Siltojen betonirakenteiden toteutus - väliaikaiset soveltamisohjeet 2012 Soveltamisalue Tätä ohjetta käytetään väliaikaisesti InfraRYL jaksossa 42000 esitettyjen laatuvaatimusten rinnalla rakennettaessa paikallavalettavia ja elementtirakenteisia siltoja. et on laadittu väliaikaisiksi siirtymäkauden ohjeiksi ja niitä noudatetaan siihen asti, kun ympäristöministeriö kumoaa voimassa olevan RakMK B4:n ja ympäristöministeriön rakentamisen valvontaa, tarkastuksia, kantavia rakenteita ja betonirakenteita koskevat uudet määräykset ja ohjeet (A1, A2, B1 ja B2) on kokonaisuudessaan uudistettu. Ympäristöministeriön määräysten ja ohjeiden valmistuttua kokonaisuudessaan ohjeet liitetään päivitettyinä InfraRYL Osan 3 ao. kohtiin. Tässä soveltamisohjeessa viitataan vain InfraRYL 2006 Osan 3 niihin kohtiin, joihin tulee muutoksia seuraavien eurooppalaisten standardien tai niiden kansallisten soveltamisstandardien - SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus - SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus - SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN 206-1 käyttö Suomessa - SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa vuoksi. RakMK B4:ssä on käytössä vanhat rakenneluokat 1 ja 2. Niiltä osin rakenneluokka 1 vastaa toteutusluokkaa 3 ja toleranssiluokkaa 2 ja rakenneluokka 2 vastaa toteutusluokkaa 2. 42020.0 Yleistä Standardeissa SFS-EN 13670 ja SFS 5975 käytetty nimike toteutuseritelmä on määritelty InfraRYL:n kohdassa 42001.1.4.1. Kelpoisuus on sillan rakennussuunnitelmassa asetettujen rakenteen tai materiaalien vaatimustenmukaisuuden täyttymistä. InfraRYL 2006:ssa käytetty nimike vaatimustenmukaisuus tarkoittaa nykyterminologiassa kelpoisuutta. SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa 42001 Sillat, yleinen osa. InfraRYL. 42020.04 Laadunvarmistus ja kelpoisuuden osoittaminen.1 Laadunvarmistuksessa ja kelpoisuuden osoittamisessa noudatetaan InfraRYL:n kohdissa 42001.3, 42001.4 ja 42001.5 sekä RakMK B4 kohdissa 5, 6 ja 7.3 sekä standardeissa SFS-EN 1
206, SFS 7022, SFS-EN 13670 ja SFS 5975 sekä InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, 42210 ja 42500 esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita. SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN 206-1 käyttö Suomessa. Sillan betonirakenteiden materiaalit (42020.1) 42020.1.1 Betoni 42020.1.1.1 Osa-aineet.1 Betonin osa-aineiden on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja standardeissa SFS-EN 206-1 ja SFS 7022 niille asetetut vaatimukset, ellei jäljempänä ole muuta mainittu. Tällä hetkellä voimassaolevat vaatimukset on esitetty RakMK B4 kohdissa 4.1.1.1 ja 7, standardissa SFS-EN 206-1 ja sen kansallisessa liitestandardissa SFS 7022. issa edellytetään mm., että betonin valmistamisessa käytetään standardin SFS- EN 197-1+A1 mukaisia sementtilaatuja standardin SFS 7022 mukaisin rajoituksin, sementti on CE-merkittyä ja kaikki seosaineet kuuluvat joko Turvatekniikan keskuksen tarkastuksen piiriin tai ovat CE-merkittyjä. Käytettävän kiviaineksen tulee olla standardin SFS EN 12620 mukaista ja sen tulee olla CE-merkittyä. Lentotuhkan on oltava standardin SFS-EN 450-1 mukaista A-luokan tuhkaa ja sen hehkutushäviön on oltava alle 5 % ja alle 3 %, jos betonin lujuusluokka on C50/60 tai korkeampi. Itsetiivistyvän betonin kiviaineksen laatua, erityisesti hienojen lajitteiden rakeisuutta ja kosteutta on seurattava tavanomaista tarkemmin. SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN 206-1 käyttö Suomessa SFS-EN 12620 Betonikiviainekset. 42020.1.1.2 Betonimassa ja betoni.4 Itsetiivistyvän betonin valmistamisessa, laadunvalvonnassa ja kelpoisuuden osoittamisessa noudatetaan standardissa SFS-EN 206-9 ja tässä luvussa 42020 myöhemmin esitettyjä ohjeita. 42020.1.1.4 Laadunvalvonta.4 Tuoreen ITB:n koostumuksen määrittämiseksi ja valuvuus-, läpäisykyky- ja erottumiskestävyysominaisuuksien varmistamiseksi tehdään ennakkokokeina standardin SFS-EN 2
206-9 mukaisista kokeista aina vähintään standardin SFS-EN 12350-8 mukaiset painuma-leviämä koe ja t 500 -koe, standardin SFS-EN 12350-12 mukainen J-rengastesti, standardin SFS-EN 12350-11 mukainen seulatesti, massan silmämääräinen arvostelu ja P-lukubetoneissa lisäksi ilmamäärän mittaus. SFS-EN 206-1 Betoni. Osa 9. Itsetiivistyvän betonin lisäsäännöt SFS-EN 12350-8 Tuoreen betonin testaus. Osa 8 : Itsetiivistyvä betoni. Painumaleviämä: SFS-EN 12350-11 Tuoreen betonin testaus. Osa 11: Itsetiivistyvä betoni. Erottumiskestävyyden seulatesti SFS-EN 12350-12 Tuoreen betonin testaus. Osa 12: Itsetiivistyvä betoni. J-rengastesti. 42020.1.1.5 Kelpoisuuden osoittaminen.2 Kovettuneen pakkasenkestävän (P-lukubetoni) betonin, joka on valmistettu kohdan 42020.1.2 mukaisesti, puristuslujuuden kelpoisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla julkaisun Tiehallinnon selvityksiä 28/2006 mukaisesti. Testauskohtien puristuslujuustuloksista lasketaan vertailulujuus RakMK B4 kohdan 6.3.3 mukaisesti. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on enintään C30/37, on pinnasta mitatun lujuuden oltava vähintään 5 MPa korkeampi kuin suunnitelman mukainen lujuus. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on C35/45, puristuslujuuden kelpoisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla ja lisäksi puristuslujuuden tunnistustestauksena standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B mukaisesti käyttäen vähintään kolmea koekappaletta. Kimmovasaramenetelmää ei voida käyttää, kun betonin puristuslujuusvaatimus f ck,cube on > 45 MPa. Kimmovasaraa ei voida myöskään käyttää jäätyneen pinnan testaamiseen. 42020.1.2 Pakkasenkestävä betoni 42020.1.2.3 Valmistus ja laadunvalvonta Laadunvalvonta.6 Ilmamäärä mitataan standardin SFS-EN 12350 7 mukaisella painemittarimenetelmällä. Itsetiivistyvän betonin ilmamäärä mitataan ilman ulkopuolista tiivistystä. 42020.1.2.4 Kelpoisuuden osoittaminen.4 Täydentävää tutkimusta varten porataan rakenteesta näytteet, joille tehdään standardin CEN/TS 12390-9 mukainen 56 kierroksen pakkassuolakoe. Pakkasenkestävyysluku P lasketaan koetulosten perusteella kaavalla. 2000, 3
jossa m56 on standardin CEN/TS 12390-9 mukaisella hyväksytyssä koetuslaitoksessa tehdyllä pakkassuolakokeella todettu 56 kierroksen rapautuma g/m2 ja k sid on julkaisun Siltabetonien P- lukumenettely kaavan 3 mukainen betonin vanhenemisen ja sideaineen laadun huomioon ottava kerroin. CEN/TS 12390-9 Testing hardened concrete. Part 9: Freeze-thaw resistance. Scaling. 42020.1.11 Muottikankaat.1 Muottikankaiden on täytettävä Liikenneviraston asettamat laatuvaatimukset. 42020.3 Työnsuoritus 42020.3.1 Yleistä.1 Sillanrakentamisessa noudatettavat työnsuorituksen toteutusluokat on määritelty standardin SFS-EN 13670 kohdassa 4.3. Siltojen päällys- ja tukirakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3 ja peruslaatat toteutusluokkaan 2..2 Työt tehdään suunnitelmallisesti. Laadunvarmistus järjestetään siten, että sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt laatuvaatimukset täyttyvät..3 Työtä varten laaditaan kohdassa 42020.02 luetellut erilliset tekniset työsuunnitelmat (vrt. myös kohta 42001.4.4). Lisäksi laaditaan kohtien 42001.4.2 ja 42001.4.3 mukaiset urakan ja työvaiheiden laatusuunnitelmat..4 Työt suunnitellaan ja tehdään ja niitä valvotaan standardin SFS-EN 13670, sen kansallisen liitestandardin SFS 5975 ja jäljempänä annettujen vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti..5 