Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217
4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit ovat olleet kasvussa etenkin sisävesillä Kokonaissaalis viime vuosina lähes 4 milj. kg 2 22 24 26 28 21 212 214 Muu pyydys Vetouistin Perhovapa Heittovapa Onki Pilkkivapa Katiska, merta tai rysä Verkko Vapaa-ajan kalastajien kuhasaaliit (1 kg) eri pyydyksillä 2-214 Merialueen osuus noin 25 % Ammattikalastuksen osuus noin 15 %, tästä puolet mereltä Erityisesti vapasaalis kasvanut, 214 vapa- ja kiinteiden pyydysten saaliit yhtä suuret, 2 verkkosaaliin osuus ¾ Kuhakannat vahvistuneet etenkin Järvi-Suomen ja Kainuun reittivesissä Kalastettavia kuhakantoja nykyään myös Perämerellä ja Etelä-Lapissa. Lämpenevä ilmasto, istutukset ja kalastuksen ohjaus 2 3.1.217
Uusi kalastuslaki ja kalastusasetus 216 Mikä muuttuu? Merkittäviä muutoksia kuhan kalastukseen Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu. Vapaa-ajan kalastajan verkkomäärä rajoitetaan 24 m. Vapaa-ajan kalastaja saa myydä saalistaan vain rajoitetusti. Kaupalliset kalastajat jaetaan kahteen ryhmään. Kuhan alamitta nousee 42 cm, 1 luokan kaupallisille kalastajille poikkeuksia ja siirtymäaikoja. 3 3.1.217
Kuhan alamitta vai ylämitta Täyttääkö säätely lain vaatimukset kestävyydestä? Alamitan tavoitteena estää nuorten kalojen pyynti, jotta emokaloja riittäisi, kantaa ei valikoitaisi hitaammin kasvavaksi ja saalis olisi mahdollisimman suuri. Ylämitalla voidaan säästää suurimpia emokaloja. Ylämittaa ei asetuksessa, laissa maininta mahdollisuudesta. Vanha 37 cm alamitta oli useimmille kuhakannoille liian pieni Tutkimustulosten perusteella esitettiin 45 cm alamittaa Asetukseen tuli 42 cm kompromissi, etenkin ammattikalastuksen saaliin turvaamisella vastustettiin korkeampaa alamittaa 1 lk ammattikalastajille Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 cm vuoden 218 loppuun, sen jälkeen 4 cm, sisävesillä ja Suomenlahdella 4 cm kolme vuotta, sen jälkeen 42 cm. Ely voi perustellusta hakemuksesta määrätä +- 2 % poikkeavan alamitan (34-5 cm). Vanhat 42 cm ylittävät alamitan korotukset on uusittu, mikäli kalastusalueet sitä ovat hakeneet. 4 3.1.217
Kuuden järven kuhan kalastuksen ohjauksen arviointi BOREAL ENVIRONMENT RESEARCH 22: 187 212 217 ISSN 1239-695 (print) ISSN 1797-2469 (online) Helsinki 23 January 217 Model-based evaluation of the management of pikeperch (Sander lucioperca) stocks using minimum and maximum size limits Anssi Vainikka1)*, Mikko Olin2), Jukka Ruuhijärvi3), Hannu Huuskonen1), Risto Eronen1) and Pekka Hyvärinen4) Oulujärvi, Pielinen, Höytiäinen, Vesijärvi, Pääjärvi, Vanajavesi (Vanajanselkä) 5 3.1.217
Kuuden järven kuhakantojen vertailu populaatiomallilla Lähtotietoina kuhien ikä- ja kokojakauma, kasvunopeus, sukukypsyysikä ja koko Arvoitiin erilaisten ala- ja ylämittojen sekä kalastustehon vaikutusta saaliiseen ja riskiin, että kalastus muokkaa kuhakannan perinnöllistä rakennetta niin, että kuhien kasvu hidastuu ja sukukypsymiskoko pienenee Evolutiivinen riski perustuu siihen, että kalastus valikoi populaatiosta nopeasti kasvavat ja suurina sukukypsyvät kalat pois ennen kuin ne ehtivät lisääntyä Ilmiö on kuvattu voimakkaasti kalastetuista kalakannoista (esim. Läntisen Atlantin turskakanta) Myös Saaristomeren kuhakannassa havaittavissa 6 3.1.217
Tutkimusjärvet ja niiden kuhakannat Höytiäinen Oulujärvi Pielinen Pääjärvi Vanajavesi Vesijärvi Pinta-ala 282 887 894 13,5 13 18 Kuhasaalis 1 1 7 1,8 22 27 Kuhasaalis/ha 3,5 1,1,8 1,4 2,1 2,5 Alamitta 45 45 42 45 37 42 Kalastuskuolevuus 1,5,7,7,6 1,6 1, 6 v. kuhan pituus 35 45 37 41 5 54 Tot-P 11 16 12 11 22 24 Näkösyvyys 2,6 2, 2,4 1,9 1,8 2,1 Kasvukausi vrk 16 16 16 18 18 18 Kuhan alkuperä istutus Luont, nyk Vanaja luontainen Istutus, Vanaja luontainen Istutus, Vanaja 7 3.1.217
Length (mm) Length (mm) Length (mm) Kuhien kasvunopeudet 1 9 A Lake Höytiäinen 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 B Lake Oulujärvi Age 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 1 Age C Lake Pääjärvi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Age 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 D Lake Pielinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 9 8 7 6 5 4 3 2 1 E Lake Vanajavesi Age 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 1 Age F Lake Vesijärvi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Age Höytiäisen, Pielisen ja Pääjärven kuhat kasvavat selvästi hitaammin kuin Oulujärven, Vanajaveden ja Vesijärven kuhat Todennäköisin selitys ravinnon määrä suhteessa kuhakannan tiheyteen Lämpötilat ja kasvukauden pituus voivat myös vaikuttaa 8 3.1.217
Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Kalastustehon vaikutus saaliisiin eri alamitoilla punainen 37 cm, musta 42 cm, sininen 47 cm 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 14 B Lake Oulujärvi Fishing mortality rate, F 12 1 8 6 4 2,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4, C Lake Pääjärvi Fishing mortality rate, F 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Fishing mortality rate, F 9 D Lake Pielinen 8 7 6 5 4 3 2 1,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 35 E Lake Vanajavesi Fishing mortality rate, F 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 35 F Lake Vesijärvi Fishing mortality rate, F 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Fishing mortality rate, F Alamitta vaikuttaa maksimisaaliiseen vähän, mutta kalastustehon on oltava pieni Korkein saalis saavutetaan kun noin kolmasosa-puolet pyyntikoossa olevista kuhista kalastetaan vuodessa Voimakkaasti kalastetuissa järvissä (Höytiäinen, Vanaja) kalastusteho on noin 8 % vuodessa. Kun kalastusteho on kova ja alamitta pieni romahtaa saalis hyvin pieneksi (kuhakanta romahtaa) 9 3.1.217
Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Biomass yield (1 kg) Kalastustehon vaikutus eri ala- ja ylämitoilla punainen 37-57 cm, musta 42-62 cm, sininen 47-67 cm 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 14 B Lake Oulujärvi Fishing mortality rate, F 12 1 8 6 4 2,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4, C Lake Pääjärvi Fishing mortality rate, F 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Fishing mortality rate, F 9 D Lake Pielinen 8 7 6 5 4 3 2 1,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 35 E Lake Vanajavesi Fishing mortality rate, F 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 35 F Lake Vesijärvi Fishing mortality rate, F 3 25 2 15 1 5,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Fishing mortality rate, F Ala- ja ylämitan yhdistelmä pienentäisi hieman maksimisaalista Herkkyys saaliin ja kannan romahtamiselle kalastustehon noustessa suureksi pienenee Mikäli suurilla kaloilla on arvoa virkistyskalastuskohteina (pyydä ja päästä kalastus), voi saaliin arvo noustakin Ylämittaa hankala soveltaa verkkokalastuksessa Ylämitta vaikea asettaa nykyisen lain perusteella 1 3.1.217
Size at maturation, mm Size at maturation, mm Size at maturation, mm Size at maturation, mm Size at maturation, mm Size at maturation, mm Kalastuksen mahdollinen evolutiivinen vaikutus sukukypsyyskokoon. 42 cm alamitta musta viiva, sininen viiva 42 cm alamitta ja 62 cm ylämitta 6 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, 6 Fishing mortality rate, F 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, 6 Fishing mortality rate, F 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, Fishing mortality rate, F 6 D Lake Pielinen 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, 7 E Lake Fishing Vanajavesi mortality rate, F 6 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, 7 F Lake Fishing Vesijärvi mortality rate, F 6 5 4 3 2 1,,4,8 1,2 1,6 2, 2,4 2,8 3,2 3,6 4, Fishing mortality rate, F Mallin tulosten mukaan kalastustehon pitäisi olla hyvin pieni, jotta 42 cm alamitalla ei päädytä sukukypsyyskoon alenemiseen Ylämitalla vaikutusta vain Vesijärvellä, nopean kasvun vuoksi sitä sovellettaessa sukukypsyyskoko voisi alkaa kasvaa Vesijärven tulokset kuitenkin epärealistisia, malli olettaa nykyisen sukukypsyyskoon liian pieneksi ja laskee ylämitan vaikutuksen liian suureksi 11 3.1.217
Kuinka kuhan kestävä kalastus saavutetaan? Alamitta säädettävä kuhakannan kasvunopeuden ja sukukypsyyskoon mukaan Kalastustehoa pitää myös voida säädellä tarvittaessa Pyydysten käyttö, saaliskiintiöt Kuhakannat ja saaliit vaihtelevat vähintään 2-3 kertaisesti vuosien välillä, täytyy ottaa huomioon Varovaisuus tarpeen, vaikka kuhaa tuntuisi olevan runsaasti voi se käydä vähiin, kun pyynti lisääntyy holtittomasti Kuhakannan kokojakaumaa ja suurien emokalojen määrää kannattaa kasvattaa Turvaa lisääntymistä, monipuolistaa kuhan ravinnonkäyttöä ja pienentää riskiä kalastuksen kantaa kääpiöittävästä vaikutuksesta 12 3.1.217
Kiitos mielenkiinnosta