Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toiminta-ajatus. Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeusjärjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, tehokkaasta rikosten torjunnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yhteistyöstä. Lähivuosien kehittämislinjat Perustuslaki ja hallinnon kehittäminen Jatketaan perustuslain toimeenpanoa ja seurantaa. Maahan ja luontaiselinkeinoihin liittyvien oikeuksien järjestämistä saamelaisten kotiseutualueen valtionmailla selvitetään vuonna 2001 mietintönsä jättävän toimikunnan ehdotusten pohjalta. Valmistellaan eduskunnalle vuonna 2003 annettavaa selontekoa uuden julkisuuslainsäädännön soveltamisesta ja toimivuudesta. Lainsäädännön laadun ja säädösinformaation parantaminen Kytketään lainvalmistelu kiinteämmin osaksi valtioneuvoston yleistä toimintapoliittista suunnittelua valtion keskushallinnon uudistamishankkeeseen liittyen ja ottaen huomioon Euroopan unionin yhä kasvava merkitys. Samalla kehitetään ja tuetaan ministeriöiden valmiutta hyvälaatuiseen säädösvalmisteluun erityisenä painopistealueena lainsäädännön vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi. Jatketaan tehostettua lainvalmistelukoulutusta ja turvataan tehokkaan laintarkastuksen toimintaedellytykset. Finlex-säädöstietopankki on tarkoitus saada täydessä laajuudessaan käyttöön vuonna Suomen Säädöskokoelman julkaisuvastuu on tarkoitus siirtää oikeusministeriölle vuonna EU ja kansainvälinen yhteistyö Oikeusministeriö toimii aktiivisesti Euroopan unionin muodostaman oikeusalueen kehittämiseksi Tampereen Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Vuonna 2002 saatetaan voimaan uusia rikosoikeuden alaan kuuluvia instrumentteja. Jatkotyössä ovat keskeisiä päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen, rikostorjunta sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen. Uusien instrumenttien tehokas toimeenpano edellyttää viranomaisyhteistyön parantamista sekä kattavan koulutuksen järjestämistä. Kansalaisten oikeussuhteet Yhtiölainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena palvella kooltaan ja pääomarakenteeltaan erilaisten yritysten tarpeita, pienten yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja suurempien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on myös parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia kerätä pääomaa ja työllistää. Vahingonkorvausta koskevaa lainsäädäntöä nykyaikaistetaan. Perheoikeudellista lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan ihmisten muuttuvia elämäntilanteita. Maksukyvyttömyyden hallinta Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen. Tarkoitus on erityisesti tehostaa konkurssipesien selvittämistä ja omaisuuden realisointia. Jatketaan ulosottolainsäädännön kokonaisuudistusta. Velkojen viivästyskorkoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien velallisten viivästyskorkoa voitaisiin alentaa nykyistä useammin. Tätä tarkoittava esitys annetaan jo vuoden 2001 puolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Oikeusturvan parantaminen ja kustannusten alentaminen Vuonna 2002 annettavilla esityksillä jatketaan yleisten tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyn kehittämistä tavoitteena alentaa oikeudenkäyntien aiheuttamia kustannuksia lisäämällä menettelyn tehokkuutta ja joustavuutta sekä parantaa todistajien ja asianomistajien suojaa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annettu lainsäädäntö uudistetaan tavoitteena selkeyttää sääntelyä ja lisätä oikeudenkäynnin julkisuutta. Tuomarien uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus käynnistää vuonna Kehitetään rikosasiain toimintoketjua siten, että menettelyn kaikki osa-alueet toimivat saumattomasti yhtenä kokonaisuutena. Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmää selvittäneen komitean ehdotuksen pohjalta jatketaan uudistusten valmistelua yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa. Ryhdytään valmistelemaan tuomioistuinlaitoksen kokonaisvaltaista pitkän tähtäyksen kehittämisohjelmaa. Kriminaalipolitiikka Hallituksen huumausainepoliittisiin linjauksiin liittyen jatketaan syyttäjien tehostettua toimintaa huumausainerikoksissa sekä parannetaan vankiloiden huumevalvontaa ja päihdekuntoutusta. Tehostettuja toimia talousrikollisuuden ehkäisemiseksi on tarkoitus jatkaa syyttäjäntoimessa ja ulosotossa. Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun. Vuonna 2002 annettavilla hallituksen esityksillä uudistetaan muun muassa talousrikoksia koskevat säännökset. Aloitetaan osittaisuudistusten sarjana toteutetun rikoslain uudistuksen kokoaminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Rikoksentorjunnassa keskeisellä sijalla ovat eri viranomaisten ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyönä laadittavat paikalliset turvallisuusohjelmat. Ohjelman toteuttamisesta laaditaan vuonna 2002 hallitukselle seurantaraportti ja ehdotus rikoksentorjunnan kehittämisestä jatkossa. Uusintarikollisuuteen vaikuttamisessa tärkeä toimintalinja on nopea puuttuminen nuorten tekemiin rikoksiin sekä rikosoikeudellisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimien yhteensovittaminen. Rakenteellisia kehittämistoimia Henkilöstöpolitiikka. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto, työkyvyn ylläpitämistä tukevien toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko hallinnonalalla sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen siten, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin voidaan turvata. Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla henkilöstö voi paremmin vaikuttaa toimintayksiköidensä työtapoihin ja kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstöjohtamiseen. Tietohallinto ja tietotekniikan soveltaminen. Tietojärjestelmien kehittämistä sekä niiden käytettävyyden ja palvelukyvyn parantamista jatketaan. Keskeiset lähivuosien tietojärjestelmien kehittämishankkeet ovat ulosoton tietojärjestelmän, oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanojärjestelmän ja rangaistusten täytäntöönpanon tietojärjestelmän uudistaminen sekä eri viranomaisten asianhallintajärjestelmät. Resurssien käytön tehostamiseksi kehitetään tietohallinnon organisaatiota. Palvelujen parantamisessa painopiste on erityisesti sähköisen asioinnin edellytyksissä ja sähköisissä tietopalveluissa. Tavoitteena on myös tehostaa hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Organisaation kehittäminen. Rangaistusten täytäntöönpanon organisaation kehittämistä jatketaan ottamalla tarkasteltavaksi rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän keskushallinnon sekä alue- ja paikallishallinnon tehtäväjako. Ministeriön kehittämistä jatketaan pyrkien muodostamaan ministeriöstä selkeämmin valtioneuvoston esikuntatehtäviin, hallinnonalan strategiseen ohjaukseen sekä EU- ja kansainvälisiin tehtäviin keskittyvä kokonaisuus. Tämä edellyttää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 ministeriön operatiivisten tehtävien sekä hallinnonalan tuki- ja palvelutehtävien eriyttämistä varsinaisista ministeriötehtävistä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset Tuomioistuinlaitos Oikeusapu Syyttäjä- ja ulosottolaitos Rangaistusten täytäntöönpano Vaalimenot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna 2002: Perustuslain täytäntöönpanoon ja perusoikeuksien kehittämiseen liittyen annetaan esitykset hallintomenettelylain ja kielilainsäädännön uudistamiseksi. Vaalijärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että tarvittavat uudistukset ovat sovellettavissa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Lainsäädännön laadun parantamiseksi lainvalmistelun kehittäminen kytketään kiinteämmin osaksi valtioneuvoston muuta toimintapoliittista suunnittelua ja sen toteuttamista. Järjestelyt toteutetaan valtion keskushallinnon uudistamishankkeeseen liittyen. Jatketaan Finlex-säädöstietopankin täydentämistä mm. lakien esitöitä koskevalla aineistolla. EU-toiminnassa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan EU:n oikeusalueen ja EU:n avoimuussäännöstön kehittämiseen sekä lainsäädännön selkeyttämiseen. EU:n laajentumisprosessissa osallistutaan tiiviisti hakijamaita koskevaan arviointi- ja neuvotteluprosessiin sisä- ja oikeusasioissa, painottaen erityisesti Baltian maihin liittyviä kysymyksiä. Jatketaan oikeudellista yhteistyötä Venäjän kanssa ja tiivistetään viranomaisten välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa kansallisesti ja osallistutaan viranomaisyhteistyön kehittämiseen EU:n puitteissa. Jatketaan yhtiölainsäädännön kehittämistä erityisesti osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen tähtäävällä valmistelulla. Perintöoikeudellisen lainsäädännön uudistamistarpeita arvioidaan kokonaisuudessaan. Uudistaminen aloitetaan esityksellä kuolinpesän velkavastuuta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Annetaan esitys konkurssilainsäädännön uudistamisesta, jolla konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen. Velkasuhteita koskevaa lainsäädäntöä kehitetään esityksellä velan vanhentumista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Lisäksi annetaan esitys velkajärjestelylainsäädännön tarkistamisesta. Oikeusturvan kehittämiseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisesta sekä esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta. Ratifioidaan Euroopan unionin vuoden 2000 oikeusapusopimus. Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyen annetaan mm. talousrikoksia, aserikoksia ja alkoholirikoksia koskevat hallituksen esitykset. Aloitetaan uudistetun rikoslain koontityö. Annetaan sopimushoitoa koskeva hallituksen esitys sekä esitys rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Valmistellaan esitystä Euroopan neuvoston tietokonerikollisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevan yleissopimuksen ratifioinnista. Valmistellaan hallitukselle raportti Kansallisen rikoksentorjun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 taohjelman toimeenpanosta sekä toimenpiteet nuorten tekemien rikosten nopeutettuun käsittelyyn liittyvän kokeilun sekä uhrin aseman parantamiseen liittyvän selvityksen pohjalta. Kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uutta palkkausjärjestelmää. Jatketaan toimenpiteitä hallinnonalan henkilöstön koulutusjärjestelmien kehittämiseksi. Tuetaan työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnan laajentamista kaikkiin hallinnonalan työyhteisöihin. Johtamisen sekä henkilöstöpolitiikkaan ja resurssien hallintaan liittyvän päätöksenteon tietopohjan parantamiseksi jatketaan hallinnonalalla kustannuslaskennan, henkilötietojärjestelmien ja henkilöstötilinpäätöksen sekä tietopalvelujen kehittämistä. Tietohallinnossa painopisteenä on tietohallinnon organisaation kehittäminen sekä edellytysten luominen sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen laajentamiselle. 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon julkaisutoiminnasta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta , yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta ja vähennyksenä siirtona momentille Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekisterikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston tulot. Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos harjoittaa puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oikeusministeriön lainvalmistelutyön vaatimukset sekä muut tutkimustiedon tarpeet. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonaiskuvan oikeusoloista, rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta. Laitos kehittää rikollisuuden osoittimia, seuraa kriminaalipoliittisia uudistuksia ja tutkii kontrolliviranomaisten toimintaa. Painopistealueita ovat yleisön rikoskokemusten mittaaminen, henkirikollisuus sekä nuorisorikollisuus ja nuorten seuraamusjärjestelmä. Tuomioistuinuudistusten seurantaa ja arviointia jatketaan sekä kehitetään edelleen lainsäädäntötutkimusta. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa, neuvoo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilötietolain, tietoteknii- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 kan kehityksen ja kansainvälistymisen myötä tietosuojavaltuutetun tehtävät ovat lisääntyneet. Toiminnassa painotetaan tietosuojaloukkausten ennaltaehkäisemistä korostamalla rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen välistä yhteistyötä sekä hyvän tiedonhallintatavan merkitystä osana hyvää palvelua. Toimintamuotojen painotuksessa pyritään ottamaan huomioon uudesta teknologiasta johtuvat vaatimukset, yhteistyö rekisterinpitäjiä ja rekisteröityjä edustavien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa ja tähän liittyen toimialakohtaisten käytännesääntöjen aikaansaaminen. Vaikka käsiteltävien asioiden määrän ennakoidaan kasvavan, kansalaisten vireillesaattamien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on edelleen 6 kk. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkään vireillä olleiden asioiden osuuden vähentämiseen. Selviin oikeusturvaloukkauksiin puututaan välittömästi. Tietosuojalautakunta käyttää henkilötietolainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädännön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika pidetään alle 3 kuukaudessa. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja valvoa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta. Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoiminnassaan edelleen erityistä huomiota raukeaviin konkurssipesiin ja talousrikosten selvittämiseen vähävaraisissa pesissä. Uuden konkurssilain myötä konkurssiasiamiehen toimistolle tulee uusia tehtäviä konkurssipesien julkisselvityksen ja jälkiselvitystyön yhteyteen, mihin tehtäviin on valmistauduttava. Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnettomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämisestä, suunnittelusta ja koulutuksesta. Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnettomuustutkinnalle sekä kehittämään eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuormamaksujen perinnästä sekä valtion varoista maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushallinnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekisteri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen ja rikosvahinkokorvauksia sekä syyttömästi tuomituille ja vangituille maksettavia korvauksia koskevien hakemusten käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä oikeusministeriön päättämässä laajuudessa erityisen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, se- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 kä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen Avustukset ympäristöoikeudenkäyntikuluihin ryhmäkannetyyppisissä asioissa Muut avustukset Yhteensä Käyttösuunnitelma: 2002 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Eduskunnalle on vuonna 2001 annettu esitys riita-asioiden käsittelyä koskevien eräiden säännösten uudistamisesta, jonka tarkoituksena on keventää ja joustavoittaa menettelyä. Vastaava rikosasioita koskeva tarkistus samoin kuin oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva esitys saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi vuonna Uuden hovioikeusmenettelyn aiheuttamia ongelmia on selvitetty ja niiden poistamiseksi on annettu hallituksen esitys ja käynnistetty hovioikeuksien sisäisten työmenetelmien kehittämishanke. Koko muutoksenhakujärjestelmän perusteiden uudelleenarviointi on annettu vuonna 2002 mietintönsä jättävän toimikunnan tehtäväksi. Valmistuneen komiteanmietinnön ja siitä hankittujen lausuntojen pohjalta täsmennetään suunnitelma tuomarien koulutusjärjestelmän käynnistämiseksi vuodesta 2003 lukien. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tehtävien yhdistämiseksi. Esityksen mukaan uusi markkinaoikeus perustetaan Vakuutusoikeutta ja alempaa, lautakuntatasoista sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakujärjestelmää koskevaa säännöstöä uudistetaan toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean ehdotusten pohjalta. Asunto-oikeudet lakkautetaan eduskunnalle annetun esityksen mukaisesti. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan. Asetettu komitea valmistelee pidemmän aikavälin tavoitteet tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoiksi. Tuomioistuimissa kiinnitetään huomiota suurten juttujen joutuisaan käsittelyyn ja asianosaisten informointiin jutun käsittelyvaiheista. Rovaniemen hovioikeuspiirissä vireillä olevassa hovioikeuden ja käräjäoikeuksien yhteisessä laatuhankkeessa parannetaan lainkäytön laatua erityisesti oikeudenkäyntimenettelyn ja ratkaisujen laatutekijöitä korostamalla. Tuomioistuinten omia toimenpiteitä laadun kehittämisessä tuetaan. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään Voidaan lakkauttaa yksi oikeusneuvoksen virka. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä korkeimpien oikeuksien palkkauslain muutoksen ja presidentin ja jäsenten palkkausten korotusten perusteella Korkeimman oikeuden lainkäyttötoiminnan tavoitteena on laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ratkaisujen oikeellisuuteen, ennustettavuuteen ja yhdenmukaisuuteen samoin kuin perustelujen avoimuuteen ja ymmärrettävyyteen. Vuonna 2000 korkeimpaan oikeuteen saapui ja ratkaistiin asiaa, myönnettiin 219 valituslupaa ja julkaistiin 129 ratkaisua. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 5 kk ja asiaratkaisuissa 15 kk. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Vuonna 2002 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan noin asiaa ja käsittelyaikojen pysyvän nykyisellä tasolla. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään Voidaan lakkauttaa kaksi ylimääräisen hallintoneuvoksen virkaa ja perustaa lukien yksi vanhemman hallintosihteerin virka (T12). S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä korkeimpien oikeuksien palkkauslain muutoksen ja presidentin ja jäsenten palkkausten korotusten perusteella Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin. Sen käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Hallintolainkäytössä ei ole yleistä valituslupajärjestelmää, joten KHO antaa valtaosassa asioita aineellisoikeudellisen asiaratkaisun. KHO:n päätöksillä on usein asianosaispiiriä laajemmalle ulottuvia huomattavia alueellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. KHO:n tehtävänä on myös valvoa alemmanasteista lainkäyttöä omalla toimialallaan. Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa KHO:n käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta. Vuonna 2000 saapui ja ratkaistiin asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 13,5 kk, mitä pidensi aikaisemmin saapuneiden, valtioneuvoston Natura päätöstä koskevien valitusten ratkaiseminen. Vuonna 2002 arvioidaan saapuvan noin asiaa ja tavoitteena on ratkaista sama määrä asioita. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kk. KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kiinteistötietojärjestelmästä suorakäyttöyhteyden avulla luovutetuista otteista ja todistuksista perityt maksut. Markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tehtävien uudelleen organisointiin ja markkinaoikeuden perustamiseen liittyen voidaan lukien perustaa ylituomarin virka (D18), neljä markkinaoikeustuomaria (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan markkinatuomioistuimen ylituomarin virka (T17). Ylimääräisen hovioikeudenneuvoksen nimike (3 T14 ja 5 T12) muutetaan lukien hovioikeudenneuvokseksi (3 T14 ja 5 T12). Ylimääräisen vanhemman vakuutustuomarin nimike (T13) muutetaan lukien vanhemmaksi vakuutustuomariksi ja ylimääräisen nuoremman vakuutustuomarin nimike (T11) samasta ajankohdasta lukien nuoremmaksi vakuutustuomariksi. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen tietopalvelun erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen tietopalvelun tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta ja kilpailuneu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 voston palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta Hovioikeuksiin saapui vuonna 2000 noin asiaa, joista oli riita-asioita 25 % ja rikosasioita 66 %. Riita-asioiden määrä väheni 10 % ja rikosasioiden kasvoi 8 %. Hovioikeudet ratkaisivat noin asiaa. Uuden hovioikeusmenettelyn myötä suulliset pääkäsittelyt lisääntyivät edelleen ja vuonna 2000 pääkäsittelyjä järjestettiin noin Hovioikeuspaikkakunnan ulkopuolisilla matkakäräjillä näitä oli noin 400. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7 kuukautta vaihdellen hovioikeuksittain 5 kuukaudesta 8 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hovioikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2000 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 15 %. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan hieman kasvavan. Hallinto-oikeuksiin saapuneiden asioiden määrä väheni verotuksen oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen johdosta 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 2000 hallinto-oikeuksiin saapui noin ja ratkaistiin noin asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika säilyi entisellä tasollaan 6,5 kuukaudessa vaihdellen hallinto-oikeuksittain 3,9 kuukaudesta 7,8 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hallinto-oikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2000 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 14 %. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan mm. uuden rakennuslain ja ympäristöasiain muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen johdosta hieman lisääntyvän. Tunnuslukutaulukko Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2000 yhteensä asiaa, 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita ratkaistiin noin , mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Rikosasioiden määrä kasvoi ja niitä ratkaistiin noin Riita-asioiden määrä oli , joista tuli vireille summaarisella haastehakemuksella noin ja laajalla haastehakemuksella noin Suurimman asiaryhmän (64 % asioista) muodostivat kiinteistöasiat, joita ratkaistiin noin Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,4 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4 8 kk. Laajoissa riita-asioissa käsittely kesti keskimäärin 8,7 kk, mutta oli noin vuosi Espoon, Helsingin ja Turun käräjäoikeuksissa, joissa ratkaistiin kolmasosa näistä asioista. Vuosina 2001 ja 2002 rikosasioiden ja riita-asioiden määrän arvioidaan kasvavan, kun taas kiinteistöasioiden määrä vähenee. Tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja niissä käräjäoikeuksissa, joissa jutut viipyvät keskimääräistä pitempään. Rovaniemen hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien yhteisessä laatuhankkeessa kiinnitetään vuonna 2002 erityishuomiota velkajärjestelyasioiden käsittelyyn ja käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä tuomarin aineelliseen prosessinjohtoon riita-asioissa. Vakuutusoikeudesta annettua lakia muutettiin vuonna 1999 hallintolainkäyttölain voimaantulon johdosta. Muutos merkitsi muun muassa suullisten käsittelyjen käyttöönottamista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uudelleenorganisointia. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi 1990-luvulla. Vuonna 2000 saapui noin ja ratkaistiin noin asiaa. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 2000 saapui 89 asiaa. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tuomioistuimille vuodeksi 2002 seuraavat tavoitteet: toteutuma tavoite tavoite Tunnusluvut: Keskimääräinen käsittelyaika, kk Hovioikeudet Hallinto-oikeudet 6,5 7 6,5 Käräjäoikeudet rikosasiat 3,4 3,3 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 laajat riita-asiat 8,7 8,2 8 velkajärjestelyasiat 6,4 6 6 summaariset asiat 2,2 2,2 2 Vakuutusoikeus Työtuomioistuin Taloudellisuus (/ratkaistu asia): Hovioikeudet Hallinto-oikeudet Käräjäoikeudet (/painotettu suorite) Vakuutusoikeus Työtuomioistuin Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin momentille Maksuilla katetaan noin 40 % tuomioistuinten maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään Oikeusapu S e l v i t y s o s a : Kuntien oikeusaputoimistot siirrettiin valtiolle vuonna Siirtoon liittyvät organisaatio- ja henkilöstöjärjestelyt on saatu vakiinnutettua. Eduskunnan lainmuutoksen yhteydessä antaman lausuman mukaisesti on valmisteltu ja annettu talousarvioon liittyvä esitys maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain ja oikeusaputoiminnasta annetun lain kumoamisesta ja korvaamisesta uudella oikeusapulailla. Lain tarkoituksena on mainittujen oikeusapujärjestelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen siten, että mahdollisuus saada osittaista oikeusapua laajennetaan myös keskituloisiin henkilöihin. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 Menojen ja tulojen erittely: v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. S e l v i t y s o s a : Oikeusapumaksutuloilla katetaan noin 41 % oikeusaputoimistojen maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Bruttomenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha Määrärahan tarve Vuonna 2000 oikeusaputoimistoihin saapui noin asiaa, mikä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Rikosasioiden osuus oli 16 %. Asioita käsiteltiin saapuneita asioita vastaava määrä. Maksuttomien oikeudenkäyntien taloudellisten myöntämisedellytysten selvityksiä tehtiin vuonna 2000 noin kappaletta. Uuden oikeusapulain myötä em. selvitysten määrän, samoin kuin oikeusaputoimistoihin saapuvien asioiden määrän arvioidaan kasvavan. Talousarvion valmisteluun liittyen taloudellisuustavoitteeksi vuodelle 2002 on alustavasti asetettu 75 / painotettu suorite (toteutuma 79 v ja tavoite 75 v. 2001) talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain, maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973), yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993), yleisestä oikeusavusta annetun lain (104/1998) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Maksuton oikeudenkäynti Asianomistajan avustaminen Yksityishenkilön velkajärjestely Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus Yhteensä S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä oikeusapulainsäädännön uudistuksen, maksuttomien oikeudenkäyntien lisääntymisen ja hovioikeuksien suullisten käsittelyjen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä yksityisille oikeudenkäyntiavustajille maksettavien palkkioiden tarkistamisen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Syyttäjä- ja ulosottolaitos S e l v i t y s o s a : Syyttäjän tehtävät kohdistuvat esitutkintaan, syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin. Syyttäjän kokonaisvastuu rikosvastuun toteuttamisessa edellyttää aktiivisuutta ja yhteistyötä muiden rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kanssa. Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii kaksiportaisen syyttäjäorganisaation keskushallintoviranomaisena. Syyttäjäntoimessa on keskeistä vuonna 2002 talousrikollisuuden ja harmaan talouden sekä huumerikollisuuden vastustamiseen ja nuorten rikoksentekijöiden oikeuskäsittelyn nopeuttamiseen liittyvät erityistoimenpiteet, syyttäjälaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen sekä syyttäjien kansainvälisen rikosoikeudenhoidon osaamisen lisääminen. Laatutavoitteena on rikosvastuun yhtenäinen toteuttaminen huumausaine-, pahoinpitely- ja talousrikoksissa. Ulosottoviranomaisten tehtävänä on rahasaatavien periminen maksuvelvollisuutensa laiminlyöneiltä ulosottomenettelyssä, joka perustuu yksityisoikeudellisten saatavien osalta tuomioistuimen riita-asioissa antamaan