FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2015

Transkriptio

1 Muistio - luonnos 1 (6) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2015 Aika klo 9:00 12:00 Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä Jussi Laitinen pj. Tampereen Sähkölaitos Oy Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Tapio Jalonen Rovakaira Oy Ilkka Latvala Metsä Group Juha Lindholm Vatajankosken Sähkö Oy Jukka Mikkonen Stora Enso Oyj Jorma Myllymäki Elenia Oy Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Reima Päivinen Fingrid Oyj (kohta 5) Timo Kaukonen Fingrid Oyj (kohta 6) Poissa Juhani Järvelä Oulun Energia Stefan Sundman UPM Energy Tuomas Timonen Kemijoki Oy Rami Vuola EPV Energia Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Jussi Laitinen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen sitovan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen päivätty muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus Fingridin toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi kevätkauden ajankohtaisia tapahtumia. Pohjoismaiset aluehintaerot ja Suomen muita pohjoismaita korkeampi sähkön hinta puhututtavat. Suomesta puuttuvaa sähkön tuotantokapasiteettia tai rajasiirtoyhteyksiä ei kuitenkaan toteuteta hetkessä, jolloin Fingridin keskeinen toimenpide on tässä tilanteessa turvata nykyisten rajasiirtoyhteyksien luotettava toiminta. Toimenpiteet kohdistuvat etenkin teknisesti monimutkaisiin tasasähköyhteyksiin, suurimman kysymysmerkin ollessa FennoSkan1-kaapelin kunto.

2 Muistio - luonnos 2 (6) Pohjoismaisessa synkronijärjestelmässä on riittävien rajasiirtoyhteyksien lisäksi turvattava jatkossa tehon ja inertian riittävyys sekä luotava järjestelmään lisää joustavuutta. Tarpeet johtuvat uusiutuvan tuotannon osuuden lisääntymisestä, mitä kehitystä edesauttaa Vattenfallin päätös nopeuttaa ydinvoimansa sulkemista Ruotsissa. Suomessa uuden hallituksen suunnitelma rajata tuetun tuulivoiman määrää on saanut toimijat kiirehtimään hankkeitaan, mikä on selkiyttänyt tilannetta verkkoliityntöjen suhteen. Järjestelmätason haasteisiin asialla ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusta. Ruotsin suuntaan kaivattaisiin lisää siirtokapasiteettia, mutta siellä puolella ei ole nähty asian olevan prioriteetissa korkeimpana. Saattaa kuitenkin olla, että käyttötekniset syyt (ks. edellä) puolustelevat osaltaan uuden vaihtosähköyhteyden toteuttamista. Näitä tutkitaan parhaillaan tarkemmin yhteisessä verkkoselvityksessä. Neuvottelukunta toivoi Fingridin ajavan asiaa sitkeästi jatkossakin. Pohjoismainen yhteistyö kantaverkkoyhtiöiden välillä on viime aikoina osoittanut tiivistymisen merkkejä, etenkin verkon käytön ja markkinakehityksen alueilla. Jälkimmäiseen liittyen on mm. perustettu pohjoismainen datahub-työryhmä koordinoimaan eri maissa tehtävien hankkeiden yhteensopivuutta. Tavoitteena on kehittää toimintaa siten, että ollaan edellä ja jopa ohjataan regulaatiota. Kansallisella tasolla Fingrid panostaa myös vahvasti asiakasyhteistyöhön datahubia kehitettäessä. Neuvottelukunta toivoikin ennakkoluulotonta lähestymistä, jossa uskalletaan kyseenalaistaa vanhoja toimintamalleja. Valtio on järjestellyt omistuksiaan Fingridissä ja luovuttanut suoraan omistamiansa osakkeita Huoltovarmuuskeskukselle. Valtion yhteenlaskettu omistusosuus yhtiöstä ei kuitenkaan muuttunut, vaan on yhä runsaat 70% (valtio, Huoltovarmuuskeskus ja Valtion Eläkerahasto yhteensä). Yhtiön omistajaohjaus toteutetaan Valtiovarainministeriön kautta, jolloin se saadaan eriytettyä yhtiötä valvovien viranomaisten (Energiavirasto, Huoltovarmuuskeskus) ohjauksesta. Jukka kertoi lopuksi terveisiä Saksasta, jossa näytetään vähitellen siirtyvän tukiin pohjautuvasta energiapolitiikasta markkinaehtoisemmalle tielle. Tällöin myös hyväksytään sähkön hinnan laajat vaihtelut ja toivotaan tämän luovan riittävät markkinasignaalit alan toimijoille. Erillisten tuotannolle maksettavien kapasiteettikorvausten sijasta panostettaisiin tehoreserviin, jota käytettäisiin vasta markkinoiden ajautuessa ongelmiin. 5 Katsaus kantaverkon käyttötoimintaan ja tehon riittävyyteen Johtaja Reima Päivinen kuvasi mm. siirtotilannetta, häiriöitä ja siirtokeskeytyksiä, reservejä ja tehon riittävyyttä sekä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttötoiminnan kehityshankkeita. Vaikka tilanne on Suomessa toistaiseksi vakaa ja kantaverkon käyttövarmuus hyvä, sisältää toimintaympäristö paljon uhkia, kuten kyberuhat, ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat myrskyt ja tehotaseen vaikeutuvan hallinnan tuotantorakenteen muuttuessa. Jälkimmäiseen liittyen Saksassa ollaan jo tilanteessa, jossa tuuli- ja aurinkovoimalla voidaan teoriassa kattaa kulutushuiputkin. Pohjoismaissakin tuulivoima alkaa riittää vähitellen minimikuorman kattamiseen. Käyttöhäiriöiden määrän suhteen viime vuosi oli varsin tyypillinen, mutta häiriöiden keskimääräinen kesto nousi selvästi, mikä johtui paljolti yksittäisestä häiriöstä, puunkaadosta kantaverkon runsaasti sivusyöttöhaaroja sisältävään johtoon. Alkanut

3 Muistio - luonnos 3 (6) vuosi on ollut tilastollisesti viime vuotta parempi keskeytysten suhteen. Neuvottelukunta kommentoi, että myös suunnitelluista keskeytyksistä on asiakkaille haittaa ja että niitä tulee myös seurata. Fingrid seuraakin näitä sisäisesti tason ollessa noin 1000 kpl vuodessa. Suurin osa liittyy verkkoinvestointien toteutukseen; esimerkiksi Pohjanmaalla on parhaillaan runsaasti suunniteltuja keskeytyksiä. Suunnitellut keskeytykset aiheuttavat hyvin harvoin toimituskeskeytyksiä asiakkaille. Suomen oleminen tuonnin varassa ja usein täydellä tuontikapasiteetilla on johtanut siihen, että erilaiset häiriöt ovat vaikeita hallita. Oma kansallinen säätökapasiteetti ei aina riitä häiriöistä toipumiseen, jolloin lisäsäätöä on hankittu Viron ja Venäjän suunnilta. Rajasiirtoyhteyksien käytettävyys on prosenttilukuna hyvä, mutta tasasähköyhteyksillä on yhä lukumääräisesti liikaa lyhyitä