MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka maailman huippukarjoja hoidetaan. Hyvin yleinen näky navetoiden lähistöllä oli igluyhteisö. Niissä ei asustanut eskimoita, vaan pikkuvasikoita. Suomalaiseen perusajattelutapaan oppineena päivittelin ensin, kuinka ihmeessä ne ressukat kylmästä selviävät. Uutta näkökulmaa antoi viljelijöiden päällimmäinen huoli igluvasikoiden selviämisestä kesän hellekausina. Moni vasikan hoidosta vastaava muistutti, että kesäkuumina vasikalla pitää olla mahdollisuus tulla iglusta ulos raittiiseen ja viileään ilmaan. Suomi ja Kanada sijaitsevat samalla ilmastovyöhykkeellä, joten sääolosuhteet ja vuodenajat ovat meillä molemmilla samat. Kenties meillä olisi heiltä jotain opittavaa? Koska reissumme oli jalostuspainotteinen, eivät resurssit antaneet paljoakaan myöten keskustella syvällisesti eläinten hoidosta ja ruokinnasta. Niinpä laitoin aiheesta jälkeenpäin sähköpostikyselyn tiloille, johon vastasi kolme tilaa. Seuraavassa heidän kokemuksiaan. Gilletten http://www.fermegillette.ca tilalla vasikoiden iglukasvatus on aloitettu v 1987, koska he ovat vahvasti sitä mieltä, että se on paras tapa kasvattaa vasikoita. Aikaisemmin vasikoita on kasvatettu sisällä navetassa, mutta hengitystieongelmia oli usein ja se aiheutti liikaa kustannuksia. Lehmät poikivat sisällä navetassa ja vastasyntynyt saa 4 litraa ternimaitoa ensimmäisen tunnin sisällä. Napa käsitellään dippaamalla se 4% jodiliuokseen. Vasikka pidetään sisätiloissa kunnes se imee hyvin tuttipullosta. Tila käyttää 20%rasvaa -20% proteiinia sisältävää maitokorviketta (vrt Startti Instant 16,5% 23%). Juoman lämpötila on 40 C ja sitä annetaan 3 litraa kahdesti päivässä tuttipullosta 4 viikon ikään saakka. Sen jälkeen siirrytään sankojuottoon aina 8 viikon ikään saakka. Silloin vasikka on yleensä valmis viikon verran kestävään vieroitukseen. Vasikat siirretään igluihin, kun ne syövät hyvin tuttipullosta. Näin niiden hoito on helppoa vasikanhoitajille. Aamulämpötilat voivat matalimmillaan olla jopa -50 C, joten sellaisissa olosuhteissa ei voi enää huonosti pullosta juovaa vasikkaa opettaa. Maidon lämpötila nostetaan 5 yli juomalämpötilan koska siinä ajassa, jossa noin 30 täytettyä tuttipulloa on saatu vasikoille, on juoman lämpötila laskenut jo 40 asteeseen. Maidon oikea lämpötila on äärettömän tärkeä asia. Puhtaat pullot ja tutit ratkaisevat menestyksen.
Joulukuun alusta alkaen vasikoille laitetaan pienet loimet kun ne siirtyvät igluihin. Loimet pidetään vasikoiden päällä, kunnes ne syövät vähintään kilon päivässä väkirehua. Vasta silloin tilalla katsotaan niiden elimistön kestävän todella ankaria ilmasto-olosuhteita. Vasikat juotetaan kahdesti päivässä 12 tunnin välein. Vettä on aina vapaasti saatavilla. Vasikat ryhmitellään ensin kolmen ja sen jälkeen kuuden vasikan ryhmiin ja ne siirretään pois igluista 8 viikon iässä. Claynookin tilalla vasikat kasvatetaan yksittäiskarsinoissa lämmitetyssä navetassa. Navetan lämpötila on 12 C ja sitä lämmitetään talvisin käyttämällä lämmintä vettä tuloilman lämmitykseen. Tätä systeemiä on tilalla käytetty kahden vuoden ajan ja tila on erittäin tyytyväinen vasikoiden terveyteen ja kasvuun. Systeemi on myös erittäin hyvä työskentely-ympäristö ihmisille. Aikaisemmin tilalla on käytetty iglukasvatusta. Systeemi muutettiin, koska suuren karjan suuri vasikkamäärä vei runsaasti työaikaa eikä sää ulkona ollut aina se kaikkein miellyttävin. Talven tuiskuissa vasikat usein peittyivät lumeen. Kun lumi suli ja vasikat kastuivat, ne kylmettyivät ja sairastuivat. Sairaat vasikat johtivat luonnollisesti korkeaan vasikkakuolleisuuteen. Tila katsoi vasikkakuolleisuuden nousseen liian suureksi, joten he päätyivät vaihtamaan vasikkakasvatuksen lämpimiin sisätiloihin. Vasikoiden sisäkasvatus yksilökarsinoissa on kallis kasvatustapa, mutta tila on ollut erittäin tyytyväinen vasikoiden parempiin terveys- ja kasvutuloksiin. Siitä huolimatta tila tietää monien yltäneen hienoihin tuloksiin myös iglukasvatuksella. Karonan http://karona.com tilalla vasikoiden ulkokasvatuksesta on peräti 28 vuoden kokemus. Siihen siirryttiin aikanaan, kun haluttiin saada hengitystiesairaudet hallintaan. Näin pystytään estämään vasikoiden kontaktit ja altistuminen. Ennen kaikkea tämä kasvatusmuoto on heidän mukaansa taloudellista. Vasikat siirtyvät ulkokasvatukseen 48-60 tunnin kuluttua syntymästään, kun ne täyttävät kolme ehtoa. Vasikan tulee olla kuiva ja sen tulee olla elintoiminnoiltaan normaali sekä sään ulkona hyväksyttävä. Esimerkiksi, jos sataa, odotetaan sen loppumista. Samoin, jos on tuulista, odotetaan että tyyntyy. Jos ulkona on hyvin kylmä tai jos lunta sataa paljon, odotetaan parempaa hetkeä. Näin varmistetaan, ettei vasikka koe liian suurta stressiä siirtovaiheessa. Joka tapauksessa talvisin lasketaan hyvin paljon vasikan biologisen lämmönsäätelyn varaan. Vasikan luonnollinen sopeutuminen tapahtuu ensimmäisten 3-4 elinpäivän aikana. Tämän kriittisen ajanjakson jälkeen vasikan on huomattavasti vaikeampaa sopeutua ja selviytyä vaativista kylmän talven olosuhteista. Heti syntymän jälkeen vasikka rokotetaan (corona virus + koli) ja se saa ternimaitoannoksensa ensimmäisen kahden elintunnin aikana. Ternimaitoannos koostuu 50%-50% suhteessa ternimaitokorvikkeesta ja oikeasta ternimaidosta. Ternimaitoa pakastetaan vanhemmilta vastapoikineilta lehmiltä, jotka viimeisimpänä on testattu puhtaiksi monista sairauksista, kuten mycoplasma, leukoosi, neosporoosi, stafylokokki- ja streptokokki-tartunnat. Näin siksi, koska niiden lehmien ternimaito sisältää enemmän vastaaineita, kun ne on rokotettu useampaan kertaan elämänsä aikana ja myös koska niiden maito on rasvaisempaa. Aivan pienet vasikat tarvitsevat alkuvaiheessa runsaasti rasvaa. Vasikka pidetään sisällä tilavassa ja kuivassa karsinassa muutaman tunnin ajan totuttelemassa kaulapantaan, koska iglussa se elää kaulastaan kiinnipidettynä. Tämä ei olisi tarpeen, jos vasikan karsinan edessä olisi aidattu alue. HUOM Suomen eläinsuojelulaki kieltää alle 6 kuukauden ikäisen vasikan kaulasta kiinnittämisen!
Lämpimien kuukausien aikana vasikat siirrettään aina 48 tunnin sisällä syntymästään igluihin. Kylminä kuukausina siirtoa täytyy joskus kelien vuoksi muuttaa siirtostressin välttämiseksi. Tarkan ohjelman mukaan vasikat ruokitaan kolmesti päivässä. Ensimmäisten kolmen päivän aikana käytetään tuttipulloa, jotta varmistetaan juoton maksimaalinen onnistuminen ja ettei vasikka ime juomisen yhteydessä ilmaa sisäänsä. Tämän lyhyen jakson aikana käytetään ternimaitokorvikkeen ja ternimaidon 50%-50% seosta. Seuraavien 2,5 päivän aikana käytetään luonnollista ternimaitoa. Sitä saadaan navetan suuresta pakastimesta, jossa säilytetään ternimaitovarastona. Tämän jakson jälkeen siirrytään pikkuhiljaa maitojauhepohjaisen juottoon. Vasikat eivät Karonan tilalla koskaan saa luonnollista maitoa, jotta vältytään tarttuvien tautien tuomilta ongelmilta. Vasikat juotetaan kolmesti päivässä klo 5.30, klo 11 ja klo 16.30. Ei ainoastaan siksi, että se on parasta vasikoille mutta myös siksi, että kolmesti päivässä tarkistetaan vasikoiden terveys ja yleiskunto. Kolme kertaa on tilan mukaan 50% enemmän kuin kaksi kertaa. Erittäin tärkeänä pidetään, että maidon lämpötila on 42 C. Kesäaikana, juottotyön alkaessa maitojuomat lämmitetään 43-asteisiksi, koska kuljetuksen aikana lämpötila laskee asteen verran. Talvella maito lämmitetään 45 asteeseen, koska sen lämpötila laskee työvaiheessa kolme astetta. Vasikoilla sen pitää aina olla siis 42 asteista, koska vain siinä lämpötilassa se toimii parhaiten vasikan ruoansulatusjärjestelmässä. Juotto aloitetaan 4,5 litran päiväannosmäärällä (1,5 litraa aamulla, 1 litra päivällä ja 1,5 litraa illalla). Sen jälkeen noudatetaan omaa erityistä taulukkoa, jonka mukaan maitomäärää nostetaan (2-1-2), (2,5-1-2,5), (3-1-3), (3-2-3) aina maksimiin (4-2-4) 3,5 viikon iässä. Vasikoilla on myös vapaa väkirehutarjoilu kolmen päivän iästä lähtien sekä hyvää heinää tarjolla viikon iästä lähtien. Vasikat pidetään kuivalla olkikuivikealustalla, ne nupoutetaan neljännen elinviikon aikana ja vieroitetaan 9-10 viikon iässä. Joskus se tehdään myöhemmin, jos vasikka tuntuu tarvitsevan enemmän aikaa kehittyäkseen. Tiina Karlström kotieläinagrologi ProAgria Oulu