maksupäätökseen ja verojen sekä muiden saatavien osalta niiden maksuunpanoon. Ulosottomenettelyä sääntelevän ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan ja ulosottotointa kehitetään vuonna 1999 hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sen tavoitteena on sähköisen asioinnin mahdollistaminen velkojille ja perimistoimenpiteitten mitoittaminen mahdollisimman hyvin kunkin velallisen olosuhteita vastaavaksi sekä velallisen rekisteröityjen tulo- ja varallisuustietojen saaminen teknisen käyttöyhteyden kautta ulosoton käytettäväksi jo siinä vaiheessa, kun perimiskeino valitaan. Erikoisperinnässä pyritään kehittämään ulosoton työmenetelmiä sellaisissa tapauksissa, joissa ulosottoa yritetään välttää lainvastaisin ja epäasiallisin keinoin. Tavoitteet toteutetaan uudistamalla ulosoton tietojärjestelmä siten, että se on käytössä samanaikaisesti ulosottolain kokonaisuudistukseen liittyvän ulosottolain muutoksen voimaan tulon kanssa, sekä kouluttamalla ulosoton henkilöstö uuden lainsäädännön mukaiseen toimintaan. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi syyttäjä- ja ulosottolaitoksen resursseja suunnataan edelleen vuonna 2002 talousrikostutkintaan, erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttäjänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttäjän- ja maakunnanvoudinviraston toimintamenojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammattikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulosoton posti-, pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot maksetaan samoin momentin määrärahasta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta ja vähennyksenä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Syyttäjälaitos Ulosottolaitos Tunnuslukutaulukko Keskitetyt tietohallintopalvelut Yhteensä Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 2000 yhteensä noin asiaa ja asioita ratkaistiin yhteensä noin Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan pysyvän noin asiassa. Rikollisuuden ei arvioida määrällisesti kasvavan muutoin kuin huumausaine- ja väkivaltarikoksissa. Niihin liittyvät prosessitoimet sitovat syyttäjäresursseja aikaisempaa enemmän muun muassa siksi, että samaan asiaan on sidottava useampi syyttäjä. Syyttämättäjättämispäätöksiä arvioidaan tehtävän noin henkilöstä. Näistä noin on niin sanottuja seuraamusluonteisia syyttämättäjättämispäätöksiä. Joutuisuustavoitteena on syyteharkinnan suorittaminen tavallisissa rikosasioissa kahdessa kuukaudessa. Vaativat jutut otetaan heti käsittelyyn niin, ettei syyteharkinta niissäkään syyttäjästä riippuvasta syystä kestä yli kuutta kuukautta. Taloudellisuustavoitteeksi on alustavasti asetettu 293 /ratkaistu asia (toteutuma v ja arvio v /ratkaistu asia). Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 2000 noin 2,5 milj. asiaa ja 3 mrd.. Ulosoton asiamäärien ja perittävien markkamäärien arvioidaan hieman lisääntyvän. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: toteutuma tavoite tavoite Täytäntöönpanon onnistuminen osuus käsitellyistä asioista, % osuus käsitellyistä markkamääristä, % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,9 6,9 Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) Ulosottovirastot, Ulosotto-osastot, Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille kertyvän noin , joilla katetaan noin 84 % ulosoton maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Rangaistusten täytäntöönpano S e l v i t y s o s a : Vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto uudistettiin voimaantulleella lainsäädännöllä. Oikeusministeriön alainen rikosseu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 raamusvirasto johtaa kriminaalihuoltolaitosta ja vankeinhoitolaitosta sekä huolehtii näiden kehittämis- ja keskushallintotehtävistä. Kriminaalihuoltolaitokselle kuuluu yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano, mistä pääosin vastaavat kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot. Vankeinhoitolaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä osasta vanginkuljetustehtäviä. Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa vankeinhoitohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta. Vankimäärä on kääntynyt nousuun. Vankeja oli vuonna 2000 keskimäärin Vuonna 2001 vankien määrän arvioidaan nousevan 3 100:een ja vuonna 2002 noin 3 200:een. Keskeiset tavoitteet vuonna 2002: Annetaan hallituksen esitys rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Rangaistusten täytäntöönpanon keskushallinnon uudelleenjärjestelyjen toteuduttua jatketaan organisaation kehittämistä niin, että luodaan edellytykset viranomaisten paikallis- ja aluetason yhteistyön kehittämiselle sekä resurssien tehokkaalle käytölle toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Uusintarikollisuuden vähentämiseksi kehitetään ehdonalaisesti vapautuvien vankien valvontaa sekä tehostetaan viranomaisyhteistyötä seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukitoimien yhteentoimivuuden parantamiseksi. Tähän liittyen käynnistetään eri tahojen yhteistyönä alueellisia palveluohjauskokeiluja. Vankiloiden päihdevalvontaa ja -kuntoutusta tehostetaan hallituksen huumepoliittisten linjausten mukaisesti. Tavoitteena on, että päihteettömyyttä tukeviin toimintaohjelmiin osallistuu vuoden aikana vankia. Vantaan vankila otetaan käyttöön vuonna Käyttöönoton yhteydessä selvitetään pääkaupunkiseudun vanginkuljetuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Laitoskannan uudistamista jatketaan käynnistämällä vuoden 2001 lopussa valmistuvan hankesuunnitelman pohjalta Turun Kakolanmäen laitoksia korvaavan uuden vankilan rakennussuunnittelu sekä Riihimäen vankilan perusparannustyöt. Kriminaalihuoltoyhdistykseltä valtion omistukseen siirtynyt kiinteistövarallisuus, arvoltaan noin , on tarkoitus siirtää Senaatti-kiinteistöille lukien. Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat ( vuonna 2001 ja vuonna 2000; vuodesta 2001 alkaen toimintamenoihin sisältyvät myös laitosten pääomavuokrat). Toiminnan laajuus: toteutuma arvio arvio Keskivankiluku Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keskimäärin Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keskimäärin Uusia nuorisorangaistuksia Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Vankeinhoitolaitos Kriminaalihuoltolaitos Yhteiset täytäntöönpano- ja hallintotehtävät Koulutuskeskus Yhteensä Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2002 kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ): Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 varsinainen tilinpäätös talousarvio esitys Tuotot Myyntitulot Muut tulot Erilliskustannukset yhteensä Aineet ja tarvikkeet raaka-aineena Henkilöstökustannukset Muut erilliskustannukset Poistot Korot Kiinteistöjen vuokrat Vhl:n sisäinen käyttö Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Alijäämä Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään ja palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen enintään Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot ja tulot mielentilatutkimuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja vankeinhoitolaitoksen kiinteistövarallisuuden Senaatti-kiinteistöille siirrosta aiheutuvien vuokramenojen johdosta, vankimäärän kasvun johdosta, vankien ammattikoulutuksen rahoitusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvana lisäyksenä sekä työtoiminnan laskutusmenettelyssä tapahtuneen muutoksen johdosta, mitä vastaava tulojen lisäys on otettu huomioon momentilla Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestämiseen liittyen määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon siirtona momentilta Määrärahassa on lisäksi otettu huomioon kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin aiemmin momentille budjetoitu määräraha. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Palkkaukset Pääomavuokrat Muut toimintamenot Bruttotulot Laitosmyymälöiden tulot Satakunnan vankilan tulot Tulot mielentilatutkimuksista Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 (50.) Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momentille talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. Määrärahasta saadaan lisäksi käyttää enintään työsiirtolatöihin kunnan omistuksessa oleviin työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin kunta osallistuu. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi talousarvio talousarvio 2000 tilinpäätös Vaalimenot 21. Vaalimenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään Määrärahaa saa käyttää vaalilain (714/1998), saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain (571/1987) mukaisesti eduskuntavaaleista, presidentinvaalista, kunnallisvaaleista, europarlamenttivaaleista, saamelaiskäräjävaaleista ja neuvoa-antavista kansanäänestyksistä sekä niiden tulosten kokoamisesta ja tietojenkäsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 ei toimiteta yleisiä vaaleja. Valmistellaan hallituksen esitys vaalijärjestelmän kehittämiseksi liittyen muun muassa ennakkoäänestyksen järjestämisvastuuseen. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2002 ja niitä on tarkoitus soveltaa jo vuoden 2003 eduskuntavaaleissa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14