MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERiÖ PL232 00171 Helsinki YLEISKIRJE Pvm 17.7.1997 Dnro 2908/01/97 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmanro 111/97 Maaseutuelinkeinopiirit, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja keskusrahalaitokset Valtuutussäännökset: maaseutuelinkeinolaki (1295/1990) 54 2 mom. Voimassaoloaika: 25.7.1997 - toistaiseksi MAASEUTUELINKEINOLAIN MUKAISTEN LAINOJEN PÄÄTÖSKAAVAT Maa- ja metsätalousministeriön yleiskirjeen Dnro 676/01/97 mukaan osa päätöskaavoista vahvistetaan myöhemmin. Yleiskirjeellä on kumottu yleiskirjeet Dnro 2265/01/96, Dnro 1836/01/96, Dnro 3003/01/96 ja Dnro 4873/01/96. Kumottujen yleiskirjeiden liitteenä olleita päätöskaavoja ei saa enää käyttää. Määräys Tällä yleiskirjeellä vahvistetaan seuraavat päätöskaavat, joita käytetään myönnettäessä lainamuotoista tukea tai lainamuotoista tukea ja avustusta maaseutuelinkeinolain nojalla: - valtionlaina investointeihin tai maanhankintaan varten (liite 1) - valtionlaina takautuvana tukena investointeihin (liite 2) - valtionlaina ja avustus investointeihin (liite 3) - valtionlaina ja avustus takautuvana tukena investointeihin (liite 4) - korkotukilaina investointeihin tai maanhankintaan (liite 5) - korkotukilaina takautuvana tukena investointeihin tai maanhankintaan (liite 6) - korkotukilaina ja avustus investointeihin (liite 7) - korkotukilaina ja avustus takautuvana tukena investointeihin (liite 8). Maa- ja metsätalousministeriö on ilman nimenomaista vahvistusta toimittanut kevään 1997 aikana maaseutuelinkeinopiirien käyttöön vastaavat päätöskaavat, jotka koskevat lainamuotoista tukea tai lainamuotoista tukea ja avustusta investointeja ja maanhankintaa varten. Määräys Tämän yleiskirjeen voimaantulon jälkeen tukea maatilatalouden investointeihin tai maanhankintaan lainamuotoisena tukena tai lainamuotoisena tukena ja avustuksena saa myöntää ainoastaan liitteenä olevien päätöskaavojen mukaisilla päätöksillä.
Päätöskaavat pienyritystoimintaan myönnettävää tukea varten vahvistetaan myöhemmin. 2 Ylijohtaja Nuorempi hallitussihteeri 0j~~ Ilkka Ruska ~q~ Katriina Pessa L1ITIEENÄ TIEDOKSI 8 päätöskaavaa Maa- ja meisätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Maaseutukeskusten Liitto Merita Pankki Oy Osuuspankkien Keskuspankki Oy Postipankki Oy Samlink Oy Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund Svenska lantbrukssällskapens förbund
Liite 1 * Päätöksen antaja lonra PÄÄTÖS Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaisesta valltionlainan korkoetuudesta IPäivämäärä Asian hallinnollinen numero Tukikohde maatilan investointituki (MEL 15 ) r- korotettu rahoitustuki (MEL 15 a ) f- maanhankinnan tuki (MEL 16 ) Maaseutuelinkeinopiiri myöntää maatilaa varten tukea jäljempänä mainituin ehdoin hakemuksen mukaisestl/tuki on myönnetty hakemuksesta poiketen...tuki myönnetään valtionlainan korkoetuutena. Tämä päätös tai sen viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös on liitettävä velkakirjaan ja sitä on velkakirjaehtona noudatettava. LAINA Tuen saaja Rahalaitos Henkilö- tai liiketunnus Kuntakoodi Tavoite-ohjelma-alue!l'tavoites-alue-n tavoite 5b -alue Lainan määrä. mk Korkoetuus, mk ') Lainan käyttötarkoitus nmuuatue ~OOdr Laina-aika Tasalyhennys, lyhennys- Lainan kokonaiskorko Lainan saajalta Korkoetuus väli kk luottolupausta annettaessa, % perittävä korko luottolupausta luottolupausta annettaessa, % annettaessa. % Lainan käyttö- ja nostoehdot (tukiehtojen lisäksi) Työajan päättymisajankohta TUKIERITTELY Lainoituskelpoiset kustannukset Tukiprosentti Tuen nykyarvo Lainoitusprosentti X = *) Myönnetyn tuen määrä, mk (korkoetuus nimellisarvoisena) Tukiafue llfa n ~-tukialue nataib tukialue * Päätöksen antajan alleki~oitus * Hyväksyn tämän päätöksen ehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. * Paikka ja aika * Allekirjoitus Alleki~oituksen oikeaksi todistavat
TUEN EHDOT 1. Asiakirjan luonnoksen perusteella myönnetty tuki maanhankintaan Luonnoskauppakirjaan tai vuokrasopimuksen luonnokseen perustuva tukipäätös on voimassa yhden vuoden päätöksen antopäivästä lukien. Jos ei lopullista kauppaa tai vuokrasopimusta määräajassa tehdä, lakkaa päätös ilman eri päätöstä määräajan umpeen kuluttua olemasta voimassa. Lopullinen kauppakirja tai vuokrasopimus on tehtävä päätöksen voimassaoloaikana luonnoksen mukaisin ehdoin. Lopullinen asiaki~a on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille viimeistään kuukauden kuluessa rnääräajan päättymisestä. Maaseutuelinkeinopiiri palauttaa kahden kuukauden kuluessa lopullisen kauppakirjan sen saapumisesta lukien leimattuna tai, jos kauppaki~an ehdot poikkeavat olennaisesti luonnoksen ehdoista, tuen saajaa kuultuaan antaa asiassa uuden päätöksen. 2. Valtionlainan myöntäminen Luottolaitos myöntää valtionlainan niistä varoista, jotka se on saanut lainaksi maatilatalouden kehittämisrahastosta maaseutuelinkeinolain mukaisiin tarkoituksiin edelleen lainattavaksi. Valtionlainaa ei saa myöntää tämän päätöksen ehdoista poiketen. Luottolaitos ei ole velvollinen myöntämään lainaa, jos tukipäätös olennaisesti poikkeaa luottolupauksesta tai jos luottolupaus ei enää ole voimassa. Investointia koskeva laina on myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Maanhankintaa koskeva laina on myönnettävä kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä, jollei kauppakirjaan sisälly sellaisia Iykkääviä tai purkavia ehtoja, joiden vuoksi lainaa ei sanotussa ajassa voi myöntää. Maanhankintaa koskeva lainakin on kuitenkin aina myönnettävä viimeistään kahden vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta. Valtionlaina katsotaan myönnetyksi, kun velkaki~a on alleki~oitettu. Lainansaajan on allekirjoitettava velkaki~a ja sen Iiitteeksi tuleva tukipäätöksen jäljennös viimeistään lainaa tai sen ensimmäistä erää nostaessaan. 3. Valtionlainan vakuus ValtionlainaIJa on lainaa myönnettäessä oltava pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, eilei maaseutuelinkeinopiiri ole tässä päätöksessä erikseen myöntänyt osittaista vapautusta vakuuden hankkimisesta. PääsääntöIsesti vakuutena on oltava kiinteistökiinnitys. Yrityskiinnitys voi olla ainoana vakuutena vain, jos lainan hakijan maatila tai rakennukset ovat vuokramaalla, yritysirtaimisto muodostaa olennaisen osan yrityksen varallisuudesta tai on muita perusteltuja syitä käyttää yrityskiinnitystä. Käytettäessä lainan vakuutena henkilötakauksia saa yksittäisen takaajan takausvastuu nousta enintään 30 000 markkaan. Valtionlainaan liittyvään tukihakemukseen sekä laina-asiakirjoihin tulee liittää selvitys lainalle tulevasta vakuudesta ja sen arvosta. Luottolaitoksen asiana on arvioida vakuus ja sen riittävyys sekä ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jos vakuus ei enää varmista lainan takaisinmaksua. 4. Lainan nostaminen Lainan saa nostaa sen jälkeen, kun tuen myöntäneen viranomaisen päätös on annettu ja luottolaitos on myöntänyt lainan. Lainan saa nostaa, vaikka tuen myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetun päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut. 4.1 Nostoerätja nostoajankohta Laina voidaan nostaa enintään kahdessa erässä, rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty laina kuitenkin enintään neljässä erässä työn edistymisen mukaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laina voidaan nostaa enintään työn valmiusasteen osoittamana prosentuaalisena osuutena lainan kokonaismäärästä. Lainan ensimmäisen erän nostamisen edellytyksenä kuitenkin on, että vähintään 20 prosenttia rakentamisesta tai muusta työstä on tehty. Viimeisen nostoerän on oltava vähintään 20 prosenttia lainan kokonaismäärästä ja se saadaan nostaa vasta hankkeen valmistuttua kokonaan. Ennakkoa ei saa nostaa. Laina tai sen ensimmäinen erä on nostettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä. Viimeinen erä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta tai koko lainoitetun irtaimiston hankinnasta. Tukipäätöksessä lainoitettavaksi hyväksytty irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmassa ilmoitettuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Maan hankintaan myönnetty laina tai sen ensimmäinen erä on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta, kun päätös perustuu lopulliseen kauppakirjaan. Luonnoksen perusteella annettuun päätökseen perustuva laina tai sen ensimmäinen erä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun määräaika lopullisen asiaki~an laatimiselle kului umpeen. Viimeinen eli toinen erä on nostettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. lisäaluetta tai maatilaa koskevan lainan saa nostaa vasta, kun lisäalueen tai maatilan osan omistusoikeus on siirtynyt tuen saajalle ja maatilan hallinta siirtynyt tuen saajalle taikka ositus tai perinnönjako on lainvoimaisesti suoritettu ja kaikki tukipäätöksessä lainan nostamiselle asetetut ehdot ovat toteutuneet. 4.2 Nostoselvitykset investoinneissa Lainan tai sen erän saa nostaa tuen saajan esitettyä luottolaitokselle luotettavan selvityksen työn edistymisestä ja muussa investoinnissa kuitit irtaimiston hankinnasta. Lainaasiakirjoihin liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta ta~ousta. Irtaimiston hankintaan myönnetyn lainan nostoerät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Lainasta saadaan nostaa enintään lainoitusprosentin mukainen määrä hankitun.irtaimiston hankintahinnasta. Rakentamista ja muuta työn suorittamista koskevan selvityksen on osoitettava työn edistyminen hanketta koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvitys voidaan antaa lomakkeella nro MMM 579.04.93K tai vastaavat tiedot muulla tavoin. Selvityksen antajiksi hyväksytään tuotanto- ja asuinrakennushankkeissa (lomakkeen tiedoista poiketen) ilman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa seuraavat henkilöt: -tuotanto- ja asuinrakennushankkeissa: maaseutuelinkeinopiirin rakennusmestari, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan rakennusvalvonnan, - ympäristöinvestoinneissa: kuten edellä, rakenneimien osalta kuitenkin myös maataloussihteeri tai vastaava kunnan viranhaltija, - vesihuoltotyöt: alueellisen ympäristökeskuksen asianomainen virkamies tai ympäristö keskuksen valtuuttama muu ammattimies, - muut työhankkeet maaseutuelinkeinopiirin asianomainen virkamies, hankkeen suunnittelija tai muu henkilö, jonka ammattitaidosta maaseutuelinkeinopiiri on varmistunut. Selvityksen voi tehdä myös hankkeen suunnittelija tai muu ammattimies, jonka maaseutuelinkeinopiiri on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen t~kijäksi.