häiriöitä. Fingrid on julkaissut äskettäin netissä siirtojen hallinnan raportin, josta löytyy asiasta enemmän tietoa. Tehon riittävyyden suhteen Suomen tilanne on ongelmallinen, sillä kylmän talvipäivän laskennallinen tuotantovajaus on noin 2500 MW. Olkiluoto3:n valmistuminen ei ratkaise tehovajetta, joka säilyy näillä näkymin ainakin 2020-luvun loppuun saakka. Lisäksi oma tuotantokapasiteettimme ei ole riittävän joustavaa tukemaan laajamittaista uusiutuvaa energiaa. Pohjoismaiseen sähköjärjestelmään voidaan kuitenkin liittää selvästi nykyistä enemmän tuulivoimaa. Tehon riittävyys voidaan tällöin kohtuullisesti turvata myös nykyistä markkinamallia kehittämällä, mutta vaarana ovat hintapiikkien pelossa tehdyt tuotantomuotojen tukiratkaisut tai jopa keskusohjaukseen siirtyminen. Fingrid haluaa myös pitää suunnitteilla olevan energiansaannin poikkeustilanteissa käyttöön otettavan ns. huoltovarmuusreservin irrallaan normaaliin markkinaan liittyvästä tehonriittävyyskysymyksestä. Neuvottelukunta toivoi Fingridin nostavan asiaa riittävästi esiin valtiollisille päätöksentekijöille. Todettiin, että mallia voi ottaa myös muista maista, jotka joutuvat ratkaisemaan tuotantorakenteen muutokseen liittyviä ongelmia jo meitä ennen. Reservien suhteen Pohjoismaissa on olemassa viisi eri tuotetta, joiden avulla taajuutta hallitaan. Reservien hankinnassa on tavoitteena riittävän kilpailun takaaminen ja ylikansalliset markkinat. Taajuuden laadun heikkeneminen onkin saatu pysäytettyä ja etenkin tunninvaihteisiin liittyvät muutokset paremmin hallintaan. Myös reservien kustannusten (Fingridin kokonaisreservikustannukset ovat miljoonaa euroa) kasvu on saatu pysäytettyä. Taajuuden laatuun vaikuttaa myös synkronijärjestelmässä oleva inertia, eli pyöriviin koneisiin varastoitunut liike-energia. Pohjoismaihin onkin toteutettu inertian seurantajärjestelmä, jonka avulla inertian määrää voidaan seurata reaaliajassa. Taso vaihtelee voimakkaasti ollen kesällä pienimmillään. Eniten inertiaa on Etelä-Ruotsin ja Etelä-Suomen suurissa lämpövoimakoneissa. Tilanne heikkenee oleellisesti, mikäli nämä korvautuvat tuuli- ja aurinkovoimalla. Tällöin voidaan tietyissä käyttötilanteissa joutua rajoittamaan suurimpien tuotantolaitosten ja järjestelmästä ulos suuntautuvien suurten tasasähkölinkkien tehoa, jotta taajuus voidaan hallita myös niiden lauetessa. Toisaalta inertian seuranta mahdollistaa myös suurempien tehojen käyttämisen tilanteissa, joissa inertiaa riittää. Inertian lisääminen esim. pyörivien lisämassojen avulla on varsin kallista, jolloin tehokkaampaa saattaisi tulevaisuudessa olla esim. nopeavasteisten akustojen käyttö taajuuskuoppien hallintaan. Entso on sopinut TSO:ita sitovasti alueellisten käytönsuunnitteluyksiköiden, RSCI (Regional Security Coordination Initiative) perustamisesta. Jatkossa tämä vaade tullee myös verkkosääntöihin. RSCI:t avustavat tietyn alueen kantaverkkoyhtiöitä verkon

4 Muistio - luonnos 4 (6) käytössä, mm. siirtokapasiteettien laskentaan, lyhyen aikavälin käyttövarmuuslaskentaan ja keskeytyksien koordinointiin liittyen. Vastuu verkon käytöstä jää kuitenkin yhä kantaverkkoyhtiöille. Tosin komissio on puhunut joissain yhteyksissä myös alueellisista valvomoista. Ratkaisu ei myöskään muuttaisi kansallisten energiapolitiikkojen eroavaisuuksista johtuvia ongelmia. Pohjoismaat selvittävät parhaillaan oman RSCI:n perustamista siten, että toiminta alkaisi vuoden 2017 loppuun mennessä. Pohjoismaissa on perinteisesti käyttöyhteistyö ollut tiivistä, mutta RSCI:n myötä menettely tulee vielä muodollisemmaksi. Vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja mietitään parhaillaan. Lopuksi Reima kertoi Fingridin käyttötoimikunnan työstä, johon jäsenet ovat innolla osallistuneet. Fingridille toimikunta on ollut hyvä testipenkki, jossa käyttötoiminnan kehittämiseen liittyviä ajatuksia on voinut sparrata alan toimijoilla. 6 Eurooppalaisten verkkosääntöjen implementointi Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen kävi läpi valmisteilla olevat eurooppalaiset verkkosäännöt ja kertoi, miten ne tullaan implementoimaan Suomessa. Aluksi Timo kertasi sääntöjen valmisteluprosessin, jossa kantaverkkoyhtiöiden järjestöllä ENTSO-E:llä on keskeinen rooli. Jäsenvaltiot hyväksyvät lopulta säännöt ns. komitologiaprosessissa, jossa Suomea edustaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Varsinainen käyttöönotto tapahtuu kantaverkkoyhtiöiden ja pörssien toimesta ja sisältää runsaasti sidosryhmäkuulemisia. Parhaillaan on valmistumassa kymmenen verkkosääntöä, joista ensimmäinen - Capacity Allocation and Congestion Management - on jo hyväksytty komitologiassa ja astuu voimaan vielä kuluvan vuoden aikana. Seuraavina hyväksytään verkkoliitäntöjä koskevat säännöt (3 kpl). Tämän jälkeen on tulossa vielä neljä verkon käyttöön liittyvää sääntöä ja kaksi markkinasääntöä. Keskeisiä sääntöjen tuomia muutoksia ovat seuraavat: pitkän aikavälin siirtotuotteiden käyttöönotto myös Pohjoismaissa, mikäli suojausmarkkinat eivät ole riittävän toimivat Eurooppalaiset tasehallinta-alueet ja kustannus-hyöty-tarkastelun niin osoittaessa 15 minuutin tasejakso (näihin odotetaan vielä regulaattorien kannanottoa) pörssien välille tuodaan kilpailun mahdollisuus siirtokapasiteetin koordinoidumpi laskenta kantaverkkoyhtiöiden kesken sekä siirtokapasiteetin hinnoittelu pullonkaulatilanteissa myös päivän sisällä tarkemmin vaiheistettu verkkoonliityntäprosessi ja kuormituksen käyttäytymistä ohjaavat säännöt (Demand Connection Code) jakeluverkkoyhtiöt mukaan valvomaan liityntäsääntöjen toteutumista alueellisten käyttövarmuuden koordinointiyksiköiden (RSCI) perustaminen yksittäisten toimintamallien ja vaatimusten viranomaishyväksynnät ja sidosryhmäkuulemiset määrämuotoisempi tiedonvaihto- ja keskeytyssuunnitteluyhteistyö verkkoon liittyjien kanssa kriittisiä toimijoita koskeva vaatimus kyvystä toimia 24 tuntia sähköttä suurhäiriön jälkeisessä sähköjen palautuksessa (viiden vuoden siirtymäajalla).

