VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Foresight garage: Lapin liiton visiointityöpaja Rovaniemellä 30.11.2016 Tulokset 31.1.2017
Foresight garage -prosessi
Foresight garage- maakuntasuunnitelman vision ja kärkien kirkastaminen 15.2.2017 Tavoite: Tarkentaa ja sparrata maakuntasuunnitelman päivitystä ja luoda kunnianhimoisia kärkiä mm. osavisioina aiemmin tehtyjen skenaarioiden ja vision pohjalta. Osavisiot voivat keskittyä esimerkiksi palveluihin, teknologioihin, digitaalisuuden mahdollisuuksiin muutoksessa niin alueella kuin sektoreittain tai toimijakohtaisesti. Ratkaisu: Osallistava alueellinen ennakointiprosessi, josta toteutetaan tässä vaiheessa osavisioprosessi Vaikuttavuus: Saada päättäjät ja maakunnalliset toimijat löytämään uusia ja kunnianhimoisia tavoitteita ja niiden toteuttamisen polkuja ja tätä kautta sitoutumaan toteuttamiseen Photo: RM 3
Mahdollinen VAIHE 2a Nyt toteutettavat VAIHEET 1ab Mahdollinen VAIHE 2b 4
Foresight garage- prosessi Iteratiivinen, osallistava ja läpinäkyvä prosessi, jolla tähdätään yhteiseen ymmärrykseen tavoitteista ja toimenpiteistä Vaihe 1a Tehtyjen skenaarioiden ja vision tarkastelu Vaihe 1b Visioiden ja osavisioiden laatiminen Vaihe 2a Tulevaisuuspolut visiotyön pohjalta Vaihe 2b Skenaarioiden analysointi Keskeisten kehittämisteemojen valinta Vaihe 3 Julkistaminen ja raportointi Aikaisemmat alueeseen liittyvät tulevaisuustarkas telu Eri sidosryhmien määrittäminen yhdessä tilaajan kanssa Yhteinen näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä Useita visiomahdollisuuksia Visioiden tulevaisuuspo luiksi Kunnianhimoisten ja terävien visiokärkien ja jatkotyöstäminen osana maakuntasuunnitelman päivitystä Osavisioista tulevaisuuspoluiksi ja käytännön askeliksi Kvantitatiivinen analyysi Työn tulosten julkistaminen pptja moovly-videona Yhteinen blogikirjoitus Kirjallisuustarkaste lu (jo tehdyt selvitykset) Tutkijatyöskentely Haastattelut Foresight garage työpaja 1 (sidosryhmät) Ppt-raportointi Metodit Tutkijatyöskentely Foresight garage-työpaja 2 (sidosryhmät) Visioluonnokset esitetään videona (Moovly) Tässä hankkeessa toteutetaan vain vaihe 1 ja punaisella kuvatut osat jäävät tekemättä tässä moduulissa. Työpöytätyösken tely Raportti Video (Moovly) Ppt-raportointi 15.2.2017 5
Visiointityöpaja Lappisopimuksen valmistelun kontekstissa
Viestitäsuunnitelma Lopputulos: tiivis, visuaalisesti muotoiltu Lappi -sopimus Arktisesti muotoiltu Lappi -sopimus Valinnat keskustellaan monialaisesti läpi: talous/osaaminen/ hyvinvointityö/ ympäristö/ uudistuva kunta-maakuntavaltio suhde Lapin skenaariotyö Mihin pyrimme Visio 2040 Ponnistetaan pohjoisesta arktisella luksuksella Työpajat toteutetaan yhteistyössä kattohankkeiden kanssa. Työpajojen vakiokasvoina ennakointi-päivi ja Lappi sopimus Mervi Arktinen talous Lappi sopimus 2017-2021 Ilmiöpohjainen tarkastelu säilyy/ kolme strategista valintaa: Työn ja talouden muutos Saavutettavuus Työpajat toteutetaan muotoilun välineillä (palvelumuotoilu, visualisointi, osallistaminen) 2/15/2017 Uusi toimintakenttä: Uusi kunta- Maakunta Valtio Kuntien elinvoimatehtävä uusi parempi kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi Muutoksen ja osaamisen johtamisesta apua menestykseen Mervi Nikander
Kirkkaalla visiolla alkuun ilmiöt tarkastelun taustalla 2/15/2017 Lapin liiton valtuusto 21.11.2016 Visiopaja 2 h 30.11.2016 Vision kirkastaminen Arktinen talous Kunnianhimoiset tavoitteet Mitä pidetään mukana Lappi parhaimmillaan Työn ja talouden muutos Saavutettavuus Mitä sparrataan Mistä luovutaan Uusi toimintakenttä Hyvin sisäistettävät ydinviestit Selkeästi muotoillut ja kirkastetut strategiset askeleet Mervi Nikander
2/15/2017 Teknologia, arktinen johtajuus, Globaalit kentät 9.00 Aamukahvit ja asettuminen 9.30-9.40 Avaus ja tervetuloa, Lapin liitto 9.40 10.40 Ajattelemisen aihetta: Rafael Popper Miksi katsoa kauemmas? Johanna Kohl Miksi VTT? Juha Honkatukia Teknologiasta, talouskasvusta ja niiden mallintamisesta 10.40 10.55 Tehemmä pois? ohjeistus työskentelyyn, Minna Halonen 11.00 12.15 1. Arktista huumaa 12.15 13.00 Lounas + viestintätauko 13.00-14.30 2. Et koskaan muuttua saa? 14.30 15.15 3. No hitto miks ei? 15.15 16.15 Täytyy jaksaa yhteenveto yhdessä
Visiointityöpajan toteutus
TARKASTELUSSA: 3 ilmiötä 4 teemaa 1. Arktinen talous: huomio business näkökulmaan 2. Työn ja talouden muutos: miten hyötyä muutoksesta 3. Saavutettavuus: digitalisaatio keskiössä 1. Teknologia 2. Johtajuus 3. Hyvinvointi 4. Vähähiilisyys LOPPUTULOKSENA: x kpl konkreettisia kehittämistoimenpiteitä 2 tavoitetta/teema (yht. 24 tavoitetta) 15/02/2017 11
1. Arktista huumaa 2. Et koskaan muuttua saa? Tavoitteet Kehittämistoimenpiteet
3. No hitto, miksi ei? Kehittämistoimenpide Muista vaikutukset: Poliittinen Taloudellinen Sosiokulttuurinen Teknologinen Ympäristö Muutosta estävät tekijät Muutosta edistävät tekijät Ydinviesti työpajasta Muutoksen vaikutukset
