FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2015 Aika Paikka 13.3.2014 klo 13:00-16:00, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä Jussi Laitinen pj. Raimo Härmä Tapio Jalonen Ilkka Latvala Juha Lindholm Jukka Mikkonen Jorma Myllymäki Stefan Sundman Jarmo Tanhua Tuomas Timonen Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Pertti Kuronen Tampereen Sähkölaitos Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Rovakaira Oy Metsä Group Vatajankosken Sähkö Oy Stora Enso Oyj Elenia Oy UPM Energy Teollisuuden Voima Oy Kemijoki Oy EPV Energia Oy Poissa Juhani Järvelä Oulun Energia 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Jussi Laitinen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Uusina jäseninä aloittivat Stefan Sundman (UPM Energy), Ilkka Latvala (Metsä Group), Tuomas Timonen (Kemijoki Oy) ja Jarmo Tanhua (Teollisuuden Voima Oyj). Osallistujat esittäytyivät. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi Fingridin hallituksen hyväksymän ohjeen koskien kilpailulainsäädännön noudattamista neuvottelukunnan toiminnassa. Todettiin kyseisen ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin 16.12.2014 pidetyn kokouksen 7.1.2015 päivätty muistio. 4 Katsaus yhtiön toimintaan Jukka Ruusunen kertasi Fingridin toimintaympäristön kehittymisen ja keskeiset tapahtumat vuonna 2014. Toiminnallisen laatunsa seuraamiseksi Fingrid mittaa yhtiötasolla käyttövarmuutta, asiakastyytyväisyyttä ja markkinoiden pullonkaulatunteja sekä vertaa kantaverkkohinnoitteluaan muihin vastaavan infrastruktuurin ETA-maihin. Näistä
/ Jussi Jyrinsalo 23.3.2015 pullonkaulojen määrä ei ollut tyydyttävällä tasolla, mikä heijastui jossain määrin myös asiakastyytyväisyyteen. Keskusteltiin, että tästä kertyvät pullonkaulatulot tulisi ensisijaisesti ohjata ongelman ratkaisuun. Näin tapahtuukin, mutta ei yhtenä vuonna, vaan pidemmän ajanjakson yli tarkasteltaessa. Jatkossa myös regulaatio näyttäisi kehittyvän suuntaan, jossa pullonkaulatulot erotetaan laskennallisesti kantaverkkotuloista ja ohjataan tarvittaviin investointeihin. Näin pienennetään osaltaan myös tariffivaihteluita. Käyttövarmuuden suhteen herätti puolestaan keskustelua se, että yksi kantaverkon johtoon tapahtunut luvaton puunkaato aiheutti laajan haitan kantaverkon asiakkaille. Tämä johtuu siitä, että 110 kv johtoihin liittyy runsaasti asiakkaita ns. jäykillä liittymillä, eli katkaisijoiden rajaamalla suojausvälillä saattaa olla useampia asiakkaita. Tämä on Suomessa kokonaiskansantaloudelliseksi todettu vaihtoehto, joskaan ei Fingridin kannalta optimaalinen. Todettiin myös, että häiriöiden lisäksi esim. verkon rakentamisen aiheuttamat suunnitellut keskeytykset haittaavat asiakkaan toimintaa ja niidenkin vaikutus tulee minimoida. Euroopassa tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen ja tukijärjestelmät ovat herättäneet runsaasti keskustelua, joka on vähitellen levinnyt meillekin. Samalla komissio on asettanut tavoitteeksi kunkin maan rajasiirtokapasiteetin kasvattamisen 10%:in installoidusta tuotantokapasiteetista vuonna 2020 (edelleen 15% vuonna 2030), jotta sähkö pääsisi paremmin virtaamaan maasta toiseen. Suomen osalta ollaan jo nyt 30% tasolla, joten tavoitteet täyttyvät kirkkaasti. Keskustelua käydään myös koko järjestelmän keskitetymmän ohjaamisen toteuttamisesta. Käytännössä tämä johtanee alueellisten valvomoiden perustamiseen. Pohjoismaissa etsitään parhaillaan omaa ratkaisua. Suomi on ollut vahvasti tuontiriippuvainen ja sähkön hinta on ollut meillä muita pohjoismaita korkeampi. Tosin 2014 sähkön hinta oli pienimmillään sitten vuoden 2007. Fingrid selvittää parhaillaan mahdollisuuksia parantaa tasasähköyhteyksien käytettävyyttä ja palauttaa vanhemman FennoSkan-tasasähkökaapelin teho ennalleen korvaamalla vika-alttein osa kaapelista uudella. Viime vuonna kantaverkkoinvestointien painopistealueina olivat Pohjanmaan verkko sekä vanhan Imatra-Turku -yhteyden ajanmukaistaminen. Hankkeet etenivät suunnitellussa aikataulussa, minkä lisäksi työmaiden työturvallisuutta saatiin parannettua. Jatkuvuuden varmistaminen oli vuonna 2014 Fingridin toiminnan keskeisiä kehityskohteita. Tietoliikenteellä ja tietojärjestelmillä on tässä keskeinen rooli. Jatkossa eurooppalaiset verkkosäännöt vaativat keskeisille tietoliikenneyhteyksille 24 tunnin toimintavalmiutta myös sähkökatkotilanteissa. Tämä tulee vaikuttamaan myös Fingridin asiakkaisiin ja edellyttävän yhteistyötä. Negatiivisia tapahtumia viime vuonna olivat voimajohtokartellin paljastuminen ja Talvivaaraan liittyneet luottotappiot. Jälkimmäinen johtui kantaverkkopalveluiden jälkikäteislaskutuksesta ja sähköveron jäämisestä samalla Fingridin maksettavaksi. Fingridin toiminnan keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2015 ovat: kansainvälisten reservimarkkinoiden luominen liiketoimintaprosessien digitalisointi johtamisen kehittäminen eurooppalaisten verkkosääntöjen käyttöönotto markkinatiedonvaihdon kehittäminen (datahub)
rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen kantaverkkoregulaatio ja -sopimukset 2016-. 5 Kantaverkon nimeäminen eli laajuuden määrittely vuodelle 2016 Johtava asiantuntija Pertti Kuronen kertoi prosessista, jossa nimetään kantaverkko eli määritetään sen laajuus ensi vuonna alkavalle valvontajaksolle. Fingrid on käyttänyt alkuvuodesta kantaverkon nimeämisluonnoksen lausunnoilla sidosryhmillään ja antaa lopullisen päätöksen vielä maaliskuun aikana. Asianomaisten on tehtävä mahdolliset tutkimuspyynnöt kuukauden sisään tästä, minkä lisäksi Energiavirasto ratkaisee nimeämispäätöksen lainmukaisuuden kesäkuun loppuun mennessä. Valvontajakson aikana kantaverkon laajuuden muutokset tarkistetaan vuosittain ja lausutetaan myös sidosryhmillä. Nimeämispäätös sisältää kuvauksen nimeämiseen käytetystä kriteeristöstä, karttakuvat sekä kantaverkon johto-ja asemaluettelot kriteereineen. Kantaverkon ulkopuolelle jäävän suurjännitteisen jakeluverkon (noin 200 km johtoja) suhteen ensisijaisena tavoitteena on myydä se kyseisen verkonosan asiakkaille, mutta jos tämä ei onnistu, asettaa Fingrid sille oman tariffin, jolla vastaavat kulut katetaan. Tämän pelättiin aiheuttavan suuria tariffimuutoksia. Näillä näkymin kuitenkin kyseisille johdoille on tulossa yksi yhteinen tariffi, mikä tasoittaa asiakaskohtaisia muutoksia. Nimeämiskriteereinä on käytetty verkon osan käyttötarkoitusta, jännitetasoa, valtakunnallista kattavuutta, käyttövarmuutta sekä verkon yhtenäisyyttä. Kriteereitä ei voi tarkastella erillisinä, vaan ne ovat osin päällekkäisiä. Sähkömarkkinalaki on tässä suhteessa varsin epämääräinen, joten kriteerit on jouduttu kehittämään lakia tulkiten. Keskeisiä periaatteita ovat olleet mm. kantaverkon nykyisen valtakunnallisen laajuuden pääpiirteittäinen säilyttäminen ja (n-l)-käyttövarmuuden tulkinta järjestelmän ominaisuutena, ei liittymispistekohtaisena kriteerinä. Nimeämisluonnokseen saatujen palautteiden pohjalta vaikeita kohteita ovat 400 kv säteittäinen johto Ulvilasta Meri-Poriin, Kymenlaaksossa säteittäisiksi jääneet 110 kv johdot sekä pääkaupunkiseudun eräät 400/110 kv muuntajia tukevat verkko-osat. Fingridin mielestä nämä eivät kuulu tulevaisuudessa kantaverkkoon, kun taas paikalliset toimijat näkisivät nämä kantaverkon osina. Fingrid aikoo julkaista saadut lausunnot, mikäli niiden antaja tähän suostuu. Käytettiin puheenvuoroja, joissa korostettiin etenkin tasapuolisuutta ja toisaalta sitä, ettei kantaverkoksi nimeämällä tulisi voida sosialisoida jollekin osapuolelle selvästi kuuluvia verkko-osuuksia ja niiden vaatimia vahvistuksia. Todettiin myös olevan väistämätöntä, että kantaverkkoja sen laajuus kehittyy jatkuvasti. Yleisesti nähtiin hyvänä, että tähän asiaan saadaan selvyyttä ja että nimeämiskriteereistä tulee julkisia. 6 Toimintaympäristön kehitys ja sen vaikutukset asiakkaisiin Kukin osallistuja kertoi näkemyksiään toimintaympäristön kehityksestä ja sen vaikutuksesta asiakkaan ja Fingridin väliseen suhteeseen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto käydystä keskustelusta: Uusiutuvan energian kasvu on suurin yksittäinen muutostekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti järjestelmän käyttöön, sähkömarkkinoihin ja aiheuttaa suuria
Muistio 4(5) AK / Jussi Jyrinsalo 23.3.2015 investointitarpeita myös jakeluverkoissa. Myös lainsäädännön tulisi rohkaista alan yhtiöitä tekemään tarvittavat muutokset eikä jarruttaa toimintaa. Varsinkin aurinkosähkön tuotannon kasvu voi olla yllättävän nopeaa ja hallitsematonta. Vähittäismarkkinoiden kehityksessä nähtiin datahub ja sen jatkuva markkinalähtöinen kehittäminen tärkeänä asiana. Tätä kautta luodaan valmiuksia hajautettuun voimajärjestelmään siirtymiselle ja kehitetään asiakkaille uusia palveluita. Älymittareiden keräämän datan käyttö kun pelkkään laskutukseen olisi tuhlausta. Datahubin ja sen kehittämisen kustannusten jakoon toivotaan kuitenkin oikeudenmukaisuutta. Poliittisten suhdanteiden vaihtelu jatkuu, eikä ratkaisujen kokonaistaloudellisuus tunnu aina olevan kovinkaan ensisijainen tavoite. Energia-alan suurimmatkin toimijat saattavat olla häviäjiä vielä suurempien voimien edessä. Tämä johtaa alan kannattavuuden yleiseen heikkenemiseen sekä omistusjärjestelyihin ja liittoutumiin. Kuntien taloudet ovat heikoissa kantimissa, mikä johtanee osaltaan kunnallisten sähköyhtiöiden toimintojen eriyttämiseen ja omistusten uudelleenjärjestelyihin. Tähän vaikuttavat myös regulaation vaatimat suuret verkkoinvestoinnit ja muu toiminnan kehittäminen, joille edellytetään lisäksi kohtuuttoman nopeaa aikataulua. Samalla kuitenkin asiakkaiden määrä on monin paikoin laskussa. Asiakkaiden liikkuvuus ja vaatimukset ovat myös kasvussa. Hajautetun tuotannon, kuten aurinkopaneeleiden myötä muuttuu lisäksi koko ansaintalogiikka. Lämpövoimalaitosten kannattavuuden heikkeneminen ja mahdollinen alasajo uhkaa tehon riittävyyttä, eikä edes samassa tilanteessa olevista naapurimaista ole välttämättä apua. Jollain mekanismilla tulisi varmistaa laitosten säilyminen, ja esim. kapasiteettimarkkinan mahdollisuutta olisikin syytä selvittää. Lisäksi kulutusjousto tulee saada paremmin reservikäyttöön. Vesivoiman määrä ja sen käytettävyys säätöön tulee myös varmistaa. Sähkön saatavuus ja järjestelmän hallittavuus askarruttavat, ja etenkin teollisuudelle kalleinta sähköä on saamatta jäänyt sähkö. Toimitusvarmuus vaikuttaa osaltaan myös teollisuuden investointihalukkuuteen. Kyberuhat ja aktivismi ovat entistä suurempi uhka, jolloin alan pitää osata varautua täysin odottamattomiin ja kompleksisiin tilanteisiin. Myös ukkoshäiriöiden todennäköisyyden koettiin olevan kasvussa ja edellyttävän mahdollisesti toimenpiteitä sähköverkkoihin. Vaikka sähköriippuvuus kasvaa, sidosryhmät eivät välttämättä näe energia-alan toimijoita positiivisessa valossa. Eräänä syynä on sähkön entistä rajumpi verotus, josta johtuvat hinnankorotukset lasketaan helposti sähköyhtiöiden piikkiin. Sähkön kuluttajat uhkaavat muutenkin päätyä maksumiehiksi asioissa, joita he itse eivät koe lainkaan aiheuttaneensa taijoista koe itse hyötyvänsä. Oikean tiedon levittämiseen ja alan yleiseen imagon rakennukseen olisikin selvästi tarvetta. Eurooppalainen regulaatio huolestuttaa. Suomi uhkaa jäädä häviäjäksi ja päätyä muuttamaan meillä toimiviksi havaittuja ratkaisuja pelkän harmonisoinnin vuoksi.
7 Muut asiat Tosin puhtaasti kansallisten ratkaisujen tiellekään ei voida yhdentyvässä Euroopassa palata. Sääntelyyn ja etenkin sen soveltamiseen kaivataan kuitenkin enemmän liikkumavapauksia. Epävarmassa maailmassa kun ei voi olla yhtä oikeaa, tiukkojen sääntöjen määrittelemää ratkaisua. Uhkana nähtiin myös, että voimme sääntelystä johtuen joutua osaltamme maksamaan muualla Euroopassa tehtäviä verkkoinvestointeja ilman meille havaittavaa hyötyä. Fingridin rooli Suomen edunvalvojana eurooppalaisen sääntelyn suhteen nähtiin tärkeänä. Pitäisikin hallita paremmin niitä verkostoja, joissa Suomen positiot rakennetaan ja joissa ne esitetään. Tämän ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa, sillä kansalliset resurssimme ovat näissä asioissa kokonaisuudessaankin varsin pienet. Myös neuvottelukunnan jäsenet totesivat voisivansa entistä aktiivisemmin levittää saamaansa tietoa omissa yhteisöissään. Fingridiltä toivottiin ennustettavissa olevaa toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi verkon kehittämistä ja järjestelmän teknisen toimivuuden hallintaa (esim. loistehon ja inertian hallinta). Esimerkiksi Fingridin kehittäessä kantaverkkoa ja liittymisehtojaan tulee asiakkaille eteen pakkoinvestointeja, joihin olisi hyvä ajoissa varautua. Toisaalta esimerkiksi kantaverkon laajuuden muutokset avaavat jakeluverkoille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Verkkotoiminnan regulaation ennustettavuus näyttää toisaalta tällä hetkellä hyvältä, kun uusi valvontamalli lyö lukkoon liiketoimintaympäristön kahdeksaksi vuodeksi. Ei muita asioita. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään torstaina 4.6.2015 klo 9-12 Helsingissä. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri