Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö

Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto

Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus... 5 3. Yksinasuminen... 7 4. Työllisyys... 12 5. Ikääntyneiden osuus... 14 6. Rakennusten ikä... 17 7. Koulutustaso (VKTM-indeksi)... 19 8. Päihteiden käyttö... 21 9. Pientalovaltaisuus... 23 10. Pienituloisuus... 25 11. Syrjäytyminen... 27 12. Johtopäätökset... 29 Lähteet... 30 Liite 1. Syrjäytymisen tunnusluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin... 36

3 Alkusanat ja johdanto Tämä julkaisu on osa Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanketta. Hanke on Palosuojelurahaston 100-prosenttisesti rahoittama ja sen päätoteuttajaorganisaationa on Suomen Palopäällystöliitto. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön pelastusosaston lisäksi pelastuslaitokset kaikista verrokkiryhmistä (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). Katsauksen tarkoituksena on herättää keskustelua paloturvallisuuden ja pelastuslaitosten toiminnan seurantaan käytetyistä mittareista. Katsaus on toinen sarjassaan ja täydentää aiempaa Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot -julkaisua (Häkkinen 2012). Tässä julkaisussa käytetyt mittarit ovat poimittavissa hankkeen nettisivuilta (www.paloturvallisuusseuranta.fi). Vertailun tarkoituksena ei ole asettaa pelastustoimen alueita vastakkain vaan tuottaa tietoa kunkin alueen ja verrokkiryhmän keskeisistä riskeistä. Vertailukohtina kullekin pelastustoimen alueelle on käytetty valtakunnallista vertailutasoa (pl. Ahvenanmaa), mediaanikuntaa sekä alueen omaa verrokkiryhmää. Pelastuslaitosten toimilla ei voida vaikuttaa toimintaympäristön tunnuslukuihin vaan ne ovat pääosin sosiaali-, terveys-, koulu- ja sivistystoimen tai työvoimapolitiikan alaa. Joihinkin tunnuslukuihin, kuten ikääntymiseen tai maaseutumaisuuteen ei ole tarkoituksenmukaista tai välttämättä edes inhimillisesti mahdollista vaikuttaa. Lisäksi toimintaympäristön mittareiden muutokset ovat hyvin hitaita, minkä vuoksi tarkastelussa ei ole käytetty kronologista vertailua. Toimintaympäristön mittarit on tarkoitettu pelastuslaitosten riskiprofiilin arviointiin ja riskien suuruuden arviointiin. Niillä voidaan myös jossain määrin ennustaa ja selittää aiheutuneiden vahinkojen taustalla olevia syitä ja kohdentaa pelastuslaitoksen toimenpiteitä alueen keskeisimpiin riskeihin. Kunta- ja riskiruutukohtainen tarkastelu auttaa kohdentamaan toimenpiteitä yhä paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin (Lausuntopyyntö työryhmän esityksestä toimintavalmiusohjeeksi). Helsingissä 5.4.2012 Sami Häkkinen

4 1. Miesten osuus Uusin tilasto miesten osuudesta on vuodelta 2010, jolloin miesten osuus oli Manner-Suomessa 49,08 prosenttia ja mediaanikunnassa 50,27 prosenttia. Taulukossa 1 on miesten osuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin, kuvassa 1 pelastustoimen alueittain. (Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010) Taulukko 1. 1 Miesten osuus alueittain Pelastustoimen alue Miehiä 2010 Asukasluku 2010 Miesten osuus Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Helsinki 276 361 588 549 47,0 96 93 97 Länsi-Uusimaa 211 819 428 639 49,4 101 98 102 Keski-Uusimaa 206 618 420 739 49,1 100 98 101 Itä-Uusimaa 46 593 94 382 49,4 101 98 101 Varsinais-Suomi 226 014 465 183 48,6 99 97 100 Kanta-Häme 85 360 174 555 48,9 100 97 100 Päijät-Häme 97 680 201 772 48,4 99 96 99 Kymenlaakso 89 734 182 382 49,2 100 98 100 Etelä-Karjala 66 266 133 703 49,6 101 99 100 Etelä-Savo 75 948 154 668 49,1 100 98 98 Keski-Suomi 135 187 273 637 49,4 101 98 99 Tampere 239 299 487 923 49,0 100 98 101 Satakunta 111 638 227 031 49,2 100 98 100 Etelä-Pohjanmaa 96 114 193 504 49,7 101 99 100 Pohjanmaa 73683 146743 50,2 102 100 101 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 49395 99524 49,6 101 99 100 Pohjois-Savo 122 304 247 943 49,3 101 98 99 Pohjois-Karjala 82 416 165 866 49,7 101 99 100 Jokilaaksot 63 254 124 216 50,9 104 101 102 Kainuu 41 064 82 073 50,0 102 100 100 Oulu-Koillismaa 135 691 270 749 50,1 102 100 101 Lappi 92 025 183 488 50,2 102 100 100 verrokkiryhmä 1 1 160 111 2 391 033 48,5 99 97 N/A verrokkiryhmä 2 431 005 880 122 49,0 100 97 N/A verrokkiryhmä 3 678 640 1 365 803 49,7 101 99 N/A verrokkiryhmä 4 354 707 710 311 49,9 102 99 N/A

5 mediaanikunta 50,3 102 N/A N/A Manner-Suomi 2 624 463 5 347 269 49,1 N/A 98 N/A Erot alueellisesti ovat suhteellisen pieniä. Kunnittain vaihteluväli miesten prosentuaalisessa osuudessa on suurempi (Miesten osuus; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 2). Helsingissä miesten osuus on poikkeuksellisen pieni verrattuna mihinkään muuhun pelastustoimen alueeseen. Myös Varsinais-Suomessa, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella ja Hämeessä on suhteellisesti vähän miehiä. (Kuva 1) Kuva 1. 1 Pelastustoimen alueet miesten osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Pohjois-Suomessa (Jokilaaksot, Kainuu, Oulu-Koillismaa ja Lappi) ja Pohjanmaan pelastustoimialueella miesten osuus on selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi. Keski-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa sekä Uudellamaalla miesten osuus on marginaalisesti valtakunnallista tasoa korkeampi. 2. Kuntaluokitus Tilastollinen kuntaluokitus jaottelee Suomen kunnat 1) kaupunkimaisiin, 2) taajaan asuttuihin ja 3) maaseutumaisiin kuntiin (Tilastollinen kuntaryhmitys). Taulukossa 2 on esitetty kuntien jakaantuminen määrällisesti kuntaluokkiin pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Kunta-

6 kohtainen listaus on koottu hankkeen nettisivuille (Tilastollinen kuntaryhmitys -taulukko; Tilastollinen kuntaryhmitys - kuntalista). Taulukko 2. 2 Vuoden 2012 kuntajaon mukaisten kuntien jakaantuminen tilastollisessa kuntaryhmityksessä pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Luokitusavain) Pelastustoimen alue Tilastollinen kuntaryhmitys 1 2 3 Kunnat yhteensä Helsinki 1 0 0 1 Länsi-Uusimaa 5 3 4 12 Keski-Uusimaa 6 1 1 8 Itä-Uusimaa 1 2 4 7 Varsinais-Suomi 4 9 15 28 Kanta-Häme 3 2 6 11 Päijät-Häme 3 3 5 11 Kymenlaakso 3 0 4 7 Etelä-Karjala 2 0 8 10 Etelä-Savo 2 2 13 17 Keski-Suomi 1 5 17 23 Tampere 7 7 8 22 Satakunta 3 6 12 21 Etelä-Pohjanmaa 1 5 13 19 Pohjanmaa 2 2 9 13 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 2 0 9 11 Pohjois-Savo 3 2 16 21 Pohjois-Karjala 1 4 9 14 Jokilaaksot 1 5 12 18 Kainuu 1 2 6 9 Oulu-Koillismaa 5 3 8 16 Lappi 3 2 16 21 verrokkiryhmä 1 23 20 28 71 verrokkiryhmä 2 13 13 31 57 verrokkiryhmä 3 16 17 80 113 verrokkiryhmä 4 8 15 56 79 Yhteensä 83 65 195 343 Keski-Suomessa yksi kunta 23:sta on kaupunkimainen ja 17 on maaseutumaisia, mikä tekee Keski-Suomesta kuntarakenteeltaan maaseutumaisimman. Etelä-Savossa luvut jakaantuvat 2 / 2 / 13, mikä tekee siitä toiseksi maaseutumaisimman pelastustoimen alueen. Seuraavaksi maaseutumaisimpia ovat Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Jokilaaksot ja Etelä-Karjala. (taulukko 2) Kaupunkimaisin alue on Helsinki ja seuraavaksi kaupunkimaisin Keski-Uusimaa. Länsi-Uusimaa, Tampereen aluepelastuslaitoksen alue, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Oulu-Koillismaa ovat järjestyksessä seuraavaksi kaupunkimaisimmat.

7 Kaupunkimaisuus vaikuttaa tilastollisesti paitsi riskien suuruuteen myös niiden luonteeseen (Häkkinen 2008, 42). Jos saatavilla on tietoa kuntien tai muiden pienempien alueiden taajamaasteesta, myös sillä voidaan arvioida toimintaympäristön suhteellista paloturvallisuutta. Pelastuslaitoksilla on myös käytössään asuinalueiden paloriskiaineisto, jonka perusteella riskienarviointia ja sen mukaista toiminnan suunnittelua voidaan suunnitella merkittävästi paremmin kuin mihin kaupunkimaisuuden perusteella pystytään (Pälviä 2012, 12; Tillander et al. 2011). 3. Yksinasuminen Yksinasumista pelastustoimen alueittain vaihtelee rakennustyypeittäin (taulukot 3a, 3b, 3c ja 3d). Erityisesti Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa yksin pientaloissa asuvien osuus on korkea (taulukko 3b). Yksin pientaloissa asuvien paloturvallisuus tulee olla niin turvallisuusviestinnän, asuinrakennusten valvonnan kuin rakenteellisen paloturvallisuudenkin keskiössä. Kaiken kaikkiaan Manner-Suomessa on 214 180 pientaloa, jotka ovat yhden hengen asuntokuntia. (Taulukko 3b) Helsingin yksinasumistilanne näyttää kaikkia asuinrakennuksia yhdessä tarkasteltaessa vertailutasoihin nähden huonolta (taulukko 3a), mutta rakennustyyppikohtaisessa tarkastelussa Helsingin tilanne on kaikissa rakennustyypeissä kaikilla vertailutasoilla hyvä (taulukot 3b, 3c ja 3d). Tilastoharha johtuu kerrostalovaltaisuudesta. Taulukko 3a. Yksinasuvien osuus kaikissa asuinrakennuksissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksinasuvavien Yksin asu- valtakunnalli- mediaani- verrokki- Kaikki osuus nen kunta ryhmä Manner-Suomi 5237021 1035403 19,8 N/A 110 N/A mediaanikunta N/A N/A 17,9 91 N/A N/A Helsinki 566040 149098 26,3 133 147 129 Länsi-Uusimaa 420229 65038 15,5 78 86 76 Keski-Uusimaa 412897 67597 16,4 83 91 80 Itä-Uusimaa 92825 14917 16,1 81 90 79 Varsinais-Suomi 454281 95852 21,1 107 118 104 Kanta-Häme 171380 33588 19,6 99 109 96 Päijät-Häme 198209 43515 22,0 111 123 108 Kymenlaakso 178762 39231 21,9 111 122 108 Etelä-Karjala 130793 28599 21,9 111 122 119 Etelä-Savo 151923 32788 21,6 109 120 110 Keski-Suomi 268963 53099 19,7 100 110 107 Tampere 478020 96749 20,2 102 113 99 Satakunta 222694 44728 20,1 102 112 99 Etelä-Pohjanmaa 190672 31200 16,4 83 91 89 Pohjanmaa 144490 24444 16,9 86 94 92 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 98064 14103 14,4 73 80 78

8 Pohjois-Savo 243003 49585 20,4 103 114 111 Pohjois-Karjala 162772 33984 20,9 106 117 106 Jokilaaksot 122460 19091 15,6 79 87 79 Kainuu 80871 16142 20,0 101 111 101 Oulu-Koillismaa 267589 46688 17,4 88 97 95 Lappi 180084 35367 19,6 99 110 100 verrokkiryhmä 1 2331467 474334 20,3 103 114 N/A verrokkiryhmä 2 863870 175979 20,4 103 114 N/A verrokkiryhmä 3 1343574 247718 18,4 93 103 N/A verrokkiryhmä 4 698110 137372 19,7 100 110 N/A Taulukko 3b. Yksinasuvien osuus erillisissä pientaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien Yksinasuvat valtakunnalli- mediaanikun- verrokkiryh- Kaikki osuus nen ta mä Manner-Suomi 2665882 214180 8,0 N/A 82 N/A mediaanikunta N/A N/A 9,8 122 N/A N/A Helsinki 64681 3905 6,0 75 61 89 Länsi-Uusimaa 195792 11818 6,0 75 61 89 Keski-Uusimaa 182377 9797 5,4 67 55 79 Itä-Uusimaa 63608 5376 8,5 105 86 94 Varsinais-Suomi 224868 18323 8,1 101 83 120 Kanta-Häme 100035 8128 8,1 101 83 91 Päijät-Häme 94874 7819 8,2 103 84 92 Kymenlaakso 102424 9760 9,5 119 97 106 Etelä-Karjala 77363 7928 10,2 128 104 129 Etelä-Savo 91288 9213 10,1 126 103 105 Keski-Suomi 146997 12284 8,4 104 85 105 Tampere 225808 16880 7,5 93 76 110 Satakunta 147331 14468 9,8 122 100 110 Etelä-Pohjanmaa 142016 12133 8,5 106 87 107 Pohjanmaa 91871 7378 8,0 100 82 101 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 71807 4851 6,8 84 69 85 Pohjois-Savo 132294 11216 8,5 106 86 107 Pohjois-Karjala 100042 10062 10,1 125 102 105 Jokilaaksot 95275 7858 8,2 103 84 86 Kainuu 50486 4710 9,3 116 95 97 Oulu-Koillismaa 148750 8717 5,9 73 60 74 Lappi 115895 11556 10,0 124 101 104 verrokkiryhmä 1 893526 60723 6,8 85 69 N/A verrokkiryhmä 2 508272 45551 9,0 112 91 N/A verrokkiryhmä 3 811098 64507 8,0 99 81 N/A verrokkiryhmä 4 452986 43399 9,6 119 97 N/A