3 Lopputarkastuksen suorittajana ei tule kysymykseen urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö. 4.3 Nostoselvitykset maanhankinnassa Laina-asiakirjoihin on liitettävä selvitys hallintaoikeuden siirtymiselle samoin kuin asetettujen ehtojen täyttymisestä. omistus- tai tukipäätöksessä Lainoituskelpoiseen kauppahintaan, josta lainan prosentuaalinen määrä on laskettu, luetaan: 1. myyjälle tai myyjän määräämälle muulle henkilölle kauppakirjan mukaan rahana maksettava kauppahinnan osa 2. ostajan poismaksettavaksi ottamat luotot ja 3. ostajan vastattavakseen ottamat luotot. Lainavarat on käytettävä välittömästi lainan nostamisen yhteydessä kauppakirjaehtojen ja lainapäätöksessä mahdollisesti määrättyjen muiden ehtojen edellyttämällä tavalla sen mukaan kuin laina riittää, alla mainittujen erien maksamiseen: 1. kauppahintaan sisältyvän a. maksettavaksi tai siirtyväksi sovitun maaseutuelinkeinolain, maatilalain ja muiden maaseutuelinkeino lain 59 :n 1 ja 2 momentin mukaisen lainan tai myyntihintasaamisen maksamiseen, b. tilaan kohdistuvan muun luoton maksamiseen ja c. rahana myyjälle tai myyjän määräämille tulevan kauppahinnan osan suorittamiseen ja/tai 2. kauppahinnan maksamiseen saadun tilapäisluoton maksamiseen tai lyhennykseen. Lainan viimeisen erän nostamisen yhteydessä laina-asiakirjoihin on liitettävä pankkisiirto- tai tilillepanotosite koko kauppahinnan maksamisesta (lukuunottamatta irtaimiston osuutta kauppahinnasta ja syytinkiä). Jos irtaimiston kauppahintaasuuden maksaminenkin on omistusoikeuden siirtymisen edellytys, selvitys myös sen maksamisesta on liitettävä laina-asiakirjoihin. 5. Lainan takaisinmaksu Lainansaajan tulee suorittaa valtionlainan korot ja lyhennykset luottolaitokselle puolivuosittain viimeistään kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan korko tulee maksaa kunkin lainaerän nostopäivästä lukien. Tuotantorakennuksen tai asuinrakennuksen rakentamiseen, peruskorjaukseen tai laajentamiseen tai maanostoon myönnetty laina on kuitenkin kaksi ensimmäistä lainavuotta koroton. Lainan lyhennykset tulee maksaa yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lainan ensimmäinen lyhennys tulee suorittaa sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan ensimmäinen lyhennys peritään kuitenkin viimeistään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Luottolaitoksen on suoritettava myöntämänsä valtionlainan erääntyneet lyhennykset ja korot valtiolle seitsemän pankkipäivän kuluessa eräpäivästä. 6. Laina-aika Laina-aika ilmenee sivulta 1. Valtionlainan laina-aika on aina enintään 25 vuotta. Lainan enimmäislaina-aika voi olla kuitenkin 10 tai 15 vuotta, jos kyseisen kohteen osalta maaseutuelinkeinoasetuksessa on niin säädetty. Vuokra-alueelle rakennettaessa laina-aika ei kuitenkaan saa ylittää jäljellä olevaa vuokra-aikaa tai, kun kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, investoinnin arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Laina on mahdolliset maksuhelpotukset mukaan lukienkin maksettava takaisin enimmäislaina-ajan kuluessa. 7. Valtionlainan korko Tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainan sivulla 1 mainittua korkoa peritään ja lainan kcikonaiskorko sekä lainan saajalta perittävä korko vaihtuvat siten, kuin koron erääntyessä voimassa olevassa maaseutuelinkeinolain 26 :ssä koron vaihtumisesta laina-aikana säädetään. Korko vaihtuu vuosittain. Korko tarkistetaan 31 päivään elokuuta mennessä seuraavaksi 1 päivänä marraskuuta alkavaksi ja seuraavana vuonna 31 päivänä lokakuuta päättyväksi korkojaksoksi kerrallaan. Valtionlainan korko vahvistetaan vuodeksi kerrallaan sen suuruiseksi kuin kunkin lainavuoden kesäkuussa päättyneen kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana maatalouteen myönnettyjen uusien luottojen keskikorko on ollut (kokonaiskorko). Lainansaajan on maksettava valtionlainan erääntymättömästä pääomasta edellä tarkoitettua kokonaiskorkoa viisi prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. Sen jälkeen, kun valtionlainan korkoetuutena myönnetty tuki on tullut käytetyksi kokonaan, on lainasta maksettava kokonaiskoron suuruista korkoa. a. Valtionlainan korkoetuus Korkoetuudella tarkoitetaan kokonaiskoron ja lainansaajalta perittävän koron välistä erotusta. Päätöksen mukainen tuki on laskettu enimmäiskorkoetuuden perusteella. Korkoetuutena myönnettävän tuen määrään ei vaikuta valtionlainan myöntö~ tai nostoajankohta. Tukitasal/a (tukitasoprosentti) tarkoitetaan tässä päätöksessä korkoetuutena muodostuvan rahoitustuen osuutta investoinnin määrästä tai lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Tukitasoprosentti on saatu laskemalla kyseisestä lainasta puolivuosittain kertyvien korkoetuuksien myöntämisvuoteen diskontattujen nykyarvojen summan prosenttiosuus investoinnin määrästä. Diskonttauskorkona on käytetty lainan kokonaiskorkoa. Myönnetyn korkoetuuden markkamäärä on saatu laskemalla puolivuosittaisten korkoetuuserien summa nimel/isarvoisena. 9. Ylimääräinen lyhennys Lainansaaja ja luottolaitos voivat sopia laina-ajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen Iyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin Iyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä. 10. Lainojen ehtojen muuttaminen Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia valtionlainan ehtojen muuttamisesta ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta. 11. Lainan siirto ja vastuusta vapauttaminen Valtionlaina voidaan hakemuksesta siirtää maatilan uuden omistajan vastattavaksi, jos uusi omistaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja jatkaa mahdollisen kehittämissuunnitelman toteuttamista ja jos valtionlainan säilyttäminen muutenkin on tarkoituksenmukaista. Lainoitetun tilan tai sen osan luovuttanut lainasta vastuussa oleva henkilö tai henkilö, joka on luovuttanut osuutensa lainoitetusta investoinnista, voidaan hakemuksesta vapauttaa vastaamasta sanotusta lainasta, jos kyseisen osan luovutuksensaaja ori jo ennestään yhteisvastuussa lainasta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan takaisinmaksua. Ennen siirtoa asiasta on pyydettävä maaseutuelinkeinopiirin lausunto. Valtionlaina voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja tarvittavat valtion ja luottolaitoksen väliset velkakirjajärjestelyt toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Siirrosta ei saa periä eri korvausta. 12. Yhdellä kertaa maksettava laina Laina on kokonaisuudessaan maksettava yhdellä kertaa lähinnä seuraavana eräpäivänä, jos maksamatcin pääoma on enintään 5 000 markkaa. 13. Valvonta luottolaitoksessa Lainan myöntäneen luottolaitoksen on valvottava, että lainat nostetaan lainasta annetun maaseutuelinkeinoviranomaisen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.
4 Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle yksilöidystä pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut lainan tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan maa~ ja metsätalousministeriölle tai sen valtuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko lainaehtoja sekä maaseutuelinkeinolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä muutoin noudatettu. 14. Valtionvastuu Valtio on vastuussa luottolaitokselle tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainojen pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat-eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä tässä kohdassa sanotaan. Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta tai hyvityksen määrää alentaa, jos lainan hoitamisessa ei ole noudatettu maaseutuelinkeinolakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Valtionvastuun voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos huolehtii lainasta ja sen vakuuksista maaseutuelinkeinolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa noudattaen. Lainan myöntänyt luottolaitos on myös velvollinen valvomaan valtion etua ja noudattamaan maa w ja metsätalousministeriön antamia määräyksiä, kun lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyssä. Vapaaehtoinen velkajärjestely tai siihen verrattava muu järjestely taikka lainan vakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttamien lainan takaisinperintää vaarantavalla tavalla saadaan tehdä vain maaseutuelinkeinopiirin suostumuksella. Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaisessa yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaisessa yksityishenkilön velkajärjestelyssä luottolaitos on velvollinen valvomaan valtion etua ja pyytämään maaseutuelinkeinopiiriltä maaseutuelinkeinoasetuksessa säädettävissä tapauksissa lausunnon sellaisesta toimenpiteestä, jolla on olennainen merkitys valtion saamisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus suorittaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista luottolaitokselle hyvityksen sitten, kun lopullinen menetys on velallisen ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyyden toteamisen ja vakuutena olleen omaisuuden myynnin jälkeen selvitetty. Vakuuden myyntiä ei kuitenkaan edellytetä, jos velallinen tai velasta vakuuden asettanut kolmas henkilö saa yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä taikka niitä vastaavassa järjestelyssä säilyttää vakuutena olevan omaisuuden. Maksukyvyttömyyden ja lopullisen menetyksen toteamisesta säädetään tarkemmin maaseutuelinkeinoasetuksessa. Jos luottolaitos saa hyvityksen maksamisen jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä ja korkoja, sen on tilitettävä ne maa- ja metsätalousministeriön tieto~ palvelukeskukselle maatilatalouden kehittäri1israhastoon edelleen tuloutettaviksi. luottolaitokselle maksetut hyvitykset voidaan periä suoraan lainansaajalta. Lainansaajalta voidaan periä luottolaitokselle maksetusta hyvityksestä vuotuista korkoa korkolain 4 :n 3 momentissa (284/95) tarkoitetun korkokannan mukaan. 15. Maksuhelpotukset Maksuhelpotuksia voidaan myöntää tässä päätöksessä tarkoitetulle lainalle siten, kuin maaseutuelinkeinoasetuksen 51 :ssä säädetään. 16. Työn suorittamisaika ja sen pidentäminen Työ, jota varten on myönnetty tässä päätöksessä tarkoitettua valtionlainaa, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa lainan myöntämisestä, kuitenkin hyväksytyn kehittämissuunnitelman voimassaoloaikana. Työaikaan voidaan myöntää pidennystä ennen työajan loppumista tehdystä hakemuksesta. Pidennystä ei myönnetä enempää kuin vuosi-kerrallaan ja yhteensä enintään kaksi vuotta. Pidennyksestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Se myös päättää hyväksytyn kehittämissuunnitelman muutosten hyväksymisestä. 17. Tuen takaisinperintä ja valtionlainan irtisanominen a. Tuen takaisinperiminen Avustukseksi muunnettuna korkoetuutena myönnetty tuki (jäljempänä tuki) lakkautetaan tai jo maksettu tuki peritään takaisin valtiolle kokonaan tai osaksi, jos 1) tuki on myönnetty väärin perustein, 2) tuen saaja on käyttänyt myönnettyjä varoja muuhun kuin niitä myönnettäessä edellytettyyn tarkoitukseen, 3) tuen saaja on tukea tai sen maksatusta hakiessaan salannut tuen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon, joka on vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, 4) tuen kohteena olevaa hanketta ei ole tehty valmiiksi asetetussa määräajassa tai hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen, 5) tuen saaja on pirstonut tuen kohteena olevan maatilan viiden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä, 6) tuen saaja on tuen viimeisen erän tai, jos tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamista seuraavien viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai olennaisesti supistanut sitä, 7) tuen saaja on ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän tai, jos tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamisesta, 8) lainan saaja tai maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät- ole kahteen vuoteen asuneet maaseutuelinkeinoasetuksen 3 :ssä tarkoitetulla etäisyydellä maatilasta, ottaen kuitenkin huomioon 3 a :ssä säädetyt poikkeukset, tai eivät ole kahteen vuoteen omatoimisesti viljelleet lainoitettua maatilaa eikä menettelyn voida katsoa johtuneen jäljempänä 17.b.3 kohdassa tarkoitetusta syystä, 9) tuen saaja on jättänyt noudattamatta hyväksyttyä maatilan kehittämissuunnitelmaa tai 10) tuen saaja on jättänyt noudattamatta tässä päätöksessä asetettuja ehtoja. b. Valtionlainan irtisanominen Valtionlaina voidaan kokonaan tai osaksi määrätä irtisanottavaksi edellä kohdissa 17.a. 1-10 sanotuilla perusteilla sekä lisäksi, jos 1) lainoitettua maatilaa tai sen olennaista osaa koskeva vuokrasopimus purkautuu laina-aikana, 2) luonnollisten henkilöiden harjoittaman lainoitetun yrityksen tai sen osan omistusoikeus siirtyy toiselle muun kuin perintöoikeudellisen saannon kautta taikka yritystoimintaa harjoittavan lainoitetun avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osuuskunnan tai osakeyhtiön omistussuhteet muuttuvat siten, ettei yritystä voida maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 ja 2 momentin säännösten mukaan enää katsoa tukemiskelpoiseksi, 3) lainoitetun maatilan viljelykset, metsä tai rakennukset ovat joutuneet tuensaajan toimenpiteiden tai laiminlyönnin johdosta rappiolle eikä. rappiolle joutumisen voida katsoa johtuneen alaikäisyydestä, vanhuudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä, 4) vakuuden arvo on siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu, 5) koron tai lyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin kolme kuukautta, 6) lainansaaja tai takaaja on joutunut konkurssiin tai hakee akordia taikka jos takaaja on kuollut, eikä lainansaaja ole kehotuksesta asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta, tai. 7) lainoitettu tila tai sen osa myydään ulosottotoimin.
5 Tilanpidonjatkajalle myönnettyyn lainaan liittyvää tukea takaisinperittäessä tai lakkautettaessa tilanpidon jatkajan ja hänen vanhempiensa omistamien tilojen ja tilanosien katsotaan yhdessä muodostavan maatilan. Tuen lakkauttamisesta ja takaisinperimisestä sekä valtionlainan irtisanottavaksi määräämisestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Luottolaitos voi lisäksi irtisanoa lainan edellä 17.bA-7 tarkoitetuissa tapauksissa. Mitä edellä kohdissa 17.a.6, 17.a.7, 17.b.l, 17.b2, 17.b.4 ja 17.b.6 l<:iinaan liittyvän tuen saajan osalta määrätään, ei sovelleta, Jos 17.a.6 tai 17.a.7 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen on päädytty taikka jos lainan pysyvyydestä tai lainan ehdoista on päätetty yrityssaneerauksessa, yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä. Lainaa irtisanottaessa ja tukea takaisinperittäessä päätetään sama11a, onko maksettavaksi määratty pääoma suoritettava yhdessä vai useammassa erässä. Samalla myös määrätään takaisinmaksuajankohta, joka ei saa olla tuen osalta vuotta eikä valtionlainan osalta kahta vuotta pitempi. c. Takaisinperimisen ja irtisanomisen seuraamukset. Takaisin perittävät ja tuet saadaan periä ulosottotoimin siinä järjestyksessä, kuin verojen perimisestä ulosottotoimin säädetään. Jos valtionlaina irtisanotaan osaksi tai kokonaan ja/tai tuki määrätään takaisin maksettavaksi, peritään maksettavaksi määrätylle pääomalle 16 prosentin vuotuista korkoa, jos irtisanominen tai takaisinperiminen perustuu edellä kohdassa 17.a.2 tai 17.a.3 tarkoitettuun seikkaan, ja muutoin 12 prosentin vuotuista korkoa. Edellä tarkoitettu 16 prosentin vuotuinen korko peritään tuen tai lainan kunkin erän nostamisesta lukien. Jos takaisinperiminen tai irtisanominen perustuu omaisuuden tai sen osan luovutukseen, maatilan vuokrasopimuksen raukeamiseen taikka tuen kohteena olleen toiminnan lakkaamiseen tai olennaiseen supistamiseen, peritään edellä tarkoitettu 12 prosentin vuotuinen korko omistusoikeuden siirtymisestä, vuokrasopimuksen raukeamisesta, maatilan pirstomisesta taikka toiminnan lakkaamisesta tai olennaisesta supistumisesta lukien. Muissa tapauksissa kyseinen 12 prosentin vuotuinen korko peritään irtisanomista tai takaisinperimistä koskevan päätöksen tai, milloin luottolaitos on valtionlainan irtisanojana, irtisanomisilmoituksen antamispäivästä lukien. Maaseutuelinkeinopiiri voi periä maaseutuelinkeinolain 30 :n mukaisen luottolaitokselle maksetun korvauksen osaksi tai kokonaan takaisin luottolaitokselta sekä lakkauttaa korvauksen maksamisen osaksi tai kokonaan sellaisen lainan osalta, jonka suhteen luottolaitos ei ole maaseutuelinkeinolain tai.,.asetuksen, tämän päätöksen tai maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien ohjeiden mukaisesti valvonut lainavarojen nostamista tai ilmoittanut tietoonsa tulleista lainan irtisanomisperusteista maaseutuelinkeinopiirille. 18. Ilmoitusvelvollisuus Tuen saajan on välittömästi ilmoitettava tuen myöntäjälle sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa aiheuttaa 17 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen. Valtionlainan irtisanomista lukuunottamatta tukea ei saa määrätä takaisin perittäväksi enää sen jälkeen, kun tuen myöntämisestä on kulunut 1 vuotta. 19. Seuranta Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen saajan on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille tarvittavat tiedot seurantalomakkeella n:o 580_01.96. Jos tilan päätuotantosuunta on metsätalous, tulee lisäksi toimittaa seurantalomake mo 580_02.96. Elinkeinoverolain nojalla verotetun tuen saajan on ensiksi mainitun lomakkeen lisäksi toimitettava maaseutuelinkeinopiirille kopio tilipäätöksen lisätiedot -Iomakkeesta. Seurantatiedot on toimitettava kuuden vuoden ajan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Laskennallisen rehuntuotantokyvyn perustuessa osaksi tai kokonaan alle viiden vuoden mittaisiin vuokrasopimuksiin on rehuntuotantokyky osoitettava viiden vuoden ajan toimittamalla maaseutuelinkeinopiirille jäljennökset vuokrasopimuksista. Laiminlyönnistä voi seurata edellä kohdassa 17 tarkoitettu tuen takaisinperiminen. 20. Valvonta Maa- ja metsätalousministeriöllä ja- maaseutuelinkeinopiireillä on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen esittämään heille kaikki tarvittavat tiliasiaki~at ja muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Rakentamiseen myönnetyn tuen sekä valtionlainan käytön valvomiseksi ja maksamisen edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla pidettävä rakennuslupapäätöksessä määrätyt tarkastukset sekä muutoin tarpeellisiksi katsottuja tarkastuksia sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää. Tarkastukset suorittaa rakennuttajan kustannuksella kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä määrätty henkilö. Tarkastuksen voi suorittaa myös muu pätevä henkilö, jonka maaseutuelinkeinopiiri hyväksyy. 21. Rahoitus Valtionlaina myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. 22. Ennakkotieto Tuen saajalle voidaan antaa sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako aiottu toimenpide joko tuen lakkauttamisen tai tuen takaisinperimisen taikka valtionlainan irtisanomisen. 23. Viivästyskorko Jollei tässä päätöksessä tarkoitettuja valtiolle taikka valtiolta luottolaitokselle tulevia maksuja suoriteta määräajassa, voidaan maksamatta jääneistä suorituksista periä 16 prosentin vuotuista viivästyskorkoa erääntymispäivästä lukien. Lainansaajalta perittävä viivästyskorko määräytyy velkakirjaehtojen mukaisesti. Valtionvastuuseen perustuvan hyvityksen maksuviivästyksen johdosta ei kuitenkaan saa periä muuta viivästyskorkoa kuin korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa, joka lainansaajalta voidaan yhdessä hyvityksen kanssa periä luottolaitokselle maksetun hyvityksen johdosta. 24. Muut lainaehdot Jollei tästä päätöksestä, säädöksistä, joiden nojalla valtionlaina myönnetään tai tämän päätöksen ehdoista muuta johdu, lainan ehtoina noudatetaan velkaki~alomakkeen ehtoja. Tämän päätöksen ehdot syrjäyttävät sen kanssa ristiriitaiset velkakirjalomakkeen ehdot. 25. Vapaus varainslirtoverosta tai leimaverosta Jos tuen saaja haluaa käyttää hyväkseen vapautuksen varainsiirtoveron tai leimaveron suorittamisesta, joka liittyy maaseutuelinkeinolainalla lainoitetun kiinteistön hankintaan, hänen on toimitettava verovapaustodistuksen antamista varten maaseutuelinkeinopiirille jäljennös velkakirjasta. 26. Sovelletut oikeusohjeet Tässä päätöksessä tarkoitettu tuki on myönnetty seuraavien säädösten ja määräysten nojalla: maaseutuelinkeinolaki (1295/90, muut. viimeksi lailla 572/1997), maaseutuelinkeinoasetus (248/91, muut. viimeksi asetuksella 667/1997 ), maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dmo 1374/01/97 kansallisen rakennetuen ohjauksesta vuonna 1997 maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dmo 676/01/97 maatilojen kansallisesta rakennetuesta maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dnro 1418/01/97 maatilojen kansallisen rakennetuen päätöskaavoista 27. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitusosoitus on liitteenä.
Liite 2 IDnro * Päätöksen antaja PÄÄTÖS Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaisesta valtionlainan korkoetuudesta IPäj~mäarä Asian hallinnollinen numero Tukikohde maatilan investointituki (MEL 15 ) f- korotettu rahoitustuki (MEL 15 a ) 1- maanhankinnan tuki (MEL 16 ) Maaseutuelinkeinopiiri myöntää maatilaa varten tukea jäljempänä mainituin ehdoin hakemuksen mukaisestl/tuki on myönnetty hakemuksesta poiketen...tuki myönnetään valtionlainan korkoetuutena. Tämä päätös tai sen viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös on liitettävä velkakirjaan ja sitä on velkakirjaehtona noudatettava. LAINA Tuen saaja Rahalaitos n ~tavoite 6-alue~ n tavoite 5b alue Henkilö tai liiketunnus Kuntakoodi Tavoite--ohjelma..alue Lainan määrä, mk Korkoetuus, mk ') Lainan käyttötarkoitus n muu alue ~OOdl laina aika Tasalyhennys, lyhennys. lainan kokonaiskoiiw Lainan saajalta Korkoetuus väli kk luotlolupausta annettaessa, % perittävä korko luottolupausta luottolupausta annettaessa. % annettaessa. % Lainan käyttö- ja nostoehdot (tukiehtojen IisäksO Työajan päättymisajankohta TUKJERITIELY Lainoituskelpoiset kustannukset Tukiprosentti Tuen nykyarvo Lainoitusprosentti X = *) Myönnetyn tuen määrä, mk (korkoetuus nimellisarvoisena) Tukiatue llfa n~ tuki- n AtaiB alue ~tukialue. * Päätöksen antajan aneki~oitus * Hyväksyn tämän päätöksen ehdotja sitoudun noudattamaan niitä. * Paikka ja aika * Allekirjoitus Allekirjoituksen oikeaksi todistavat:
TUEN EHDOT 1. Valtionlainan myöntäminen Luottolaitos myöntää- valtionlainan niistä varoista, jotka se on saanut lainaksi maatilatalouden kehittämisrahastosta maaseutuelinkeinolain mukaisiin tarkoituksiin edelleen lainattavaksi. Valtioniainaa ei saa myöntää tämän päätöksen ehdoista poiketen. Luottolaitos ei ole velvollinen myöntämään lainaa, jos tukipäätös olennaisesti poikkeaa luottolupauksesta tai jos luottolupaus ei enää ole voimassa. Investointia koskeva laina on myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Maanhankintaa koskeva laina on myönnettävä kuuden kuukauden kuluessa' tuen myöntämisestä, jollei kauppakirjaan sisälly sellaisia Iykkääviä tai purkavia ehtoja, joiden vuoksi lainaa ei sanotussa ajassa voi myöntää. Maanhankintaa koskeva lainakin on kuitenkin aina myönnettävä viimeistään kahden vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta. Jos kysymys on investoinnista, joka on aloitettu tai toteutettu vuonna 1995 tai 1996 ja jota varten ei ole aikaisemmin myönnetty lainamuotoista tukea tai avustusta, laina on myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Valtionlaina katsotaan myönnetyksi, kun velkakirja on allekirjoitettu. Lainansaajan on allekirjoitettava velkakirja ja sen liitteeksi tuleva tukipäätöksen jäljennös viimeistään lainaa tai sen ensimmäistä erää nostaessaan. 2. Valtionlainan vakuus Valtionlainalla on lainaa myönnettäessä oltava pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, ellei maaseutuelinkeinopiiri ole tässä päätöksessä erikseen myöntänyt osittaista vapautusta vakuuden hankkimisesta. Pääsääntöisesti vakuutena on oltava kiinteistökiinnitys. Yrityskiinnitys voi olla ainoana vakuutena vain, jos lainan hakijan maatila tai rakennukset ovat vuokramaalla, yritysirtaimisto muodostaa olennaisen osan yrityksen varallisuudesta tai on muita perusteltuja syitä käyttää yrityskiinnitystä. Käytettäessä lainan vakuutena henkilötakauksia saa yksittäisen takaajan takausvastuu nousta enintään 30000 markkaan. Valtionlainaan liittyvään tukihakemukseen sekä laina-asiakirjoihin tulee liittcllä selvitys lainalle tulevasta vakuudesta ja sen arvosta. Luottolaitoksen asiana on arvioida vakuus ja sen riittävyys sekä ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jos vakuus ei enää varmista lainan takaisinmaksua. 3. Lainan nostaminen Lainan saa nostaa sen jälkeen, kun tuen myöntäneen viranomaisen päätös on annettu ja luottolaitos on myöntänyt lainan. Lainan saa nostaa, vaikka tuen myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetim päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut. 3.1 Nostoerät ja nostoajankohta Laina voidaan nostaa enintään kahdessa erässä, rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty laina kuitenkin enintään neljässä erässä työn edistymisen mukaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laina voidaan nostaa enintään työn valmiusasteen osoittamana prosentuaalisena osuutena lainan kokonaismäärästä. Lainan ensimmäisen erän nostamisen edellytyksenä kuitenkin on, että vähintään 20 prqsenttia rakentamisesta tai muusta työstä on tehty. Viimeisen nostoerän on oltava vähintään 20 prosenttia lainan kokonaismäärästä ja se saadaan nostaa vasta hankkeen valmistuttua kokonaan. Ennakkoa ei saa nostaa. Laina tai sen ensimmäinen erä on lainan myöntämisestä. Viimeinen kuukauden kuluessa hankkeen nostettava vuoden kuluessa erä on nostettava kuuden valmistumisesta tai koko lainoitetun irtaimiston hankinnasta. Tukipäätöksessä lainoitettavaksi hyväksytty irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmassa ilmoitettuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Vuosina 1995 tai 1996 aloitettua tai toteutettua investointia varten myönnetty laina tai sen ensimmäinen erä on kuitenkin nostettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä ja viimeinen erä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankkeen loppuun saattamisesta. Jos lainoitettava hanke on jo valmistunut, koko laina on nostettava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Maan hankintaan myönnetty laina tai sen ensimmäinen erä on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta, kun päätös perustuu lopulliseen kauppakirjaan. Luonnoksen perusteella annettuun päätökseen perustuva laina tai sen ensimmäinen erä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun määräaika lopullisen asiakirjan laatimiselle kului umpeen. Viimeinen eli toinen erä on nostettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Lisäaluetta tai maatilaa koskevan lainan saa nostaa vasta, kun lisäalueen tai maatilan osan omistusoikeus on siirtynyt tuen saajalle ja maatilan hallinta siirtynyt tuen saajalle taikka ositus tai perinnönjako on lainvoimaisesti suoritettu ja kaikki tukipäätöksessä lainan nostamiselle asetetut ehdot ovat toteutuneet. 3.2 Nostoselvitykset investoinneissa Lainan tai sen erän saa nostaa tuen saajan esitettyä luottolaitokselle luotettavan.selvityksen työn edistymisestä ja muussa investoinnissa kuitit irtaimiston. hankinnasta. Lainaasiakirjoihin liitettävästä maksukuitin jcllljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta. Irtaimiston hankintaan myönnetyn lainan nostoerät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Lainasta saadaan nostaa enintään lainoitusprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Rakentamista ja muuta työn suorittamista koskevan selvityksen on osoitettava työn edistyminen hanketta koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvitys voidaan antaa lomakkeella nro MMM 579.04.93K tai vastaavat tiedot muulla tavoin. Selvityksen antajiksi hyväksytään tuotanto- ja asuinrakennushankkeissa (lomakkeen tiedoista poiketen) ilman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa seuraavat henkilöt: Rtuotanto- ja asuinrakennushankkeissa: maaseutuelinkeinopiirin rakennusmestari, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan rakennusvalvonnan, - ympäristöinvestoinneissa: kuten edellä, rakenneimien osalta kuitenkin myös maataloussihteeri tai vastaava kunnan viranhaltija, - vesihuoltotyöt: alueellisen ympäristökeskuksen asianomainen virkamies tai ympäristö keskuksen valtuuttama muu ammattimies, - muut työhankkeet maaseutuelinkeinopiirin asianomainen virkamies, hankkeen suunnittelija tai muu henkilö, jonka ammattitaidosta maaseutuelinkeinopiiri on varmistunut. Selvityksen voi tehdä myös hankkeen suunnittelija tai muu ammattimies, jonka maaseutuelinkeinopiiri on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi. Lopputarkastuksen suorittajana ei tule kysymykseen urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö. 3.3 Nostoselvitykset maanhankinnassa Laina-asiakirjoihin on liitettävä selvitys omistus- tai hallintaoikeuden siirtymiselle samoin kuin tukipäätöksessä asetettujen ehtojen täyttymisestä.
3 Lainoituskelpoiseen kauppahintaan, josta lainan prosentuaalinen määrä on laskettu, luetaan: 1. myyjälle tai myyjän määräämälle muulle henkilölle kauppaki~an mukaan rahana maksettava kauppahinnan osa 2. ostajan poismaksettavaksi ottamat luotot ja 3. ostajan vastattavakseen ottamat luotot. Lainavarat on käytettävä välittömästi lainan nostamisen yhteydessä kauppaki~aehtojen ja lainapäätöksessä mahdollisesti määrättyjen muiden ehtojen edellyttämällä tavalla sen mukaan kuin laina riittää, alla mainittujen erien maksamiseen: 1. kauppahintaan sisältyvän a. maksettavaksi tai siirtyväksi sovitun maaseutuelinkeinolain, maatilalain ja muiden maaseutuelinkeino lain 59 :n 1 ja 2 momentin mukaisen lainan tai myyntihintasaamisen maksamiseen, b. tilaan kohdistuvan muun luoton maksamiseen ja c. rahana myyjälle tai myyjän määräämille tulevan kauppahinnan osan suorittamiseen ja/tai 2. kauppahinnan maksamiseen saadun tilapäisluoton maksamiseen tai Iyhennykseen. Lainan viimeisen erän nostamisen yhteydessä laina-asiaki~oihin on liitettävä pankkisiirto- tai tilillepanotosite koko kauppahinnan maksamisesta (lukuunottamatta irtaimiston osuutta kauppahinnasta ja syytinkiä). Jos irtaimiston kauppahintaosuuden maksaminenkin on omistusoikeuden siirtymisen edellytys, selvitys myös sen maksamisesta on liitettävä laina-asiakirjoihin. 4. Lainan takaisinmaksu Lainansaajan tulee suorittaa valtionlainan korot ja lyhennykset luottolaitokselle puolivuosittain viimeistään kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan korko tulee maksaa kunkin lainaerän nostopäivästä lukien. Tuotantorakennuksen tai asuinrakennuksen rakentamiseen, perusko~aukseen tai laajentamiseen tai maanostoon myönnetty laina on kuitenkin kaksi ensimmäistä lainavuotta koroton. Lainan lyhennykset tulee maksaa yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lainan ensimmäinen lyhennys tulee suorittaa sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan ensimmäinen lyhennys peritään kuitenkin viimeistään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Luottolaitoksen on suoritettava myöntämänsä valtionlainan erääntyneet lyhennykset ja korot valtiolle seitsemän pankkipäivän kuluessa eräpäivästä. 5. Laina-aika Laina-aika ilmenee sivulta 1. Valtionlainan laina-aika on aina enintään 25 vuotta. Lainan enimmäislaina-aika voi olla kuitenkin 10 tai 15 vuotta, jos kyseisen kohteen osalta maaseutuelinkeinoasetuksessa on niin säädetty. Vuokra-alueelle rakennettaessa laina-aika ei kuitenkaan saa ylittää jäljellä olevaa vuokra-aikaa tai, kun kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, investoinnin arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Laina on mahdolliset maksuhelpotukset mukaan lukienkin maksettava takaisin enimmäislaina-ajan kuluessa. 6. Valtionlainan korko Tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainan sivulla 1 mainittua korkoa peritään ja lainan kokonaiskorko sekä lainan saajalta perittävä korko vaihtuvat siten, kuin koron erääntyessä voimassa olevassa maaseutuelinkeinolain 26 :ssä koron vaihtumisesta laina-aikana säädetään. Korko vaihtuu vuosittain. Korko tarkistetaan 31 päivään elokuuta mennessä seuraavaksi 1 päivänä marraskuuta alkavaksi ja seuraavana vuonna 31 päivänä lokakuuta päättyväksi korkojaksoksi kerrallaan. Valtionlainan korko vahvistetaan vuodeksi kerrallaan sen suuruiseksi kuin kunkin lainavuoden kesäkuussa päättyneen kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana maatalouteen myönnettyjen uusien luottojen keskikorko on ollut (kokonaiskorko). Lainansaajan on maksettava valtionlainan erääntymättömästä pääomasta edellä tarkoitettua kokonaiskorkoa viisi prosenttiyksikköä athaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. Sen jälkeen, kun valtionlainan korkoetuutena myönnetty tuki on tullut käytetyksi kokonaan, on lainasta maksettava kokonaiskoron suuruista korkoa. 7. Valtionlainan korkoetuus Korkoetuudella tarkoitetaan kokonaiskoron ja lainansaajalta perittävän koron välistä erotusta. Päätöksen mukainen tuki on laskettu enimmäiskorkoetuuden perusteella. Korkoetuutena myönnettävän tuen määrään ei vaikuta valtionlainan myöntö- tai nostoajankohta. Tukitasolfa (tukitasoprosentti) tarkoitetaan tässä päätöksessä korkoetuutena muodostuvan rahoitustuen osuutta investoinnin määrästä tai lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Tukitasoprosentti on saatu laskemalla kyseisestä lainasta puolivuosittain kertyvien korkoetuuksien myöntämisvuoteen diskontattujen nykyarvojen summan prosenttiosuus investoinnin määrästä. Diskonttauskorkona on käytetty lainan kokonaiskorkoa. Myönnetyn korkoetuuden markkamäärä on saatu laskemalla puolivuosittaisten korkoetuuserien summa nimellisarvoisena. 8. Ylimääräinen lyhennys Lainansaaja ja luottolaitos voivat sopia laina-ajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen Iyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin Iyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä. 9. Lainojen ehtojen muuttaminen Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia valtionlainan ehtojen muuttamisesta ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta. 10. Lainan siirto ja vastuusta vapauttaminen Valtionlaina voidaan hakemuksesta siirtää maatilan uuden omistajan vastattavaksi, jos uusi omistaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja jatkaa mahdollisen kehittämissuunriitelman toteuttamista ja jos valtionlainan säilyttäminen muutenkin on tarkoituksenmukaista~ Lainoitetun tilan tai sen osan luovuttanut lainasta vastuussa oleva henkilö tai henkilö, joka on luovuttanut osuutensa lainoitetusta investoinnista, voidaan hakemuksesta vapauttaa vastaamasta sanotusta lainasta, jos kyseisen osan luovutuksensaaja on jo ennestään yhteisvastuussa lainasta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan takaisinmaksua. Ennen siirtoa asiasta on pyydettävä maaseutuelinkeinopiirin lausunto. Valtionlaina voidaan siirtää luouolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja tarvittavat valtion ja luottolaitoksen väliset velkaki~ajä~estelyt toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Siirrosta ei saa periä eri korvausta. 11. Yhdellä kertaa maksettava laina Laina on kokonaisuudessaan maksettava yhdellä kertaa lähinnä seuraavana erapaivänä, jos maksamaton pääoma on enintään 5000 markkaa. 12. Valvonta luottolaitoksessa Lainan myöntäneen luottolaitoksen on valvottava, että lainat nostetaan lainasta annetun maaseutuelinkeinoviranomaisen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle yksilöidystä pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut lainan tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle tai sen valtuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastettavaksi ne asiaki~at, jotka tarvitaan sen toteamiseksi,
4 onko lainaehtoja sekä maaseutuelinkeinolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä muutoin noudatettu. 13. Valtionvastuu Valtio on vastuussa luottolaitokselle tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainojen pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä tässä kohdassa sanotaan. Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta tai hyvityksen määrää alentaa, jos lainan hoitamisessa ei ole noudatettu maaseutuelinkeinolakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Valtionvastuun voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos huolehtii lainasta ja sen vakuuksista maaseutuelinkeinolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa noudattaen. Lainan myöntänyt luottolaitos on myös velvollinen valvomaan valtion etua ja noudattamaan maaja metsätalousministeriön antamia määräyksiä, kun lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyssä. Vapaaehtoinen velkajärjestely tai siihen verrattava muu järjestely taikka lainan vakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttamien lainan takaisinperintää vaarantavalla tavalla saadaan tehdä vain maaseutuelinkeinopiirin suostumuksella. Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaisessa yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaisessa yksityishenkilön velkajärjestelyssä luottolaitos on velvollinen valvomaan valtion etua ja pyytämään maaseutuelinkeinopiiriltä maaseutuelinkeinoasetuksessa säädettävissä tapauksissa lausunnon sellaisesta toimenpiteestä, jolla on olennainen merkitys valtion saamisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus suorittaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista luottolaitokselle hyvityksen sitten, kun lopullinen menetys on velallisen ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyyden toteamisen ja vakuutena olleen omaisuuden myynnin jälkeen selvitetty. Vakuuden myyntiä ei kuitenkaan edellytetä, jos velallinen tai velasta vakuuden asettanut kolmas henkilö saa yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä taikka niitä vastaavassa jä~estelyssä säilyttää vakuutena olevan omaisuuden. Maksukyvyttömyyden ja lopullisen menetyksen toteamisesta säädetään tarkemmin maaseutuelinkeino w asetuksessa. Jos luottolaitos saa hyvityksen maksamisen jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä ja korkoja, sen on tilitettävä ne maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle maatilatalouden kehittämisrahastoon edelleen tuloutettaviksi. Luottolaitokselle maksetut hyvitykset voidaan periä suoraan lainansaajalta. Lainansaajalta voidaan periä luottolaitokselle maksetusta hyvityksestä vuotuista korkoa korkolain 4 :n 3 momentissa (284/95) tarkoitetun korkokannan mukaan. 14. Maksuhelpotukset Maksuhelpotuksia voidaan myöntää tässä päätöksessä tarkoitetulle lainalle siten, kuin maaseutuelinkeinoasetuksen 51 :ssä säädetään. 15. Työn suorittamisaika ja sen pidentäminen Työ, jota varten on myönnetty tässä päätöksessä tarkoitettua valtionlainaa, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa lainan myöntämisestä, kuitenkin hyväksytyn kehittämissuunnitelman voimassaoloaikana. Työaikaan voidaan myöntää pidennystä ennen työajan loppumista tehdystä hakemuksesta. Pidennystä ei myönnetä enempää kuin vuosi kerrallaan ja yhteensä enintään kaksi vuotta. Pidennyksestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Se myös päättää hyväksytyn kehittämissuunnitelman muutosten hyväksymisestä. 16. Tuen takaisinperintä ja valtionlainan irtisanominen a. Tuen takaisinperiminen Avustukseksi muunnettuna korkoetuutena myönnetty tuki (jäljempänä tuki) lakkautetaan tai jo maksettu tuki peritään takaisin valtiolle kokonaan tai osaksi, jos 1} tuki on myönnetty väärin perustein, 2} tuen saaja on käyttänyt myönnettyjä varoja muuhun kuin niitä myönnettäessä edellytettyyn tarkoitukseen, 3) tuen saaja on tukea tai sen maksatusta hakiessaan salannut tuen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon, joka on vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, 4) tuen kohteena olevaa hanketta ei ole tehty valmiiksi asetetussa määräajassa tai hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen, 5) tuen saaja on pirstonut tuen kohteena olevan maatilan viiden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä, 6) tuen saaja on tuen viimeisen erän tai, jos tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamista seuraavien viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai olennaisesti supistanut sitä, 7) tuen saaja on ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän tai, jos tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamisesta, 8) lainan saaja tai maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät ole kahteen vuoteen asuneet maaseutuelinkeinoasetuksen 3 :ssä tarkoitetulla etäisyydellä maatilasta, ottaen kuitenkin huomioon 3 a :ssä säädetyt poikkeukset, tai eivät ole kahteen vuoteen omatoimisesti viljelleet lainoitettua maatilaa.eikä menettelyn voida katsoa johtuneen jäljempänä 16.b.3 kohdassa tarkoitetusta syystä, 9) tuen saaja on jättänyt noudattamatta hyväksyttyä maatilan kehittämissuunnitelmaa tai 10) tuen saaja on jättänyt noudattamatta tässä päätöksessä asetettuja ehtoja. b. Valtionlainan irtisanominen Valtionlaina voidaan kokonaan tai osaksi määrätä irtisanottavaksi edellä kohdissa 16.a. 1 10 sanotuilla perusteilla sekä lisäksi, jos w 1) lainoitettua maatilaa tai sen olennaista osaa koskeva vuokrasopimus purkautuu laina-aikana, 2) luonnollisten henkilöiden harjoittaman lainoitetun yrityksen tai sen osan omistusoikeus siirtyy toiselle muun kuin perintöoikeudellisen saannon kautta taikka yritystoimintaa ha~oittavan Jainoitetun avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osuuskunnan tai osakeyhtiön omistussuhteet muuttuvat siten, ettei yritystä voida maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 ja 2 momentin säännösten mukaan enää katsoa tukemiskelpoiseksi, 3) lainoitetun maatilan viljelykset, metsä tai rakennukset ovat joutuneet tuensaajan toimenpiteiden tai laiminlyönnin johdosta rappiolle eikä rappiolle joutumisen voida katsoa johtuneen alaikäisyydestä, vanhuudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä, 4) vakuuden arvo on siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu, 5) koron tai Iyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin kolme kuukautta, 6) lainansaaja tai takaaja on joutunut konkurssiin tai hakee akordia taikka jos takaaja on kuollut, eikä lainansaaja ole. kehotuksesta asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta, tai 7) lainoitettu tila tai sen osa myydään ulosottotoimin. Tilanpidonjatkajalle myönnettyyn lainaan liittyvää tukea takaisinperittäessä tai lakkautettaessa tilanpidon jatkajan ja hänen vanhempiensa omistamien tilojen ja tilanosien katsotaan yhdessä muodostavan maatilan.
5 Tuen lakkauttamisesta ja takaisinperimisestä sekä valtionlainan irtisanottavaksi määräämisestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Luottolaitos voi lisäksi irtisanoa lainan edellä 16.b.4-7 tarkoitetuissa tapauksissa. Mitä edellä kohdissa 16.a.6, 16.a.7, 16.b.1, 16.b2, 16.b.4 ja 16.b.6 lainaan liittyvän tuen saajan osalta määrätään, ei sovelleta, jos 16.a.6 tai 16.a.7 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen on päädytty taikka jos lainan pysyvyydestä tai lainan ehdoista on päätetty yrityssaneerauksessa, yksityishenkilön velkajä~estelyssä tai vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä. Lainaa irtisanottaessa ja tukea takaisinperittäessä päätetään samalla, onko maksettavaksi määrätty pääoma suoritettava yhdessä vai useammassa erässä. Samalla myös määrätään takaisinmaksuajankohta, joka ei saa olla tuen osalta vuotta eikä valtionlainan osalta kahta vuotta pitempi. c. Takaisinperimisen ja irtisanomisen seuraamukset. Takaisin perittävät ja tuet saadaan periä ulosottotoimin siinä jä~estyksessä, kuin verojen perimisestä ulosottotoimin säädetään. Jos valtionlaina irtisanotaan osaksi tai kokonaan ja/tai tuki määrätään takaisin maksettavaksi, peritään maksettavaksi määrätylle pääomalle 16 prosentin vuotuista korkoa, jos irtisanominen tai takaisinperiminen perustuu edellä kohdassa 16.a.2 tai 16.a.3 tarkoitettuun seikkaan, ja muutoin 12 prosentin vuotuista korkoa. Edellä tarkoitettu 16 prosentin vuotuinen korko peritään tuen tai lainan kunkin erän nostamisesta lukien. Jos takaisinperiminen tai irtisanominen perustuu omaisuuden tai sen osan luovutukseen; maatilan vuokrasopimuksen raukeamiseen taikka tuen kohteena olleen toiminnan lakkaamiseen tai olennaiseen supistamiseen, peritään edellä tarkoitettu 12 prosentin vuotuinen korko omistusoikeuden siirtymisestä, vuokrasopimuksen raukeamisesta, maatilan pirstomisesta taikka toiminnan lakkaamisesta tai olennaisesta supistumisesta lukien. Muissa tapauksissa kyseinen 12 prosentin vuotuinen korko peritään irtisanomista tai takaisinperimistä koskevan päätöksen tai, milloin luottolaitos on valtionlainan irtisanojana, irtisanomisilmoituksen antamispäivästä lukien. Maaseutuelinkeinopiiri voi periä maaseutuelinkeinolain 30 :n mukaisen luottolaitokselle maksetun korvauksen osaksi tai kokonaan takaisin luottolaitokselta sekä lakkauttaa korvauksen maksamisen osaksi. tai kokonaan sellaisen lainan osalta, jonka suhteen luottolaitos. ei ole maaseutuelinkeinolain tai -asetuksen, tämän päätöksen tai maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien ohjeiden mukaisesti valvonut lainavarojen nostamista tai ilmoittanut tietoonsa tulleista lainan irtisanomisperusteista maaseutuelinkeinopiirille. 17. Ilmoitusvelvollisuus Tuen saajan on välittömästi ilmoitettava tuen myöntäjälle sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa aiheuttaa 16 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen. Valtionlainan irtisanomista lukuunottamatta tukea ei saa määrätä takaisin perittäväksi enää sen jälkeen, kun tuen myöntämisestä on kulunut 10 vuotta. 18. Seuranta Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen saajan on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille tarvittavat tiedot seurantalomakkeel1a n:o 580_01.96. Jos tilan päätuotantosuunta on metsätalous, tulee lisäksi toimittaa seurantalomake mo 580_02.96. Elinkeinoverolain nojalla verotetun tuen saajan on ensiksi mainitun lomakkeen lisäksi toimitettava maaseutuelinkeinopiirille kopio tilipäätöksen lisätiedot -Iomakkeesta. Seurantatiedot on toimitettava kuuden vuoden ajan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Laskennaflisen rehuntuotantokyvyn perustuessa osaksi tai kokonaan alle viiden vuoden mittaisiin vuokrasopimuksiin on rehuntuotantokyky osoitettava viiden vuoden ajan toimittamalla maaseutuelinkeinopiirille jäljennokset vuokrasopimuksista. Laiminlyönnistä voi seurata edellä kohdassa 16 tarkoitettu tuen takaisinperiminen. 19. Valvonta Maa- ja metsätalousministeriöllä ja maaseutuelinkeinopiireillä on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen esittämään heille kaikki tarvittavat tiliasiaki~at ja muut asiaki~at sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Rakentamiseen myönnetyn tuen sekä valtionlainan käytön valvomiseksi ja maksamisen edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla pidettävä rak~nnuslupapäätöksessä määrätyt tarkastukset sekä muutoin tarpeellisiksi katsottuja tarkastuksia sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää. Tarkastukset suorittaa rakennuttajan kustannuksella. kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä määrätty henkilö. Tarkastuksen voi suorittaa myös muu pätevä henkilö, jonka maaseutuelinkeinopiiri hyväksyy. 20. Rahoitus Valtionlaina myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. 21. Ennakkotieto Tuen saajalle voidaan antaa sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako aiottu toimenpide joko tuen lakkauttamisen tai tuen takaisinperimisen taikka valtionlainan irtisanomisen. 22. Viivästyskorko Jollei tässä päätöksessä tarkoitettuja valtiolle taikka valtiolta luottolaitokselle tulevia maksuja suoriteta määräajassa, voidaan maksamatta jääneistä suorituksista periä 16 prosentin vuotuista viivästyskorkoa erääntymispäivästä lukien. Lainansaajalta perittävä viivästyskorko määräytyy velkakirjaehtojen mukaisesti. Valtionvastuuseen perustuvan hyvityksen maksuviivästyksen johdosta ei kuitenkaan saa periä muuta viivästyskorkoa kuin korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa, joka lainansaajalta voidaan yhdessä hyvityksen kanssa periä luottolaitokselle maksetun hyvityksen johdosta. 23. Muut lainaehdot Jollei tästä päätöksestä, säädöksistä, joiden nojalla valtionlaina myönnetään tai tämän päätöksen ehdoista muuta johdu, lainan ehtoina noudatetaan velkakirjalomakkeen ehtoja. Tämän päätöksen ehdot syrjäyttävät sen kanssa ristiriitaiset velkakirjalomakkeen ehdot. 24. Vapaus varainsiirtoverosta tai leimaverosta Jos tuen saaja haluaa käyttää hyväkseen vapautuksen varainsiirtoveron tai leimaveron suorittamisesta, joka liittyy maaseutuelinkeinolainalla lainoitetun kiinteistön hankintaan, hänen on toimitettava verovapaustodistuksen antamista varten maaseutuelinkeinopiirille jäljennös velkaki~asta. 25. Sovelletut oikeusohjeet Tässä päätöksessä tarkoitettu tuki on myönnetty seuraavien säädösten ja määräysten nojalla: maaseutuelinkeinolaki (1295/90, muut. viimeksi lailla 572/1997), maaseutuelinkeinoasetus (248/91, muut. viimeksi asetuksella 667/1997 ), maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dnro 1375/01/97 takautuvan investaintituken myöntämisestä A- ja B-tukialueilla vuonna 1997 kansallisen rakennetuen ohjauksesta vuonna 1997 maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dmo 676/01197 maatilojen kansallisesta rakennetuesta maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dnra 1418/01/97 maatilojen kansallisen rakennetuen päätöskaavoista 26. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitusosoitus on liitteenä.
Liite 3 IAsian hallinnollinen numero Päätöksen antaja PÄÄTÖS Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaisesta valtionlainan korkoetuudesta ja avustuksesta IPäivämäärä Onra Tukikohde maatilan investointituki (MEL 15 ) - "korotettu rahoitustuki (MEl 15 a ) - maanhankinnan tuki (MEL 16 ).... Maaseutuelinkeinopiiri myöntää maatilaa varten tukea jäljempana mainituin ehdoin hakemuksen mukalsestl/tuki on myönnetty hakemuksesta poiketen...tuki myönnetään valtiorilainan korkoetuutena ja avustuksena. Tämä päätös tai sen viran puolesta oikeaksi todistettu kopio on liitettävä velkakirjaan ja sitä on velkakirjaehtona noudatettava. LAINA Tuen saaja Rahalaitos Henkilö w tai liiketunnus Kuntakoodi Tavoite-ohjelma-alue 4~tavoite6-alue~'n tavoit~ 5b alue Lainan määrä, mk Korkoetuus, mk *) Lainan käyttötarkoitus nmuualue ~OOdli Laina-aika Tasalyhennys, lyhennys- Lainan kokonaiskorko Lainan saajalta Korkoetuus väli kk luottolupausta annettaessa, % perittävä korko luottolupausta luottolupausta annettaessa, % annettaessa, %. Lainan käyttö- ja nostoehdot (tukiehtojen lisäksi) Työajan päättymisajankohta TUKIERITIELY. Lainoituskelpoiset kustannukset Lainaan liittyvän Lainaan liittyvän tuen nykyarvo Lainoitusprosentti tuen tukiprosentti X = Avustuskelpoiset kustannukset Avustusprosentti Avustuksen määrä Tukialue X = LFA I IC-tukialueI IA tai 8 -tukialue Avustuksen käyttö- ja maksatusehdot (tukiehtojen lisäksi) Työajan päättymisajankohta (avustus) Myönnetyn tuen määrä, mk "') Korkoetuus nimel1isarvoisena mk Avustus, mk Tuki yhteensä, mk + = Päätöksen antajan alleki~oitus Hyväksyn tämän päätöksen ehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Paikka ja aika Alleki~oitus Allekirjoituksen oikeaksi todistavat:
TUEN EHDOT A.AVUSTUS 1. Avustuksen maksaminen Maatalousirtaimiston hankintaan myönnetty avustus maksetaan enintään kahdessa erässä toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmass3 mainittuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Rakentamiseen ja muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus voidaan maksaa enintään neljässä erässä. Maksatusta pyydetään lomakkeella nra MMM 579.04.93, ottaen kuitenkin huomioon tämän päätöksen määräykset selvityksen antajista. Irtaimiston hankintaan myönnetyn avustuksen maksatuserät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Avustuksesta saadaan kulloinkin maksaa enintään tukitasoprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Maksatuspyyntöön liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta ta~ousta. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus voidaan maksaa enintään neljässä erässä sen mukaan, kuin työ edistyy hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Avustus maksetaan työn edistymisen mukaan valmiusasteen osoittamana prosentuaalisena osuutena avustuksen kokonaismäärästä. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn avustuksen ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä kuitenkin on, että vähintään 20 prosenttia työstä on tehty. Viimeisen avustuserän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksen kokonaismäärästä ja se saadaan nostaa vasta hankkeen valmistuttua kokonaan. Ennakkoa ei saa maksaa. Avustuksen saajan on liitettävä maksatuspyyntöön luotettava selvitys työn edistymisestä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvityksen tekee hanketyypistä riippuen kunnan rakennustarkastaja, maaseutuelinkeinopiiri, hankkeen suunnittelija tai muu ammattimies, jonka maaseutuelinkeinopiiri on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi. liman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa seuraavat henkilöt: - tuotantorakennushankkeissa: maaseutuelinkeinopiirin rakennusmestari, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan rakennusvalvonnan, - ympäristöinvestoinneissa: kuten edellä, rakenneimien osalta kuitenkin myös maataloussihteeri tai vastaava kunnan viranhaltija, - vesihuoltotyöt: alueellisen ympäristökeskuksen asianomainen virkamies tai ympäristökeskuksen valtuuttama muu ammattimies, - muut työhankkeet: maaseutuelinkeinopiirin asianomainen virkamies, hankkeen suunnittelija tai muu henkilö, jonka ammattitaidosta maaseutuelinkeinopiiri on varmistunut. Lopputarkastuksen suorittajana ei tule kysymykseen urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö. Avustuksen maksatusta on pyydettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa investoinnin toteuttamisesta. B. LAINA 1. Valtionlainan myöntäminen Luottolaitos myöntää valtionlainan niistä saanut lainaksi maatilatalouden varoista, jotka se on kehittämisrahastosta maaseutuelinkeinolaln mukaisiin tarkoituksiin edelleen lainattavaksi. Valtionlainaa ei saa myöntää tämän päätöksen ehdoista poiketen. Luottolaitos ei ole velvollinen myöntämään lainaa, jos tukipäätös olennaisesti poikkeaa luottolupauksesta tai jos luottolupaus ei enää ole voimassa. Investointia koskeva laina on myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Valtionlaina katsotaan myönnetyksi, kun velkaki~a on allekirjoitettu. Lainansaajan on alleki~oitettava velkaki~a ja sen liitteeksi tuleva tukipäätöksen jäljennös viimeistään lainaa tai sen ensimmäistä erää nostaessaan. 2. Valtionlainan vakuus Valtionlainalla on lainaa myönnettäessä oltava pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, ellei maaseutuelinkeinopiiri ole tässä päätöksessä erikseen myöntänyt osittaista vapautusta vakuuden hankkimisesta. Pääsääntöisesti vakuutena on oltava kiinteistökiinnitys. Yrityskiinnitys voi olla ainoana vakuutena vain, jos lainan hakijan maatila tai rakennukset ovat vuokramaalla, yritysirtaimisto muodostaa olennaisen osan yrityksen varallisuudesta tai on muita perusteltuja syitä käyttää yrityskiinnitystä. Käytettäessä lainan vakuutena henkilötakauksia saa yksittäisen takaajan takausvastuu nousta enintään 30 000 markkaan. Valtionlainaan liittyvään tukihakemukseen sekä laina-asiakirjoihin tulee liittää selvitys lainalle tulevasta vakuudesta ja sen arvosta. Luottolaitoksen asiana on arvioida vakuus ja sen riittävyys sekä ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jos vakuus ei enää varmista lainan takaisinmaksua. 3. Lainan nostaminen Lainan saa nostaa sen jälkeen, kun tuen myöntäneen viranomaisen päätös on annettu ja luottolaitos on myöntänyt lainan. Lainan saa nostaa, vaikka tuen.myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetun päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut. 3.1 Nostoerät ja nostoajankohta Laina voidaan nostaa enintään kahdessa erässä, rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty laina kuitenkin enintään neljässä erässä työn edistymisen mukaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laina voidaan nostaa enintään työn valmiusasteen osoittamana prosentuaalisena osuutena lainan kokonaismäärästä. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan nostoeriin ja nostoajankohtaan sovelletaan, mitä edellä avustuksen osalta on määrätty. Ennakkoa ei saa nostaa. Laina tai sen ensimmäinen erä on nostettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä. Viimeinen erä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta tai koko lainoitetun irtaimiston hankinnasta. Tukipäätöksessä lainoitettavaksi hyväksytty irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmassa ilmoitettuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. 3.2 Nostoselvitykset investoinneissa Lainan tai sen erän saa nostaa tuen saajan esitettyä luottolaitokselle luotettavan selvityksen työn edistymisestä ja muussa investoinnissa kuitit irtaimiston hankinnasta. Lainaasiakirjoihin liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta. Irtaimiston hankintaan myönnetyn lainan nostoerät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. _Lainasta saadaan nostaa enintään lainoitusprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Rakentamista ja muuta työn suorittamista koskeva.n selvityksen on osoitettava työn edistyminen hanketta koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvitys voidaan antaa lomakkeella mo
3 MMM 579.04.93K tai vastaavat tiedot muulla tavoin. Hyväksyttäviin selvityksen antajiin sovelletaan, mitä edellä avustuksen osala määrätään. 4. Lainan takaisinmaksu Lainansaajan tulee suorittaa valtionlainan korot ja lyhennykset luottolaitokselle puolivuosittain viimeistään kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan korko tulee maksaa kunkin lainaerän nostopäivästä lukien. Tuotantorakennuksen tai asuinrakennuksen rakentamiseen, perusko~aukseen tai laajentamiseen myönnetty laina on kuitenkin kaksi ensimmäistä lainavuotta koroton. Lainan lyhennykset tulee maksaa yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lainan ensimmäinen lyhennys tulee suorittaa sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan ensimmäinen lyhennys peritään kuitenkin viimeistään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Luottolaitoksen on suoritettava myöntämänsä valtionlainan erääntyneet lyhennykset ja korot valtiolle seitsemän pankkipäivän kuluessa eräpäivästä. 5. Laina-aika Laina-aika ilmenee sivulta 1. Valtionlainan laina-aika on aina enintään 25 vuotta. Lainan enimmäislaina-aika voi olla kuitenkin 10 tai 15 vuotta, jos kyseisen kohteen osalta maaseutuelinkeinoasetuksessa on niin säädetty. Vuokra-alueelle rakennettaessa laina-aika ei kuitenkaan saa ylittää jäljellä olevaa vuokra-aikaa tai, kun kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, investoinnin arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Laina on mahdolliset maksuhelpotukset mukaan lukienkin maksettava takaisin enimmäislaina-ajan kuluessa. 6. Valtionlainan korko Tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainan sivulla 1 mainittua korkoa peritään ja lainan kokonaiskorko sekä lainan saajalta perittävä korko vaihtuvat siten, kuin koron erääntyessä voimassa olevassa maaseutuelinkeinolain 26 :ssä koron vaihtumisesta laina-aikana säädetään. Korko vaihtuu vuosittain. Korko tarkistetaan 31 päivään elokuuta mennessä seuraavaksi 1 päivänä marraskuuta alkavaksi ja seuraavana vuonna 31 päivänä lokakuuta päättyväksi korkojaksoksi kerrallaan. Valtionlainan korko vahvistetaan vuodeksi kerrallaan sen suuruiseksi kuin kunkin lainavuoden kesäkuussa päättyneen kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana maatalouteen myönnettyjen uusien luottojen keskikorko on ollut (kokonaiskorko). Lainansaajan on maksettava valtionlainan erääntymättömästä pääomasta edellä tarkoitettua kokonaiskorkoa viisi prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. Sen jälkeen, kun valtionlainan korkoetuutena myönnetty tuki on tullut käytetyksi kokonaan, on lainasta maksettava kokonaiskoron suuruista korkoa. 7. Valtionlainan korkoetuus Korkoetuudella tarkoitetaan kokonaiskoron ja lainansaajalta perittävän koron välistä erotusta. Päätöksen mukainen tuki on laskettu enimmäiskorkoetuuden perusteella. Korkoetuutena myönnettävän tuen määrään ei vaikuta valtionlainan myöntö- tai nostoajankohta. Tukitasolla (tukitasoprosentti) tarkoitetaan tässä päätöksessä korkoetuutena muodostuvan rahoitustuen osuutta investoinnin määrästä tai lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Tukitasoprosentti on saatu laskemalla kyseisestä lainasta puolivuosittain kertyvien korkoetuuksien myöntämisvuoteen diskontattujen nykyaivojen summan prosenttiosuus investoinnin määrästä. Diskonttauskorkona on käytetty lainan kokonaiskorkoa. Myönnetyn korkoetuuden markkamäärä on saatu laskemaua puolivuosittaisten korkoetuuserien summa nimel/isalvoisena. 8. Ylimääräinen lyhennys Lainansaaja ja luottolaitos voivat sopia laina-ajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen Iyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin lyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalie pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä. 9. Lainojen ehtojen muuttaminen Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia valtionlainan ehtojen muuttamisesta ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta. 10. Lainan siirto ja vastuusta vapauttaminen Valtionlaina voidaan hakemuksesta siirtää maatilan uuden omistajan vastattavaksi, jos uusi omistaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja jatkaa mahdollisen kehittämissuunnitelman toteuttamista ja jos valtionlainan säilyttäminen muutenkin on tarkoituksenmukaista. Lainoitetun tilan tai sen osan luovuttanut lainasta vastuussa oleva henkilö tai henkilö, joka on luovuttanut osuutensa lainoitetusta investoinnista, voidaan hakemuksesta vapauttaa vastaamasta sanotusta lainasta, jos kyseisen osan luovutuksensaaja on jo ennestään yhteisvastuussa lainasta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan takaisinmaksua. Ennen siirtoa asiasta on pyydettävä maaseutuelinkeinopiirin lausunto. Valtionlaina voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja tarvittavat valtion ja luottolaitoksen väliset velkakirjajä~estelyt toteutetaan maa ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Siirrosta ei saa periä eri korvausta. 11. Yhdellä kertaa maksettava laina Laina on kokonaisuudessaan maksettava yhdellä kertaa lähinnä seuraavana eräpäivänä, jos maksamaton pääoma on enintään 5000 markkaa. 12. Valvonta luottolaitoksessa Lainan myöntäneen luottolaitoksen on valvottava, että lainat nostetaan lainasta annetun maaseutuelinkeinoviranomaisen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle yksilöidystä pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut lainan tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle tai sen valtuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko lainaehtoja sekä maaseutuelinkeinolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä muutoin noudatettu. 13. Valtionvastuu Valtio on vastuussa luottolaitokselle tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainojen pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä tässä kohdassa sanotaan. Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatla tai hyvityksen määrää alentaa, jos lainan hoitamisessa ei ole noudatettu maaseutuelinkeinolakia tai sen nojalta annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Valtionvastuun voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos huolehtii lainasta ja sen vakuuksista maaseutuelinkeinolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa noudattaen. Lainan myöntänyt luottolaitos on myös velvollinen valvomaan valtion etua ja noudattamaan maaja metsätalousministeriön antamia määräyksiä, kun lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyssä. Vapaaehtoinen velkajärjestely tai siihen verrattava muu jä~estely taikka lainan vakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen
4 rahaksi muuttamien lainan takaisinperintää vaarantavalla tavalla saadaan tehdä vain maaseutuelinkeinopiirin suostumuksella. Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaisessa yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaisessa yksityishenkilön velkajärjestelyssä luottolaitos on velvollinen valvomaan valtion etua ja pyytämään maaseutuelinkeinopiiriltä maaseutuelinkeinoasetuksessa säädettävissä tapauksissa lausunnon sellaisesta toimenpiteestä, jolla on olennainen merkitys valtion saamisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus suorittaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista luottolaitokselle hyvityksen sitten, kun lopullinen menetys on veiallisen ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyyden toteamisen ja vakuutena olleen omaisuuden myynnin jälkeen selvitetty. Vakuuden myyntiä ei kuitenkaan edellytetä, jos velallinen tai velasta vakuuden asettanut kolmas henkilö saa yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä taikka niitä vastaavassa järjestelyssä säilyttää vakuutena olevan omaisuuden. Maksukyvyttömyyden ja lopullisen menetyksen toteamisesta säädetään tarkemmin maaseutuelinkeinoasetuksessa. Jos luottolaitos saa hyvityksen maksamisen jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä ja korkoja, sen on tilitettävä ne maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselie maatilatalouden kehittämisrahastoon edelleen tuloutettaviksi. Luottolaitokselle maksetut hyvitykset voidaan periä suoraan lainansaajalta. Lainansaajalta voidaan periä luottolaitokselle maksetusta hyvityksestä vuotuista korkoa korkolain 4 :n 3 momentissa (284/95) tarkoitetun korkokannan mukaan. 14. Maksuhelpotukset Maksuhelpotuksia voidaan myöntää tässä päätöksessä tarkoitetulle lainalle siten, kuin maaseutuelinkeinoasetuksen 51 :ssä säädetään. 15. Muut lainaehdot Jollei tästä päätöksestä, säädöksistä, joiden nojalla valtionlaina myönnetään tai tämän päätöksen ehdoista muuta johdu, lainan ehtoina noudatetaan velkakirjalomakkeen ehtoja. Tämän päätöksen ehdot syrjäyttävät sen kanssa ristiriitaiset velkakirjalomakkeen ehdot. 16. Vapaus varainsiirtoverosta tai leimaverosta Jos tuen saaja haluaa ki3yttää hyväkseen vapautuksen varainsiirtoveron tai leimaveron suorittamisesta, joka liittyy maaseutuelinkeinolainalla lainoitetun kiinteistön hankintaan, hänen on toimitettava verovapaustodistuksen antamista varten maaseutuelinkeinopiirille jäljennös velkakirjasta. C. AVUSTUS JA LAINA 1. Työn suorittamisaika ja sen pidentäminen Työ, jota varten on myönnetty tässä päätöksessä tarkoitettua valtionlainaa, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa lainan myöntämisestä, kuitenkin hyväksytyn kehittämissuunnitelman voimassaoloaikana. Työaikaan voidaan myöntää pidennystä ennen työajan loppumista tehdystä hakemuksesta. Pidennystä ei myönnetä enempää kuin vuosi kerrallaan ja yhteensä enintään kaksi vuotta. Pidennyksestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Se myös pi3ättää hyväksytyn kehittämissuunnitelman muutosten hyväksymisestä. 2. Tuen takaisinperintä ja valtionlainan irtisanominen a. Tuen takaisinperiminen Avustus ja avustukseksi muunnettuna korkoetuutena myönnetty tuki (jäljempänä tuki) lakkautetaan tai jo maksettu tuki peritään takaisin valtiolle kokonaan tai osaksi, jos 1) tuki on myönnetty väärin perustein, 2) tuen saaja on käyttänyt myönnettyjä varoja muuhun kuin niitä myönnettäessä edellytettyyn tarkoitukseen, 3) tuen saaja on tukea tai sen maksatusta hakiessaan salannut tuen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon, joka on vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, 4) tuen kohteena olevaa hanketta ei ole tehty valmiiksi asetetussa määräajassa tai hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen, 5) tuen saaja on pirstonut tuen kohteena olevan maatilan viiden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä, 6) tuen saaja on tuen viimeisen erän tai, jos tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamista seuraavien viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai olennaisesti supistanut sitä, 7) tuen saaja on ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän tai, jos _tukea ei ole maksettu kokonaan, viimeksi maksetun erän maksamisesta, 8) lainan saaja tai maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät ole kahteen vuoteen asuneet maaseutuelinkeinoasetuksen 3 :ssä tarkoitetulla etäisyydellä maatilasta, ottaen kuitenkin huomioon 3 a :ssä säädetyt poikkeukset, tai eivät ole kahteen vuoteen omatoimisesti viljelleet lainoitettua maatilaa eikä menettelyn voida katsoa johtuneen jäljempänä C.2.b.3 kohdassa tarkoitetusta syystä, 9) tuen saaja on jättänyt noudattamatta hyväksyttyä maatilan kehittämissuunnitelmaa tai 10) tuen saaja on jättänyt noudattamatta tässä päätöksessä asetettuja ehtoja. b. Valtionlainan irtisanominen Valtionlaina voidaan kokonaan tai osaksi määrätä irtisanottavaksi edellä kohdissa C.2.. a.1~1 0 sanotuilla perusteilla sekä lisäksi, jos 1) lainbitettua maatilaa tai sen olennaista osaa koskeva vuokrasopimus purkautuu laina-aikana, 2) luonnollisten henkilöiden harjoittaman lainoitetun yrityksen tai sen osan omistusoikeus siirtyy toiselle muun kuin perintöoikeudellisen saannon kautta taikka yritystoimintaa harjoittavan lainoitetun avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osuuskunnan tai osakeyhtiön omistussuhteet muuttuvat siten, ettei yritystä voida maaseutuelinkeinolain 5 :n 1 ja 2 momentin säännösten mukaan enää katsoa tukemiskelpoiseksi, 3) lainoitetun maatilan viljelykset, metsä tai rakennukset ovat joutuneet tuensaajan toimenpiteiden tai laiminlyönnin johdosta rappiolle eikä rappiolle joutumisen voida katsoa johtuneen alaikäisyydestä, vanhuudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä, 4) vakuuden arvo on siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu, 5) koron tai Iyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin kolme kuukautta, 6) lainansaaja tai takaaja on joutunut konkurssiin tai hakee akordia taikka jos takaaja on kuollut, eikä lainansaaja ole kehotuksesta asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta, tai 7) lainoitettu tila tai sen osa myydään ulosottotoimin. THanpidonjatkajalle myönnettyyn lainaan liittyvää tukea takaisinperittäessä tai lakkautettaessa tilanpidon jatkajan ja hänen vanhempiensa omistamien tilojen ja tilanosien katsotaan yhdessä muodostavan maatilan. Tuen lakkauttamisesta ja takaisinperimisestä sekä valtionlainan irtisanottavaksi määräämisestä päättää maaseutuelinkeinopiiri. Luottolaitos voi lisäksi irtisanoa lainan edellä C.2.bA-7 tarkoitetuissa tapauksissa. Mitä edellä kohdissa C.2.a.6, C.2.a.7, C.2.b.1, C.2.b2, C.2.b.4 ja C.2.b.6 lainaan liittyvän tuen saajan osalta määrätään, ei sovelleta, jos C.2.a.6 tai C.2.a.7 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen on päädytty taikka jos lainan pysyvyydestä tai lainan ehdoista on päätetty yrityssaneerauksessa,
5 yksityishenkilön velkajä~estelyssä tai vapaaehtoisessa velkajä~estelyssä. Lainaa irtisanottaessa ja tukea takaisinperittäessä päätetään samalla, onko maksettavaksi määrätty pääoma suoritettava yhdessä vai useammassa erässä. Samalla myös määrätään takaisinmaksuajankohta, joka ei saa olla tuen osalta vuotta eikä valtionlainan osalta kahta vuotta pitempi. c. Takaisinperimisen ja irtisanomisen seuraamukset. Takaisin perittävät ja tuet saadaan periä ulosottotoimin siinä jä~estyksessä, kuin verojen perimisestä ulosottotoimin säädetään. Jos valtionlaina irtisanotaan osaksi tai kokonaan ja/tai tuki määrätään takaisin maksettavaksi, peritään maksettavaksi määrätylle pääomalle 16 prosentin vuotuista korkoa, jos irtisanominen tai takaisinperiminen perustuu edellä kohdassa C.2.a.2 tai C.2.a.3 tarkoitettuun seikkaan, ja muutoin 12 prosentin vuotuista korkoa. Edellä tarkoitettu 16 prosentin vuotuinen korko peritään tuen tai lainan kunkin erän nostamisesta lukien. Jos takaisinperiminen tai irtisanominen perustuu omaisuuden tai sen osan luovutukseen, maatilan vuokrasopimuksen raukeamiseen taikka tuen kohteena olleen toiminnan lakkaamiseen tai olennaiseen supistamiseen, peritään edellä tarkoitettu 12 prosentin vuotuinen korko omistusoikeuden siirtymisestä, vuokrasopimuksen raukeamisesta, maatilan pirstomisesta taikka toiminnan lakkaamisesta tai olennaisesta supistumisesta lukien. Muissa tapauksissa kyseinen 12 prosentin vuotuinen korko peritään irtisanomista tai takaisinperimistä koskevan päätöksen tai, milloin luottolaitos on valtionlainan irtisanojana, irtisanomisilmoituksen antamispäivästä lukien. Maaseutuelinkeinopiiri voi periä maaseutuelinkeinolain 30 :n mukaisen luottolaitokselle maksetun korvauksen osaksi tai kokonaan takaisin luottolaitokselta sekä lakkauttaa korvauksen maksamisen osaksi tai. kokonaan sellaisen lainan osalta, jonka suhteen luottolaitos ei ole maaseutuelinkeinolain tai -asetuksen, tämän päätöksen tai maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien ohjeiden mukaisesti valvonut lainavarojen nostamista tai ilmoittanut tietoonsa tulleista lainan irtisanomisperusteista maaseutuelinkeinopiirille. 3. Ilmoitusvelvollisuus Tuen saajan on välittömästi ilmoitettava tuen myöntäjälle sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa aiheuttaa C.2 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen. Valtionlainan irtisanomista lukuunottamatta tukea ei saa määrätä takaisin perittäväksi enää sen jälkeen, kun tuen myöntämisestä on kulunut 10 vuotta. 4. Seuranta Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen saajan on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille tarvittavat tiedot seurantalomakkeella n:o 580_01.96. Jos tilan päätuotantosuunta o.n metsätalous, tulee lisäksi toimittaa seurantalomake nro 580_02.96. Elinkeinoverolain nojalla verotetun tuen saajan on ensiksi mainitun lomakkeen lisäksi toimitettava maaseutuelinkeinophrille kopio tilipäätöksen lisätiedot -lomakkeesta. Seurantatiedot on toimitettava kuuden vuoden ajan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Laskennallisen rehuntuotantokyvyn perustuessa osaksi tai kokonaan alle viiden vuoden mittaisiin vuokrasopimuksiin on rehuntuotantokyky osoitettava viiden vuoden ajan toimittamalla maaseutuelinkeinopiirille jäljennökset vuokrasopimuksista. Laiminlyönnistä voi seurata edellä kohdassa C.2 tarkoitettu tuen ~akaisinperiminen. 5. Valvonta Maa- ja metsätalousministeriölli:l ja maaseutuelinkeinopiireillä on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen esittämään heille kaikki tarvittavat ti1iasiaki~at ja muut asiaki~at sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Rakentamiseen myönnetyn tuen sekä valtionlainan käytön valvomiseksi ja maksamisen edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla pidettävä rakennuslupapäätöksessä määrätyt tarkastukset sekä muutoin tarpeellisiksi katsottuja tarkastuksia sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää. Tarkastukset suorittaa rakennuttajan kustannuksella kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä rnääri:ltty henkilö. Tarkastuksen voi suorittaa myös muu pätevä henkilö, jonka maaseutuelinkeinopiiri hyväksyy. 6. Rahoitus Avustus ja valtionlaina myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. 7. Ennakkotieto Tuen saajalle voidaan antaa sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako aiottu toimenpide joko tuen lakkauttamisen tai tuen takaisinperimisen taikka valtionlainan irtisanomisen. 8. Viivästyskorko Jollei tässä päätöksessä tarkoitettuja valtiolle taikka valtiolta luottolaitokselle tulevia maksuja suoriteta määräajassa, voidaan maksamatta jääneistä suorituksista periä 16 prosentin vuotuista viivästyskorkoa erääntymispäivästä lukien. Lainansaajalta perittävä viivästyskorko määräytyy velkaki~aehtojen mukaisesti. Valtionvastuuseen perustuvan hyvityksen maksuviivästyksen johdosta ei kuitenkaan saa periä muuta viivästyskorl<oa kuin korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa, joka lainansaajalta voidaan yhdessä hyvityksen kanssa periä luottolaitokselle maksetun hyvityksen johdosta. 9. Sovelletut oikeusohjeet Tässä päätöksessä tarkoitettu tuki on myönnetty seuraavien säädösten ja määräysten nojalla: maaseutuelinkeinolaki (1295/90, muut. viimeksi lailla 572/1997), maaseutuelinkeinoasetus (248/91, muut. viimeksi asetuksella 667/1997 j, maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dnro 1374/01/97 kansallisen rakennetuen ohjauksesta vuonna 1997 maa- ja metsätalousministeriön yleiski~e Dmo 676/01/97 maatilojen kansallisesta rakennetuesta maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Dnra 1418101/97 maatilojen kansallisen rakennetuen päätöskaavoista 10. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitusosoitus on liitteenä.
Liite 4 Asian hallinnollinen numero Päätöksen antaja PÄÄTÖS Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaisesta valtionlainan korkoetuudesta ja avustuksesta IPäivämäärä Dnra Tukikohde. maatilan investointituki (MEL 15 ) - korotettu rahoitustuki (MEL 15 a ) - maanhankinnan tuki (MEL 16 ).... Maaseutuelinkeinopiiri myöntää maatilaa varten tukea jäijempana malmtuin ehdoin hakemuksen mukalsestlltuki on myönnetty hakemuksesta poiketen...tuki myönnetään valtionlainan korkoetuutena ja avustuksena. Tämä päätös tai sen viran puolesta oikeaksi todistettu kopio on liitettävä velkakirjaan ja sitä on velkakirjaehtona noudatettava. LAINA Tuen saaja Rahalaitos HenkilöM tai liiketunnus Kuntakoodi Tavoite-ohjelma.alue H-tavoite 6-alue-"n tavoite 5b alue n muu alue Lainan määrä, mk Korkoetuus, mk.) Lainan käyttötarkoitus ;OOd1i. Laina-aika Tasalyhennys, lyhennys- Lainan kokonaiskorko Lainan saajalta Korkoetuus väli kk luottolupausta annettaessa, % perittävä korko luottolupausta luottolupausta annettaessa, % annettaessa, % lainan käyttö- ja nostoehdot (tukiehtojen lisäksi) Työajan päättymisajankohta TUKIERITTELY Lainoituskelpoiset kustannukset Lainaan liittyvän Lainaan liittyvän tuen nykyarvo Lainoitusprosentti tuen tukiprosentti X = Avustuskelpoiset kustannukset Avustusprosentti Avustuksen maarä Tukialue X = LFA I IC-tukialue I IA tai B -tukialue Avustuksen käyttö- ja maksatusehdot (tukiehtojen lisäksi) Työajan päättymisajankohta (avustus) Myönnetyn tuen määrä, mk *) Korkoetuus nimellisarvoisena, mk Avustus, mk Tuki yhteensä, mk + = Päätöksen antajan allekirjoitus Hyväksyn tämän päätöksen ehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Paikka ja aika Alleki~oituksen oikeaksi todistavat: Allekiljoitus
TUEN EHDOT A.AVUSTUS 1. Avustuksen maksaminen Maatalousirtaimiston hankintaan myönnetty avustus maksetaan enintään kahdessa erässä toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmassa mainittuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Rakentamiseen ja muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus voidaan maksaa enintään neljässä erässä. Maksatusta pyydetään lomakkeella nro MMM 579.04.93, ottaen kuitenkin huomioon tämän päätöksen määräykset selvityksen antajista. Irtaimiston hankintaan myönnetyn avustuksen maksatuserät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Avustuksesta saadaan kulloinkin maksaa enintään tukitasoprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Maksatuspyyntöön liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus voidaan maksaa enintään neljässä erässä sen mukaan, kuin työ edistyy hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Avustus maksetaan työn edistymisen mukaan valmiusasteen osoittamana prosentuaalisena osuutena avustuksen kokonaismäärästä. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn avustuksen ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä kuitenkin on, että vähintään 20 prosenttia työstä on tehty. Viimeisen avustuserän' on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksen kokonaismäärästä ja se saadaan nostaa vasta hankkeen valmistuttua kokonaan. Ennakkoa ei saa maksaa. Avustuksen saajan on liitettävä maksatuspyyntöön luotettava selvitys työn edistymisestä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvityksen tekee hanketyypistä riippuen kunnan rakennustarkastaja, maaseutuelinkeinopiiri, hankkeen suunnittelija tai muu ammattimies, jonka maaseutuelinkeinopiiri on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi. Ilman eri hyväksyntää. selvityksen voivat kuitenkin antaa seuraavat henkilöt: - tuotantorakennushankkeissa: maaseutuelinkeinopiirin rakennusmestari, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan rakennusvalvonnan, - ympäristöinvestoinneissa: kuten edellä, rakenneimien osalta kuitenkin myös maataloussihteeri tai vastaava kunnan viranhaltija, - vesihuoltotyöt alueellisen ympäristökeskuksen asianomainen virkamies tai ympäristökeskuksen valtuuttama muu ammattimies, - muut työhankkeet: maaseutuelinkeinopiirin asianomainen virkamies, hankkeen suunnittelija tai muu henkilö, jonka ammattitaidosta maaseutuelinkeinopiiri on varmistunut. Lopputarkastuksen suorittajana ei tule kysymykseen urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö. Avustuksen maksatusta on pyydettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa investoinnin toteuttamisesta. Jos tuen.kohteena oleva hanke on jo valmistunut, maksatusta on pyydettävä kuuden kuukauden kuluessa avustuksen myöntämisestä. Jos avustettavaan hankkeeseen on jo myönnetty tukea, tässä päätöksessä tarkoitetun avustuksen maksatusta tulee pääsääntöisesti hakea samaan aikaan jo myönnetyn tuen maksatuksen kanssa. B. LAINA 1. Valtionlainan myöntäminen Luottolaitos myöntää valtionlainan niistä varoista, jotka se on saanut lainaksi maatilatalouden kehittämisrahastosta maaseutuelinkeinolain mukaisiin tarkoituksiin edelleen lainattavaksi. Valtionlainaa ei saa myöntää tämän päätöksen ehdoista poiketen. Luottolaitos ei ole velvollinen myöntämään lainaa, jos tukipäätös olennaisesti poikkeaa luottolupauksesta tai jos luottolupaus ei enää ole voimassa. Investointia koskeva laina on myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Valtionlaina katsotaan myönnetyksi, kun velkakirja on allekirjoitettu. Lainansaajan on allekirjoitettava velkakirja ja sen liitteeksi tuleva tukipäätöksen jäljennös viimeistään lainaa tai sen ensimmäistä erää nostaessaan. 2. Valtionlainan vakuus Valtionlainalla on lainaa myönnettäessä oltava pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, ellei maaseutuelinkeinopiiri ole tässä päätöksessä erikseen myöntänyt osittaista vapautusta vakuuden hankkimisesta. Pääsääntöisesti vakuutena on oltava kiinteistökiinnitys. Yrityskiinnitys voi olla ainoana vakuutena vain, jos lainan hakijan maatila tai rakennukset ovat vuokramaalla, yritysirtaimisto muodostaa olennaisen osan yrityksen varallisuudesta tai on muita perusteltuja syitä käyttää yrityskiinnitystä. Käytettäessä lainan vakuutena henkilötakauksia saa yksittäisen takaajan takausvastuu nousta enintään 30 000 markkaan. Valtionlainaan liittyvään tukihakemukseen sekälainamasiakirjoihin tulee liittää selvitys lainalle tulevasta vakuudesta ja sen arvosta. Luottolaitoksen asiana on arvioida vakuus ja sen riittävyys sekä ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jos vakuus ei enää varmistalainan takaisinmaksua. 3. Lainan nostaminen Lainan saa nostaa sen jälkeen, kun tuen myöntäneen viranomaisen päätös on annettu ja luottolaitos on myöntänyt lainan. Lainan saa nostaa, vaikka tuen myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetun päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut 3.1 Nostoerätja nostoajankohta Laina voidaan nostaa enintään kahdessa erässä, rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty laina kuitenkin enintään neljässä erässä työn edistymisen mukaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Laina voidaan nostaa enintään työn valmiusasteen osoiuamana prosentuaalisena osuutena lainan kokonaismäärästä. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan nostoeriin ja nostoajankohtaan sovelletaan, mitä edellä avustuksen osalta on määrätty. Ennakkoa ei saa nostaa. Laina tai sen ensimmäinen erä on nostettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä. Viimeinen erä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta tai koko lainoitetun irtaimiston hankinnasta. Tukipäätöksessä lainoitettavaksi hyväksytty irtaimisto on hankittava kehittämissuunnitelmassa ilmoitettuna aikana. Jos kehittämissuunnitelmaa ei vaadita, irtaimisto on hankittava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Vuosina 1995 tai 1996 aloitettua tai toteutettua investointia varten myönnetty laina tai sen ensimmäinen erä on kuitenkin nostettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä ja viimeinen erä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankkeen loppuun saattamisesta. Jos lainoitettava hanke on jo valmistunut, koko laina on nostettava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä.
3 3.2 Nostoselvitykset investoinneissa Lainan tai sen erän saa nostaa tuen saajan esitettyä luottolaitokselle luotettavan selvityksen työn edistymisestä ja muussa investoinnissa kuitit irtaimiston hankinnasta. Lainaasiakirjoihin liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta. Irtaimiston hankintaan myönnetyn lainan nostoerät määräytyvät toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa. Lainasta saadaan nostaa enintään lainoitusprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Rakentamista ja muuta työn suorittamista koskevan selvityksen on osoitettava työn edistyminen hanketta koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Selvitys voidaan antaa lomakkeella nra MMM 579.04.93K tai vastaavat tiedot muulla tavoin. Hyväksyttäviin selvityksen antajiin sovelletaan, mitä edellä avustuksen osala määrätään. 4. Lainan takaisinmaksu Lainansaajan tulee suorittaa valtionlainan korot ja lyhennykset luottolaitokselle puolivuosittain viimeistään kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan korko tulee maksaa kunkin lainaerän nostopäivästä lukien. Tuotantorakennuksen tai asuinrakennuksen rakentamiseen, peruskorjaukseen tai laajentamiseen myönnetty laina on kuitenkin kaksi ensimmäistä lainavuotta koroton. Lainan lyhennykset tulee maksaa yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lainan ensimmäinen lyhennys tulee suorittaa sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetyn lainan ensimmäinen lyhennys peritään kuitenkin viimeistään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista. Luottolaitoksen on suoritettava myöntämänsä valtionlainan erääntyneet lyhennykset ja korot valtiolle seitsemän pankkipäivän kuluessa eräpäivästä. 5. Laina-aika Laina-aika ilmenee sivulta 1. Valtionlainan laina-aika on aina enintään 25 vuotta. Lainan enimmäislaina-aika voi oha kuitenkin 10 tai 15 vuotta, jos kyseisen kohteen osalta maaseutuelinkeinoasetuksessa on niin säädetty. Vuokra-alueelle rakennettaessa laina-aika ei kuitenkaan saa ylittää jäljellä olevaa vuokra-aikaa tai, kun kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, investoinnin arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Laina on mahdolliset maksuhelpotukset mukaan lukienkin maksettava takaisin enimmäislaina-ajan kuluessa. 6. Valtionlainan korko Tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainan sivulla 1 mainittua korkoa peritään ja lainan kokonaiskorko sekä lainan saajalta perittävä korko vaihtuvat siten, kuin koron erääntyessä voimassa olevassa maaseutuelinkeinolain 26 :ssä koron vaihtumisesta laina-aikana säädetään. Korko vaihtuu vuosittain. Korko tarkistetaan 31 päivään elokuuta mennessä seuraavaksi 1 päivänä marraskuuta alkavaksi ja seuraavana vuonna 31 päivänä lokakuuta päättyväksi korkojaksoksi kerrallaan. Valtionlainan korko vahvistetaan vuodeksi kerrallaan sen suuruiseksi kuin kunkin lainavuoden kesäkuussa päättyneen kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana maatalouteen myönnettyjen uusien luottojen keskikorko on ollut (kokonaiskorko). Lainansaajan on maksettava valtionlainan erääntymättömästä pääomasta edellä tarkoitettua kokonaiskorkoa viisi prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. Sen jälkeen, kun valtionlainan korkoetuutena myönnetty tuki on tullut käytetyksi kokonaan, on lainasta maksettava kokonaiskaran suuruista korkoa. 7. Valtionlainan korkoetuus Korkoetuudella tarkoitetaan kokonaiskoron ja lainansaajalta perittävän koron välistä erotusta. Päätöksen mukainen tuki on laskettu enimmäiskorkoetuuden perusteella. Korkoetuutena myönnettävän tuen määrään ei vaikuta valtionlainan myöntö- tai nostoajankohta. Tukitasolla (tukitasoprosentti) tarkoitetaan tässä päätöksessä korkoetuutena muodostuvan rahoitustuen osuutta investoinnin määrästä tai lainoituskelpoisesta kauppahinnasta. Tukitasoprosentti on saatu laskemalla kyseisestä lainasta puolivuosittain kertyvien ko~koetuuksien myöntämisvuoteen diskontattujen nykyarvojen summan prosenttiosuus investoinnin määrästä. Diskonttauskorkona on käytetty lainan kokonaiskorkoa. Myönnetyn korkoetuuden markkamäärä on saatu laskemalla puolivuosittaisten korkoetuuserien summa nimellisarvoisena. 8. Ylimääräinen lyhennys Lainansaaja ja luottolaitos voivat sopia laina-ajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen lyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin lyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä. 9. Lainojen ehtojen muuttaminen Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia valtionlainan ehtojen muuttamisesta ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta. 10. Lainan siirto ja vastuusta vapauttaminen Valtionlaina voidaan hakemuksesta siirtää maatilan uuden omistajan vastattavaksi, jos uusi omistaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja jatkaa mahdollisen kehittämissuunnitelman toteuttamista ja jos valtioniainan säilyttäminen muutenkin on tarkoituksenmukaista. Lainoitetun tilan tai sen osan luovuttanut lainasta vastuussa oleva henkilö tai henkilö, joka on luovuttanut osuutensa lainoitetusta investoinnista, voidaan hakemuksesta vapauttaa vastaamasta sanotusta lainasta, jos kyseisen osan luovutuksensaaja on jo ennestään yhteisvastuussa lainasta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan takaisinmaksua. Ennen siirtoa asiasta on pyydettävä maaseutuelijikeinopiirin lausunto. Valtionlaina voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja tarvittavat valtion ja luottolaitoksen väliset velkakirjajärjestelyt toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön määräämällä taval1a. Siirrosta ei saa periä eri korvausta. 11. Yhdellä kertaa maksettava laina Laina on kokonaisuudessaan maksettava yhdellä kertaa lähinnä seuraavana eräpäivänä, jos maksamaton pääoma on enintään 5 000 markkaa. 12. Valvonta luottolaitoksessa Lainan myöntäneen luottolaitoksen on valvottava, että lainat nostetaan lainasta annetun maaseutuelinkeinoviranomaisen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle yksilöidystä pyynnöstä sel1aisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut lainan tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle tai sen valtuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko lainaehtoja sekä maaseutuehnkeinolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä muutoin noudatettu. 13. Valtionvastuu Valtio on vastuussa luottolaitokselle tässä päätöksessä tarkoitetun valtionlainojen pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja