Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Maakuntauudistus LUOVA-valmistelu Tulevaisuuden kunta & liikunta LAAVI ja PSAVI 30.11.2016 ylitarkastaja Sari Virta
Maakuntalakiluonnoksen 6 :n mukaan OKM:n hallinnonalaan liittyvistä tai sitä sivuavista tehtävistä maakunnille tulevat alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvä koulutus, osaamisen kehittäminen ja kulttuurin edistäminen, alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu, kulttuuriympäristön hoito, alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. 2
Valmistelua, liikunnan asetuksen muutos: Alueelliset liikuntaneuvostot Etelä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Uudenmaan, Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat; Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat; Länsi- ja Sisä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat; Itä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat; Pohjois-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat; Lapin alueellisen liikuntaneuvoston asettaa Lapin maakunta. 3
LUOVA-viraston lähtökohtia Valmistelu on toteutettu lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoa valmistelevassa ryhmässä (LUOVA) Kyseessä uusi monialainen valtakunnallinen virasto, joka on ministeriöiden yhteinen. Virastolla on alueilla toimipaikkoja Keskeinen lainsäädäntö: Laki uudesta lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta Valtioneuvoston asetus lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta Lisäksi työjärjestyksillä annetaan tarkemmat määräykset Kytkökset substanssilakeihin Erityiskysymyksenä ollut työsuojelukysymykset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alan tehtävien organisointi: vaihtoehtoinen HE-esitys sosiaali- ja terveysalan valvontavirastosta Nimikysymys lausunnolla Kotuksessa: suositus nimeksi Valtion aluehallintovirasto, Valtion aluevirasto, Valtion hallintovirasto 4
LUOVA-viraston tehtävät Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoo yleistä etua hoitamalla monialaisena valtion viranomaisena lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä Poikkihallinnollisuus Asiakaslähtöisyys Digitaalisuuden hyödyntäminen Toimialat: sosiaali- ja terveydenhuolto opetus- ja kulttuuritoimi ympäristötehtävät pelastustoimi työsuojeluhallinto lisäksi virasto hoitaa erikseen säädettyjä oikeusturvatehtäviä ja muita tehtäviä 5
Opetuksen ja kulttuuritoimen toimiala: Virastossa on opetus- ja kulttuuritoimen toimiala, jossa hoidetaan koulutus, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä varhaiskasvatuksen ohjaus-, valvonta-, rahoitus- ja kehittämistehtävät sekä opetustoimen lainsäädännössä sille asetetut muutoksenhakua koskevat viranomaistehtävät Ruotsinkielinen opetustoimen yksikkö, jonka toimialueeseen kuuluu koko maa. Yksikön tehtävänä on hoitaa nykyisin AVI:en toimialaan kuuluvat ruotsinkieliset koulutustoimen ja varhaiskasvatuksen tehtävät sekä eräät muut tehtävät 6
AVI-tehtävät: - laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) - perusopetuslaki (628/1998) - lukiolaki (629/1998) - oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) - varhaiskasvatuslaki (36/1973) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) - tekijänoikeuslaki (404/1961) - kirjastolaki (904/1998) (HE 238/2016 vireillä) - uskonnonvapauslaki (453/2003) - hautaustoimilaki (457/2003) - muinaismuistolaki (295/1963) - nuorisolaki (72/2006) (HE 111/2016 vireillä) - liikuntalaki (390/2015) 7
LUOVA: Organisaatio ja johtaminen Virastossa on toimialoihin perustuva organisaatiorakenne Virastossa on erillinen oikeusturvayksikkö (muut kuin toimialalla tehtävät) sekä hallintopalvelut (yhteiset hallinto- ja kehittämispalvelut) Toimipaikkojen määrä ja sijaintipaikkakunnat ovat vielä auki (esitys; jokaiseen maakuntaan, kaikki eivät täyden palvelun toimipaikkoja) Toimialoilla voi olla toiminnallisia yksiköitä (esim. valtakunnallisia, paikkariippumattomia tai alueellisia) Virastolla on pääjohtaja, toimialajohtajat sekä lisäksi toimintayksiköiden johtajat. Virastolla on johtoryhmä. 8
LUOVA: Ohjaus Kyse uudenlaisesta virasto-ohjauksen mallista Ohjaus tapahtuu ministeriöiden yhteisen näkemyksen muodostumisen kautta Yhteinen ohjaus luonne strateginen ja linjaava Virastoa ohjaavat OM, SM, VM, OKM, MMM, TEM, STM ja YM Tulossopimusmenettelyllä ohjataan tulossopimus hallituskaudeksi ja vuosittain tarkistetaan VM vastaa yhteisen ohjauksen koordinoinnista sekä ohjaukseen sisältyvistä yhteisistä hallinnollisista tehtävistä VN asettaa ohjausryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan yhteisen ohjauksen toteuttamiseksi Työsuojelun ohjauksesta vastaa STM Toimialaohjaus luonne toiminnallinen Kukin ministeriö ohjaa ja valvoo viraston toimintaa omalla toimialallaan 9
Seuraavaksi Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen tutkimus Tulevaisuuden kunta tulevaisuus, ennakointi maakunta
Ennakoinnin tavoitteena on hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja peilata niitä tämän päivän ratkaisuihin
Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Fyysinen aktiivisuus Omatoiminen liikunta Harrastaminen Liikkuminen
Tulevaisuus ja ennakointi Liikuntapolitiikassa ja liikuntakulttuurissa ennakointi ja tulevaisuuteen varautuminen hakevat vielä uomiaan Liikuntasuunnittelu alkoi 1960-luvulla Tulevaisuuden ennakointi rakentuu aiemmin tapahtuneelle. Yhteiskunnallinen tilanne määrittää sitä mahdollisuusrakennetta, jonka puitteissa tulevaisuutta suunnitellaan. Ennakoinnin painoarvo kasvaa esim. VLN:n ennakointijaosto Tehokkaalla tulevaisuuden ennakoinnilla saadaan enemmän irti liikunnan mahdollisuuksista ja siihen ohjatuista resursseista. Hyvän tulevaisuuden ennakointi = hyvään tulevaisuuteen vaikuttaminen
Liikunnan / liikkumisen ennakointi? Miten väestö liikkuu 2030? Millainen on fyysinen aktiivisuus? Mitkä motiivit puhuttelevat ihmisiä jatkossa? Ketkä (mitkä) liikuttavat ja ketkä ovat liikkumassa? Miten liikunta yhtenä monista tekijöistä määrittää elämänlaatuamme ja terveyttämme? Tarvitaan järjestelmällistä ja osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa. (Hiljaiset signaalit?) Liikunta kytkeytyy keskeisesti yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden sekä elämystalouden rajapintaan.
Hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuustutkimuksissa Vuonna 2000 ja 2015 Kuntaliiton tekemät tulevaisuusbarometrit Tulevaisuuskirja 2015 (Markku Wilenius): Elämme murrosvaihetta, jolle tyypillistä epäjatkuvuus. Digitaalisen teknologian aikakaudesta kohti älykkään teknologian aikaa. Sairauksien syntyä opitaan ennakoimaan, useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään tehokkaasti etukäteen Kansalaisten vastuu itsestään ja lähimmäisistään tulee kasvamaan Terveydenhuolto tulee olemaan yksi kasvualoista älykkään teknologian aikakaudella.
Älykkään teknologian aikakauden vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
Hyvinvoinnin edistäminen Tulevaisuuden kunta Rajapintayhteistyö Yhdyspintatyö
Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan myös ennakoinnilla (parlamentaarinen tr) Millaisia kunnat ovat vuonna 2030? Strateginen ennakointi: toimintaympäristön muutokset, megatrendit ja hiljaiset signaalit ennakointityön väliraportti 2016 vuoden lopussa Rooli ja tehtävät muuttuvat 2019 alkaen: kunnalla säilyy vastuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä tekniset palvelut liikunta- ja nuorisotoimi koulutus- ja kulttuuripalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenhuoltolain mukainen terveyden edistäminen ovat maakunnan vastuulla olevaa toimintaa
Hyvinvoinnin edistäminen -käsitteenä Käsitettä käytetään paljon, mutta sitä ei ole täsmällisesti määritelty (Paahtama) Kuntalaissa ei ole määritelty, mitä hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan. Liikuntalaissa lähdetään siitä, että liikunta on yksi keskeinen tekijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla. / Paahtama
22
23
24
Arvio vuodelle 2016: Kuntien ja kuntayhtymien talous Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Hahmotelma vuodesta 2019: *sote-uudistus *perustoimeentulotuen siirto Kela:lle *kiky-sopimus Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit 17 % noin 7 mrd. Lainanotto 6 % Lainanotto 8 % Muut menot 4 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. Lähde: Kuntaliitto
Julkisen talouden suunnitelma ja Kuntatalousohjelma 2017-2020
Julkisen talouden suunnitelma Ei uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Jos kuitenkin poikkeuksellisesti säädetään, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla kuntasektorin muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100 % valtionosuus.
Kuntatalousohjelma 2017-2020 Kunnat vastaavat jatkossakin varhaiskasvatuksesta ja opetus- ja kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisopalveluista. Kunnilla säilyy myös laaja vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina 2017 2019. Uutena sopeutustoimena indeksisäästö 0,85 %, mikä vähentää peruspalveluiden valtionosuutta 74,8 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisävähennys kompensoidaan täysimääräisesti vastaavin määrärahalisäyksin. Kuntatalouden menorajoitetta on kiristetty
Reformit, kärkihankkeet, toimenpiteet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimateriaalit peruskouluihin - Uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt ja opetuksen digitalisaatio. Yhteensä 16 M 2017 ja 18 M 2018 - Liikkuva koulu ohjelma valtakunnalliseksi kaikille peruskouluikäisille. Toisen asteen opiskelijat mukaan 2017. Avustukset yhteensä 21 M 2016-2018 Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan - JOPO 7-9 luokille, Ohjaamo-palvelupisteet sekä etsivän nuorisotyön rahoituksen täydentäminen 2016-2018 yhteensä 4,75 M
Kunnan Liikuntatoimen voimavarat 35 000 Liikuntapaikkaa Yli100 M vuosittain rakentamiseen Välillinen tuki urheiluseuroille noin 45 miljoonaa euroa ESIM; 250 uima- ja 225 jäähallia 10.000 Urheiluseuraa 5.000 Työntekijää Yli 800 M liikuntaan vuosittain Liikuntapaikkojen jälleenhankinta-arvo yli 10 Mrd. 30 7.12.2016 Sjöholm 2016
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 31
Kuntien ja itsehallintoalueen rajapinnat (ml kuntien yhteistyöorganisaatiot) Yksikkö Rajapinta Toimenpide ehdotus/ selvitettävä kysymys Opetus ja kulttuuri Opetus ja kulttuuri Kuntoutus ja erityisliikunnan hoito- ja palveluketjujen sujuvuus käytännössä. Yhteistyömahdollisuudet IHA- SoTe Kunta - Järjestöt Terveyden edistämisen ja liikunnan moniammatillinen ja -alainen toiminta. Ennaltaehkäisyn strateginen suunnittelu ja toimeenpano. Osallistavan suunnittelun rooli. Miten kunnat ja IHA:t järjestävät tahoillaan vastuulla olevat toiminnot siten, että toiminta ja palvelut saadaan joustaviksi ja palveluketjut toimiviksi. Liikunnan ja sote-palvelujen yhteistyön käytännön toteuttaminen. Miten mahdolliset yhteiset toiminnan alue- ja kuntatavoitteet tavoitteet asetetaan? Kuka koordinoi? Opetus ja kulttuuri Liikunta kuntalaisten hyvinvoinnin tueksi ja terveyden edistäminen Roolien ja tehtäväjaon selvittäminen; Maakunta - kunnat Opetus ja kulttuuri Alueellinen hyvinvointikertomus Vastuiden selvittäminen 32 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntien ja itsehallintoalueiden yhteistyö Itsehallintoalueen ja alueen kuntien yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää. Kunnan ja itsehallintoalueen palvelujen rajapintoja ja työnjakoa on selkiytettävä. Itsehallintoalueen on annettava kunnille konkreettista tukea, tietoa ja asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävissä. Yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti. 33
Tavoitteita rajapintayhteistyölle asukkaan näkökulmasta joustavaa & toimivaa Hyvinvoinnin johtaminen on kunnan tehtävä Johtamisen (yhteisenä) työvälineenä käytetään sähköistä hyvinvointikertomusta Kunta luo asukkaille mahdollisuuden aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään Kunta neuvottelee ja sopii yhteistyöstä maakunnan kanssa, jotta asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä toimitaan samansuuntaisesti Kunta ja maakunta työskentelevät omien vastuualueidensa mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä Maakunta laatii alueellisen hyvinvointikertomuksen yhteistyössä alueen kuntien kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat niin, että osana ketjua sen eri vaiheessa (alussa, keskellä, lopussa) ovat kuntalaisen, asiakkaan (potilaan, perheen jne) hyvinvointia edistämässä kunnan eri toimialat (liikunta / nuoriso /järjestöt /seurakunnat/ )
Haasteita, tarkastuspintoja Rajapinnat: ennaltaehkäisevä liikunta ja kuntouttava liikunta Maakunnat rakentuvat nykyisten sairaanhoitopiirien (SHP) pohjalle: huolena on, että edelläkävijä-kunnissa tehty liikuntaneuvonta (tai vastaava) loppuu, jos sitä ei osata maakuntahallinnon puolesta tilata. Liikuntaneuvonta ja muu sote-rajapinnan liikuntatyö saatava määriteltyä nykyisten SHP:ien tehtäviksi STM:n kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja kavennetaan terveyseroja (= elintapaneuvontaa etunenässä liikuntaneuvonta viedään SPH:ien kautta osaksi alueiden arkea) Tehdään työtä ennakoidusti: uhkana on, että liikunta sote-rajapinnassa jää määrittämättä, jos sitä ei saada kirjoitettua SPH:ien tehtäväksi jo seuraavan parin vuoden aikana Resurssien osalta ennakointityö on merkittävässä roolissa Ikäihmisten liikunnan edistäminen?
Tavoitteita hyvinvoinnin edistämiselle kunnissa Kunnan tehtävä ja rooli laaja-alainen ja monimuotoinen Kunnan asukkaan aktiivinen rooli Kuntajohto vastaa hyvinvoinnin edistämisestä Johtamisen välineenä sähköinen hyvinvointikertomus Toimintaympäristön tuntemus; väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet
Uudistuksen myötä Kuntaliitto suosittelee: Hyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen huolehtii yhteistyöstä kunnan eri toimialojen välillä huolehtii yhteistyöstä kunnan alueella toimivien muiden hyvinvoinnin edistäjien kanssa huolehtii yhteistyöstä tulevaisuudessa maakunnan toimijoiden kanssa on laaja-alaisen hyvinvoinnin edistämisen osaaja sijoittuu keskushallintoon, kuuluu kunnan johtoryhmään
Tulevaisuuden kunta Kyky asemoida ja innovoida liikunta ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen uudessa kunnassa. yhdyskuntasuunnittelu kaavoitus maapolitiikka puistot yleiset alueet liikenneväylät ympäristöterveys
Eero Haapala, Itä-Suomen yliopisto/jyväskylän 7.12.2016 yliopisto40
KIITOS Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto NUOLI liikunnan vastuualue ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi gsm 050 5210342 Vastuualue: - kuntien liikuntatoimi - liikunnan aluehallinto - seuratuki - liikunta-alan yrittäjyys - liikunnan vastuualueen viestintä 43