Rafael Popperin videotervehdys visiointityöpajaan
Rafael Popperin videotervehdys Lapin liiton visiointityöpajan osallistujille https://youtu.be/1xrd7fv7wl4 15/02/2017 15
Työpajan tulosten koonti
Lappi on arktisen alueen keskus Ilmastonmuutos Lappi tunne Tunne Lappi Uudet liikenneyhteydet Urbanisaation murtuminen Negatiivinen hiilijalanjälki Korkea jalostusarvo Vie mennessä, tuo tullessa Etä on arkea Kunnianhimo esiin Osaaminen käyttöön Kansainvälinen Lappi Verkostoissa voima 15/02/2017 17
Kattovisio Lappi tunne Tunne Lappi Hyvä slogan kattovisiolle: vetoaa niin lappilaisiin (sisäinen imagonkohotus) kuin ei-(vielä)lappilaisiin (ulkoinen markkinointi) Mennään rohkeasti arvot ja tunteet (ml. eksotiikka) edellä 15/02/2017 18
Toimintaympäristön muutosajurit (1/2) Pitkän aikavälin tarkastelussa on syytä kiinnittää huomiota myös laajempiin toimintaympäristön muutoksiin kuten: Ilmastonmuutos Ilmaston lämpenemisen välittömät positiiviset vaikutukset (esim. vähemmän ankarat talviolosuhteet saattavat houkutella uusia asukkaita) ja negatiiviset vaikutukset (esim. talvipilotointiin otolliset olosuhteet heikkenevät) Ilmastonmuutos vaikuttaa Lappiin myös välillisesti, sillä ilmastotalkoot koskettavat myös Lappia ja lappilaisia: resurssitehokkuus ja hiilineutraaliuden tavoite ovat myös Lapin ykköstavoitteita Uudet yhteydet Pohjoisten merireittien avautuminen tekisi rautatieyhteyden Jäämerelle entistä tarpeellisemmaksi ja avaisi samalla aivan uusia (huimia) kehitysnäkymiä Lapin teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja logistiikkapalveluille. Uudet huippunopeat liikennevälineet (esim. hyperloop, magneettisella levitaatiolla kulkevat maglev-junat tai muut tällä hetkellä mielikuvituksellisilta tuntuvat kulkumuodot, esim. lentobussit. 15/02/2017 19
Toimintaympäristön muutosajurit (2/2) Urbanisaation murtuminen Teknologian kehitys pienentää merkittävästi etäisyyden kustannuksia: 3D-tulostus, drone kuljetuslogistiikka, etäpalvelut, robottiautot Inhimilliset arvot ja mieltymykset: ihmiset haluavat pois ahtaista, kalliista ja saastuneista kaupungeista Business-mahdollisuudet: tämä kehityskulku tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti paikallisille, erikoistuneille ja asiakkaan tarpeita ymmärtäville toimijoille. Ks. aiheesta lisää Karen Harrisin haastatteluista http://www.kauppalehti.fi/uutiset/urbanisaation-murtuminen-tuo-uusiabisnestilaisuuksia/j4gsjvnl http://www.bain.com/publications/articles/karen-harris-the-declining-cost-of-distancevideo.aspx Se, että rakentaa teknisesti parhaan hiirenloukun, ei ole tärkeintä. Paremmat menestymisen mahdollisuudet löytyvät siitä, että tuntee hiiren ja osaa houkutella sen loukkuun (Kauppalehti 30.11.2016) Näinhän se on meillä pitää olla herkullinen syötti. (Maiju Hyry, sposti 25.1.2017) 15/02/2017 20
Lappi on resurssiviisas Puun vasen puoli korostaa Lapin aineellista pääomaa ja sen kehittämistä esim. digitalisaation ja palvelumuotoilun keinoin yhä korkeammalle tasolle tavoitteenaan negatiivisen hiilijalanjäljen omaava resurssiviisas Lappi Resurssiviisaan Lapin juurena ovat Lapin luontoarvot Luontoarvoja hyödynnetään viisaasti, niitä tuhoamatta: myös älyvapaita ja hiljaisia alueita Oksia kohti resurssiviisasta Lappia: Etä on arkea, Vie mennessä, tuo tullessa, korkea jalostusarvo, Negatiivinen hiilijalanjälki (oksat avataan seuraavilla kalvoilla) 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 21
Etä on arkea Pitkien etäisyyksien häivyttäminen etäratkaisuilla niin alueellisesti kuin globaalistikin. Esim. digitaaliset hyvinvointipalvelut, etäopetus ja -työ, matkailupalvelut (matkan varaus ja virtuaalimatkailu), yritysten someviestintä Toimenpiteet: Tietoliikenneyhteyksien parantaminen alueella Palveluja kehitetään käyttäjäkokemus edellä Yhteistyötä eri toimijoiden kesken: sote, koulutus, yritykset, kansalaiset Lapista etäarjen pilottialue Estävät ja edistävät tekijät: Tietoliikenneyhteydet, lainsäädäntö, heikko käytettävyys, resurssit Elämän helpottaminen, halu olla teknologian edelläkävijä, halu pitää Lappi asuttuna Vaikutukset: mahdollisuus asua harvan asumisen alueella (syrjässä mutta keskellä kaikkea), yritysten markkinointi ja teknologiavienti, vetää huippuosaajia Lappiin muualta Suomesta ja ulkomailta 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 22