9 Taulukko 3c. Yksinasuvien osuus rivi- ja ketjutaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien mediaanikunta Kaikki Yksinasuvat osuus valtakunnallinen verrokkiryhmä Manner-Suomi 698637 147905 21,2 N/A 55 N/A mediaanikunta N/A N/A 38,2 180 N/A N/A Helsinki 46522 3134 6,7 32 18 50 Länsi-Uusimaa 72261 7943 11,0 52 29 81 Keski-Uusimaa 67430 6914 10,3 48 27 76 Itä-Uusimaa 8637 2048 23,7 112 62 95 Varsinais-Suomi 68350 13959 20,4 96 54 151 Kanta-Häme 22050 5218 23,7 112 62 95 Päijät-Häme 22104 4275 19,3 91 51 77 Kymenlaakso 23141 5909 25,5 121 67 102 Etelä-Karjala 13414 3662 27,3 129 72 104 Etelä-Savo 21462 7038 32,8 155 86 99 Keski-Suomi 39265 9827 25,0 118 66 96 Tampere 66573 11613 17,4 82 46 129 Satakunta 24930 7758 31,1 147 82 125 Etelä-Pohjanmaa 26992 9881 36,6 173 96 140 Pohjanmaa 13892 3299 23,7 112 62 91 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 8758 2436 27,8 131 73 106 Pohjois-Savo 36289 9757 26,9 127 70 103 Pohjois-Karjala 25024 8712 34,8 164 91 105 Jokilaaksot 15550 6158 39,6 187 104 119 Kainuu 11970 3569 29,8 141 78 90 Oulu-Koillismaa 41935 8420 20,1 95 53 77 Lappi 22088 6375 28,9 136 76 87 verrokkiryhmä 1 321136 43563 13,6 64 36 N/A verrokkiryhmä 2 100862 25208 25,0 118 66 N/A verrokkiryhmä 3 180545 47282 26,2 124 69 N/A verrokkiryhmä 4 96094 31852 33,1 157 87 N/A Taulukko 3d. Yksinasuvien osuus asuinkerrostaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien mediaanikunta Kaikki Yksinasuvat osuus valtakunnallinen verrokkiryhmä Manner-Suomi 1784572 643719 36,1 N/A 82 N/A mediaanikunta N/A N/A 44,1 122 N/A N/A Helsinki 448361 139770 31,2 86 71 94 Länsi-Uusimaa 146802 43832 29,9 83 68 90 Keski-Uusimaa 160031 49968 31,2 87 71 94 Itä-Uusimaa 18999 7053 37,1 103 84 89 Varsinais-Suomi 153511 61067 39,8 110 90 120

10 Kanta-Häme 46129 19230 41,7 116 94 100 Päijät-Häme 77938 30233 38,8 108 88 93 Kymenlaakso 50225 22482 44,8 124 101 107 Etelä-Karjala 38097 16354 42,9 119 97 110 Etelä-Savo 36076 15504 43,0 119 97 101 Keski-Suomi 78189 29641 37,9 105 86 97 Tampere 176623 65039 36,8 102 83 111 Satakunta 45969 20859 45,4 126 103 109 Etelä-Pohjanmaa 17468 7846 44,9 125 102 115 Pohjanmaa 35277 12629 35,8 99 81 92 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 15013 6044 40,3 112 91 103 Pohjois-Savo 70118 27133 38,7 107 88 99 Pohjois-Karjala 34288 14009 40,9 113 93 96 Jokilaaksot 9288 4334 46,7 129 106 110 Kainuu 16366 6993 42,7 118 97 101 Oulu-Koillismaa 73119 28334 38,8 107 88 99 Lappi 36685 15365 41,9 116 95 99 verrokkiryhmä 1 1085328 359676 33,1 92 75 N/A verrokkiryhmä 2 239260 99857 41,7 116 95 N/A verrokkiryhmä 3 327281 127981 39,1 108 89 N/A verrokkiryhmä 4 132703 56205 42,4 117 96 N/A Yksinasuvia rivitaloasujia on määrällisesti 147 905, ja suhteellisena osuutena tämä on yli viidennes kaikista rivi- ja ketjutaloissa asuvista henkilöistä. Kerrostaloissa yksinasuvien osuus on yli kolmannes, mutta kerrostaloissa ei ole paloturvallisuuden ja yksinasumisen välistä tilastollista yhteyttä (Häkkinen 2008, 43). Kuntakohtainen yksinasumisen tarkastelu on hankkeen nettisivuilla (Yksinasuminen). Alueellista jakoa on havainnollistettu taulukoiden 3a, 3b, 3c ja 3d lisäksi kuvissa 2, 3 ja 4.

11 Kuva 2. 2 Pelastustoimen alueet erillisten pientalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuva 3. Pelastustoimen alueet rivi- ja ketjutalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

12 Kuva 4. Pelastustoimen alueet kerrostalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 4. Työllisyys Työllisyyden mittarissa käytetään uusinta, vuoden 2010 ennakkotilastoa. Työllisiä oli vuonna 2008 Manner-Suomessa 2 309 946 (Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan) ja työikäisiä eli 15-64 -vuotiaita 3 525 032 (Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain). Näin laskien työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2010 65,5 %. Taulukossa 4 on koottu työllisyysluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Taulukko 4. Työllisyys 2010 Työlliset 2010 15-64-v. väestö 2010 Työllisten osuus mediaanikunta valtakunnallinen verrokkiryhmä Koko maa 2323580 3546558 65,5 N/A 97 N/A Manner-Suomi 2309946 3528278 65,5 N/A 97 N/A mediaanikunta N/A N/A 63,2 104 N/A N/A Helsinki 290383 420781 69,0 95 92 99 Länsi-Uusimaa 205122 288274 71,2 92 89 96 Keski-Uusimaa 205292 287297 71,5 92 88 96 Itä-Uusimaa 43035 61412 70,1 93 90 92 Varsinais-Suomi 201710 305570 66,0 99 96 104 Kanta-Häme 75260 112302 67,0 98 94 96 Päijät-Häme 82338 130814 62,9 104 100 103

13 Kymenlaakso 72274 116920 61,8 106 102 105 Etelä-Karjala 52872 85917 61,5 106 103 103 Etelä-Savo 59925 96997 61,8 106 102 97 Keski-Suomi 110685 178422 62,0 106 102 102 Tampere 209105 322957 64,7 101 98 106 Satakunta 92870 144338 64,3 102 98 100 Etelä-Pohjanmaa 80068 122117 65,6 100 96 97 Pohjanmaa 66266 93934 70,5 93 90 90 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 41432 62488 66,3 99 95 96 Pohjois-Savo 98464 160904 61,2 107 103 104 Pohjois-Karjala 63044 107898 58,4 112 108 102 Jokilaaksot 47382 76987 61,5 106 103 97 Kainuu 30639 52494 58,4 112 108 102 Oulu-Koillismaa 110986 179136 62,0 106 102 103 Lappi 70794 120319 58,8 111 107 102 verrokkiryhmä 1 1111612 1624879 68,4 96 92 N/A verrokkiryhmä 2 365777 565786 64,6 101 98 N/A verrokkiryhmä 3 560773 882918 63,5 103 100 N/A verrokkiryhmä 4 271784 454695 59,8 110 106 N/A Kuva 5. Pelastustoimen alueet työllisyyden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Taulukon 4 ja kuvan 5 perusteella alueelliset erot työllisyydessä ovat suuria. Keski- Uudellamaalla työllisyys oli 71,5 % ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa vain 58,4 %. Luvut

