20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä ja painotetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Toimenpiteillä edistetään korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikalla vastataan haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Keskeistä on yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen ja edellä mainittuja tukeva veropolitiikka sekä työpanoksen kasvattamiseen tähtäävät toimet. Politiikkatoimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia; muun muassa biotalous ja puhtaat ratkaisut-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat sekä digitaalisen liiketoiminnan edistämiseen tähtäävät hankkeet. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Julkisen yritysrahoituksen yleiseksi periaatteeksi on otettu markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkisen rahoituksen välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : toteutuma/ arvio Elinkeinoelämä uudistuu Yritysten t&k-toiminta kasvaa vähentynyt kasvaa kasvaa Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeinoelämä kansainvälistyy Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaa kasvanut kasvaa kasvaa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
toteutuma/ arvio Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä kasvaa kasvanut kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro sekä useat valtionapuyhteisöt. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Valiokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan (esimerkiksi VaVM 37/ vp ja VaVM 6/ vp) toistuvasti ilmaissut huolensa Suomen viennin tilasta ja peräänkuuluttanut tarvetta saada maahamme lisää innovatiivisia, kansainvälisillä markkinoilla kasvavia ja menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät myös kotimaassa. Valiokunta korostaa, että Suomen taloustilanne ja vientiteollisuuden murros vaativat entistä tehokkaampaa, päämäärätietoisempaa ja nopeasti tuloksiin johtavaa toimintaa viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Suomen tavaraviennin arvo oli syyskuussa Tullin ennakkotilaston mukaan 4,5 mrd. euroa eli 13 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Tammi syyskuussa vienti EU-maihin laski kolme prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle kuusi prosenttia. Syyskuussa vienti kasvoi tärkeimmistä kauppakumppaneista ainoastaan Saksaan. Valiokunta nostaa esille pk-yritysten kansainvälistymisen kehittämismahdollisuudet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa pk-yritysten kansainvälistymisaste on selvästi muita kilpailijamaita alhaisempi. Myönteisenä valiokunta pitää sitä, että pk-yritysten kansainvälistymisaktiivisuus on viime vuosina kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa on ennätysmäärä vientiä harjoittavia pk-yrityksiä (noin 20 000 kappaletta). Useimpien pk-yritysten vienti on kuitenkin vielä niin pienimuotoista, ettei myönteinen kehitys näy Suomen kokonaisviennissä. Syksyllä julkistetun pk-yritysbarometrin aineiston perusteella kansainvälisille markkinoille suuntautuvista pk-yrityksistä noin 40 prosenttia odottaa suhdannenäkymiensä paranevan seuraavan vuoden aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus edistää toimillaan myönteisen kehityksen jatkumista. Valiokunta korostaa Venäjälle suuntautuvan viennin tärkeyttä ja on erittäin huolestunut viennin kehittymisestä. Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan suomalaisyritysten vienti Venäjälle laski vuoden tammi elokuussa 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Venäjä on vuoden aikana pudonnut kolmannelta sijalta viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden taakse. Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä on enää 5,9 prosenttia. Vuosina 2005 vastaava osuus oli yleensä 9 11 prosenttia. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia pakotteiden ulkopuolisilla aloilla aktiivisesti Venäjälle suuntautuvan viennin lisäämiseksi. Tärkeää on myös varautua suunnitelmallisesti pakotteiden päättymiseen, jotta vienti näiltä osin voi käynnistyä mahdollisimman nopeasti ja tuloksellisesti. Valiokunta painottaa yritysten kansainvälistymisen edistämisessä julkista rahoitusta saavien palvelujentarjoajien yhteistyön sujuvuutta ja työnjaon selkeyttä sekä yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuuden helppoutta. Tärkeää on myös jatkuvasti etsiä uusia vientimahdollisuuksia (esim. verkkokauppa, Venäjän tuonninkorvausohjelmaan liittyvä teknologia) sekä edesauttaa tuloksellisesti uusien Venäjän markkinoille haluavien yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi tulee tarkastella Venäjän lähialueiden (esim. Ukraina, Kazakstan, Valko-Venäjä) sekä Pohjoisen ulottuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus 1) Innovaatiot ja geotieto vahvistavat kärkialueita 2) Maankamaran raaka-aineisiin pohjautuvan elinkeinotoiminnan investointihalukkuus vahvistuu 3) Geotiedon hyödynnettävyys vähentää tiedonkeruun päällekkäisyyttä sekä parantaa tosiasiapohjaisen päätöksenteon edellytyksiä ja yhteiskunnan systeemistä tehokkuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57,8 57 57 energiahuolto ja ympäristö 21,4 22 21 maankäyttö ja rakentaminen 20,8 21 22 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 59,0 50 50 Maksullinen toiminta ylijäämä, % tuotoista 7,6 7 7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien toteutuma Henkilötyövuosien kehitys 560 555 535 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) - 3,5 3,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 49 510 45 110 41 890 Bruttotulot 12 536 9 000 9 000 Nettomenot 36 974 36 110 32 890 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 553 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 553 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 8 073 6 500 6 500 muut tuotot 84 - - Tuotot yhteensä 8 157 6 500 6 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 553 4 600 4 600 osuus yhteiskustannuksista 1 983 1 445 1 445 Kustannukset yhteensä 7 536 6 045 6 045 