Vie mennessä, tuo tullessa Älykkäässä logistiikkajärjestelmässä matkustajat ja tavarat liikkuvat resurssiviisaasti. Liikenteen digitalisaatiolla parempi ohjattavuus ja asiakasvastaavuus. Logistiikkaketju on tehokas (ajoneuvot eivät kulje tyhjillään, yhdistetyt kuljetukset, älyliikenne) ja vähähiilinen (uudet polttoaineet, sähköajoneuvot). Toimenpiteet: Liikennekaaren ja alustatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen matkojen ketjuttamisessa Tiekuljetusten uudet teknologiat: HCT (High Capacity Transport), robottiautot, tienpidon kohdentuminen ja reaaliaikaisuus Älykäs logistiikka perustuu dataan, joten teknologiset valmiudet perusedellytys kehitykselle Estävät ja edistävät tekijät: Rahoitus, aluepolitiikka, tietoliikenneyhteydet Teknologian kehitys, uudet liiketoimintamahdollisuudet, Lappi hyvä testiympäristö: koko, olosuhteet, toimintaympäristö, toimijat > konseptointi ja yhteensovittaminen mahdollisuus Vaikutukset: Kustannustehokkuus, positiiviset ympäristövaikutukset 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 23
Jalostusarvo huippuunsa Lapin raaka-aineilla on todistetusti erityisominaisuuksia. Lapin on aika ryhtyä raaka-aineiden tuottajasta raaka-aineiden jalostajaksi Toimenpiteet: Yhteiskehittelyä yli sektorien: teollisuus ja palvelut, tutkijat ja tuotekehittäjät mukaan ennakkoluulottomaan innovaatiotyöhön Tarkasteluun bio- sekä kiertotalouden mahdollisuudet Lapissa Imagomarkkinointi: lähiruoka ja -tuotteet tunnetuksi ja tunnustetuksi, Lapin tuotteet tunnetuksi maailmalla Estävät ja edistävät tekijät: Kunnianhimon puute > tyydytään nykytilanteeseen, löytyykö osaamista Globaali kilpailu pakottaa, tietoisuus lisääntyy, resurssitehokkuusajattelu, älykkään erikoistumisen klusterit, raaka-aineiden erityisominaisuudet, T&K toiminta, helposti saatavissa poliittista hyväksyntää, esimerkkiä porotaloudesta Vaikutukset: Lappi säilyy puhtaana; uusia tuotteita, innovaatioita (vienti) ja työpaikkoja 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 24
Negatiivinen hiilijalanjälki Lapista miinusmerkkisen hiilijalanjäljen mallialue. Ymmärretään kiertotalouden merkitys ja hyödynnetään siihen sisältyvät liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteet: Sosiaalinen innovaatio: sovitaan kuinka paljon/vähän saa sotkea Kiertotalouden periaatteet käyttöön kaikilla toiminnan tasoilla Osto-osaamisen kehittäminen Lähiyrittäjyyden tehostaminen Kuluttajaohjaus: esim. lähiruoan ja muun lähituotannon suosiminen Oma esimerkki esim. etätyö, julkisen liikenteen suosiminen Estävät ja edistävät tekijät: Asenteet, hyväksyttävyys, luottamus, kuulluksi tuleminen, globaalit toimijat, regulaatio, kiertotalousosaaminen Vaikutukset: Lappi säilyy puhtaana; uusia tuotteita, innovaatioita (vienti) ja työpaikkoja 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 25
Lappi on huippuhyvä Puun oikea puoli korostaa Lapin aineetonta pääomaa, osaamista. Tavoitteena on huippuhyvä Lappi, jossa on houkuttelevat asumisen ja työelämän mahdollisuudet niin Lapin nuorille kuin muualta muuttaville. Huippuhyvä Lappi on hyvä paikka elää myös senioreille. Huippuhyvän Lapin juuret ovat Lapin ihmisissä, hyvissä tyypeissä, jotka yhdessä muodostavat välittävän yhteisön Lappilaisuus on Lapin luontoarvoja vastaava inhimillinen arvo, jota on tietoisesti hyödynnettävä ja vaalittava voimavarana Ei huuhdota inhimillisyyttä digiloikan pesuvedessä! Talkoohengen ja yhteisöllisyyden elvytys, työ- ja seurusteluaikapankki Oksia kohti huippuhyvää Lappia: Verkostoissa voima, Kansainvälinen Lappi, Osaaminen käyttöön, Kunnianhimoa riittää 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 26
Verkostoissa on voima Monitasoinen verkostoituminen, tavoitteellinen vaikuttaminen ja uudenlaisten kohtaamisten synnyttäminen ovat elin- ja vetovoimaisen Lapin edellytyksiä. Toimenpiteet: Monitasoinen verkostoituminen: Lapin sisäisen yhteisymmärryksen rakentaminen, kansallisen poliittisen tahdon suuntaaminen, rajayhteistyön syventäminen yhteisten intressien löytämiseksi ja rajaesteiden poistamiseksi, EU-politiikkaan vaikuttaminen, Lapin vahvuudet esiin globaalilla tasolla Kohtaamisten synnyttäminen: LappiSlush ja pitsausillat (uudet investoijat ja mahdollistajat), hackaton -tyyppiset tilaisuudet (isommat yritykset/julkisen sektorin toimijat ja startupit/opiskelijat kohtaavat ja ratkaisevat ongelmia), kellokkaat (ihmiset menestystarinoiden takana jakavat kokemuksiaan muille) Esteet/edistävät tekijät Vastakkaiset intressit, byrokratia Osaajat, alueen vahvuuksista ponnistaminen, poikkiseudullinen ja alainen yhteistyö Vaikutukset: Lappi asuttu ja elinvoimainen, verkostoyhteistyö hyödyttää niin yksittäisiä osallistujia kuin koko maakuntaa 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 27
Kansainvälinen Lappi Kansainvälisyys on jo nyt luonnollinen osa raja-lapin arkipäivää sekä matkailubisnestä. Lapista houkutteleva asuin-ja työskentelypaikka myös ulkomaalaisille Toimenpiteet: Toimiviksi havaittuja käytäntöjä levitetään muille sektoreille ja alueille Lapin arvot (puhdas luonto, yhteisöllisyys, turvallisuus, elämänlaatu jne.) esille Hyvät yhteydet (tietoliikenne, etäarki, älykäs logistiikka) Rajat ylittävä yhteistyö Esteet/edistävät tekijät Asenteet, tahdon ja rohkeuden puute, yhteydet Tilaa asua ja yrittää, teknologian kehittyminen, kiinalaisten kiinnostus Lappia kohtaan Vaikutukset: Työperäinen maahanmuutto, pendelöinti, uutta osaamista, Lappi asuttu ja elinvoimainen 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 28
Osaaminen käyttöön Ketterästi, nopeasti ja avoimesti kaikki osaaminen käyttöön ja uudet ideat kokeiluun Toimenpiteet: Kaikki osaaminen käyttöön (sekä oma että lainattu): panostetaan huippuajatteluun, lisätään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa Tehdään ketteriä kokeiluja: fail fast projektiluontoiset kokeilut koulusta lähtien sekä onnistuneiden pilottien levittäminen, piloteista vakiintuneita toimintamalleja Esteet/edistävät tekijät Normisto, asenteet, lyhytjänteisyys, muutosvastarinta, rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen, rahoitus, epävarmuus Tutkimukseen panostaminen, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, hallitusohjelma, normienpurku, riittävä osaaminen käytössä, asennemuutos (fail fast on ok), taloudelliset kannustimet, teknologian kehittyminen Vaikutukset: Uutta yritystoimintaa, uudet innovaatiot nopeammin käyttöön, kustannussäästöt ja lisäarvo, työllisyys lisääntyy, väestönkasvu, hyvinvointi kasvaa 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 29
Kunnianhimo esiin Löytyykö kunnianhimoa ja uskallusta kehittää Lapista aivan huippu? Toimenpiteet: Nuoret, oppilaitokset, start upit, visionääriset konkarit jne. visioimaan Lapin tulevaisuutta Toimijoiden sitoutuminen kunnianhimoiseen visioon Kunnianhimoisten tavoitteiden viestintä Estävät ja estävät tekijät Vanhat mallit ja rakenteet, rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen Uusien toimintatapojen juurruttaminen, uudet toimijat, alueen vahvuuksista ponnistaminen Vaikutukset: Lapissa on positiivista pöhinää, prosessien johto omissa käsissä, houkuttelee ylikansallista rahoitusta ja osaamista 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 30
Lappi on arktisen alueen keskus Huippuhyvä ja resurssiviisas Lappi muodostaa arktisen alueen elinvoimaisen keskuksen Toimenpiteet: Alueen sisäisen yhteisymmärryksen rakentaminen, esim. yhteinen suunta digitaalisuuteen Rajat ja sektorit ylittävä yhteistyö yhteisen päämäärän hyväksi Estävät ja estävät tekijät Rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen Tutkimukseen panostaminen, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, verkostot ja osaamisen kasautuminen, teknologian hyödyntäminen Vaikutukset: Lappi on edelläkävijä, työllisyys lisääntyy, väestönkasvu, nuoriso haluaa asua Lapissa 15/02/2017 31
Visiopolut
Osavisioista yleiskuva
Visiopolkuja skaalattuna ja avattuna Muutoksen ajuri Mahdollisuus Toimintaympäristö (ajurit) Vallitseva järjestelmä (markkinat, hallinto) Muutos: Resurssiviisas Lappi Muutostoimenpide: Hiilineutraalius, jätteettömyys Kiertotalous, omavaraisuuden ja jalostusarvon nosto Resurssiviisas yrittäjyys ja (energia)omavaraiset kylät Este/edistävä tekijä: Digitaaliset palvelut ja uusi yrittäjyys Lappi-serveri ja sen kattavuus Muutos: Lappi arktisen talouden keskus Muutostoimenpide: Innovatiiviset, yhteisölliset sijainnista riippumattomat (liike)toimintamallit Äly-Lappi (digipalvelujen ja liikennejärjestelmien systemaattinen kehittäminen Jalostava Lappi (ainutlaatuisista arktisista raaka-aineista lisää korkean jalostusarvon vientituotteita ja -palveluitai) Este/edistävä tekijä: Poliittinen tilanne Kokonaiskuva tai sen puute Uskallus tai sen puute Viennin kehittyminen Maassa/maahanmuutto Muutos: Lappi houkuttelee osaajia Muutostoimenpide: Vahva, omaleimainen ja positiivinen Imagomarkkinointi Koulutuksen päivitys ja riittävyys sekä vetovoima Taskut eli Niche (innovaatiot, kokeilut) Este/edistävä tekijä: Asenneilmapiiri Infrastruktuuri -etätyömahdollisuus Aika Saavutettavuus
Muutos on prosessi ja siinä on erilaisia vaiheita. Esimerkkinä sote-järjestelmä
Alustavia laskelmia visiopolkujen vaikutuksista (vaihtoehtoinen skenaario kalvot 37-39)
Alueellinen perusskenaario Päivitetty V/2016 Uusi väestöennuste Makrotalouden päivitys Eläkeuudistus + kilpailukykypaketti Raporttiin Honkatukia-Lehmus 2016
Aluelähtöinen skenaario Aluetalouden kasvuun vaikuttavat toimialarakenne ja väestökehitys toimialojen kasvuvauhti noudattaa lähtökohtaisesti koko maalle arvioitua Alueellista tietoa ja näkemystä voidaan tuoda tarkasteluun tässä esimerkiksi metsäklusterin ja kaivannaisten ja matkailun osalta jo perusurallakin Heijastusvaikutukset koko arvoketjuun Vaikutukset kuntatalouteen ja valtiontalouteen
Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 40 30 3 Satakunta 16 PohjPohjanm 20 4 KantaHame 15 KeskiPohjanm 10 0 5 Pirkanmaa 2020 Koko väestö 2025 Koko väestö -10 2030 Koko väestö 2020 Vanhusväestö 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2025 Vanhusväestö 2030 Vanhusväestö 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
Investointien kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 80 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 70 60 3 Satakunta 50 16 PohjPohjanm 40 4 KantaHame 30 15 KeskiPohjanm 20 10 0 5 Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario 2025 Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
Työllisyyden kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 10 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 5 0 3 Satakunta 16 PohjPohjanm -5 4 KantaHame 15 KeskiPohjanm -10-15 5 Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario -20 2025 Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
Kansantuotteen kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 45 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 40 35 3 Satakunta 30 16 PohjPohjanm 25 4 KantaHame 20 15 KeskiPohjanm 15 10 5 0 5 Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario 2025 Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo
50 Kansantuote-erien kasvu, prosenttia vuodesta 2015 40 30 20 10 0 Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Lappiin Maahantuonti Kansantuote Työllisyys -10-20 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 60 Kokonaiskysynnän kasvukontribuutio, prosenttia vuodesta 2015 50 40 30 20 10 0 Tuonti Vienti Julkinen kulutus Investoinnit Kotitalouksien kulutus -10-20 -30-40
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 140 Arvonlisä perusuralla (Muutos vuodesta 2015, prosenttia) 120 100 80 60 40 20 0-20 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -40-60 -80
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 10 Toimialojen kasvukontribuutio perusuralla (Muutos vuodesta 2015, prosenttia) 8 6 4 2 0-2 -4 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -6-8
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 80000 Työllisten määrä perusuralla 70000 60000 50000 40000 30000 20000 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto 10000 0
Vaihtoehtoinen skenaario Lappiin tehdään kaksi suurta metsäteollisuuden investointia Tehtaat työllistävät noin 1000 henkeä Arvoketjuun uusia työpaikkoja lähes saman verran Kaivosteollisuuden vienti kasvaa perusuraa nopeammin Matkailu kasvaa perusuraa nopeammin Työperäistä muuttoliikettä Lappiin Työllisyys 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi Väestö 1,3 prosenttia perusuraa korkeampi
Vaihtoehtoinen skenaario 2 Teollisuuden investoinnit + matkailu Liike-elämän palveluiden, informaatio- ja viestintäpalveluiden ja tutkimus- ja suunnittelupalveluiden vienti kasvaa 2020-luvulla 15% vuodessa Työperäistä muuttoliikettä Lappiin Työllisyys 2,9 prosenttia perusuraa korkeampi Väestö 1,5 prosenttia perusuraa korkeampi
Vaihtoehtoinen skenaario 35 Lapin aluetalouden kehitys maassamuuttoskenaariossa (teollisuus+matkailu) (tasoero perusuraan, prosenttia) 30 25 20 15 10 Investoinnit Investoinnit ja vienti ja metsäteollisuuden kasvavat ja kaivannaisten vienti kasvavat Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti 5 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-5
Vaihtoehtoinen skenaario 10 Arvonlisän kasvukontribuutio (teollisuus+matkailu) 8 6 4 2 0-2 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -4-6 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Vaihtoehtoinen skenaario 30,0 Lapin kokonaistarjonta vuonna 2030 (kasvukontribuutio vuodesta 2015, prosenttia) 25,0 20,0 15,0 15,1 Kasvu suuntautuu Kasvu korkean suuntautuu tuottavuuden korkean aloille tuottavuuden aloille 16,0 10,0 5,0 7,7 7,7 Hyödykeverot Tuottavuus Pääomapanos Työpanos 0,0-5,0-10,0-6,3 Perus Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi kolmasosaa siitä Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi kolmasosaa siitä -4,9 Teollisuus ja matkailu kasvavat
Vaihtoehtoinen skenaario 2 35 Lapin aluetalouden kehitys maassamuuttoskenaariossa (teollisuus+matkailu+palveluvienti) (tasoero perusuraan, prosenttia) 30 25 20 15 10 Investoinnit Palveluiden ja vienti viennin kasvavat kasvu nostaa kokonaisvientiä 2020-luvulla Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti 5 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-5
Vaihtoehtoinen skenaario 2 Arvonlisän kasvukontribuutio (teollisuus+matkailu+palveluvienti) 10 8 6 4 2 0-2 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -4-6 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Vaihtoehtoinen skenaario 2 30,0 Lapin kokonaistarjonta vuonna 2030 (kasvukontribuutio vuodesta 2015, prosenttia) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 15,1 Kasvu suuntautuu korkean tuottavuuden aloille Kasvu suuntautuu korkean tuottavuuden aloille 16,0 16,0 Palvelualat ovat työvoimavaltaisia tuottavuuskasvun merkitys ei yhtä suuri 7,7 7,7 7,8 Hyödykeverot Tuottavuus Pääomapanos Työpanos 0,0-5,0-6,3 Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi -4,9kolmasosaa siitä -4,8-10,0 Perus Teollisuus ja matkailu kasvavat Teollisuus, matkailu ja palveluvienti kasvavat
Johtopäätökset 56
Tulosten tarkastelua (1/3) Visiointityöpajan tuloksien pohjalta Lapin kahdeksi kärjeksi muodostuivat aineelliseen pääomaan perustuva resurssiviisas Lappi ja aineettomaan pääomaan nojaava huippuhyvä Lappi Vaikka työpajassa ei varsinaisesti tarkasteltu megatrendejä/toimintaympäristön muutosajureita, seuraavat kolme muutosajuria muovasivat selkeästi työpajan keskustelua ja tuloksia: 1. Ilmastonmuutos Vaikutukset ja reunaehdot on huomioitava myös Lapissa Reunaehdot mahdollisuuksia > vähähiilisyys, resurssiviisas Lappi 2. Uudet kulkuyhteydet Entä jos tyyppinen skenaario, jonka toteutumiseen ja mittakaavaan Lappi voi osittain vaikuttaa 3. Urbanisaation murtuminen Iso osa työpajan keskusteluista (esim. Etä on arkea, Vie mennessä, tuo tullessa) perustui tähän oletukseen Lapin kannattaa rohkeasti luottaa tähän trendiin ja tehdä siitä totta! 15/02/2017 57
Tulosten tarkastelua (2/3) Työpajan tulosten jatkokehittelyssä hahmoteltiin kolme muutospolkua: 1. Lappi houkuttelee osaajia Nyt heti ja pienelläkin panostuksella toteutettavat toimenpiteet Lyhyellä aikavälillä saavutettavat muutokset 2. Resurssiviisas Lappi Muutaman vuoden aikavälillä ja kohtuullisella panostuksella toteutettavat toimenpiteet Keskipitkällä aikavälillä saavutettavissa olevat alueellisen tason muutokset 3. Lappi arktisen alueen keskus Edellyttää pidemmän aikavälin jatkuvaa ja suuren kokoluokan panostusta Muutokset suuria [yli aluetason], saavutettavissa pitkällä aikavälillä sinnikkäällä työllä 15/02/2017 58
Tulosten tarkastelua (3/3) Vaihtoehtoisten taloudellisten skenaarioiden tarkastelu osoitti, että Lapin taantuvan väestökehityksen kääntäminen vaatii suuria investointeja, jotta Lapista tulisi houkutteleva seutu asua ja työskennellä. Biotalouden ja teollisuuden vahvuuksien hyödyntäminen ei riitä Tarvitaan voimakasta panostusta tietointensiivisiin palveluihin Tietointensiivisiin palveluihin perustuva kasvu vaatii elinkeinorakenteen uudistamista ja myös palveluelinkeinojen suuntaamista kansainväliseen kilpailuun. 15/02/2017 59
Tekijät ja referenssit 60
Projektiryhmä Minna Halonen, projektipäällikkö, vastaava yhteyshenkilö, asiantuntija Johanna Kohl, asiantuntija Juha Honkatukia asiantuntija Rafael Popper, asiantuntija 15.2.2017 61
BIOT Dr Rafael Popper is Principal Scientist in Foresight, Organizational Dynamics and Systemic Change at VTT, and Research Fellow at the Manchester Institute of Innovation Research of the University of Manchester, where he completed his PhD on 21st Century Foresight. He is also Innovation Director and CEO of Futures Diamond in Czech Republic; Director of iknow - The Innovation, Foresight and Horizon Scanning System; Director of the Summer/Winter Schools of the International Foresight Academy (IFA); and Leader of the Mapping activities of the European Foresight Platform (EFP). His main areas of work include: foresight as an instrument of innovation policy, the development of foresight and horizon scanning methodology, the design of forward-looking activities and their evaluation (with a focus on technological and social innovation policies). He is also an economist from the Central University of Venezuela (UCV) and before moving to the UK he worked for two years (2001-02) as Research Fellow at the United Nations Industrial Development Organisation (UNIDO) and the International Centre for Science and High Technology (ICS) in Italy. MSc Minna Halonen works as Research Scientist in VTT s foresight team. She has several years of experience in conducting foresight projects with diverse future visioning methods such as roadmapping, scenario construction, weak signals collection etc. Since the most effective foresight efforts are of collective nature, Minna s special interest is to enhance collaborative learning with participatory methods in future-oriented workshops and in other similar foresight contexts. She has carried on collaborative foresight projects especially in the fields of housing, transport, and services. Minna holds a Master of Science degree in Applied Geography from the University of Rome La Sapienza. Besides her work at VTT she is carring out degree studies in Adult education at the University of Turku. 15.2.2017 62
Biot Dr. Juha Honkatukia is a senior principal scientist at VTT, specializing in anticipation of the long-term development of the economy as well as policy evaluation and modelling. His research has contributed to the evaluation of the policy options for the Finnish Energy and Climate strategies from the early 2000 s and produced some 50 policy-oriented research reports, many of them dealing with the means of inversing the use of bioenergy. He is also the originator of an extensive general equilibrium modelling framework for Finland, covering both the national and regional economies. His academic background is in international macroeconomics, focussing especially in the transmission of the effects of policies between countries. Dr. Johanna Kohl is a Research Team Leader of the Foresight, organisational dynamics and systemic change at VTT. At the moment her projects at VTT are engaged in interlinking and building bridges between new areas by using and developing foresight methods. Moreover, further features are the interlinking sociotechnical aspects and understanding of long term future transition in Grand Challenges, mining sector, bioeconomy, health care system, renewable energy, or build environment. At the moment she works in a project called Sustainabl acceptable mining both in foresight and social acceptance work packages. Moreover, she works in an EUfunded project ReCreate (REsearch network for forward looking activities and assessment of research and innovation prospects in the fields of Climate, Resource Efficiency and raw materials) as a foresight and transition management expert. At VTT she is a member of the strategic Bioeconomy spearhead programme core group. 15.2.2017 63
linkkejä referensseihin
Miksi VTT? Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on johtava tutkimus- ja teknologiayritys Pohjoismaissa. Me palvelemme sekä yksityistä että julkista sektoria ja olemme puolueettomia. VTT:llä on 40 vuoden kokemus tulevaisuuden ennakoinnista erityisesti eikä millään muulla taholla ole tarjota samasta organisaatiosta tieteeseen pohjautuvaa ennakointia että teknologiaosaamista. VTT on tehnyt menestyksekkäästi alueellista ennakointia mm. Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Chilessä sekä kotimaassa eri sektoreilla mukaan lukien metsät, maatalouden, arktisen, kaivannaiset, energian ja liikenteen. Katso VTT:n ennakointiosamisesta video https://youtu.be/e94bonbb81i 15.2.2017 65
Taustaa muutoksesta, poluista ja muutoksen edellytyksistä
Visiopolkujen takaa Regiimi muuttuu laajemman yhteiskunnallisen toimintaympäristön (landscape) kohdistaessa siihen muutospainetta. Esimerkiksi pohjoisten merireittien avautuminen tekisi rautatieyhteyden Jäämerelle entistä tarpeellisemmaksi ja avaisi samalla aivan uusia (huimia) kehitysnäkymiä Lapin teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja logistiikkapalveluille. Muutospaine voi avata myös mahdollisuuksien ikkunan järjestelmän ulkopuolisille innovaatioille ja toimintamalleille (niche-innovaatiot), jotka saattavat korvata aiemman järjestelmän uudella sosioteknisellä systeemillä. Pilotointia, kokeiluja, uusia teknologioita; Lappi-serveri esimerkiksi?
Järjestelmä mitä se pitää sisällään Teknologia. Ulottuvuutta määrittelee se, mitä teknologioita on käytössämme, miten käytämme niitä ja mitkä ovat mahdollisia ja olennaisia kehityskysymyksiä näiden teknologioiden puitteissa. Hallitseva teknologinen paradigma määrittelee sen, miten määrittelemme teknologiset ongelmat ja etsimme vastauksia niihin. Tiede. Tieteelliset instituutiot ja tieto. Miten ja millaista tietoa tuotamme ja käytössämme on järjestelmän ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Politiikka. Yhteiskunnallinen tavoitteenasettelu, säätely ja toimintamallit joilla näitä toteutetaan. Vaikuttaa järjestelmän toimintaan keskeisesti lainsäädännön ja rahoituksen kautta. Kulttuuri. Järjestelmässä vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit sekä näiden tuottamista ja levittämistä koskevat (julkilausumattomat) säännöt. Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja sen mukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyä tai miten ympäristöystävällisiä ne ovat. Käyttäjät ja markkinat. Toimintamallit ja säätely joiden pohjalta markkinat ja siellä toimivien roolit tuottajina ja käyttäjinä muodostuvat. Tuottajien ja käyttäjien toiminta markkinoilla ja markkinoiden vaikutukset koko järjestelmän toimintaan. Keskeisessä tuottajaroolissa on teollisuus (tai yritykset). Mikäli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja tähän liittyvät järjestelmät, teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottajana ja tilaajana.
Muutoksen kehä jokaisen visiopolun sisällä mitä nämä voisivat olla? Uusien avauksien tukeminen Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden kehittäminen Jatkuvan vuorovaikutuksen ja keskinäisen oppimisen mahdollistaminen, muutosta tukevien verkostojen kehittäminen ja tukeminen Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittämisen kohteeksi Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin Käyttöönotto Mitkä ovat eri osapuolten tarpeet ja intressit? Minkälaisia innovaatioita olemme kehittämässä? Keiden asiantuntemusta ja hyväksymistä tarvitsemme?
Lähteet Geels, F. W. (2007). Feelings of discontent and the promise of middle range theory for STS: Examples from technology dynamics. Science Technology and Human Values, 32, 6, 627 651. Nieminen, M. & Hyytinen, K. (toim.) (2015). STRADA. Päätöksenteko ja muutoksen edistäminen monimutkaisissa Järjestelmissä. VTT Technology 218. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/t218.pdf Nieminen, M. & Kivisaari, S. (2012). Julkisten palveluiden uudistamisen haaste muuttuvassa kuntaympäristössä: Tapaustutkimus sähköisistä palveluista. Yhteiskuntapolitiikka 77, 4. Rotmans, J. & Loorbach, D. (2009). Complexity and transition management. Journal of Industrial Ecology, 13, 2, 184 196. 15/02/2017 70
Taustaa talouskasvun mallintamisesta
Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin Mallien etuna teoreettinen perusta, jonka avulla syy-seuraussuhteet ymmärrettäviä Toistavat historian yksityiskohtaisesti Konsistentteja kasvuteorian suurten linjojen kanssa ennen kaikkea jatkuvan rakennemuutoksen Tulevaisuutta ennakoidaan pitkän aikavälin trendien valossa Teorian valossa voidaan puhua sekä tarjonta että kysyntärakenteen muutostrendeistä 15/02/2017 72
Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden tuotantopotentiaali määräytyy sekä teknologian kehittymisestä seuraavasta tuottavuuskasvusta, investointikyvystä, että käytettävissä olevasta työpanoksesta tuottavuuserot muuttavat toimialarakennetta teollisuuden työvoimaosuus vähenee tuottavuuden kasvun vaikutus näkyy kasvavasti myös monissa palveluissa väestörakenne merkittävä rajoite Kysyntä: tuottavuuserot muuttavat suhteellisia hintoja ja vaikuttavat kysyntärakenteeseen palvelujen osuus kasvaa myös vaurastuminen kasvattaa palvelujen suhteellista osuutta teknologian muutos kasvattaa palvelujen roolia myös viennin osalta 15/02/2017 73
20 15 Suomen talouden rakennemuutoksesta Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004, prosenttiyksikköä Teknologian kehittymisen kautta syntyvä kokonaistuottavuuden kasvu on ratkaiseva kasvun ajuri 10 5 Voitot Välilliset verot Työpanos Pääoma Teknologia 0-5 Kokonaistuottavuus romahti vuonna 2009 Tulevaisuudessa tuottavuuskasvu nousee taas keskeiseksi kasvutekijäksi -10 15/02/2017 74 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Suomen talouden rakennemuutoksesta Kysyntätekijöiden kontribuutio kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004, prosenttiyksikköä 30 25 20 Vienti romahti vuonna 2009 Kotimainen kysyntä on ylläpitänyt kansantuotetta 2008 jjälkeen 15 10 5 Tuonti Vienti Varastot Julkinen kysyntä Investoinnit Kulutuskysyntä 0-5 -10 Investoinnit ovat edelleen lamassa 15/02/2017 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 75
Suomen talouden rakennemuutoksesta Finanssikriisin alettua teollisuuden arvonlisäosuus on pudonnut 23 prosentista vuonna 2008 reiluun 15 prosenttiin vuonna 2015 Teollisuustuotteiden vienti ei ole toipunut ennalleen Palveluvienti sen sijaan on kasvanut Kotimarkkinakysyntää on ylläpitänyt de facto elvytys Investoinnit edelleen lamassa Historiallisessa tarkastelussa sekä investointien lama että reaalipalkkojen taso keskeisiä syitä talouden junnaamiseen Venäjän vaikutus viime vuosina tuntuva Vaikutusten suhteellista merkitystä voidaan tarkastella mallilla tehtävien hajotelmien avulla 15/02/2017 76
20 Suomen talouden rakennemuutoksesta Kontribuutio bkt:n kasvuun 2008-2015 hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun 2008-2015 15 10 5 0-5 -10 Viennin kasvu on ollut palveluiden ja öljynjalostuksen varassa Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous -15 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 15/02/2017 77
Kasvuvaikutus, prosenttia vuodesta 2008 30,0 Suomen talouden rakennemuutoksesta 20,0 Kansantuotteen kasvu 2008-2014 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Teknologian muutos ja luottamuksen puute pitävät investoinnit jäissä Reaalipalkkojen kehitys pääsyitä viennin supistumiseen -40,0 Kansantuote Tuotantopotentiaali Investoinnit Työllisyys Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Työmarkkinat -2,1-0,1 3,1-3,6 0,0 0,0-7,2-1,0 Pääoma -1,5-0,8 1,2-1,4-1,1 0,0-4,1-1,6 Väestö 0,3 0,2 3,0 0,1 1,9 0,0-2,3 0,8 Makrotalous -1,2-0,1-13,4-1,9 2,0 0,0-0,4-1,8 Maailmantalous 1,1 0,0 4,0 2,1-0,4 0,0 4,3 3,7 Teknologia 1,1 0,4-15,5-1,7 2,8 0,0 7,3 0,6 Talouspolitiikka 0,3-0,1 8,2 1,6-4,3 15,3-6,9-1,1 15/02/2017 78 Vienti Tuonti
Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Keskeisiä muutostrendejä palveluvaltaistuminen sekä toimialarakenteen että tuoterakenteen osalta myös ammatit palveluvaltaistuneet Suomen talous toistaa muiden länsimaiden kehitystä teollisuuden arvonlisäosuus kuitenkin laskenut poikkeuksellisen nopeasti 2008 jälkeen vientiä kohdannut sekä länsimarkkinoiden lama että Venäjänmarkkinoiden romahdus Talouden tarjontapuolen keskeinen ongelma väestön ikääntyminen Ongelmat kasautuneet, kun kasvu ei ole käynnistynyt 15/02/2017 79
Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Jos tuottavuuden ja kysynnän erot säilyvät: 2030 mennessä palveluviennin viime vuosien merkitys säilyy väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia, kun työikäinen väestö supistuu väestön ikääntyminen kasvattaa julkisten palvelujen osuutta ja sitoo suuremman osan työvoimasta julkisen talouden vaje kasvaa 15/02/2017 80
30 25 Kontribuutio bkt:n kasvuun 2015-2030 hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun 2015-2030 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) 20 15 Palvelujen viennin merkitys säilyy suurena Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi 10 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 5 Muut palvelut Muu teollisuus 0-5 -10 Myös tavaroiden vienti toipuu Palveluja tuotetaan myös teollisuudessa Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus -15 Maa- ja metsätalous -20 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 15/02/2017 81
TECHNOLOGY FOR BUSINESS