14 eivät huomioi heikkenevää huoltosuhdetta ja ikääntyneiden kasvavaa osuutta, joiden vaikutukset ovat nopeimmat ja suurimmat juuri niillä alueilla, joilla myös työllisyys on muuta maata heikompi. Jako parempi- ja heikompiosaisiin pelastustoimen alueisiin on myös selkeä: verrokkiryhmän 1 pelastuslaitosten työllisyysaste oli 68,4 % ja verrokkiryhmässä 4 se oli 59,8 %. Työllisyysaste oli valtakunnallista tasoa parempi Uudellamaalla, Pohjanmaalla sekä Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Vastaavasti yhdelläkään Itä- tai Pohjois-Suomen alueella se ei ollut yli valtakunnallisen tason. Kuntakohtainen tilasto on koottu hankkeen nettisivulle, koska sitä ei voi laajuutensa vuoksi sisällyttää tähän julkaisuun (Työllisyys; Työllisyys - kuntalista). 5. Ikääntyneiden osuus Ikääntymistä on tarkoituksenmukaista tarkastella usealla eri mittarilla. Tämän hankkeen mittaristossa on käytetty tunnuslukuina 55, 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden osuutta. Taulukkoon 5 on koottu eri-ikäisten osuudet ja koostettu niistä indeksiluku kuvaamaan ikääntymistä pelastustoimen alueilla ja verrokkiryhmissä. Kuvissa 6, 7, 8 ja 9 on havainnollistettu 55-, 65-, 75- ja 85- vuotiaiden osuutta pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin eri vertailutasoihin nähden. Taulukko 5. 5 Eri-ikäisten väestöllinen osuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin Alue 55 v täyttäneiden osuus 65 v täyttäneiden osuus 75 v täyttäneiden osuus 85 v täyttäneiden osuus valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Manner-Suomi 32,1 17,5 8,1 2,1 N/A 80 N/A mediaanikunta 38,3 21,5 10,5 2,8 125 N/A N/A Helsinki 27,7 15,0 6,8 2,0 87 69 100 Länsi-Uusimaa 26,4 13,3 5,4 1,3 72 58 82 Keski-Uusimaa 26,2 12,7 4,9 1,1 66 53 75 Itä-Uusimaa 31,5 16,7 7,5 2,0 95 76 84 Varsinais-Suomi 33,3 18,5 8,8 2,4 108 86 124 Kanta-Häme 34,2 19,0 9,0 2,5 111 89 97 Päijät-Häme 36,0 19,7 8,8 2,2 110 88 96 Kymenlaakso 37,7 21,2 10,0 2,6 121 97 106 Etelä-Karjala 37,9 21,5 10,3 2,6 123 98 117 Etelä-Savo 40,7 23,4 11,3 2,9 134 107 116 Keski-Suomi 32,9 18,2 8,5 2,2 104 83 99 Tampere 31,5 17,5 8,2 2,2 100 80 115 Satakunta 37,4 21,1 10,0 2,7 122 97 107 Etelä-Pohjanmaa 35,1 19,7 10,0 2,8 119 95 113 Pohjanmaa 33,1 19,0 9,5 2,9 117 93 111 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 32,9 18,4 8,9 2,5 108 86 103 Pohjois-Savo 35,4 19,6 9,6 2,4 114 91 108 Pohjois-Karjala 36,6 20,0 9,5 2,3 114 91 99

15 Jokilaaksot 33,1 17,9 8,6 2,3 105 84 91 Kainuu 38,3 21,2 10,3 2,3 119 95 103 Oulu-Koillismaa 25,3 13,2 5,9 1,4 73 59 70 Lappi 35,3 18,9 8,8 2,0 106 85 92 verrokkiryhmä 1 29,1 15,5 6,9 1,8 87 70 N/A verrokkiryhmä 2 35,9 19,9 9,3 2,4 114 91 N/A verrokkiryhmä 3 32,7 18,1 8,7 2,3 105 84 N/A verrokkiryhmä 4 36,7 20,2 9,7 2,4 115 92 N/A Uudellamaalla ja Oulu-Koillismaalla ikääntyneiden osuus on valtakunnallista tasoa alhaisempi kaikilla mittareilla. Mittareiden välillä on pientä vaihtelua. Esimerkiksi Lapissa ikääntyneitä on valtakunnalliseen tasoon nähden paljon 85 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta. Vastaavasti Tampereella 55 ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on valtakunnallista tasoa pienempi, mutta 75 ja 85 vuotta täyttäneitä on valtakunnallista tasoa enemmän. Kuva 6. 6 Pelastustoimen alueet 55-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

16 Kuva 7. Pelastustoimen alueet 65-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuva 8. Pelastustoimen alueet 75-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

17 Kuva 9. Pelastustoimen alueet 85-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 55 vuotta täyttäneitä on noin kolmannes väestöstä ja 65 vuotta täyttäneitäkin lähes neljännes. 85-vuotiaita tai vanhempia on enää vain 2,1 prosenttia, mutta väestöennusteen mukaan suhteellinen osuus kasvaa tasaisesti ja on vuonna 2030 jo kaksinkertainen ja vuonna 2004 kolminkertainen. Ikääntyminen on voimakkainta Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja - Savossa sekä Kainuussa. (Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan) Kuntakohtaisia tietoja on saatavilla hankkeen nettisivuilla (55 ja 65 v. täyttäneet; 75 ja 85 v. täyttäneet; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 3; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 4). Ikääntyneissä yksin pientaloissa asuvat henkilöt ovat erityisriskiryhmää. 6. Rakennusten ikä Suomen rakennuskannan iän uusin tilasto on vuoden 2010 lopusta (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan). Taulukoiden koosta johtuen ne on koottu hankkeen verkkosivuille eikä niitä esitetä osana tätä katsausta (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - kerrosneliöt; Rakennusten ikä - mediaanikunta; Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet; Rakennusten ikä - valtakunnallinen; Rakennusten ikä - verrokkiryhmä). Vanhoja, ennen vuotta 1960 rakennettuja rakennuksia on paljon suhteessa valtakunnalliseen tasoon erityisesti Helsingissä, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaan pelastustoimen alueella on valtakunnallista tasoa enemmän vanhoja rakennuksia. Suhteellisesti vähiten vanhoja rakennuksia on Keski- ja Länsi-Uudellamaalla,

