OMAISHOIDON TUKI 1.1.2015 ALKAEN / OHJEET ENONTEKIÖN KUNTA 1. Lainsäädännöllinen perusta Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Tuki on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta, hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista. Lain 2 :ssä todetaan, että omaishoitaja on henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa. Kunta tekee omaishoidontuen hakemusasiakirjojen ja kotikäynnin perusteella hoidettavalle viranhaltijapäätöksen tuen myöntämisestä. Omaishoidontukisopimus on luonteeltaan toimeksiantosopimus. Sen liitteenä tulee olla hoidettavaa koskeva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Omaishoidon tukipalkkion maksamisen edellytyksenä on allekirjoitettu toimeksiantosopimus palvelu- ja hoitosopimuksineen. Tuen maksaminen alkaa hakemuskuukauden alusta. 2. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Lain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa ja huolenpitoa. Tuen myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Kunta määrittelee ne asiakkaan hoidettavuutta koskevat kriteerit, joiden mukaan omaishoidon tukea voi saada. Omaishoidon tuki ei ole ehdoton oikeus, vaan sitä myönnetään kunnan laatimin kriteerein ja tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Jos kunnan määrärahat ovat loppuneet, tehdään kuitenkin palvelusuunnitelma ja kartoitetaan ja pyritään tarjoamaan tarvittavat palvelut, joilla tuetaan kotihoitoa. Hakijaa ohjataan tekemään uusi hakemus heti seuraavan vuoden alussa. Omaishoidon tuki on osa kunnan palvelurakennetta. Sen tavoitteena on mahdollistaa hoidettavan kotona asuminen ja siellä annettava hoiva, hoito ja kuntoutus. Enontekiöllä omaishoidontukea myönnetään pääasiassa henkilöille, joiden mahdollista siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon asumis- tai laitosyksikköön voidaan siirtää omaishoidon tuen avulla tai jotka vaatisivat erittäin runsaasti muita palveluita. 1
Omaishoidon tuen tulee perustua aina voimassa olevaan toimeksiantosopimukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu hoidettavan ja hoitajan kanssa sovittujen palvelujen määrä, sisältö ja toteutus. Lapsen omaishoidon tukea myönnettäessä huomioidaan vammaisuuden tuottamat haitat, päivittäisen hoidon hoitojärjestelyt sekä normaali iänmukainen kehitys, joka vaikuttaa hoidon ja huolenpidon tarpeisiin kotona ja kodin ulkopuolella. Jos omaishoitaja joutuu omaishoitotilanteen vuoksi luopumaan ansiotyöstä osittain tai kokonaan, huomioidaan tämä tuen myöntämisessä. Omaishoidon tuessa edellytetään, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia ja hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Omaishoidon on oltava hoidettavan edun mukaista. Hoidettavan kodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva tai muutettavissa sellaiseksi. Hoitajan tulee pääsääntöisesti olla 18 vuotta täyttänyt. Kunta tukee, ohjaa ja neuvoo, seuraa ja valvoo omaishoidon tuella järjestettyä hoitoa. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto hoitajan terveydentilasta ja sen vaikutuksesta omaishoitotilanteeseen. 3. Hoitoisuuden arviointi ja hoitopalkkion suuruus Omaishoidon tuesta päätettäessä arvioidaan hoidon ja huolenpidon vaativuutta ja sitovuutta. Aikuisten omaishoidon tuessa hoitopalkkion suuruus määrittyy RAVA toimintakykyarvioinnin perusteella. RAVA -arviointi on tärkein kriteeri, jota täydentävät palvelu- ja hoitosuunnitelmahaastattelu sekä kotikäynneillä saadut muut tiedot hakijan toimintakyvystä ja tukiverkostoista sekä tarvittaessa MMSEtestin tulos. Lääkärinlausunnot ja muut asiantuntijalausunnot ovat tukena päätöstä tehtäessä. Ravan rinnalla kokeiltu Omaishoitajat ja läheiset-liiton mittaria. Se on pitempi ja selkeyttää enemmän kokonaistilannetta, todellisuudentajua, yhteydenpitoa ja avun pyytämistä kodin ulkopuolelta sekä hoidon sitovuutta, omaishoitajan jaksamista ja hänen saamaansa tukea. Omaishoitajaliiton mittarin käyttö selkeyttää päätöksentekoa ja jättää viranhaltijalle vähemmän vapaasti arvioitavia asioita. Se auttaa myös sekä hoidettavaa että hoitajaa tilanteen ja tuen tarpeen hahmottamisessa. Yksi mittarin tärkeimmistä tehtävistä on tuoda esiin erilaiset tuen tarpeet ja saada sovitettua kokonaisuus sujuvasti palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Lasten hoidettavuuden ja omaishoidon tuen suuruuden arviointi tehdään ensisijaisesti perheen haastattelujen, lapsille tarkoitetun hakemuksen ja hoitoisuudenarviointilomakkeen perusteella. Myös omaishoitoliiton mittaria voidaan soveltuvilta osin käyttää lasten tilannetta arvioidessa. Lisäinformaatiota 2
antavat yhteistyötahoilta saadut tiedot lapsen tilanteesta sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot. Sekä aikuisten että lasten omaishoidontuen hoitopalkkio on luokiteltu kolmiportaiseksi ja lisänä on lyhyen siirtymävaiheen palkkio. Palkkion määrässä huomioidaan mahdolliset vuosittaiset indeksitarkistukset. Ryhmä 1 paljon hoitoa tarvitsevien hoitopalkkio Valvottu hoito Ryhmään kuuluvat paljon hoitoa ja apua tarvitsevat aikuiset sekä alle 18- vuotiaat vaikeavammaiset ja vaikeasti sairaat lapset. Aikuisten hoitopalkkion kriteerinä on, että hoidettava tarvitsee huolenpitoa, jatkuvaa apua, valvontaa ja ohjausta monissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava voi tarvita ajoittain omaishoitajan apua myös yöllä. Hoitotarpeiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja suoriutumiseen päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa. Valvonnan ja ohjauksen tarve on säännöllistä. Alkavan muistihäiriön takia fyysisesti hyväkuntoinen hoidettava tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Ohjeelliset RAVA arvot: 2.50-3.00 Omaishoitajaliiton mittarissa 15-29 Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuki kohdennetaan vaikeasti vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten hoitoon. Lasten kohdalla arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikuntakykyyn, kommunikaatioon sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Lasten itsenäistä selviytymistä ja yksinoloa arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ikä ja missä määrin tämän ikäinen edellyttää normaalisti valvontaa ja huolenpitoa. Lapsen hoidontarpeista, päivähoito- ja koulujärjestelyistä sekä muusta avun tarpeesta tehdään kokonaisarviointi yhdessä vanhempien kanssa sekä mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Arvioinnissa otetaan kantaa siihen, miten omaishoidon tuki parhaiten palvelee lapsen etua. Kokonaisarvioinnissa otetaan kantaa myös siihen, missä vaiheessa omaishoito mahdollisesti korvautuu muulla palvelulla. Sekä aikuisten että lasten omaishoitajan tulee olla valmis huolehtimaan hoidettavasta ja hänen hoitotoimenpiteistään eri vuorokauden aikoina. Omaishoitaja osallistuu hoidettavan kuntoutukseen. Kodin ulkopuolisen hoidon yhteydessä edellytetään, että hoidon tarve on runsasta ja sitovaa niinä aikoina, kun hoidettava on kotona. Hoitopalkkio 384,67 3
Ryhmä 2 jatkuvaa hoitoa tarvitsevien hoitopalkkio Tehostettu hoito Ryhmään kuuluva hoidettava tarvitsee apua lähes kaikissa päivittäisissä toimissa sekä henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Hoidettava saattaa olla kasteleva. Hoidettava tarvitsee omaishoitajan apua myös öisin. Fyysisesti hyväkuntoinen hoidettava voi olla keskivaikeasti muistihäiriöinen ja tarvita jatkuvaa valvontaa ympäri vuorokauden. Omaishoitaja osallistuu hoidettavan kuntoutukseen ja voi joutua huolehtimaan kuljetuksista esim. kouluun, mikäli hoidettava ei vammansa tai sairautensa takia pysty käyttämään yleisiä kulkuneuvoja. Rava-pisteet n. 3.01-3.50 Omaishoitajaliiton mittarissa 30-44. Hoitopalkkio 495,62 Ryhmä 3 runsaasti jatkuvaa hoitoa tarvitsevan hoitopalkkio Täysin autettava Ryhmään kuuluvat jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokautisesti tarvitsevat aikuiset. Hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa ja edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin pysyvässä ympärivuorokautisessa hoidossa asumis- tai laitosyksikössä. Hoidettava ei kykene asumaan yksin eikä häntä voi jättää päivän aikana yksin. Ilman omaishoitajaa hoidettava tarvitsisi pysyvän ympärivuorokautisen hoidon asumis- tai laitosyksikössä. Hoidettava saattaa tarvita jatkuvasti vaativia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Omaishoitaja ei voi käydä kokopäivätyössä kodin ulkopuolella. Ohjeelliset Rava-arvot 3.51-4.00 Omaishoitajaliiton mittarissa 45-59 Hoitopalkkio 619,52 Ryhmä 4 siirtymävaiheen hoitopalkkio Tuki on tarkoitettu hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen omaishoitoon. (Omaishoitolaki 5) Siirtymävaihe voi olla saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen, jona aikana hoidettava tarvitsee erittäin runsaasti hoivaa ja huolenpitoa. Hoitopalkkion maksu on lyhytaikaista. Hoitaja jää tätä tarkoitusta varten pois omasta työstään. Edellytyksenä hoitopalkkion maksamiselle on, ettei hoitajalla ole vastaavalta ajalta oikeutta sairasvakuutuslain 10 luvun mukaisen erityishoitorahan saamiseen tai oikeutta vuorotteluvapaalain 13 :n mukaisen vuorottelukorvaukseen. 4
Hoitopalkkio 769,33 Yleiset ehdot omaishoidon palkkioryhmissä 4. Toimintaohjeita Hoitopalkkion maksaminen ei keskeydy eikä sitä vähennä intervallihoito laitoksessa, mikäli hoidettava on kotona vähintään kaksi viikkoa kuukaudessa. Myöskään päivittäin alle 7 tuntia kestävä osallistuminen päivähoitoon, päivä- tai työtoimintaan ei vaikuta omaishoidontuen palkkioon. Tällöin hoidon on kotonaolon aikana oltava erityisen vaativaa ja sitovaa. Hoidettavan käyttämistä muista palveluista (kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tukipalvelut, jaksohoito) peritään normaalisti hoidettavalta asiakasmaksulain ja asetuksen mukainen maksu. Omaishoidon tukea ei makseta, jos hoidettava on sairaalassa pitkäaikaishoidossa tai käy kotijaksoilla sairaalasta. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella voidaan sopia hoitopalkkio vähimmäismäärää pienemmäksi tai hoitopalkkiosta on mahdollista luopua kokonaan ja korvata ne maksullisilla palveluilla (Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki). Tämä edellyttää, että päätös tehdään omaishoitajan aloitteesta, kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa omaishoidon palkkiota palveluiksi. Ilman palkkiota ei kunnan ottama vakuutus ole voimassa. 4.1. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta ja lakisääteisten vapaiden järjestämisestä laaditaan hoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on aina palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sopimus on yleensä voimassa toistaiseksi, mutta lasten kohdalla sopimus solmitaan enintään 18 vuoden ikään asti. Tuen maksamisen edellytyksenä on allekirjoitettu sopimus liitteineen. Sopimusta tarkistetaan tarvittaessa, lasten kohdalla vuosittain. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa Enontekiön kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitosopimus sisältää tiedot mm. seuraavista asioista: - hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta - hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta - hoitajan oikeudesta vapaapäiviin ja niiden järjestämisestä - hoitopalkkio maksetaan hoitajan kuntoutuksen ajalta - määräaikaisen sopimuksen kestosta - sopimuksen tarkistamisesta 5
- sopimuksen irtisanomisesta - yhteyshenkilöstä, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä ja joka tukee ja ohjaa mm. oikeiden ja sopivien palveluiden valinnassa Omaishoidon tuen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan: - omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö - muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö - omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö - tiedot tukiverkostosta (muiden läheisten ja omaisten osallistuminen hoitoon) - hoidon järjestäminen hoitajan poissaolon aikana - hoidon järjestäminen hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja äkillisen poissaolon aikana - määräaikaisessa omaishoidon tuessa sovittu määräaika ja korvaava hoito sen jälkeen - jos kunta ei pysty palvelua nyt järjestämään, sen tarve kirjataan kuitenkin suunnitelmaan 4.2. Omaishoidon keskeytyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä (mm. sairaalahoitoon joutumisen vuoksi), keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua. Omaishoitaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan hoidon keskeytyksestä. Ilmoitus tehdään sosiaalitoimistoon. 4.3. Hoitopalkkion maksaminen Omaishoidon tukena maksettava hoitopalkkio on hoitajalle veronalaista tuloa. Hoitopalkkio oikeuttaa eläkkeeseen, jos palkkio on maksettu ennen 68 vuoden täyttämistä ja siitä maksetaan eläkevakuutusmaksut kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain säädösten mukaisesti. Hoitopalkkioita tarkistetaan sosiaalija terveysministeriön vahvistaman indeksikorotuksen mukaan. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajan tilille seuraavan kuukauden 16.päivänä. Omaishoitajat saavat omaishoitosopimuksen yhteydessä erillisen ohjeen palkkion maksukäytännöistä ja niihin liittyvistä ilmoituksista. 4.4. Hoitajalle järjestettävä vapaa Vapaapäivien toteutuksesta sovitaan kirjallisesti omaishoitosopimuksessa omaishoidon alkaessa. Järjestämistapa suunnitellaan aina yksilöllisesti. 6
Hoitajan vapaapäivät voidaan järjestää mm. intervallijaksona Luppokodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla, lyhytaikaishoitona laitoksessa tai perheen itse hankkiman sijaishoitajan avulla ns. läheislomituksena. Sijaishoitajan kanssa tehdään erillinen toimeksiantosopimus. (viitaten omaishoidon tuesta annetun lain 937/2005, muutos 318/2011). Läheislomituksen hoitopalkkio 1.1.2015 alkaen on 70,67 /vrk ja indeksikorotukset tehdään vuosittain. Myös perhehoidon järjestäminen on mahdollista, mikäli sopiva perhe löytyy. Sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon. Mikäli omaishoito keskeytyy kalenterikuukauden aikana suunnitellusti vähintään viideksi vuorokaudeksi, omaishoidon vapaata ei yleensä kerry siltä kuukaudelta. Jos hoidettava joutuu ennalta arvaamattomasti enintään kolme viikkoa kalenterikuukaudessa kestävälle hoitojaksolle, kertyy tältä ajalta lomapäiviä. Vapaapäivät määräytyvät lomanmääräytymisvuoden perusteella. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.5 ja päättyy 30.4. Esim. 1.5.2013 alkaen kertyneet lomapäivät on pidettävä 30.4.2015 mennessä. Hoitajalle järjestettävistä vapaapäivistä peritään asiakkaalta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n enimmäismäärän mukainen maksu. Vuonna 2015 maksu on asiakasmaksulainsäädännön mukaan 11,30 vapaapäivää kohti riippumatta siitä, miten hoito järjestetään. 4.5. Tapaturmavakuutus Kunta on ottanut omaishoitajille tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukaisen vakuutuksen eli niin kutsutun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. 4.6. Hoitajan oikeudet ja velvollisuudet Hoitajan oikeutena on - saada hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut edut ja palvelut - saada tukea hoitotehtävissään sosiaali- ja terveydenhuollolta - osallistua neuvotteluun hoito- ja palvelusopimusta muutettaessa ja hoitoa toisin järjestettäessä Hoitaja sitoutuu - huolehtimaan sopimuksen mukaisesti siitä, että hoidettava saa asianmukaisen hoidon ja ylläpidon - olemaan yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa hoidettavan hoitoon liittyvissä asioissa - noudattamaan sosiaalihuoltolain 57 :n mukaista salassapitovelvollisuutta - ilmoittamaan, mikäli hoidon tarve keskeytyy tilapäisesti tai pysyvästi - kunnalla on oikeus periä takaisin väärin perustein maksettu tuki 7
4.7. Perusturvatoimen velvollisuudet - kuulee hoitajaa ja hoidettavaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa - huolehtii palvelu- ja hoitosuunnitelmassa mainituista palveluista ja eduista - tukee ja ohjaa hoitajaa hoitotyössä - seuraa hoitotyön toteutumista vuosittaisilla kotikäynneillä - valvoo, että hoito on hoidettavan edun mukaista 4.8. Omaishoitosopimuksen päättyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos omaishoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua (vrt. myöntämisedellytykset). Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa joko hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden, tulee sopimus purkaa välittömästi. Irtisanomisajoista riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoidettavan hoito terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. 4.9 Omaishoidon tuen hakeminen ja hakemusten käsittely Hakijan olosuhteita selvitetään perusturvan työntekijöiden suorittamalla omaishoidon kotikäynnillä. Halutessaan hakija voi liittää hakemuksen tueksi lääkärinlausunnon. Hakemuksen jättäessään hakija hyväksyy, että hänen hakemuksensa ja liitteenä olevat asiakirjat käsitellään tarpeen mukaan monialaisessa työryhmässä (jäseninä mm. kotipalvelu ja kotisairaanhoito, lääkäri, sosiaalityö, vammaispalvelut). Työryhmä antaa tarvittaessa lausunnon omaishoidon hakemuksista ennen lopullista päätöksentekoa. Päätökset omaishoidon tuesta tehdään toistaiseksi. Määräaikainen päätös voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista tai hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. Määräaikaista sopimusta tehtäessä lähtökohtana on aina hoidettavan etu. Omaishoidon päätöksen voimassaolo edellyttää, etteivät hoito-olosuhteet muutu ja talousarviossa on tarvittavat määrärahat. 5. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt 8
Hakulomakkeita saa sosiaalitoimiston aulasta. Hakulomakkeet ovat myös tulostettavissa Enontekiön kunnan kotisivuilta sivuilta www.enontekio.fi -> palvelut -> lomakkeet -> omaishoidon tuki. Omaishoidontuen hakemukset, palvelusuunnitelmat ja päätökset Sosiaalityöntekijä Anne-Maria Näkkäläjärvi Ounastie 165 99400 Enontekiö 040-532 6594 9