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 621 455 455 Kustannusvastaavuus, % 108 108 108 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -24 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -565 Palkkaliukumasäästö -169 Palkkausten tarkistukset 202 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 098 Säästöpäätös -1 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -168 Toimintamenosäästö (HO ) -200 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -196 Vuokramenojen indeksikorotus 31 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -33 Yhteensä talousarvio 32 890 000 talousarvio 36 110 000 tilinpäätös 37 974 000-3 220 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään 225 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 20 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 245 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. II lisätalousarvio -225 000 talousarvio 32 890 000 tilinpäätös 36 110 000 tilinpäätös 37 974 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään 225 000 euroa. 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma Toiminnallinen tehokkuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,4 < 5,0 < 5,0 Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1 5) 4,3 > 4 > 4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 63 > 60 > 60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen toteutuma Henkilötyövuosien kehitys 285,6 290 290 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,7 3,5 > 3,5 Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89) määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2019. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta 5 997 000 Toimintamenot 32 451 000 Yhteensä 38 448 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 41 440 40 672 38 548 Bruttotulot 411 300 100 Nettomenot 41 029 40 372 38 448 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 288 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 383 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) -7 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -12 Palkkaliukumasäästö -100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Palkkausten tarkistukset 155 Toimintamenojen tuottavuussäästö -200 Toimintamenosäästö (HO ) -1 740 Vuokramenojen indeksikorotus 20 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -40 Yhteensä talousarvio 38 448 000 I lisätalousarvio 200 000 talousarvio 40 372 000 tilinpäätös 41 124 000-1 924 Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään 296 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennyksestä 70 000 euroa aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentille 32.01.01 ja 226 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta. II lisätalousarvio -296 000 talousarvio 38 448 000 tilinpäätös 40 572 000 tilinpäätös 41 124 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään 296 000 euroa. 28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
S e l v i t y s o s a : Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä. talousarvio 500 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 500 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 328 970 000 euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 231 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään 50 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsenja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99. Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus toteutuma arvio 1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla Alkavat ja pk-yritykset Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää arvon), kerroin - - > 2 Pk-yritysten viennin kasvu/tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää arvon), kerroin - - > 25 Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/tekesin rahoitus, kerroin - - > 10 2. Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua. Suuret yritykset Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön Suurten yritysten T&K-alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/ Tekesin rahoitus - - > 90 Julkiset tutkimusorganisaatiot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
toteutuma arvio Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % - > 65 Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 183 560 151 015 alkaville yrityksille 50 000 pk-yrityksille 51 015 suuryrityksille 50 000 Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 128 610 63 800 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200 Yhteensä 328 970 231 015 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 2020 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 289 470 145 870 52 200 14 390 3 280 505 210 Vuoden sitoumukset 39 500 103 300 63 100 24 100 1 015 231 015 Menot yhteensä 328 970 249 170 115 300 38 490 4 295 736 225 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) INKA-ohjelma (momentille 32.20.42 tehdyn siirron tasokorjaus) 2 000 Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset -3 150 Maksatusmäärärahojen tarkistus -5 151 Säästöpäätös (HO ) -20 000 Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa TA) maksatukset -500 Säästöpäätös -11 800 Yhteensä -38 601 talousarvio 328 970 000 talousarvio 367 571 000 tilinpäätös 386 295 557 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään 330 370 000 euroa. Valtuus Vuonna saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen. Määrärahan 1 400 000 euron lisäys talousarvioesityksen 328 970 000 euroon nähden ja myöntämisvaltuuden 10 000 000 euron lisäys talousarvioesityksen 231 015 000 euroon nähden aiheutuvat Microsoftin irtisanomisista. Myöntämisvaltuuden kertaluonteinen lisäys käytetään uusien yritysten perustamiseen, alkavien yritysten kansainvälisen kasvun suunnitteluun sekä ICT-osaajien palkkaamiseen olemassa oleviin yrityksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtäviin. talousarvio 330 370 000 talousarvio 367 571 000 tilinpäätös 386 295 557 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Valiokunta painottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä talouskasvun aikaansaamisessa. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Tältä osin onkin myönteistä, että Suomessa panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kansainvälisesti tarkastellen korkea. Huolestuttavaa on sen sijaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun panostuksen väheneminen, mikä omalta osaltaan voi heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011 reaalihinnoin noin 215 milj. euroa (11 %). Vuonna rahoitus on noin 1 860 milj. euroa eli laskua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 140 150 milj. euroa. Valtion rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on vuonna arviolta 0,97 prosenttia. Vuonna osuuden arvioidaan laskevan alle 0,9 prosentin. Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun rahoituksen perustana on riittävä tutkimustieto rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Valiokunta painottaa, että rahoituksen suuntaamisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan elinkeinoelämän uudistumista ja uusia talouskasvun kärkiä. Valiokunta on huolestunut Tekesin määrärahaleikkausten aiheuttamien sopeuttamistoimien vaikutuksista yritysten innovaatiotoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Tekesillä on ollut tärkeä rooli suomalaisten yritysten innovaatioiden tuottamisessa. Myönteisten arvioiden mukaan Tekes on vaikuttanut laajasti innovaatioiden syntyyn, yritysten kasvuun ja tutkimusten laatuun. Kriittisten arvioiden mukaan Tekes on rahoittanut hankkeita, jotka olisivat toteutuneet ilman rahoitustakin. Valiokunta esittää hallitukselle harkittavaksi, että Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta tehdään rahoituksen kohdentamisen perustaksi tutkimus. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin Tekesin määrärahaleikkausten ja sopeutustoimien vaikutuksia ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valiokunta korostaa leikkausten toteuttamista siten, että haitat uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämiselle sekä viennille ja työllisyydelle ovat mahdollisimman vähäiset. Yhtenä riskinä valiokunta näkee sen, että yritysten omat panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan voivat vähentyä entisestään. Huonona kehityssuuntana valiokunta pitää myös sitä, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tekesin rahoitusta saaneet hankkeet ovat muuttuneet entistä lyhytjänteisemmiksi. Valiokunta painottaa, että Tekesin toimintaa ja rahoitusta muuttavat hallituksen kärkihankkeet tulee suunnitella ja toteuttaa hallitusti ja tuloksellisesti. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Momentille myönnetään 330 370 000 euroa. Valtuus Vuonna saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään 50 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsenja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. III lisätalousarvio 5 000 000 talousarvio 330 370 000 tilinpäätös 367 194 625 tilinpäätös 386 295 557 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa. 41. Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 33 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 1) Yritysten kansainvälistymistä 2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua 3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Muut kuin Finpron yleisavustukseen tarkoitetut määrärahat on siirretty momentille 32.01.40. Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
Vaikuttavuus toteutuma Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 78 > 75 > 75 Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 437 1 500 1 550 Matkailutulo kasvaa Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 3 940 4 450 4 717 Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) 5 697 5 880 6 000 Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 173 630 660 Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) 299 470 480 Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 4,10 > 4,10 > 4,10 Ulkoinen asiakastyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon (sidosryhmät) 3,40 3,60 3,70 Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,31 > 4,10 > 4,10 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Finpron yleisavustus (siirto momentilta 32.01.66) 1 000 Kertaluonteisen säästöpäätöksen poistuminen 5 000 Kertaluonteisten kasvupanostusten poistuminen -19 000 Muu muutos -2 441 Muut avustukset (siirto momentille 32.01.40) -4 751 Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston vahvistaminen 2 000 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. -18 192 talousarvio 33 600 000 I lisätalousarvio 303 000 talousarvio 51 792 000 tilinpäätös 61 937 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään 35 600 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 33 600 000 euroon nähden aiheutuu Microsoftin irtisanomisista ja kohdistetaan Invest in Finland -toiminnolle. Määrärahalla edistetään vapautuvan ICT-sektorin henkilöstön työllistymistä ja ulkomaisten yritysten sijoittautumista Suomeen. talousarvio 35 600 000 IV lisätalousarvio I lisätalousarvio 303 000 talousarvio 51 792 000 tilinpäätös 61 937 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 35 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 1) Yritysten kansainvälistymistä 2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua 3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 4 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille. Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma päättyy vuonna 2017. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin. INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä. Määrärahaa saa käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/) säädetyin perustein. Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) INKA-ohjelma (momentilta 32.20.40 tehdyn siirron tasokorjaus) -2 000 Säästöpäätös (HO ) -3 000 Yhteensä talousarvio 4 800 000 I lisätalousarvio talousarvio 9 800 000 tilinpäätös 10 600 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään 7 024 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 3) enintään 2 724 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien avustusten maksamiseen. 4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. -5 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 3) ja 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdiksi 3) ja 4). Muutos talousarvioesityksen 4 800 000 euroon nähden on 2 224 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 2 724 000 euroa, joka on tarkoitus käyttää meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmaan, jonka hankkeet ovat käynnistyneet odotettua hitaammin sekä vähennyksenä 500 000 euroa pysyvänä tasomuutoksena. Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille myönnettiin 4 000 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen osana työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämää meriteollisuuden kehittämisohjelmaa. talousarvio 7 024 000 I lisätalousarvio talousarvio 9 800 000 tilinpäätös 10 600 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 7 024 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet 2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin 3) enintään 2 724 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien avustusten maksamiseen 4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Vuoden talousarviossa myönnetystä 10 600 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vuoden talousarviossa momentille myönnettiin 10 600 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha. Määrärahan käyttö on viivästynyt laajaa yhteistyötä edellyttävien hankkeiden arvioitua hitaamman toteutumisen vuoksi. Siten osa momentille myönnetystä määrärahasta ehdotetaan peruutettavaksi. Tarkoituksena on ehdottaa peruutettavan määrärähan uudelleen budjetointia vuoden 2017 talousarvioesityksen täydennysesityksessä. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
III lisätalousarvio talousarvio 7 024 000 tilinpäätös 9 800 000 tilinpäätös 10 600 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Vuoden talousarviossa myönnetystä 10 600 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 800 000 euroa. 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 7 318 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisesti aikaisempina vuosina avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vuonna momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia.yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät. Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuma arvio arvio Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat Cleantech-alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 191 135 20 Bio- ja luonnonvaratalouden alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 90 64 5 Digitaalisen liiketoiminnan alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 33 23 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma arvio arvio Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl) 1 469 1 035 100 Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%) 83 85 87 Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl) 286 210 15 Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl) 53 60 5 Osallistumiset kv.näyttelyihin 109 90 5 Käsittelyajat (kk) 1 2 1 2 1 2 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 7 318 3 445 10 763 Menot yhteensä 7 318 3 445 10 763 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusten tarkistukset -1 425 Säästöpäätös (HO ) -2 000 V. 2012 III ja 2013 III lisätalousarvio, maksatukset -750 Vihreä talous -lisäpanostuksen poistuminen -1 225 Säästöpäätös -1 800 Yhteensä talousarvio 7 318 000 talousarvio 14 518 000 tilinpäätös 14 351 319-7 200 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät valtiontalouden sopeuttamistoimet heikennä yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistä. Tältä osin valiokunta on huolissaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä sekä siitä, että osana hallituksen säästöpäätöksiä momentin kansainvälistymisavustusvaltuudesta luovutaan vuoden talousarvioesityksessä. Esityksen mukaan määräraha säilyy kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksuja. Vuoden talousarvion mukaan uusia kansainvälistymisavustuksia sai myöntää 9 786 000 euroa. Kyseinen tukimuoto on kehittämistarpeista huolimatta koettu yritysten keskuudessa hyödylliseksi ja sillä on nähty olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Valiokunta lisää momentille määrärahaa 700 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 1 000 000 euroa pk-yritysten vientirengas-toimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään 8 018 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
Valtuus Uusia avustuksia saa vuonna myöntää 1 000 000 euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen. Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa. Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna myöntää enintään 3 780 000 eurolla. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta ja määrärahaa saa käyttää Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden 2 780 000 euron ja määrärahan 1 110 000 euron lisäys aiheutuu Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumismenoista. Määrärahan lisäyksestä 100 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.21, 200 000 euroa momentilta 32.01.40 ja 810 000 euroa momentilta 28.01.21. Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1 110 000 euroa vuonna ja 1 670 000 euroa vuonna 2017. II lisätalousarvio 1 110 000 talousarvio 8 018 000 tilinpäätös 11 051 000 tilinpäätös 14 351 319 Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa. Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna myöntää enintään 3 780 000 eurolla. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta ja määrärahaa saa käyttää Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen. 47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 56 735 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21