5 Muistio - luonnos 5 (6) Sääntöjen kansallinen käyttöönotto on suuri projekti, jonka Fingrid on nimennyt yhdeksi strategisista hankkeistaan. Keskeisenä tavoitteena on tehokas asiakasviestintä ja - yhteistyö sekä samalla mahdollisimman pragmaattinen lähestymistapa, jossa keskitytään olennaisuuksiin yksityiskohtien sijasta. Neuvottelukunta kaipasi, että Fingrid välittää verkkosääntökohtaisten työpajojen lisäksi jatkuvasti tietoa myös verkkosääntöjen kokonaistilanteesta, keskittyen nimenomaan asiakasvaikutuksiin. Mm. verkkoonliityntäsääntöjen vaikutukset teollisuuskuluttajiin huolestuttivat. Toivottiin sääntöjen järkevää soveltamista eikä ylisääntelyä, jotta toimintatapoja voidaan myös jatkuvasti kehittää edelleen. Fingridin toivottiin käyvän asiasta vuorovaikutusta virkamiesten kanssa ja antavan myös asiakkaille nuotteja omaan vaikuttamiseen kansallisesti tärkeistä asioista. Neuvottelukunta esitti myös, että Fingrid järjestäisi sopivaksi katsomanaan ajankohtana asiakkailleen yhteisen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden eurooppalaisista verkkosäännöistä, niiden käytännön vaikutuksista eri toimijoille sekä implementointiaikatauluista. 7 Kantaverkon laajuus ja sen kehittämissuunnitelma Johtaja Jussi Jyrinsalo kävi läpi tilanteen kantaverkon nimeämisen suhteen ja kertoi heinäkuussa julkaistavasta kantaverkon kymmenvuotisesta kehittämissuunnitelmasta. Fingridin maaliskuussa jättämään kantaverkon nimeämispäätökseen tuli kuusi tutkimuspyyntöä, joihin Energiavirasto ottaa kantaa vielä kesäkuun aikana. Neljä pyynnöistä koski 400 kv säteittäistä johtoa Ulvila-MeriPori, jonka tulisi pyynnön tekijöiden mielestä kuulua kantaverkkoon. Yksi pyyntö käsitteli kaupunki- ja maaseutuverkkojen erilaiseksi koettua kohtelua ja yksi Kymenlaakson 110 kv säteittäisiksi jääneitä johtoja, joiden tulisi pyynnön tekijöiden mielestä kuulua tasapuolisuuden vuoksi edelleen kantaverkkoon. Kantaverkon ulkopuolelle jäävien johtojen kustannuksia ei lain mukaan saa kattaa kantaverkkotariffilla, joten vaihtoehtoina on joko kyseisten johtojen myynti asiakkaille tai niille oman tariffin muodostaminen. Vuotta 2016 koskevat tariffit on tarkoitus julkistaa marraskuun alussa heti, kun niitä koskeva regulaatio on varmistunut. Jussi esitteli heinäkuussa sidosryhmien kommenteille julkaistavan kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman rakenteen. Kommentit kerätään elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen työstetään lopullinen suunnitelma ja julkaistaan se marraskuussa. Suunnitelma perustuu uuteen sähkömarkkinalakiin. Suunnitelmassa kuvataan verkon kehittämisprosessi kansainvälisellä ja kansallisella tasolla, taustana käytetyt sähkön tuotanto- ja kulutusennusteet sekä tuloksena syntyvä kantaverkon investointisuunnitelma vuosille Investoinnit esitetään sekä pääsiirtoverkon että alueellisen 110 kv verkon tasolla. Pääsiirtoverkon tasolla keskeistä on Suomen alijäämäisyys koko tarkasteluajanjaksolla, mikä asettaa paineita rajayhdysjohtojen käytölle ja kehittämiselle. Tärkeää olisi etenkin uuden vaihtosähköyhteyden toteuttaminen Ruotsiin, mikä tukisi myös järjestelmän käyttöä. Neuvottelukunta toivoi suunnitelmaan sisällytettävän analyysiä tehon riittävyydestä ja tehokasta viestintää tilanteen vakavuudesta myös viranomaisten suuntaan. Rajasiirtoyhteyksien kehittäminen koko Pohjoismaiden alueella tulisi olla tärkeä tehtävä, johon myös viranomaisten tulisi vahvasti osallistua. Yleisesti nähtiin tärkeänä, että verkkosuunnitelma avaa nykyistä paremmin yksittäisten investointien taustalla olevia perusteita.

6 Muistio - luonnos 6 (6) 8 Muut asiat Ei muita asioita. 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään perjantaina klo Helsingissä. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja