983 000 2001 talousarvio 34 983 089 2001 I lisätalousarvio 6 693 879 2000 tilinpäätös 58 995 288 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 117 432 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 509 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 530 000 euroa kuntouttavan työtoiminnan ja määräaikaishaastattelujen tehostamisen käynnistämisvaiheen lisäkuluihin sekä toimistoverkon ja palvelupisteiden uudelleenorganisointiin. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa lähialueyhteistyömenoihin siirtona momentilta 34.01.21 sekä vähennyksenä 4 818 000 euroa ryhmäpalvelujen hankinnan ja 841 000 euroa starttiselvitysten hankinnan siirtona momentille 34.06.27. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 122 949 400 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 509 700 Muut toimintamenot 118 439 700 Bruttotulot 5 517 400 Maksullisen toiminnan tulot 5 073 400 julkisoikeudelliset suoritteet 92 500 muut suoritteet 4 980 900 Muut tulot 444 000 Nettomenot 117 432 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
2002 talousarvio 117 432 000 2001 talousarvio 113 224 448 2001 I lisätalousarvio 3 256 118 2000 tilinpäätös 111 424 501 22. Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisten palvelujen järjestämiskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhteistä palvelua täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla järjestetään lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille sekä hankitaan heidän työllistymisensä edistämiseksi tarpeellisia yhteisiä palveluja täydentäviä asiantuntijapalveluja. Yhteiset palvelut toteutetaan kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteisissä palveluissa työskentelisi työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoina lähinnä kuntoutusneuvojia sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä. Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita. Määräraha on mitoitettu niin, että yhteisiä palveluja tarjottaisiin noin 20 pisteessä, joissa työskentelisi yhteensä noin 80 työvoimaneuvojaa ja noin 20 yhteispalvelusihteeriä. Palkkausmenoihin arvioidaan käytettävän yhteensä noin 3 200 000 euroa ja työpisteiden perustamiseen noin 250 000 euroa. Toimitilakustannuksiin, yhteisten tilojen kalustamiseen, henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen, kokeilusta aiheutuviin mahdollisiin muihin menoihin sekä asiaintuntijapalveluiden hankintaan arvioidaan käytettävän yhteensä 4 550 000 euroa. 2002 talousarvio 8 000 000 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 11 571 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä ryhmävastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a :n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 300 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2002 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 117 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan järjestettävän 12 000 työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, joiden yksikkökustannuksiksi arvioidaan 603 euroa. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi 2 500 työkunnon tutkimusta. Työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien matkakustannusten korvaamiseen osoitettu määräraha perustuu laskelmaan, että keskimäärin noin 6 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuu noin 50 000 työtöntä työnhakijaa, joille maksetaan ylläpitokorvauksena 7 euroa koulutuspäivältä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 850 000 euroa työkokeilussa työpaikalla maksettavien kustannuskorvausten muuttuessa ylläpitokorvauksen suuruiseksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 555 000 euroa työnhakuvalmennukseen osallistuville maksettavien ylläpitokorvausten tasokorotuksesta johtuen. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaiset kustannuskorvaukset työkokeilussa työpaikalla ja työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukainen ylläpitokorvaus yhtenäistetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työhar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
joittelun ajalta maksettavien ylläpitokorvausten kanssa. Vajaakuntoiselle työnhakijalle voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti maksaa korotettu ylläpitokorvaus myös hänen työssäkäyntialueellaan järjestetyssä työkokeilussa työpaikalla. Asetuksen 980/1998 otsikko muutetaan asetukseksi työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta. Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2003 menoja 117 000 euroa. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot 7 232 000 Ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset 2 018 000 Muuttovalmennus 201 800 Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 300 Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen 1 681 900 Yhteensä 11 571 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuonna on tarkoitus järjestää pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi 2 500 työkunnon tutkimusta. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja toteaa edelleen, että inhimilliseltä kannalta on tärkeää, että eläkkeeseen oikeutetut henkilöt saavat eläke-etuudet ja että he eivät joudu olemaan työttöminä työnhakijoina. 2002 talousarvio 11 571 000 2001 talousarvio 13 253 209 2001 I lisätalousarvio 50 456 2000 tilinpäätös 10 994 781 27. Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 42 762 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan valmentavaan koulutukseen sekä koulutuksesta tiedottamiseen. Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain (1005/1993) 3 :n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankintaan. Määrärahaa saa käyttää työnetsijätoimintakokeilun järjestämiseen ja myös starttiselvitysten hankintaan. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8 9 :ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisia valmentavan koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 5 600 000 euroa. Työvoimapalvelulain 3 :n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 840 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 21 023 000 euroa valmentavan koulutuksen hankintoihin ja tiedotusmenoihin siirtona momentilta 34.06.29. Määrärahalla arvioidaan hankittavan valmentavaa koulutusta vuonna 2002 noin 1 050 000 opiskelijatyöpäivää. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Valmentavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 5 600 000 euroa vuonna 2003. Määrärahasta on luvun 34.06 perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 12 108 000 euroa työnetsijöiden palkkioihin. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan hallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisesta työsuhteesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 4 818 000 euroa ryhmäpalvelujen hankintaan ja 841 000 euroa starttiselvitysten hankintaan siirtona momentilta 34.06.21. Ryhmä- ja muina palveluina hankitaan pääasiassa työnhaku- ja muuta ryhmävalmennusta sekä työnhakuklubitoimintaa. Työnhakuvalmennuksen arvioidaan vuonna 2002 aloittavan noin 50 000 työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 840 000 euroa vuonna 2003. Määrärahan arvioidaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
jakautuvan seuraavasti: Valmentavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta ja tiedotus 22 135 000 Työnetsijäpalkkiot 12 108 000 Ryhmä- ja muut palvelut 7 678 000 Starttiselvitykset 841 000 Yhteensä 42 762 000 2002 talousarvio 42 762 000 29. Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 134 641 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan ammatilliseen koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8 9 :ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisia ammatillisen koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 44 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 21 023 000 euroa valmentavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintojen ja tiedotusmenojen siirtona momentille 34.06.27. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon koulutuksen laatutason nostamisen vaikutukset hankintahintaan ja työnantajille kohdistettavan tiedotuksen lisäämisestä aiheutuvat menot. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Määrärahalla arvioidaan hankittavan ammatillista koulutusta vuonna 2002 noin 5 100 000 opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän noin 700 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 42 000 000 euroa vuonna 2003, 1 500 000 euroa vuonna 2004 ja 500 000 euroa vuonna 2005. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta, joihin sisältyvät myös valmentavan koulutuksen valtuudet, arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 42 000 euroa vuonna 2003. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ammatillisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta 131 258 000 Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämistoiminta 2 103 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 280 000 Yhteensä 134 641 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 12 870 000 euroa talousarvioesityksen 121 771 000 euroon nähden aiheutuu työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrän lisäämisestä. 2002 talousarvio 134 641 000 2001 talousarvio 132 700 274 2001 I lisätalousarvio 2 438 725 2000 tilinpäätös 144 115 818 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 88 523 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahoja on siirretty muille työvoimapolitiikan toimeenpanon momenteille. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Momentin määrärahasta on luvun 34.06 perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 8 409 000 euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55 59-vuotiaiden tukityöllistä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
miseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki, jonka suuruus on 19,85 euroa ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan työllisyyslain 21 :n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla. Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kunnille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 :n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea 24 110 000 euroa. 2002 talousarvio 88 523 000 2001 talousarvio 102 594 635 2001 I lisätalousarvio -1 412 779 2000 tilinpäätös 96 606 542 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 19 375 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. S e l v i t y s o s a : Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 7 200 henkilöä, joista 4 000 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. 2002 talousarvio 19 375 000 2001 talousarvio 5 382 014 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 120 341 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 13 029 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksena. Määräraha on mitoitettu vastaamaan 6 150 000 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia 3 212 000 päivältä koulutustukea saaville ja 2 858 000 päivältä työmarkkinatukea saaville. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) muuttamisesta siten, että majoituskorvauksesta luovuttaisiin ja sen sijasta ryhdyttäisiin maksamaan ylläpitokorvausta korotettuna. Korotettuun ylläpitokorvaukseen olisi oikeus myös työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, vaikka hän ei majoittuisi koulutuspaikkakunnalle. Ylläpitokorvauksen määrää esitetään samalla nostettavaksi 7 euroon päivässä. Korotetun ylläpitokorvauksen suuruus olisi 14 euroa päivässä. Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Työmarkkinatuen saajille maksetaan opintososiaalisina etuuksina ylläpitokorvausta tai korotettua ylläpitokorvausta. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Valtio rahoittaa perustuen, ylläpitokorvauksen ja korotetun ylläpitokorvauksen kokonaan sekä ansiotuesta perusosan. Perustuki ja perusosa ovat työttömyysturvalain 22 :n mukaisen peruspäivärahan suuruisia. Peruspäiväraha nousee indeksitarkistuksesta johtuen 0,55 eurolla 1.1.2002 lukien ja 1.3.2002 voimaan tulevan tasokorotuksen johdosta 0,84 eurolla. Korotusten jälkeen peruspäivärahan suuruus on 22,75 euroa päivässä. Ylläpitokorvausta arvioidaan maksettavan 5 463 000 päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta 605 000 päivältä. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: Koulutustuki 72 622 000 Ylläpitokorvaus 38 240 000 Korotettu ylläpitokorvaus 8 476 000 Opiskelijavalintaan liittyvät menot ja matkakustannukset 420 000 Työttömyyskassojen hallintokulut 583 000 Yhteensä 120 341 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys on 12 010 000 euroa talousarvioesityksen 108 331 000 euroon nähden. Lisäyksestä 2 248 000 euroa aiheutuu työttömyysturvan peruspäivärahan 0,84 euron tasokorotuksesta 1.3.2002 lukien ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
9 762 000 euroa työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrän lisäämisestä. 2002 talousarvio 120 341 000 2001 talousarvio 94 168 420 2000 tilinpäätös 93 828 284 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 025 346 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen työmarkkinatuen ja muun kuin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaisen ylläpitokorvauksen maksamiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaisen työmarkkinatuen ja ylläpitokorvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuen suuruisen tuen maksamiseen työnantajalle, joka työllistää vähintään 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatukeen oikeutetun pitkäaikaistyöttömän. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta tai kotoutumistoimenpiteestä aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina tai kotoutumistoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 49 638 000 euroa työmarkkinatuen lapsikorotusten tason nostamiseen, 3 364 000 euroa ylläpitokorvausten saamisedellytysten ja korvaustason parantamiseen sekä 1 682 000 euroa yhdistelmätuen enimmäiskeston pidentämiseen. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 8 409 000 euroa työmarkkinatuen saamisedellytysten muutosten johdosta, jotka kohdistuvat yli viisi kuukautta työttömänä olleisiin tuen saajiin ja 4 793 000 euroa toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksesta aiheutuvana säästönä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta siten, että työmarkkinatuen lapsikorotukset korotettaisiin vastaamaan työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan lapsikorotuksia. Ylläpitokorvaukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin ja korvaus nostettaisiin 7 euroon päivältä. Henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin työssäkäyntialueensa ulkopuolella sekä henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin kotikuntansa ulkopuolella ja jolle tästä aiheutuu majoituskustannuksia, ryhdyttäisiin maksamaan korotettua ylläpitokorvausta, jonka määrä olisi 14 euroa päivältä. Ylläpitokorvauksia ei kuitenkaan maksettaisi työharjoittelun ajalta ammatillista koulutusta tai työkokemusta vailla oleville alle 25-vuotiaille. Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen enimmäiskesto pidennettäisiin kahteen vuoteen. Lisäksi eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta yhdenmukaisesti työttömyysturvalakiin esitettävien muutosten kanssa siten, että työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan työttömyysaikaisen työmarkkinatuen saamisedellytykseksi viiden kuukauden työttömyyden jälkeen. Ylläpitokorvauksiin arvioidaan käytettävän yhteensä 14 464 000 euroa, josta työharjoitteluun osallistuville 3 532 000 euroa, kotoutumistoimenpiteisiin osallistuville 4 205 000 euroa ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville 6 727 000 euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 5,05 euroa päivältä. Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin yhteensä 230 886 000 euroa, mikä on 23 prosenttia momentin loppusummasta. Aktiivisen osuuden arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Työharjoittelu työmarkkinatuella 61 642 000 Työvoimakoulutuksen aikainen työmarkkinatuki 65 020 000 Ylläpitokorvaukset 14 464 000 Yhdistelmätuen työmarkkinatuen osuus 88 414 000 Harkinnanvarainen matka-avustus 1 346 000 Yhteensä 230 886 000 Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 22 :n 1 momentissa tarkoitetun päivärahan suuruinen. Täysimääräinen peruspäiväraha nousee elinkustannusten kohoamisen johdosta vuoden alusta 0,55 eurolla ja 1.3.2002 voimaan tulevan tasokorotuksen johdosta 0,84 eurolla. Korotusten jälkeen täyden peruspäivärahaan suuruus on 22,75 euroa. Määrärahan mitoituksessa on elinkustannusten kohoamisen johdosta lisäyksenä otettu huomioon 22 848 000 euroa sekä tasokorotuksen johdosta lisäyksenä 28 300 000 euroa. Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan vuonna 2002 olevan keskimäärin 171 000 henkilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päivää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea saaneita henkilöitä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys on 77 300 000 euroa talousarvioesityksen 948 046 000 euroon nähden. Lisäyksestä 49 000 000 euroa aiheutuu työmarkkinatukea saavien arvioitua suuremmasta määrästä ja 28 300 000 euroa työttömyysturvan peruspäivärahan 0,84 euron tasokorotuksesta 1.3.2002 lukien. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12