YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

Samankaltaiset tiedostot
YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA

NOUSIAINEN OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY SALMONELLASANEERAUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA

Kontaminaatioriskin hallinta

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

BIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Tarttuvat eläintaudit

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

TUOTANTOTILOJEN PUHDISTUS JA DESINFIOINTI KRYPTOSPORIDITILALLA KOKKOLA ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI OLLI RUOHO, ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

TOIMINTATAVAT ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MAATILALLA

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Maa ja metsätalousministeriön asetus

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje alkaen (päivitetty

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Helsinki Hannele Nauholz

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

TAUTIRISKIEN HALLINTA NAUTAKETJUSSA. Asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl ECBHM Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry

Eläinkauppa / näyttelyohjeita

Välikasvattamojen lääkitykset

Rehusalmonellan vaikutukset lihantuotantoon. Maria Rönnqvist, Evira

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

TARKASTUSKERTOMUS Siipikarjan pitopaikan salmonellavalvontakäynti

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus


TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Pidetään afrikkalainen sikarutto pois Suomesta! Leena Suojala, maatalouslinja MTK

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

Sanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Broilereiden hyvinvointi ja

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa

Afrikkalaisen sikaruton torjunta Suomessa ASF-seminaari Sirpa Kiviruusu

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

TILATASON TAUTISUOJAUS

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella

Erja Tuunainen ETT ry

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

M. bovis -riskinhallinta lihanautaketjussa. Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Nauta ,

Tarttuvista taudeista

Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

Valvontaeläinlääkärin puheenvuoro

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA

Sikojen hyvinvointikorvaukset Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Transkriptio:

YLEISPERIAATE Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään. SALMONELLASANEERAUS SIKATILOILLA LOIMAA 27.09.2016 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI, ETT RY www.ett.fi

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 01.01.- 25.09.2016 Nautatilat: - S. Coelns 1 tila - S. Typhimurium 1 tila - S. Typhimurium FT 1 1 tila - S. Typhimurium FT 135 1 tila - S. Hassarek 1 tila Siipikarjatilat: - S. Enteritidis 1 tila - S. Tennessee 1 tila - S. Typhimurium 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 2 tilaa. S. Poona 1 tila 1 2 Sikatilat: - S. Derby 1 tila -S. Typhimurium NST 1 tila - S. Mbandaka 1 tila Tilanne 25.09.2016 Salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi annettu päätös voimassa kahdella nautatilalla, viidellä siipikarjatilalla ja kahdella sikatilalla, saneeraustoimet tiloilla meneillään 1+2+1 1 1 3 0 1 1+1 0 0 0

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Hyvä hygieniataso alkutuotannossa on perusta elintarvikeketjun riskinhallinnalle ja elintarviketurvallisuudelle. Ulosteperäisten bakteeritartuntojen (esim. salmonella) ennaltaehkäisy on osa riskinhallintaa. Suomessa on vuosittain todettu salmonellaa vain yksittäisillä sikatiloilla, v. 2009 rehusalmonellaepidemia poikkeus. Salmonella on viranomaisten toimesta vastustettava tauti; positiivisille tiloille läänineläinlääkärin päätös salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi (= rajoittavat määräykset ).

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Salmonellan suhteen nollatoleranssi kotieläintiloilla ja koko elintarvikeketjussa. Saneerausten huolellinen toteutus on osa riskinhallintaa, lainsäädäntö ei suoraan velvoita saneeraukseen, käytännössä tilojen on pakko ja ne haluavat aloittaa saneerauksen mahdollisimman pian. Piilevät ja uusiutuvat tartunnat ovat riski tilojen tuotannolle ja elintarviketurvallisuudelle. Eläinliikenteen ohjaus siten, että tartuntaa ei levitetä eikä elintarviketurvallisuutta vaaranneta, mutta tappiot minimoidaan.

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Teurastamot eivät pääsääntöisesti ota vastaan eläimiä tiloilta, joilla on salmonellarajoittavat voimassa. Rehu- ym. epidemiatilanteissa eläinliikenteen ohjaus elinkeinon toimesta siten, että tartuntaa ei levitetä esim. välityseläinten mukana; ns. riskitilat joilla tutkimukset kesken eikä vielä rajoittavia määräyksiä. Hyvä salmonellatilanne ei ole itsestäänselvyys; tuontiraaka-aineiden käytön lisääntyminen, rehulainsäädännön muutokset, formaliinin käyttökielto, tuotannon heikko kannattavuus. Isot tuotantoyksiköt eivät suoranaisesti lisää salmonellariskiä, jos ja kun tautisuojaus ym. riskinhallinta on kunnossa.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA PERUSPERIAATTEET: 1. Varmistetaan rehujen ja juomaveden puhtaus. 2. Katkaistaan tartuntaketju ulosteesta suuhun. 3. Karsitaan tartunnankantajat.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA Aluksi tilanteen kartoitus uloste, tuotantoympäristö- ja rehuympäristönäyttein (=rehupölynäyttein). Eviran virallinen näytteenotto kaikista tilalla käytettävistä rehuista tilanteen mukaan.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA Tilakäynnin ja tutkimustulosten perusteella laaditaan saneeraussuunnitelma ja valitaan strategia. Saneerauksen aloituspalaveri; mukana tila, teurastamo, vakuutusyhtiö, tilan TH-sopimuseläinlääkäri, virkaeläinlääkärit, saneerauskonsultti (ETT). Rehulinjojen puhtauden varmistus, tiheä näytteenotto 2 vk välein, positiivisten eläinten nopea karsinta. Tilanteesta riippuen joudutaan sikalan eläinmäärää vähentämään, jotta tuotantotiloja voidaan tyhjentää puhdistusta ja desinfiointia varten. Saneeraussuunnitelmassa otettava huomioon myös sikalan ympäristön ja lannan käsittely.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA Sikatiloilla nopea tuotantokierto; porsastuotanto- ja yhdistelmäsikaloissa ahtautta parissa viikossa salmonellarajoitusten voimaantulosta. Eläimiä joudutaan usein lopettamaan myös eläinsuojelullista syistä. Toinen vaihtoehto Stamping out eli koko sikalan tyhjennys eläimistä destruktioon ja tuotantotilojen perusteellinen pesu ja desinfiointi.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Suuri porsastuotantosikala, n. 1000 emakkoa, todettu S. Mbandaka tartunta kuolleena syntyneistä porsaista elokuussa 2013 => Läänineläinlääkärin päätös salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä => Tilakäynti heti seuraavana päivänä: tilan TH sopimuseläinlääkäri ja ETT/allekirjoittanut; n. 160 ryhmäkohtaista ulostenäytettä ja n. 60 tuotantoympäristönäytettä.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Salmonellaa todettiin kolmesta vieroitusosastosta, rehu-, ja tarvikevarastojen lattioista sekä kuolleina syntyneiden porsaiden/emakon karsinasta. Ensikkokasvattamo, tiineytysosasto ja tiineiden osasto eli sikalan toinen siipi puhdas (H kirjaimen muotoinen sikalarakennus). Saneerauspalaveri tulosten varmistuttua, samalla lisää uloste- ja tuotantoympäristönäytteitä (n. 40 + 90 kpl); salmonellaa myös porsitusosastoista sekä porsasrehulavojen pohjista rehuvarastossa (tuontitavaraa).

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Eviran virallinen rehunäytteenotto osittain kahteen kertaan, salmonellaa ei todettu. (S. Mbandaka viittaa rehuperäiseen tartuntaan, tilalla komponenttiruokinta liemellä = oma rehutehdas.) Tartunta kohtalaisen rajoittunut => tiheä näytteenotto, positiivisten eläinten karsinta, tyhjentyneiden vieroitusja porsitusosastojen tehostettu pesu ja desinfiointi. Rehuvaraston ja rehustamon sekä tarvikevarastojen puhdistus- ja desinfiointi, kuivadesinfiointiainetta kaikille käytäville, tautisulut eri sikalaosastojen välille. Liemirehun ph:n alentaminen (< 4), happolisäys juomaveteen.

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Alkuvaiheessa lopetettiin n. 700 porsasta positiivisista vieroitusosastoista, lopetus teurastamon toimesta tilalla, raadot Honkajoelle destruktioon. Aluksi ryhmäkohtaiset ulostenäytteet koko sikalasta 2 vk välein, vieroitusvuorossa olevista porsituskarsinoista tuotantoympäristönäytteet, positiivisten eläinten karsinta. Jatkossa näytteet vain porsitus- ja vieroitusosastoista, muualta sikalasta tarpeen mukaan varmistuksena. Kahdessa näytteenotossa puhtaiksi todettuja vieroitettuja porsaita voitiin AVI:n luvalla siirtää omistajien lihasikaloihin perustettuihin karanteeniosastoihin, joissa vielä kahdesti tutkimus salmonellan varalta (rajoittavien purku).

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Porsitus- ja vieroitusosastojen pesu puhtaaksi, kuivatus ja desinfiointi tuotantorytmin puitteissa haasteellista, onnistui kun otettiin riittävän monta kertaa uusiksi. Kaksi porsitusosastoa kroonikkoja ; toistuvasti uusia positiivisia löydöksiä. Ratkaisuna rakenteiden purku, tehostettu pesu, desinfiointi sumuttamalla, kalkitus

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Helmikuussa 2014 kattava saneerausnäytteenotto koko sikalasta, lähes puhtaat tulokset, mutta: Tiineiden osastoon tuotu AVI:n luvalla karanteenin kautta ensikoita tilan toisella pitopaikalla sijaitsevasta ensikkokasvattamosta. Ensikoiden mukana tuli S. Typhimurium- tartunta, saneeraus pitkittyi noin kahdella kuukaudella, tilalle ostettuja ensikoita jouduttiin karsimaan. Ensikkokasvattamossa haittaeläinongelma, ympäristöperäinen tartunta?

SALMONELLASANEERAUS SIKALOISSA, esimerkki Salmonellarajoittavien purkamiseksi tarvitaan kahdet puhtaat ulostenäytteet (väli 2-4 viikkoa) sekä yhdet puhtaat tuotantoympäristönäytteet, otetaan virkaeläinlääkärin toimesta ja tutkitaan valtion kustannuksella. Kaikki muut saneerauskustannukset (näytteenotot, puhdistus- ja desinfiointiainekulut, ylimääräinen työ, eläinten poistot jne.) maksaa tila (eli toivon mukaan tilan salmonellavakuutus). Rajoittavien purkunäytteet otetaan siinä vaiheessa, kun tilan oletetaan olevan vapaa salmonellasta; tässä vaiheessa täytyy olla yhdet puhtaat saneerausnäytteet Salmonellarajoittavien purkunäytteet otettiin huhtikuussa 2014, rajoittavat purettiin 29.04.2014 - -!!!

PESUPROSESSI SIKALAOSASTOISSA 1. Mekaaninen puhdistus, kaikki lanta ja lika pois, lietekanaalit tyhjiksi 2. Alkudesinfektio / liotus emäksisellä, vaahdotettavalla pesuaineella 3. Pesu kuumapesurilla, kaikki pinnat pestään puhtaiksi, myös lietekanaalit, tarvittaessa puretaan rakenteita puhdistusta varten, salmonellasaneerauksissa pestävä myös tulo- ja poistoilmakanavat!

PESUPROSESSI SIKALAOSASTOISSA 4. Kuivatus pintakuivaksi; ei näkyvää kosteutta 5. Pesutarkastus (Teurastamo / ETT / TH-eläinlääkäri) 6. Desinfiointi, kaikki pinnat, esim. glutaraldehydipohjaiset desinfiointiaineet, riittävä konsentraatio! 7. Kuivatus pintakuivaksi; ei näkyvää kosteutta 8. Lietekanaalien, karsinarakenteiden ym. ruiskutus kalkkivellillä (sammutettu kalkki, SL 90) 9. Kuivumisen jälkeen irtonaisen kalkkipölyn huuhtelu pois karsinoista, ruokintakaukaloiden pesu 10. Turvetta tai kutteria karsinoiden pohjille, uudet siat

SANEERAUSTEN KRIITTISET PISTEET Tuotantotilojen puhdistus / pesu ja desinfiointi vaatii huolellisuutta; märkänä pinnat näyttävät puhtailta, kuivumisen jälkeen tilanne on toinen. Saneerauspesu on eri asia kuin normaali pesu kasvatuserien välillä! Ristikontaminaatio likaiselta puhtaalle tulee estää.

SANEERAUSTEN KRIITTISET PISTEET Rehu- ym. varastojen siivous, puhdistus ja desinfiointi, ylimääräinen tavara pois. Tuotantorakennusten ympäristön saneeraus ; kontaminoituneen maan vaihto/kalkitus, seinänvierustat vapaiksi kasvillisuudesta ja rojusta. Haittaeläintorjunta saneerauksen aikana ja sen jälkeen! Luomutiloilla vaatimus eläinten ulkoilutuksesta tuo omat haasteensa!

HAASTEELLISIA KOHTEITA SNEERAUKSISSA Sokkeloiset, hankalasti puhdistettavat / puhdistuskelvottomat tuotantotilat Poikkeukselliset rakenneratkaisut, esim. alakautta lantaritilöiden alta tapahtuva poistoilman otto Komponenttiruokinta, tilan oma rehutehdas, paljon puhdistettavia laitteita ja liikkuvia osia. Kuivaruokintajärjestelmä huomattavasti hankalampi puhdistaa kuin liemiruokinta

SANEERAUSTEN ONNISTUMINEN Keskeiset tekijät: - Etukäteen sovitut selkeät pelisäännöt ja vastuualueet - Työnjohto ja resurssit, isoilla tiloilla merkittävä - Tilan toimintakulttuuri; tekemisen jämäkkyys - Tuotantotilojen selkeys / sokkeloisuus - Rakenteiden kunto ja puhdistettavuus - Kulkureittien selkeys tilan alueella - Osastointi / yhdensuuntaiset eläinvirrat - Perussiisteys tuotantotiloissa ja tuotantoympäristössä Aloituspalaveri, jossa mukana tila, vakuutusyhtiö, teurastamo, TH-sopimuseläinlääkäri, saneerauskonsultti, saneerausurakoitsija. Saneerauksen etenemisen dokumentoitu seuranta, säännölliset katselmukset ja palaverit.

TUOTANTOYKSIKÖIDEN KOON KASVAESSA EDELLYTTÄÄ POIKKEAMATILANTEIDEN HALLINTA PEREHTYMISTÄ KOKO TUOTANTOKETJUUN JA TUOTANTOTEKNIIKOIHIN

JOKAINEN SANEERAUSTILA ON ERILAINEN!