18 Oulu-Koillismaalla, Lapissa ja Jokilaaksoissa. Itsestään selvästi vuosina 1960-2010 rakennettuja, tilastojen perusteella paloturvallisempia rakennuksia oli kerrosneliöillä mitaten eniten niillä alueilla, joilla vanhoja oli vähiten. (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - valtakunnallinen) Valtakunnallisesti rakennuskannasta 20 % on rakennettu ennen vuotta 1960 ja 78 % sen jälkeen. Kaksi prosenttia rakennuksista on iältään tuntemattomia. (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet) Kuvissa 10 ja 11 on esitetty vanhojen ja uusien rakennusten suhteelliset osuudet verrattuna valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon. Uusien rakennusten osalta kuvassa ovat tummalla ne alueet, joilla uusien rakennusten osuus on pieni, ja vastaavasti vaalealla ne pelastustoimen alueet, joilla uusien rakennusten osuus on suhteessa suuri. Kuva 10. Pelastustoimen alueet ennen vuotta 1960 rakennettujen rakennusten kerrosneliöiden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

19 Kuva 11. Pelastustoimen alueet vuosina 1960-2010 rakennettujen rakennusten kerrosneliöiden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 7. Koulutustaso (VKTM-indeksi) Väestön koulutusrakennetta voidaan seurata monilla eriasteisen koulutuksen suorittaneen väestön osuuden tunnusluvuilla. VKTM-indeksillä tarkoitetaan perusasteen jälkeen suoritettuja opintoja vuosissa siten, että VKTM-luku 100 tarkoittaa yhtä vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta. Taulukossa 6 ja kuvassa 12 on esitetty koulutustaso pelastustoimen alueittain. Taulukko 6. 6 Koulutustaso pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö) Verrokkiryhmä Pelastustoimen alue Koulutustaso Valta- Medi- Alue (VKTMindeksikunnallineaanikunta Verrokkiryhmä Koko maa 332 100 80 N/A Manner-Suomi 332 N/A 80 N/A mediaanikunta 265 126 N/A N/A 1 1 Helsinki 404 82 65 90 1 2 Länsi-Uusimaa 404 82 66 90 1 3 Keski-Uusimaa 338 98 78 108 2 4 Itä-Uusimaa 316 105 84 94 1 5 Varsinais-Suomi 327 102 81 111 2 6 Kanta-Häme 308 108 86 97

20 2 7 Päijät-Häme 296 112 89 101 2 8 Kymenlaakso 292 114 91 102 3 9 Etelä-Karjala 296 112 89 108 4 10 Etelä-Savo 285 116 93 102 3 11 Keski-Suomi 325 102 81 98 1 12 Tampere 342 97 77 107 2 13 Satakunta 289 115 92 103 3 14 Etelä-Pohjanmaa 287 116 92 111 3 15 Pohjanmaa 322 103 82 99 3 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 16 290 114 91 110 3 17 Pohjois-Savo 311 107 85 103 4 18 Pohjois-Karjala 303 110 87 96 4 19 Jokilaaksot 272 122 97 107 4 20 Kainuu 288 115 92 101 3 21 Oulu-Koillismaa 366 91 72 87 4 22 Lappi 300 111 88 97 1 verrokkiryhmä 1 365 91 73 N/A 2 verrokkiryhmä 2 298 112 89 N/A 3 verrokkiryhmä 3 320 104 83 N/A 4 verrokkiryhmä 4 291 114 91 N/A Kuva 12. Pelastustoimen alueet koulutustason mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

21 Helsingissä, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Oulu-Koillismaalla koulutustaso on valtakunnallista tasoa korkeampi. Näillä alueilla on suuria yliopistokaupunkeja, mikä selittänee tulosta. Vastaavasti matalin koulutustaso on Jokilaaksoissa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella. (Taulukko 6) Mediaanikunnassa koulutustaso on matalampi kuin millään pelastustoimen alueella ja huomattavasti alle valtakunnallisen keskiarvon. Keskimääräistä kouluttautuneempi väestö on toisin sanoen keskittynyt kaupunkeihin ja väestömäärältään suuriin kuntiin. (Taulukko 6 ja kuva 12) Taulukko kuntakohtaisesta koulutustasosta on saatavilla hankkeen nettisivuilla (Koulutus; Koulutus kunnittain 2010) 8. Päihteiden käyttö Päihteiden käytön mittarissa on huomioitu useita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käyttämiä tunnuslukuja, jotta mittari kuvastaisi toimintaympäristön tilaa mahdollisimman rehellisesti. Mittarin laskentaperusteita on avattu toimintaympäristön tunnuslukujen manuaalissa (Häkkinen 2011, 12-13). Osamittarina käytetystä tunnusluvusta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta on 14 kunnan osalta käytettävissä uusimpana tietona vuoden 2009 tilasto. Merikarvian osalta vuoden 2008 tilasto on uusin ja seitsemästä kunnasta tieto puuttuu. Noiden seitsemän kunnan osalta mittariluku on muodostettu ainoastaan perustuen kolmeen muuhun päihteiden käytön tunnuslukuun, joita ovat: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Niiden kuntien osalta, joissa tieto vuodeosastoilla hoidetuista potilaista on muuta maata vanhempaa, virhettä on pidetty riittävän pienenä ja ne on huomioitu mittarissa normaalisti. Taulukossa 7 on esitetty päihdetunnusluvut ja niiden pohjalta lasketut indeksiluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Kuvassa 13 on esitetty tilanne pelastustoimen alueittain kartalla.

22 Taulukko 7. 7 Päihdetunnusluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Alkoholijuomien myynti asukasta kohti; Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat; Päihdehuollon nettokustannukset; Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id: 1278) Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Manner-Suomi 8,1 3,2 29,5 3,6 N/A 181 N/A mediaanikunta 7,0 1,4 10,2 3,9 69 N/A N/A Helsinki 9,3 4,7 53,9 2,5 129 265 113 Länsi-Uusimaa 6,9 3,3 38,2 2,5 97 194 87 Keski-Uusimaa 7,7 2,6 35,7 2,9 95 180 86 Itä-Uusimaa 7,3 1,7 28,5 2,5 78 142 80 Varsinais-Suomi 8,1 2,3 32,8 4,0 99 176 93 Kanta-Häme 8,4 2,6 22,5 3,1 87 151 88 Päijät-Häme 8,8 4,1 26,1 3,9 109 193 110 Kymenlaakso 8,5 4,6 35,1 3,2 114 218 117 Etelä-Karjala 9,1 4,0 34,6 3,4 113 211 132 Etelä-Savo 9,5 2,3 23,0 3,8 94 157 115 Keski-Suomi 8,1 2,1 22,4 4,2 90 149 101 Tampere 8,0 5,8 35,9 3,6 126 242 114 Satakunta 8,3 2,4 18,0 4,9 94 148 94 Etelä- Pohjanmaa 6,7 3,1 13,0 3,1 77 130 86 Pohjanmaa 5,9 3,1 23,4 2,2 77 147 91 Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaari 6,5 1,4 12,1 3,6 66 100 72 Pohjois-Savo 8,6 3,1 16,3 5,7 105 162 114 Pohjois-Karjala 7,7 2,4 22,0 5,2 98 158 117 Jokilaaksot 6,7 1,6 15,7 4,3 77 119 89 Kainuu 8,8 0,0 0,5 4,3 58 61 51 Oulu-Koillismaa 7,7 2,2 22,3 3,4 83 142 95 Lappi 10,9 1,9 13,8 4,5 92 135 102 verrokkiryhmä 1 8,1 3,8 40,1 3,1 111 215 N/A verrokkiryhmä 2 8,4 3,2 25,4 3,7 98 173 N/A verrokkiryhmä 3 7,6 2,7 20,5 3,8 89 150 N/A verrokkiryhmä 4 8,9 1,8 16,5 4,5 87 134 N/A

