Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeusturvaa joutuisammin, monipuolisemmin ja tehokkaammin Oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet, minkä seurauksena oikeusturvan saatavuus riita-asioissa on heikentynyt. Kaikki tuomioistuimessa nykyisin käsiteltävät asiat eivät välttämättä ole sellaisia, että niiden ratkaisemiseksi tarvitaan oikeuslaitosta. Muutoksenhakujärjestelmiin sisältyy runsaasti turhaa päällekkäistä työtä, mikä vaatii menettelytapojen kehittämistä. Oikeusturva-asioissa tavoitteena on lisätä tuomioistuinlaitoksen tehokkuutta, menettelyjen joustavuutta, oikeuden tasapuolista saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Oikeuslaitoksen voimavaroja kohdennetaan todellisten oikeussuojatarpeiden mukaan ja oikeudenkäyntimenettelyä kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kriminaalipolitiikka vaikuttavammaksi ja paremmin kohdentuvaksi Rikollisuustilanne on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, joskin huumausainerikollisuus ja väkivaltarikollisuuden vakavat ilmenemismuodot ovat lisääntyneet. Rikoksiin syyllistyy nuorisosta yhä pienempi osa, mutta rikoksen uusiminen ja rikoskierteeseen joutuminen on yleistä. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on tullut Suomeen erityisesti huumausainerikollisuuden ja naiskaupan alueella. Rikosvastuun toteutuminen laajoissa ja monimutkaisissa jutuissa on hidasta. Vankien määrä on kasvanut, mikä on johtanut turvallisuusriskien ja työskentelyn vaikeutumiseen vankiloissa. Huumetilanteen paheneminen yhteiskunnassa on lisännyt merkittävästi päihdevalvonnan ja -kuntoutuksen tarvetta myös rangaistusaikana. Kriminaalipolitiikan keskeisinä tavoitteina ovat kansalaisten turvallisuuden parantaminen ja rikoksentorjunta. Painopisteitä ovat väkivalta-, huume-, uusinta- ja nuorisorikollisuuden vähentäminen, rikosten ennalta estäminen ja uhrin aseman parantaminen. Maksuhäiriöiden torjuminen ja luotettava hoitaminen Luottojen käyttö ja merkitys yksityishenkilöiden ja yritysten taloudessa sekä samalla eritasoiset maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Luottokelpoisuus on aktiivisen taloudellisen toiminnan välttämätön edellytys. Tavoitteena on luoda eri ministeriöiden, viranomaisten ja yksityisten tahojen välisenä yhteistyönä maksuhäiriöohjelma ylivelkaantumisongelmien syntymisen ja niiden syvenemisen estämiseksi sekä maksukyvyttömyystilanteiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Keskeisiä tavoitteita ovat luottokelpoisuuden merkitystä koskevan tietoisuuden ja velkaneuvonnan paraneminen, saatavien perinnän keveneminen ja tehostuminen sekä oikeiden keinojen löytäminen eri maksuhäiriötilanteisiin. Kansalaisten oikeussuhteet Kansainvälistyminen, ikä- ja elinkeinorakenteen sekä perhe- ja läheissuhteiden muutokset edellyttävät myös peruslainsäädännön toimivuuden jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Arvioidaan perintölainsäädännön kehittämistarpeet. Jatketaan vahingonkorvausoikeuden ja rikosvahinkolain sekä osakeyhtiölainsäädännön uudistamista. Selvitetään aviovarallisuutta sekä perhe- ja parisuhteita koskevien säännösten toimivuus. Säädösvalmistelun johdonmukaisuus Lainsäädäntötyön painopiste on 1990-luvulta lähtien siirtynyt lain tasolla tapahtuvaan sääntelyyn sekä laajojen kokonaisuudistusten toteuttamiseen. Lakien määrä ja yksityiskohtaisuus on myös EU:n jäsenyyden myötä lisääntynyt. Säädösvalmistelun kehittämisohjelmat ovat suurelta osin toteuttamatta ja sääntelyn vaikutusten arviointi riittämätöntä. Lainvalmisteluprosessia parantamalla voidaan varmistaa, että lainsäädäntöä käytetään vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja että sääntely on selkeää ja korkeatasoista. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta, estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Euroopan oikeudellinen kehittäminen Oikeus- ja sisäasioista on tullut yksi EU:n nopeimmin kehittyvistä yhteistyöaloista. Toiminnan luonne on muuttunut hallitustenvälisestä yhteistyöstä kohti ylikansallista toimintaa. Uuden haasteen yhteistyölle asettaa unionin laajentuminen. Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Tässä tarkoituksessa tuetaan erityisesti hankkeita, jotka perustuvat tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle, ja pyritään vastavuoroista tunnustamista edistävien prosessuaalisten vähimmäissääntöjen laatimiseen. Tärkeätä on myös jäsenvaltioiden viranomaisten välisen suoran yhteistyön tiivistäminen ja EU:n säännöstön täysimääräinen soveltaminen myös uusissa jäsenvaltioissa. Venäjän kanssa harjoitettavan kahdenvälisen ja EU-yhteistyön tavoitteena on Suomen lähialueiden vakauden edistäminen tukemalla Venäjän oikeusvaltiokehitystä ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa. Hallinnonalan henkilöstön ja rakenteiden kehittäminen Lainsäädännön ja oikeusviranomaisten toiminnan vaatimat uudistukset on tehtävä tehostamalla hallinnonalan toimintaa ja kohdentamalla uudelleen voimavaroja. Tämän vuoksi jokaisella toimintasektorilla on välttämätöntä arvioida tuottavuuden näkökulmasta, kohdistuvatko resurssit kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta oikein, ovatko organisaatiorakenne, palveluverkosto ja toimintaprosessit tehokkaita ja hyödynnetäänkö tietotekniikan mahdollisuuksia järkevästi. Vuosikymmenen vaihdetta kohti kiihtyvästä henkilöstön eläkkeelle siirtymisestä ja henkilöstön muusta vaihtuvuudesta syntyvä liikkumavara on välttämätöntä hyödyntää pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti. Henkilöstöpolitiikassa tuetaan henkilöstön urakehitystä, liikkuvuutta ja siirtymistä tehtäväalueelta toiselle. Tietohallinnossa parannetaan sähköisen asioinnin edellytyksiä kehittämällä internetpalveluja, sähköisiä lomakkeita ja sähköpostijärjestelmiä. Hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä tehostetaan jatkamalla tietovarastojen rakentamista. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 42 209 82 014 87 112 5 098 6 10. Tuomioistuinlaitos 201 742 205 646 218 673 13 027 6 30. Oikeusapu 47 829 53 140 54 514 1 374 3 40. Ulosottolaitos 77 160 76 590 78 937 2 347 3 50. Rangaistusten täytäntöönpano 172 230 171 420 186 303 14 883 9 60. Syyttäjälaitos 28 540 28 863 30 061 1 198 4 70. Vaalimenot 764 13 900 14 966 1 066 8 Yhteensä 570 474 631 573 670 566 38 993 6 Henkilöstön kokonaismäärä 9 629 9 590 9 570 S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna 2004 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset Vakiinnutetaan säädösvalmistelun johdonmukaisuuden ja laadun parantamiseksi luotavat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Toimeenpannaan kielilaki, hallintolaki ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö sujuvasti uudistusten keskeisiä periaatteita ja tavoitteita tehokkaasti edistäen. Tuetaan hallitusohjelman mukaisen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa ja työskennellään tehokkaasti hallitusohjelman mukaisten muiden useita hallinnonaloja koskevien ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmistellaan suunnitelma valmistautumisesta Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006. Tehostetaan toimia hallinnonalan voimavarojen kohdentamiseksi tasapainoisesti ja hallinnonalan eri tehtäville asetettuja kehittämistavoitteita mahdollisimman tehokkaasti tukeviksi. Tähän liittyen arvioidaan järjestelmällisesti hallinnonalan eri viranomaisorganisaatioiden tehtävien ja työnjaon sekä toimintatapojen ja rakenteiden kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Samoin arvioidaan, miten kehittynyttä tieto- ja informaatioteknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi hallinnonalan eri tehtäväalueilla. Jatketaan palkkausjärjestelmien uudistamista tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa hallinnonalasta uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Kehitetään henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöjohtamista niin, että se parhaalla tavalla tukee hallinnonalan perustehtävien hoitamista, turvaa henkilöstön laaja-alaisen ja korkean osaamisen ja pätevyyden sekä tukee hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työtyytyväisyyttä. Otetaan käyttöön ulosotto- ja sakkojen täytäntöönpanojärjestelmät sekä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa tukeva järjestelmä. Jatketaan vaalitietojärjestelmän uudistamista. Tietohallinnossa pyritään laadittavien palvelusopimusten puitteissa nostamaan käyttäjien tyytyväisyyttä tietohallinnon palveluihin. Valmistellaan ehdotukset hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen uudelleenorganisoimiseksi, aloitetaan paperittomaan kirjanpitoon siirtyminen sekä kehitetään talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia. Konkurssiasiamiehen toiminnan painopiste on uuden konkurssilain mukaisen julkisselvitysmenettelyn käynnistämisessä. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on keskeinen rooli hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimeenpanossa. 19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 41 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 41 000 000 2003 talousarvio 41 000 000 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 298 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 300 000 euroa uuden kielilain toimeenpanoon liittyvinä menoina, 141 000 euroa ohjelmajohtamiseen liittyvänä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21, 140 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.10.23, 40 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.30.21, 871 000 euroa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien menojen siirtona momentilta 25.01.29 sekä yhteisen tietohallintomenojen siirtona 129 000 euroa momentilta 25.01.29, 943 000 euroa momentilta 25.10.23, 174 000 euroa momentilta 25.30.21, 448 000 euroa momentilta 25.40.21, 354 000 euroa momentilta 25.50.21 ja 301 000 euroa momentilta 25.60.21. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 29 318 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 20 000 Muut toimintamenot 29 298 000 Bruttotulot 20 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 20 000 Nettomenot 29 298 000 Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot. Varsinaisten ministeriötehtävien osuus ministeriön menoista on 60 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) osuus 40 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

2004 talousarvio 29 298 000 2003 II lisätalousarvio 250 000 2003 I lisätalousarvio 470 000 2003 talousarvio 24 099 000 2002 tilinpäätös 23 896 000 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 214 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 35 000 euroa uuden konkurssilain (HE 26/2003) mukaisesta julkisselvityksestä ja 50 000 euroa kertaluonteisena menona. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 8 048 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 452 000 Muut toimintamenot 7 596 000 Bruttotulot 834 000 Maksullisen toiminnan tulot 670 000 julkisoikeudelliset suoritteet 100 000 muut suoritteet 570 000 Muut tulot 164 000 Nettomenot 7 214 000 Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot, konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset sekä EU:lta saatavat tulot. Toimintamenojen arvioitu jakautuminen Oikeusrekisterikeskus 2 706 000 Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 335 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 990 000 Konkurssiasiamiehen toimisto 930 000 Onnettomuustutkintakeskus 810 000 Kriminaalipolitiikan instituutti 430 000 Tietosuojalautakunta 13 000 Yhteensä 7 214 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Rikollisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan virallislähteiden ohella uhritutkimuksen keinoin. Vuoden 2003 valtakunnallisen uhritutkimuksen tulokset raportoidaan ja osallistutaan vuoden 2004 kansainväliseen uhritutkimukseen. Erityistarkastelun kohteena ovat maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta, nuoret rikoksentekijöinä ja uhreina sekä henkirikollisuuden muutokset. Rikosjulkisuuden sekä rikospelkojen yhteyksiä kartoitetaan. Paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden tueksi tarkennetaan kuvaa rikollisuuden alueellisista eroista. Uuden lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan tuomioistuinuudistusten, huumausainerikosten, julkisuuslainsäädännön, perhelainsäädännön, oikeusavun sekä velka- ja talousneuvonnan osalta. Lisäksi kartoitetaan henkilötietojen suojaa luottotiedoissa. Ihmisten oikeusasemaan vaikuttavien keskeisten instituutioiden, kuten tuomioistuinten, oikeudellisten palvelujen sekä laillisuusvalvojien toiminnasta kertovat perustiedot kootaan määrävälein Oikeusolot-raporttiin. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on keskeinen rooli tietoyhteiskunnan kehittämisessä sekä kansallisen tietoturvastrategian toteuttamisessa. Tehtävien pääpaino henkilötietolainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi osana tietoyhteiskunnan toteuttamista on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: yleisessä ohjauksessa, yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tiedottamisessa, lausuntojen antamisessa sekä aloitteiden tekemisessä. Tavoitteena on tuottaa tai saada aikaan ohjaus- ja tiedottamisaineistoa tai käytännesääntöjä ainakin viidellä eri toimialalla tai sektorilla. Yksittäisten toimenpide- ja ohjauspyyntöjen kokonaismäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2002 tasolla (n. 1 500 vuodessa). Henkilötietojen käsittelyn valvontatehtäviin liittyen toimisto tekee tarkastuksia sekä käsittelee kansalaisten vireille saattamat toimenpidepyynnöt. Pyrkimyksenä on kansalaisten toimenpidepyyntöjen määrän väheneminen suhteessa yleisiin ohjaus- ja neuvontapyyntöihin. Tavoitteena on säilyttää kansalaisilta tulleiden toimenpidepyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika 6 kuukaudessa ja enimmäiskäsittelyaika ilman erityistä syytä 10 kuukaudessa. Tarkastusten kokonaismäärää pyritään lisäämään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

mm. tarkastustoiminnan muotoja kehittämällä sekä omaaloitteisten vireillepanojen määrää lisäämällä. Toimiston kansainvälisen toiminnan vaikuttamis- ja osallistumismuodoista tärkeimpiä ovat EY:n tietosuojadirektiivin mukainen tietosuojaryhmä, Schengenin tietojärjestelmän valvontaelin, Europolin valvonta- ja muutoksenhakuelin ja tullitietojärjestelmän valvontaelin. Konkurssiasiamiehen toimisto. Uuden konkurssilain voimaantulo merkitsee konkurssiasiamiehen toimiston toiminnalle mittavaa koulutustehtävää ja uusien käytäntöjen ja ohjeistuksen kehittämistä. Hyvää pesänhoitotapaa koskevat suositukset pyritään yhteistyössä konkurssiasiain neuvottelukunnan kanssa uudistamaan hallituksen antaman esityksen konkurssilaiksi (HE 26/2003) mukaisiksi siten, että ne ovat valmiina heti lain voimaantullessa. Uuden konkurssilain (HE 26/2003) myötä voimaantulevan julkisselvitysmenettelyn tavoitteena on vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan ja talousrikosten selvittämiseen. Julkisselvitys käynnistettäisiin konkurssiasiamiehen aloitteesta sellaisissa vähävaraisissa konkurssipesissä, joissa havaitaan velallisen toimintaan liittyviä erityisiä selvitystarpeita. Tavoitteena on ensimmäisten julkisselvitysmenettelyjen käynnistäminen ja toimintamallien luominen tehokkaaseen julkisselvityskäytäntöön. Konkurssipesien erityistarkastuksista aiheutuvista kustannuksista arvioidaan saatavan valtiolle takaisin perittyä noin 20 prosenttia. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on kehittää tehokas tutkintajärjestelmä, jossa säännöllisesti tiedotetaan merkittävistä tutkinnoista asianosaisille tutkinnan aikana ja seurataan järjestelmällisesti annettujen turvallisuussuositusten toteutumista. Tavoitteena on, että suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille tutkinnan aikana informaatiotilaisuus. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. ORK:n perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi ensinnäkin luovutettavien rikosrekisteriotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä astui voimaan 1.1.2003. Toiseksi täytäntöönpanotehtävissä 1.10.2002 voimaan tullut laki sakkojen täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää. Em. säädösmuutosten takia asiakaspalvelutehtäviin ja puhelinneuvontaan sitoutuu työaikaa enemmän kuin ennen. Erityistavoitteena vuonna 2004 on uuden rikosasioiden perintäjärjestelmän tehokas käyttöönotto. 2004 talousarvio 7 214 000 2003 I lisätalousarvio 137 000 2003 talousarvio 6 855 000 2002 tilinpäätös 6 757 000 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 871 000 euroa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien menojen sekä 129 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21. 2004 talousarvio 500 000 2003 II lisätalousarvio 500 000 2003 talousarvio 1 460 000 2002 tilinpäätös 2 827 339 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, se- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

kä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Käyttösuunnitelma Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 7 250 000 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille 310 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 1 270 000 Muut avustukset 270 000 Yhteensä 9 100 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 250 000 euroa rikosvahinkokorvausmenoihin, 100 000 euroa avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin menoihin. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S a a m e l a i s t e n k u l t t u u r i - i t s e h a l l i n t o. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin menoihin. Uuden saamen kielilain mukaan saamelaisilla on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Kuten perustuslakivaliokunta saamen kielilakia koskevasta esityksestä antamassaan mietinnössä PeVM 4/2003 vp on todennut, lain sisältämät keinot tarkoittavat yhtäältä pyrkimystä lisätä saamen kieltä taitavien henkilöiden määrää niissä viranomaisissa, joita laki koskee. Tulkkauksen ja kääntämisen käyttäminen merkitsisivät myös tulevaisuudessa tärkeää keinoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa selvittää, millaisin voimavarapanostuksin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen hyväksi tehtyä työtä voidaan tehostaa edelleen. Myös valtiovarainvaliokunta on useana vuonna talousarviomietinnöissään puuttunut jo tähän saakka voimassa olleen saamelaisten kielilain toteuttamiseen ja eduskunta on valiokunnan ehdotuksesta myöntänyt tarkoitukseen useampana vuonna lisärahoitusta. Saamen kielen toimistolla on tällä hetkellä yhteensä neljä pohjoissaamen kielenkääntäjän virkaa, joista kolme on sijoitettu Utsjoelle tehtävänään kääntää ainoastaan tämän kunnan asiakirjoja. Neljännen kääntäjän toimipaikka on Inarin kirkonkylässä saamelaiskäräjien sihteeristössä. Edellä todettu lisämääräraha mahdollistaa kahden uuden kielenkääntäjän viran perustamisen, jolloin kielenkääntäjiä olisi yhteensä kuusi. Saadun selvityksen mukaan myös tätä määrää on tehtäviin nähden pidettävä riittämättömänä. 2004 talousarvio 9 100 000 2003 II lisätalousarvio 1 800 000 2003 I lisätalousarvio 200 000 2003 talousarvio 8 600 000 2002 tilinpäätös 8 728 408 10. Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä edistetään. Tuomioistuimiin kehitetään uudenlaisia tuomarivetoisia sovintomenettelyjä. Yleisten ja hallintotuomioistuinten ratkaisukokoonpanojen joustavuutta lisätään. Tuomioistuimissa ratkaistavien asioiden käsittelyaikoja lyhennetään ja käsittelyaikojen tuomioistuinkohtaisia eroja vähennetään. Hovioikeuksissa edistetään seulontamenettelyn tehokasta käyttöönottoa. Hallintotuomioistuimissa erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Lainkäyttöhenkilöstön rekrytointi-, pätevöitymis- ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Tuomioistuinten johtamiskoulutusta jatketaan ja sen kohderyhmää laajennetaan. Tuomioistuinten henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan nykyisten oikeudenkäyntimenettelyjen vaatimuksia. Käräjäoikeuksien tuomiopiirijärjestelyjä jatketaan. Hovioikeuksien kokonaistyömäärää tasataan. Hovi- ja hallinto-oikeuksien työmenetelmien kehittämistä tuetaan. Vireillä olevia ja uusia tuomioistuintyön laadunkehittämishankkeita tuetaan muun muassa koulutuksella. Selvitetään immateriaalista oikeutta koskevien asioiden käsittelyn keskittäminen joko yhteen tuomioistuimeen tai markkinaoikeuteen. Tuomareiden nimittämisjärjestelmän toimivuutta, hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyä sekä vakuutusoikeuden uuden organisaation toimivuutta seurataan. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 298 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden tehtävä oikeuskäytännön ohjaajana ja ennakkopäätösten hyväksyttävyys edellyttävät, että ratkaisut ovat vakuuttavasti perusteltuja. Korkein oikeus pyrkii edelleen kehittämään asiaratkaisujen perustelujen avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Huomiota kiinnitetään myös käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuonna 2002 korkeimpaan oikeuteen saapui 3 014 ja ratkaistiin 3 475 asiaa, myönnettiin 169 valituslupaa ja julkaistiin 124 ratkaisua. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 5,3 kk ja asiaratkaisuissa 18 kk. Suurimpia asiaryhmiä ovat ulosottovalitukset, vahingonkorvausta koskevat asiat, ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat, työsopimuksen purkamista tai irtisanomista koskevat asiat sekä palvelussopimukseen, toimeksiantoon ja työsopimukseen perustuvat velkomusasiat. Riita-asioissa valituslupahakemusten määrä on oikeudenkäyntikulujen kasvun sekä velkajärjestely- ja takausasioiden vähentymisen johdosta pienentynyt noin 40 % vuoden 1996 hakemusten määrästä. Toisaalta oikeudenkäyntiä ja muuta menettelyä koskevat asiat ovat lisääntyneet merkittävästi. Seurauksena voi olla menettelyn merkityksen ylikorostuminen aineellisen totuuden selvittämisen kustannuksella. Myös ylimääräinen muutoksenhaku ja lainvoimaisen tuomion purkamista koskevat asiat muodostavat huomattavan osan työmäärästä. Näiden asioiden käsittelyä on tarkoitus keventää. Vuosina 2003 ja 2004 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan 3 100 asiaa. Käsittelyajaksi arvioidaan valituslupaasioissa 5 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.01. 2004 talousarvio 7 298 000 2003 I lisätalousarvio 128 000 2003 talousarvio 6 906 000 2002 tilinpäätös 6 324 000 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 412 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin. Sen käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. KHO:n päätöksillä on usein laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa KHO:n käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta. KHO jatkaa työ- ja toimintatapojensa kehittämistä. Hallintolainkäytön asiaryhmäjakoa, kirjaamis- ja tilastointikäytäntöä sekä kanslia- ja tukitoimintoja kehitetään. Lisäksi selvitetään lainkäytön menettelytapoja, laadullisten näkökohtien arviointia sekä alemman hallintolainkäytön valvontaan liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2002 KHO:een saapui yhteensä 4 036 asiaa. Ratkaistujen asioiden määrä oli 3 778, joista yli 2 000 oli asiaratkaisuja. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11,2 kk. Vuonna 2004 arvioidaan saapuvan noin 4 000 asiaa ja tavoitteena on ratkaista sama määrä asioita. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kk. KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 euroa momentille 12.25.01. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

2004 talousarvio 8 412 000 2003 I lisätalousarvio 147 000 2003 talousarvio 7 880 000 2002 tilinpäätös 7 821 000 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 196 563 000 euroa. Hallinto-oikeuksiin voidaan laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden käsittelyn jouduttamiseksi sekä henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3.2004 lukien perustaa 9 hallinto-oikeustuomarin virkaa (4 T13 ja 5 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä. Hovioikeuksien henkilöstömäärän ja -rakenteen muuttamiseksi uudistettua menettelyä vastaavaksi hovioikeuksiin voidaan 1.3.2004 lukien perustaa 7 hovioikeudenneuvoksen virkaa (3 T14 ja 4 T12) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hovioikeudenneuvoksia ja viskaaleja. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon kiinteistötietojärjestelmästä suorakäyttöyhteyden avulla luovutetuista otteista ja todistuksista perityt maksut sekä EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 199 993 000 Maksullisen tietopalvelun erillismenot 1 582 000 Muut toimintamenot 198 411 000 Bruttotulot, maksullisen tietopalvelun tulot 3 430 000 julkisoikeudelliset suoritteet 130 000 muut suoritteet 3 300 000 Nettomenot 196 563 000 Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon kertaluonteinen meno 120 000 euroa ja vähennyksenä 140 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 25.01.21 sekä 943 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21. Hovioikeuksiin saapui vuonna 2002 noin 13 100 asiaa, joista oli riita-asioita 24 % ja rikosasioita 67 %. Sekä riitaettä rikosasioiden määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Hovioikeudet ratkaisivat noin 12 100 asiaa. Suulliset pääkäsittelyt lisääntyivät edelleen vuonna 2002, jolloin pääkäsittelyjä järjestettiin noin 3 500 asiassa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,3 kuukautta vaihdellen hovioikeuksittain 5,3 kuukaudesta 10,4 kuukauteen. Vuonna 2002 ratkaistuista asioista 23 % oli viipynyt hovioikeuksissa yli vuoden. Hovioikeuksien käsittelemistä rikosasioista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt (8 %), varkaudet (8 %) ja törkeät rattijuopumukset (7 %). Lokakuussa 2003 voimaan tulevan menettelyuudistuksen mahdollistama seulonta keventää ja tehostaa menettelyä eniten näiden asioiden kohdalla. Vuosina 2003 ja 2004 saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2002. Vuonna 2003 voimaan tulevat hovioikeusmenettelyn uudistukset nopeuttavat valitusten käsittelyä sekä keventävät ja tehostavat menettelyä. Tavoitteena on työmenetelmiä ja henkilöstörakennetta kehittämällä lisätä ratkaisukapasiteettia ja lyhentää käsittelyaikoja. Lisäksi tavoitteena on vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuuden sekä hovioikeuskohtaisten käsittelyaikaerojen supistaminen. Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuonna 2002 mm. ulkomaalais-, rakennus- ja ympäristö- sekä veroasioissa ja saapuneiden asioiden määrä oli noin 21 700. Ratkaistujen asioiden määrä oli noin 19 800. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8 kuukautta vaihdellen hallintooikeuksittain 5,9 kuukaudesta 11 kuukauteen. Vuonna 2002 ratkaistuista asioista 22 % oli viipynyt hallinto-oikeuksissa yli vuoden. Vuosina 2003 ja 2004 saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2002 tasolla. Tavoitteena on työmenetelmiä ja henkilöstörakennetta kehittämällä lisätä ratkaisukapasiteettia ja lyhentää käsittelyaikoja. Lisäksi tavoitteena on vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuuden sekä hallinto-oikeuskohtaisten käsittelyaikaerojen supistaminen nykyisestä. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2002 yhteensä 847 800 asiaa, 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita ratkaistiin hieman enemmän kuin niitä saapui. Rikosasioiden määrä väheni ja niitä ratkaistiin noin 59 000. Riita-asioiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli 154 000. Muutos johtui velkomusasioiden lisääntymisestä. Suurimman asiaryhmän (63 % asioista) muodostivat kiinteistöasiat, joita ratkaistiin noin 538 000. Vuonna 2002 ratkaistuista rikosasioista noin 30 % oli rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia, 12 % pahoinpitelyjä ja 11 % varkauksia. Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät vuonna 2002 suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,5 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,5 7,5 kk. Vuonna 2004 tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

on enintään kaksi kuukautta. Käsittelyaika saa ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen riita-asioiden käsittelyaika oli 2,3 kk, mutta istunnossa käsiteltyjen noin 5 500 riita-asian (4 % riita-asioista) 10,4 kk. Vuonna 2004 tavoitteena on lyhentää istunnossa ratkaistavien riita-asioiden käsittelyaikaa siten, että valtakunnallinen keskiarvo olisi 9 kk. Riita-asioiden määrän arvioidaan laskevan hieman vuodesta 2002. Rikosasioiden ja riita-asioiden yhteismäärän arvioidaan vuonna 2004 pysyvän vuoden 2003 tasolla. Kiinteistöasioita arvioidaan saapuvan vuonna 2003 edellisvuotta vähemmän ja vähentyvän edelleen vuonna 2004. Rovaniemen hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien yhteinen laatuhanke on aloitettu vuonna 1999. Vastaavantyyppinen hanke käynnistettiin Turun hovioikeuspiirissä vuonna 2002. Laadun kehittämishankkeita jatketaan ja laajennetaan vuonna 2004 Helsingin ja Itä- Suomen hovioikeuspiireihin. Markkinaoikeuteen vuonna 2002 saapuneiden asioiden yhteismäärä oli 230, joista valtaosa julkisia hankintoja Tunnuslukutaulukko koskevia asioita. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2002 ratkaistuissa asioissa oli 5,3 kk. Asiamäärien arvioidaan vuosina 2003 ja 2004 pysyvän vuoden 2002 tasolla. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi 1990-luvun puoliväliin saakka jatkuvasti, mutta on sen jälkeen jonkin verran vähentynyt. Vuonna 2002 saapui noin 9 800 ja ratkaistiin noin 11 100 asiaa. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13,8 kuukautta. Vuosina 2003 ja 2004 asiamäärien arvioidaan pysyvän vuoden 2002 tasolla. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen mm. 1.5.2003 toteutetun organisaatiouudistuksen avulla. Työtuomioistuimeen saapui vuonna 2002 135 asiaa ja asioita ratkaistiin 118. Asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tuomioistuimille vuodeksi 2004 seuraavat tulostavoitteet: 2002 2003 2004 toteutuma tavoite tavoite Tunnusluvut Keskimääräinen käsittelyaika, kk Hovioikeudet 8,3 8,8 8,5 Hallinto-oikeudet 8,0 8,9 8,5 Käräjäoikeudet rikosasiat 3,5 3,5 3,3 kirjallisessa menettelyssä ratkaistavat riita-asiat 2,3 2,3 2,3 istunnossa ratkaistavat riita-asiat 10,4 9 9 velkajärjestelyasiat 6,5 7 6 Markkinaoikeus 5,3 6 5 Vakuutusoikeus 13,8 12 11 Työtuomioistuin 4,5 4,5 4,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Hovioikeudet 2 561 2 694 2 720 Hallinto-oikeudet 1 216 1 220 1 232 Käräjäoikeudet ( /painotettu suorite) 643 623 629 Markkinaoikeus 5 245 4 560 4 600 Vakuutusoikeus 481 488 492 Työtuomioistuin 7 224 7 664 7 740 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 28 600 000 euroa momentille 12.25.01. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 45 %. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 4 5 / 2 0 0 3 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesitykseen nähden ko. kappaleen loppuun on lisätty teksti "sekä EU:lta saatavat tulot". Lisäys johtuu tuomioistuinten osallistumisesta Twinning-hankkeisiin. 2004 talousarvio 196 563 000 2003 I lisätalousarvio 4 173 000 2003 talousarvio 185 360 000 2002 tilinpäätös 181 116 000 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. 2004 talousarvio 6 400 000 2003 II lisätalousarvio 1 500 000 2003 talousarvio 5 500 000 2002 tilinpäätös 6 481 289 30. Oikeusapu S e l v i t y s o s a : Oikeusapu-uudistuksen toteutumista seurataan ja oikeudellista neuvontaa oikeusavun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi kehitetään. Henkilöstövoimavaroja suunnataan väestökehityksen myötä muuttuvaa kysyntää vastaavaksi. Voimavaroja uudelleen kohdentamalla varaudutaan Helsingin toisen oikeusaputoimiston perustamiseen vuonna 2005. Henkilöstön ammatillista kehittämistä tuetaan. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 714 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 24 214 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 7 505 000 Muut toimintamenot 16 709 000 Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot 3 500 000 julkisoikeudelliset suoritteet 800 000 muut suoritteet 2 700 000 Nettomenot 20 714 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon kertaluonteinen meno 400 000 euroa ja vähennyksenä 40 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 25.01.21 sekä 174 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21. Vuonna 2002 oikeusaputoimistoihin saapui noin 55 000 asiaa, hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Rikosasioiden osuus oli 18 %. Asioita käsiteltiin noin 52 000. Näistä 34 %:ssa annettiin oikeudellinen neuvo, 24 % käsiteltiin tuomioistuimessa, 24 % päättyi asiakirjan laatimiseen ja loput 18 % joko hallintoviranomaisen käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen. Uuden oikeusapulain myötä oikeusaputoimistot tekevät oikeusapupäätökset sekä yksityisten asiamiesten hoitamissa että oikeusaputoimistoissa hoidettavissa asioissa. Vuonna 2002 yksityisten asiamiesten asiakkaille tehtiin noin 22 600 taloudellista selvitystä, mikä oli 15 % edellisvuotta enemmän. Talousarvion valmisteluun liittyen taloudellisuustavoitteeksi vuodelle 2004 on alustavasti asetettu 84 euroa/ painotettu suorite (toteutuma 88 euroa v. 2002 ja tavoite 82 euroa v. 2003). 2004 talousarvio 20 714 000 2003 I lisätalousarvio 486 000 2003 talousarvio 17 340 000 2002 tilinpäätös 17 323 000 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 33 800 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain (257/2002), yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993), oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) sekä konkurssilain soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma Oikeusapu ja puolustus 30 400 000 Asianomistajan avustaminen 200 000 Yksityishenkilön velkajärjestely 1 600 000 Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 1 450 000 Konkurssilain mukaisten selvitysmiesten ja pesänhoitajien palkkiot 150 000 Yhteensä 33 800 000 S e l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi konkurssilaiksi (HE 26/2003). Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 150 000 euroa selvitysmiesten ja pesänhoitajien palkkioina ja vähennyksenä 1 500 000 euroa oikeusavun ja puolustuksen korvausten mitoituksen tarkennuksena. 2004 talousarvio 33 800 000 2003 II lisätalousarvio -2 000 000 2003 talousarvio 35 800 000 2002 tilinpäätös 30 505 905 40. Ulosottolaitos S e l v i t y s o s a : Ulosottoa kehitetään tavoitteena hyväksyttäviin toimintaperiaatteisiin perustuva, tehokas, asianosaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan vaatimukset huomioon ottava ulosotto. Ulosottolain muutos, jolla määritellään ulosoton toimintaperiaatteet ja uudistetaan yleiset menettelysäännökset, tulee voimaan 1.3.2004. Vuoden 2004 aikana annetaan hallituksen esitys ulosottolain muuttamisesta, jolla uudistetaan palkan ulosmittausta ja siihen liittyvää velallisen suojaosuutta sekä omaisuuden ulosmittausta, realisointia ja kertyneiden varojen tilitystä koskevat säännökset. Näin varmistetaan, että ulosotossa voidaan selvittää kunkin velallisen taloudellinen tilanne riittävän tarkasti ja mitoittaa viranomaisten toimenpiteet vastaamaan velallisen tilanteen asettamia vaatimuksia ja että menettely takaa velkojan ja velallisen oikeusturvan toteutumisen. Ulosotossa tukeudutaan sähköiseen asiointiin ja tehokkaaseen tietojenkäsittelyyn hyvän palvelun tarjoamiseksi asianosaisille ja muille yhteistyötahoille, nopean tiedonhankinnan toteuttamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Parannetaan ulosoton toimintaa suurentamalla viranomaisten toiminnallista yksikkökokoa, säilyttämällä nykyinen palveluverkko, kohdentamalla henkilöstövoimavarat tarkoituksenmukaisesti sekä kehittämällä yksikköjen johtamista, henkilöstön rekrytointia ja ammatillista koulutusta sen varmistamiseksi, että henkilöstön osaaminen on tehtävien vaativuuden ja riittävän erikoistumisen edellyttämällä tasolla. Samalla tuetaan ulosoton mahdollisuutta painottaa toimenpiteitä, joilla voidaan periä varoja pakoilevilta ja omaisuutta kätkeviltä velallisilta sekä torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. 21. Ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 78 937 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakuntien ulosottovirastojen ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston toimintamenojen sekä kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammattikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä posti-, pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta maksetaan myös ulosottolaitoksen osuus keskitettyjen tietojärjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvista menoista sekä uuden perintäjärjestelmän rakentamisesta aiheutuvat menot. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 448 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21. Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 2002 noin 2,7 milj. asiaa ja 3,4 mrd. euroa. Velkojille tilitettiin yhteensä 614 milj. euroa. Ulosottoon saapuvien asiamäärien ja perittävien rahamäärien arvioidaan edelleen lisääntyvän jonkin verran. Perityksi saatavan rahamäärän arvioidaan säilyvän hyvällä, korkealla tasolla, vaikka maaliskuussa 2004 voimaan tulevan ulosottolain muutoksen ja uuden tietojärjestelmän käyttöönoton arvioidaan aluksi hidastavan asioiden käsittelyä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tunnuslukutaulukko 2002 2003 2004 toteutuma tavoite tavoite Onnistunut perintä Asiamääristä, % 38 40 38 Rahamääristä, % 20 19 19 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 7,1 7,5 Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) Ulosottovirastot, 26 28 30 Ulosotto-osastot, 24 26 28 Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.47 kertyvän noin 48 000 000 euroa. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista ulosottomaksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa 90 %. 2004 talousarvio 78 937 000 2003 I lisätalousarvio 1 978 000 2003 talousarvio 76 590 000 2002 tilinpäätös 77 160 000 50. Rangaistusten täytäntöönpano S e l v i t y s o s a : Vankien määrä on lisääntynyt vuodesta 1999 vuoteen 2003 noin 35 %:lla. Vankeja oli vuonna 2002 keskimäärin 3 433. Määrän arvioidaan vuonna 2003 nousevan 3 750:een ja vuonna 2004 noin 3 900:aan. Kriminaalihuoltolaitoksen toimeenpantaviksi tulevien yhdyskuntaseuraamusten määrä pysyy suunnilleen entisellään. Vankien määrän kasvaessa on toimintaan päivittäin osallistuvien osuus vähentynyt viime vuosikymmenen lopun tasosta noin 10 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2002 oli päivittäin keskimäärin 59 % vangeista mukana työssä, koulutuksessa, toimintaohjelmissa tms. kuntouttavassa toiminnassa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Vuonna 2004 on lisäksi tarkoitus antaa sopimushoitoa koskeva hallituksen esitys. Keskeiset tavoitteet vuonna 2004 Sekä vankeinhoitolaitoksessa että kriminaalihuoltolaitoksessa on keskeisenä tavoitteena yksilöllisiin suunnitelmiin perustuvan rikosten uusimisriskiä vähentävän toiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Ulkomaalaisten vankien määrän vähentämiseksi tehostetaan erityisesti virolaisten vankien palauttamista kotimaahansa rangaistusta suorittamaan samoin kuin syyttäjäyhteistyötä Viron ja Venäjän kanssa. Vankeinhoitolaitoksessa jatketaan vankien sijoittelumenettelyn ja vankiloiden toimintarakenteen kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Vangeille järjestettäviä toimintoja pyritään jatkamaan vähintään entisessä lajuudessa. Määrällisenä tavoitteena on, että kokopäiväiseen toimintaan osallistuvien vankien päivittäinen keskimäärä on vähintään 2 050 eli noin 53 % arvioidusta vankien kokonaismäärästä. Resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien jatkuvuus, vankien terveydenhuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vankien yhteiskuntaan sijoittumista edistävien alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Laitosturvallisuudessa on tavoitteena vankien määrän kasvusta huolimatta vähintään vuoden 2002 tason säilyttäminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 25 % (26,7 % vuonna 2002) rangaistusta suorittavien vankien määrästä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Kriminaalihuollossa jatketaan yksilöllisiin suunnitelmiin perustuvaa asiakastyötä ja toimintaohjelmia nykyisessä laajuudessaan. Lisäksi jatketaan seutukunnallista yhteistyötä tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi tehostamalla eri tahojen yhteistoimintaa jo käynnistetyissä hankkeissa ja käynnistämällä uusia hankkeita. Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat 40 959 euroa (43 493 euroa vuonna 2002). Toiminnan laajuus 2002 2003 2004 toteutuma arvio arvio Vankeja keskimäärin 3 433 3 750 3 900 Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot 3 589 3 400 3 500 Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja 242 703 250 000 245 000 Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keskimäärin 1 308 1 300 1 400 Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keskimäärin 1 715 1 700 1 600 Uusia nuorisorangaistuksia 28 40 40 Toimintamenojen arvioitu jakautuminen Vankeinhoitolaitos 160 818 000 Kriminaalihuoltolaitos 13 200 000 Yhteiset täytäntöönpano- ja hallintotehtävät 3 350 000 Vankeinhoidon koulutuskeskus 3 035 000 Yhteensä 180 403 000 Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2004 kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2002 2003 2004 tilinpäätös arvio esitys Tuotot 9 006 9 186 9 100 Myyntitulot 7 712 7 866 7 800 Muut tulot 1 294 1 320 1 300 Erilliskustannukset yhteensä 13 673 13 970 13 995 Raaka-aineet ja tarvikkeet 3 747 3 822 3 750 Henkilöstökustannukset 2 339 2 409 2 400 Vankipalkat 2 016 2 056 2 090 Muut erilliskustannukset 2 134 2 177 2 180 Kiinteistömenot 5 077 5 178 5 280 Vankeinhoitolaitoksen sisäinen käyttö -1 640-1 672-1 705 Käyttöjäämä -4 667-4 784-4 895 Tukitoimintojen kustannukset 379 387 394 Poistot 812 829 845 Korot 466 476 485 Kustannukset yhteensä 15 330 15 662 15 719 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Alijäämä -6 324-6 476-6 619 21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 180 403 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 4 950 000 euroa ja vankeinhoitolaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen enintään 2 000 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot, Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tulot ja tulot mielentilatutkimuksista. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 650 000 euroa kiinteistöistä maksettavien vuokramenojen kasvun johdosta, 5 100 000 euroa vankimäärän lisäyksestä ja vankiloiden toimintaedellytysten turvaamisesta aiheutuvien menojen johdosta, 600 000 euroa vankien terveydenhuoltomenojen kasvun johdosta ja 430 000 euroa kertaluonteisena menona sekä vähennyksenä 354 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 186 802 000 Palkkaukset 107 800 000 Pääomavuokrat 21 774 000 Muut toimintamenot 57 228 000 Bruttotulot 6 399 000 Laitosmyymälöiden tulot 3 760 000 Satakunnan vankilan tulot 2 350 000 Koulutuskeskuksen tulot 179 000 Tulot mielentilatutkimuksista 110 000 Nettomenot 180 403 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 4 5 / 2 0 0 3 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen. Talousarvioesitykseen nähden ko. kappaletta on korjattu niin, ettei palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamista kirjata hintatueksi. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : V a n k e i n h o i d o n m ä ä r ä r a h a t i l a n n e. Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 178 403 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 158 818 000 euroa. Määrärahatarve ilman säästötoimia olisi oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan vuonna 2004 lähes 161 miljoonaa euroa. Tiedossa olevia menokehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa vuokramenojen kasvu, pitkään suunnitteilla olleesta vankitietojärjestelmästä aiheutuvat kustannukset sekä vankien määrän kasvu. Myös vankien terveydenhuollon menot kasvanevat edelleen. Lakivaliokunta on antanut talousarvioesityksestä lausunnon (LaVL 7/2003 vp) omalta toimialaltaan ja keskittynyt siinä erityisesti vankeinhoidon määrärahoihin. Lakivaliokunta on katsonut, että vankeinhoitoon esitetyt määrärahat eivät ole sopusoinnussa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Määrärahatilanne kärjistyy lakivaliokunnan mukaan vuonna 2005, jolloin oikeusministeriön hallinnonalan menokehystä on korotettava huomattavasti. Lausunnossaan lakivaliokunta on ottanut laajasti kantaa muun muassa vankimäärään, laitoskantaan, vankien osallistumiseen toimintoihin, vankiloiden uusiin toimintamuotoihin, henkilökunnan riittävyyteen ja palkkaukseen sekä vankien terveydenhoitoon. Valtiovarainvaliokunta yhtyy pitkälle lakivaliokunnan johtopäätöksiin. Talousarvioesityksessä on keskimääräisen vankiluvun ennustettu kasvavan vuonna 2004 kuluvasta vuodesta noin 150:llä. Valtiovarainvaliokunnan saaman tuoreen selvityksen mukaan vankien määrän kasvu on viime kuukausina kuitenkin selvästi hidastunut eikä vankien päivittäinen keskimäärä nousse vuosina 2003 2004 niin suureksi kuin oikeusministeriössä vielä talousarvioesitystä valmisteltaessa arvioitiin. Kuluvan vuoden keskivankiluku noussee enintään hieman yli 3 600:aan. Vuonna 2004 vankeja on tarkistetun arvion mukaan keskimäärin noin 3 750 eli 150 vankia vähemmän kuin talousarvioesityksessä on arvioitu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämäkin olisi kuitenkin runsaat 300 vankia enemmän kuin vuoden 2002 toteutunut keskivankiluku. V a n k e i n h o i t o m e n o j e n b u d j e t o i n t i. Valtiovarainvaliokunta on esimerkiksi talousarvioesitysten ja valtiontaloudellisten kertomusten käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota vankeinhoidon määrärahatilantee- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14