23 Kuva 13. Pelastustoimen alueet päihteiden käytön mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Suurista kaupungeista Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Kotkassa ja erityisesti Tampereella on valtakunnalliseen tasoon nähden korkeat päihdetunnusluvut (indeksiluku > 120). Myös Vantaalla, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Porissa ja Salossa päihteiden käyttö ja lieveilmiöt ovat suurempia kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Espoossa, Jyväskylässä, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Porvoossa päästään sen sijaan alle valtakunnallisen tason. Kuntakohtaiset tiedot ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla (Päihteiden käyttö kunnittain 2010; Päihteiden käyttö kunnittain 2010 - kuntalista). Pelastustoimen alueista vähiten päihteiden käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia on Pohjanmaan alueilla (Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Jokilaaksot, Oulu- Koillismaa) sekä Kainuussa, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Korkeimmat mittarin arvot ovat Helsingissä, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella, Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa. (Taulukko 7) 9. Pientalovaltaisuus Pientaloissa tulipaloriskit ovat asukasmäärän suhteutettuna korkeammat. Lisäksi riskit ovat erilaiset, mikä tulee huomioida onnettomuuksien ehkäisytyössä. Taulukossa 8 ja kuvassa 14 on esitetty pientalovaltaisuus pelastustoimen alueittain. Hankkeen nettisivuilla on esitetty pientalovaltaisuuteen liittyvät luvut pelastustoimen alueittain (Pientalovaltaisuus kunnittain; Pientalovaltaisuus kunnittain - kuntalista).

24 Taulukko 8. 8 Pientalovaltaisuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Alue Erillinen pientalo Asuntoväestö asuinrakennustyypeittäin Suhteellinen osuus (%) Kaikki talotyypit Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Koko maa 5 264 580 2 685 984 51,0 100 66 N/A Manner-Suomi 5 237 021 2 665 882 50,9 N/A 66 N/A mediaanikunta N/A N/A 77,6 152 N/A N/A Helsinki 566040 64681 11,4 22 15 30 Länsi-Uusimaa 420229 195792 46,6 92 60 122 Keski-Uusimaa 412897 182377 44,2 87 57 115 Itä-Uusimaa 92825 63608 68,5 135 88 116 Varsinais-Suomi 454281 224868 49,5 97 64 129 Kanta-Häme 171380 100035 58,4 115 75 99 Päijät-Häme 198209 94874 47,9 94 62 81 Kymenlaakso 178762 102424 57,3 113 74 97 Etelä-Karjala 130793 77363 59,1 116 76 98 Etelä-Savo 151923 91288 60,1 118 77 93 Keski-Suomi 268963 146997 54,7 107 70 91 Tampere 478020 225808 47,2 93 61 123 Satakunta 222694 147331 66,2 130 85 112 Etelä-Pohjanmaa 190672 142016 74,5 146 96 123 Pohjanmaa 144490 91871 63,6 125 82 105 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 98064 71807 73,2 144 94 121 Pohjois-Savo 243003 132294 54,4 107 70 90 Pohjois-Karjala 162772 100042 61,5 121 79 95 Jokilaaksot 122460 95275 77,8 153 100 120 Kainuu 80871 50486 62,4 123 80 96 Oulu-Koillismaa 267589 148750 55,6 109 72 92 Lappi 180 084 115 895 64,4 126 83 99 verrokkiryhmä 1 2331467 893526 38,3 75 49 N/A verrokkiryhmä 2 863870 508272 58,8 116 76 N/A verrokkiryhmä 3 1343574 811098 60,4 119 78 N/A verrokkiryhmä 4 698 110 452 986 64,9 127 84 N/A

25 Kuva 14. Pelastustoimen alueet pientalovaltaisuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Pientalojen osuus Manner-Suomessa on 50,9 % eli noin puolet mannersuomalaisista asuu pientaloissa. Mediaanikunnassa osuus on kuitenkin 77,6 %, mikä tarkoittaa sitä, että kerrostalosekä rivi- ja ketjutaloasuminen on keskittynyt suurempiin kuntiin ja kaupunkeihin. (Taulukko 8) Jokilaaksoissa on suhteessa enemmän pientaloasujia kuin millään muulla pelastustoimen alueella. Seuraavaksi eniten pientaloasujia on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella. Myös Itä-Uudellamaalla osuus on lähes 70 %. Suhteessa vähiten pientaloasujia on Helsingissä (11,4 %) ja muilla verrokkiryhmän 1 alueilla. Myös Päijät-Hämeessä pientaloasujien osuus on alle 50 %. (Taulukko 8) 10. Pienituloisuus Pienituloisuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitämä tilasto, jossa on kunnittain esitetty pienituloisuusaste eli niiden henkilöiden osuus, joiden ansiot ovat alle 60 % mediaaniansioista (Kunnan yleinen pienituloisuusaste (id: 2099). Metadata). Taulukossa 9 on esitetty pienituloisuusaste pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin.

26 Taulukko 9. 9 Pienituloisuusaste pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Kunnan yleinen pienituloisuusaste (id: 3099). Haku) Kunnan yleinen pienituloisuusaste väestö valtakunnallinekuntryhmä mediaani- verrokki- Alue (id:3099) (2009) (2010) Manner-Suomi 14,8 5 347 269 N/A 89 N/A mediaanikunta 16,7 N/A 113 N/A N/A Helsinki 14,0 588 549 94 84 109 Länsi-Uusimaa 9,5 428 639 64 57 74 Keski-Uusimaa 9,8 420 739 66 59 76 Itä-Uusimaa 10,9 94 382 74 66 73 Varsinais-Suomi 14,9 465 183 101 89 116 Kanta-Häme 13,4 174 555 90 80 89 Päijät-Häme 16,9 201 772 114 101 112 Kymenlaakso 15,7 182 382 106 94 104 Etelä-Karjala 16,3 133 703 110 98 102 Etelä-Savo 18,1 154 668 122 108 96 Keski-Suomi 17,7 273 637 119 106 110 Tampere 15,2 487 923 103 91 118 Satakunta 15,8 227 031 107 95 105 Etelä-Pohjanmaa 15,3 193 504 103 92 95 Pohjanmaa 12,3 146 743 83 73 76 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 13,3 99 524 90 80 83 Pohjois-Savo 17,7 247 943 119 106 110 Pohjois-Karjala 21,4 165 866 144 128 114 Jokilaaksot 17,8 124 216 120 107 95 Kainuu 18,1 82 073 122 108 96 Oulu-Koillismaa 16,3 270 749 110 98 102 Lappi 17,9 183 488 121 107 95 verrokkiryhmä 1 12,9 2 391 033 87 77 N/A verrokkiryhmä 2 15,0 880 122 101 90 N/A verrokkiryhmä 3 16,1 1 365 803 108 96 N/A verrokkiryhmä 4 18,8 710 311 126 112 N/A Pienituloisia on Suomessa 14,8 %. Suhteessa eniten pienituloisia on Pohjois-Karjalassa, missä pienituloisuusaste on 21,4 %. Myös Etelä-Savossa, Kainuussa, Lapissa ja Jokilaaksoissa on korkea pienituloisuusaste. Matalin pienituloisuusaste on Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla sekä Pohjanmaan pelastustoimen alueella. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella, Kanta-Hämeessä ja Helsingissä on valtakunnallista tasoa matalampi pienituloisuusaste. (Taulukko 9 ja kuva 15)

27 Kuva 15. Pelastustoimen alueet pienituloisuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuntakohtainen tarkastelu on koottu hankkeen nettisivuille (Pienituloisuus kunnittain; Pienituloisuus kunnittain - kuntalista). Taulukoiden suuruudesta johtuen niitä ei voida esittää osana tätä katsausta. 11. Syrjäytyminen Syrjäytymisen mittaamisessa on hyödynnetty sosiaali- ja terveystoimen KASTE-indikaattoreita (Häkkinen 2011, 15-18). Kuntakohtaiset tiedot on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet-palvelusta ja ne on yhdistetty väestötietojen kautta pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Alkoholijuomien myynti; Asunnottomat yksinäiset; Kodin ulkopuolelle sijoitetut; Koulutuksen ulkopuolelle jääneet; Lasten pienituloisuusaste; Pitkäaikaistyöttömät; Säännöllisen kotihoidon piirissä; Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet; Tupakoi päivittäin; Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat; Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan; Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan). Niillä kunnilla, joilta yksittäisissä mittareissa ovat puuttuneet tiedot, syrjäytymisen tunnusluku on muodostettu saatavilla olevien tietojen pohjalta. Liitteessä 1 on syrjäytymisen tunnuslukuja ja niiden pohjalta laskettuja vertailukohtasuhteutettuja indeksilukuja pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Pelastustoimen alueista korkeimmat syrjäytymisen tunnusluvut ovat Helsingillä, jolla seitsemän kymmenestä syrjäytymistunnusluvusta ovat valtakunnallista tasoa korkeammalla tasolla. Helsingissä on erityisen paljon

28 asunnottomia yksinäisiä, kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Muita pelastustoimen alueita, joilla syrjäytyminen on vertailutasoihin nähden korkealla tasolla, ovat Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Keski-Uusimaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Syrjäytymistilanne on vertailutasoihin nähden hyvä Pohjois-Suomessa, koko Pohjanmaan alueella sekä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. (Liite 1 ja kuva 16) Kuntakohtainen tarkastelu on koottu hankkeen nettisivuille (Syrjäytymisen mittari - kuntalista; Syrjäytymisen mittari - viimeistelty) Kuva 16. Pelastustoimen alueet syrjäytymisen mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Yksittäisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa huostaan otettuja lapsia oli suhteessa eniten Helsingissä, koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli eniten Keski-Uudellamaalla ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita nuoria Keski-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys oli vakavin ongelma Päijät- Hämeessä ja Pirkanmaalla, asunnottomia yksinäisiä oli selkeästi eniten Helsingissä ja Keski- Uudellamaalla ja alkoholijuomien myynti oli runsainta Lapissa ja Etelä-Savossa. (Liite 1) Etelä-Karjalan ja Itä-Uudenmaan yläasteilla tupakoidaan eniten ja lasten pienituloisuus on yleisintä Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksoissa, Lapissa ja Kainuussa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia vanhuksia on eniten Jokilaaksoissa ja Etelä-Savossa, mikä voi olla seurausta myös hyvästä palvelutarjonnasta eikä välttämättä vanhusten huonosta toimintakyvystä. Laitoshoidossa olevia vanhuksia oli eniten Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa. (Liite 1)

29 12. Johtopäätökset Paloturvallisuustilanne on karkeasti arvioiden monien yhteiskunnallisten tunnuslukujen perusteella paras Uudellamaalla ja muissa kasvukeskuksissa. Näillä pelastustoimen alueilla on lähtökohtaisesti: + pienempi osuus miehiä, + kaupunkimaisempi toimintaympäristö, + korkeampi työllisyys, + suhteellisesti vähemmän ikääntyneitä ja parempi huoltosuhde, + korkeampi koulutustaso, + suhteellisesti vähemmän pientaloja ja + suhteellisesti vähemmän pienituloisia. Lisäksi syrjäytymisen mittareista pienituloisuuteen ja työttömyyteen liittyvillä mittareilla verrokkiryhmän 1 väestömäärällisesti kasvavat pelastustoimen alueet pärjäävät hyvin. Sen sijaan muilla syrjäytymisen ja erityisesti päihteiden käytön mittareilla tarkastellen tilanne on suurissa kaupungeissa haasteellinen. Manner-Suomen asunnottomista yli 40 % on Helsingissä, mikä tekee asunnottomuudesta helsinkiläisen syrjäytymisen erityispiirteen. Samoin lasten huostaanottoja oli Helsingissä enemmän kuin millään muulla pelastustoimen alueella. Pohjanmaalla sijaitsevilla pelastustoimen alueilla (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alue, Jokilaaksot, Oulu-Koillismaa) päihteiden käyttö ja siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat olivat huomattavan vähäisiä verrattuna muuhun Suomeen. Kainuussa oli yksittäisistä pelastustoimen alueista pienimmät päihteiden käytön mittarin arvot. Rakennusten ikää tarkasteltaessa Kokkola-Iisalmi-linjan pohjoispuolella tilanne on parempi kuin etelässä: uudempia rakennuksia on suhteellisesti paljon ja vanhoja rakennuksia suhteellisesti vähän. Myös Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on rakennuskannan iän perusteella hyvä rakenteellisen paloturvallisuuden tilanne. Karrikoiden yleistäen Uudellamaalla ja muissa väestökeskittymissä paloturvallisuuden kannalta keskeiset sosio-ekonomiset riskit liittyvät syrjäytymiseen ja päihteisiin. Päihteiden käyttö yhdistettynä yksin asumiseen, joka on yleisintä kerrostaloissa, on toisaalta sosiaalinen riskitekijä. Yksi tehokas keino tämän kohderyhmän tavoittamiseen on yhteistyö suurten vuokra-asunnon tarjoajien kanssa (Häkkinen 2010, 34; Pälviä 2012, 11-14). Maaseutumaisilla pelastustoimen alueilla suurimmat riskit liittyvät yleisesti yksin pientaloissa asuviin ikääntyneisiin. Myös matalasti koulutetut työttömät ja ovat maaseutumaisten pelastustoimen alueiden riskiryhmiä.

30 Lähteet 55 ja 65 v. täyttäneet -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: http://paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen.xlsx. Viitattu 5.3.2012. 75 ja 85 v. täyttäneet -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: http://paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen.xlsx. Viitattu 5.3.2012. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, lirtaa. id: 714. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=714. Viitattu 12.3.2012. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta. id: 2618. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=2618. Viitattu 13.3.2012. Asuntokunnat ja asuntoväestö asuntokunnan koon, huoneluvun ja talotyypin mukaan 2005-2010. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=020_asas_tau_102_fi&ti=asuntokunnat+ja+asunt ov%e4est%f6+asuntokunnan+koon%2c+huoneluvun+ja+talotyypin+mukaan+2005%2d+ 2010&path=../Database/StatFin/asu/asas/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 2.3.2012. Häkkinen, S. 2008. Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen yliopisto. 109 s. + 29 liites. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=tilastollisen_paloturvallisuusseurannan_keh ittaminen.pdf. Viitattu 11.11.2011. Häkkinen, S. 2010. Pelastustoimen turvallisuusviestinnän mitattavuus. Suomen Palopäällystöliitto. 60 s. + 11 liites. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=pelastustoimen_tutkimuksen_ja_kehittamis en_mitattavuus.pdf. Viitattu 2.4.2012. Häkkinen, S. 2011. Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 21 s. + 6 liites. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=toimintaympariston_manuaali.pdf. Viitattu 9.3.2012. Häkkinen, S. 2012. Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot. Suomen Palopäällystöliitto. 32 s. + 4 liites. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=paloturvallisuuskatsaus_2011 aiheutunee t_vahingot.pdf. Viitattu 16.3.2012.

31 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 191. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=191. Viitattu 13.3.2012. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 3219. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=3219. Viitattu 13.3.2012. Koulutus. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/koulutus.xlsx. Viitattu 12.3.2012. Koulutus kunnittain 2010. 11 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/koulutus%20kunnittain%202010.pdf. Viitattu 12.3.2012. Kunnan yleinen pienituloisuusaste. id: 3099. Haku. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=3099. Viitattu 12.3.2012. Kunnan yleinen pienituloisuusaste. id: 3099. Metadata. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=i&indicator=3099. Viitattu 2.4.2012. Lasten pienituloisuusaste. id: 228. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=228. Viitattu 13.3.2012. Lausuntopyyntö työryhmän esityksestä toimintavalmiusohjeeksi. SM016:00/2010. 8.9.2011. Sisäasiainministeriö. 1 s. Luokitusavain. Tietoa tilastoista > Luokitukset > Alueluokitukset > Kunnat 2012. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2012/luokitusavain_kuntar.html. Viitattu 2.3.2012. Miesten osuus -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: http://paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen.xlsx. Viitattu 2.3.2012. Miesten osuus ja ikääntyminen osa 2. 14 s. Saatavissa: http://paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen%20os a%202.pdf. Viitattu 2.3.2012. Miesten osuus ja ikääntyminen osa 3. 14 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen %20osa%203.pdf. Viitattu 5.3.2012.

32 Miesten osuus ja ikääntyminen osa 4. 14 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/miesten%20osuus%20ja%20ik%e4%e4ntyminen %20osa%204.pdf. Viitattu 5.3.2012. Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely (vuoden 2008 tiedoilla). Palvelut > Mittaristo. Pelastuslaitokset. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/index.php?p=mittaristo. Viitattu 9.3.2012. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan 2007-2010. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=020_vkour_tau_104_fi&ti=perusasteen+j%e4lkeis i%e4+tutkintoja+suorittanut+v%e4est%f6+koulutusasteen+ja+kunnan+mukaan+2007%2d 2010&path=../Database/StatFin/kou/vkour/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 9.3.2012. Pienituloisuus kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/pienituloisuus%20kunnittain.xlsx. Viitattu 5.4.2012. Pienituloisuus kunnittain - kuntalista. 10 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/pienituloisuus%20kunnittain%20- %20kuntalista.pdf. Viitattu 5.4.2012. Pientalovaltaisuus kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/pientalovaltaisuus%20kunnittain.xlsx. Viitattu 2.4.2012. Pientalovaltaisuus kunnittain - kuntalista. 8 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/pientalovaltaisuus%20kunnittain%20- %20kuntalista.pdf. Viitattu 2.4.2012. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. id: 326. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=326. Viitattu 13.3.2012. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta. id: 1270. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=1270. Viitattu 12.3.2012. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. id: 1273. Tilasto- ja indikaattoripankki SOT- KAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=1273. Viitattu 12.3.2012. Päihteiden käyttö kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/p%e4ihteiden%20k%e4ytt%f6%20kunnittain%20 2010.xlsx. Viitattu 12.3.2012.

33 Päihteiden käyttö kunnittain -kuntalista. 11 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/p%e4ihteiden%20k%e4ytt%f6%20kunnittain%20 2010%20-%20kuntalista.pdf. Viitattu 12.3.2012. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. id: 1278. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=1278. Viitattu 12.3.2012. Pälviä, T. Asuinkiinteistöjen palotarkastusmalli. Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. 18 s. Saatavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=tuomas_palvia.pdf. Viitattu 2.4.2012. Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2010. StatFintilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=010_rakke_tau_101&ti=rakennukset+%28lkm%2 C+m2%29+k%E4ytt%F6tarkoituksen+ja+rakennusvuoden+mukaan+31%2E12%2E2010&p ath=../database/statfin/asu/rakke/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 6.3.2012. Rakennusten ikä. Excel-taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4.xlsx. Viitattu 15.3.2012. Rakennusten ikä - kerrosneliöt. 33 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4%20- %20kerrosneli%f6t.pdf. Viitattu 15.3.2012. Rakennusten ikä - mediaanikunta. 33 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4%20- %20mediaanikunta.pdf. Viitattu 15.3.2012. Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet. 33 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4%20- %20suhteelliset%20osuudet.pdf. Viitattu 15.3.2012. Rakennusten ikä - valtakunnallinen. 33 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4%20- %20valtakunnallinen.pdf. Viitattu 15.3.2012. Rakennusten ikä - verrokkiryhmä. 33 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/rakennusten%20ik%e4%20- %20verrokkiryhm%e4.pdf. Viitattu 15.3.2012. Syrjäytymisen mittari - kuntalista. 11 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/syrj%e4ytymisen%20mittari%20- %20kuntalista.pdf. Viitattu 2.4.2012.

34 Syrjäytymisen mittari - viimeistelty -taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/syrj%e4ytymisen%20mittari%20- %20viimeistelty.xlsx. Viitattu 2.4.2012. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 3216. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=3216. Viitattu 13.3.2012. Taulukot tilastossa: Työvoimatutkimus. Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/tym/tyti/tyti_fi.asp. Viitattu 5.3.2012. Tilastollinen kuntaryhmitys 24.10.2011. Tietoa tilastoista > Luokitukset > Alueluokitukset. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2011-10-24/index.html. Viitattu 2.3.2012. Tilastollinen kuntaryhmitys -taulukko. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/tilastollinen%20kuntaryhmitys.xlsx. Viitattu 5.3.2012. Tilastollinen kuntaryhmitys - kuntalista. 7 s. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/tilastollinen%20kuntaryhmitys%20- %20kuntalista.pdf. Viitattu 5.3.2012. Tillander, K., Junttila, K. & Tervo, V-P. 2011. Asuinalueiden paloriskien arviointi - karttaaineiston sisältö ja kuvaus. Pelastusopiston julkaisu. D-sarja: Muut 1/2012. 19 s. Saatavissa: http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/f19dad6d8b2be434c22579b5003acd4 D/$file/Asuinalueiden_paloriskit_Raportti.pdf. Viitattu 3.4.2012. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 1275. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=1275. Viitattu 13.3.2012. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista. id: 288. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=288. Viitattu 13.3.2012. Työllisyys. Saatavissa: http://www.paloturvallisuusseuranta.fi/files/ty%f6llisyys.xlsx. Viitattu 2.4.2012. Työllisyys - kuntalista. 11 s. Saatavissa: VIITTAUS!. Viitattu 2.4.2012. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 3367. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=3367. Viitattu 13.3.2012.