Toteutusluokassa 3 tilaaja määrittelee kohteen toteutusorganisaation ulkopuolisen tarkastustoiminnan suorittajan (ks. standardi SFS 5975 kohta 4.3.3). SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus 42001.4.2 Sillat, yleinen osa. Urakan laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.3 Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL 42001.4.4 Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus, tekninen työsuunnitelma. InfraRYL SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa. 42020.3.2 Telineet ja muotit 42020.3.2.1 Suunnitelmat.3 Rautatien ylittävän sillan telinesuunnitelma lähetetään aina viimeistään kaksi viikkoa ennen telinetöiden aloittamista tarkastettavaksi Liikennevirastoon. Lisäksi telinesuunnitelma, jossa on yleisen liikenteen kulkuaukkoja tai kun telineissä käytetään teräksistä kannatinkalustoa, sekä teräksisen liittopalkkisillan telinesuunnitelma tai tavanomaisesta poikkeava telinesuunnitelma (esimerkiksi kaari- ja holvisillat) lähetetään aina tiedoksi Liikennevirastoon. 4
42020.3.2.3 Telineiden ja muottien purkaminen.4 Yleensä edellytetään, että betonin puristuslujuus on vähintään 80 % nimellislujuudesta ennen kantavien telineiden purkua. Sivumuotit puretaan aikaisintaan silloin, kun betonin puristuslujuus f ck,cube on 5 MPa. 42020.3.3 Raudoitustyö 42020.3.3.1 Suunnitelma.1 Raudoitustyösuunnitelmassa esitetään mm. esivalmisteisten raudoitteiden käyttö, pinnoitettujen betoniterästankojen käsittelyyn liittyvät asiat sekä betoniterästankojen ja jänteiden tuenta. Raudoitustyösuunnitelma laaditaan varmistamaan sitä, että valmis raudoitus täyttää sille sillan rakennussuunnitelmassa, RakMK ohjeiden B4 kohdissa 4.2.3 ja 4.2.7 ja standardissa SFS-EN 13670 sekä jäljempänä esitetyt vaatimukset..2 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen raudoitustöiden aloittamista. Betoniterästankojen taivutussäteet on esitetty sillan rakennussuunnitelmassa SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus. 42020.3.3.2 Betoniterästankojen ja jänteiden sijaintitoleranssit.2 Betoniterästankojen sijainnin on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa ja standardin SFS-EN 13670 kohdassa 10.6 esitetyt toleranssiluokan 2 vaatimukset. Sen lisäksi edellytetään, että tankojen sijainti täyttää seuraavat toleranssit: taivutetun rakenteen yhdensuuntaisten vedettyjen pääraudoitustankojen keskinäinen etäisyys rakenteen toimivassa suunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm muiden yhdensuuntaisten tankojen keskinäinen etäisyys ± 50 mm, enimmäispoikkeama ± 75 mm yhdensuuntaisten tankojen vapaan välin vähimmäisarvoa ei saa alittaa 5 mm enempää tangon pituussuuntainen poikkeama ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm. SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa. 42020.3.4 Betonityöt 42020.3.4.2 Suunnitelma.5 Aikataulu: lähtötiedot (esim. muottien ja työsaumapintojen puhdistamisen sekä muiden valmistelutöiden vaatima aika, sallitut nousu- ja kiertonopeudet, laskeutumistauot, 5
muut suunnitellut tauot, työsauman rakentamisen sekä pinnan suojauksen ja viimeistelyn vaatima aika) betonointinopeudet rakenneosittain betonimassan toimitusaikataulu työaikataulu työn tekemiseen vaikuttavan liikenteen aikataulu (esim. tärinää aiheuttava liikenne).6 Betonoinnin valmistelu ja betonointi: valmistelu kovettumisenaikaisten lämpötilakenttien ja lujuudenkehityksen suunnittelu (vrt. kohta 42020.3.5) toimenpiteet halkeilun rajoittamiseksi liittyvissä rakenteissa ilmamäärän mittaukset työmaalla massan siirto betonointikohteeseen tiivistys jälkitärytys ja sen ajankohta, huomioon ottaen käytettävät lisäaineet työsauman tekeminen tartuntojen kiinnittäminen varautuminen häiriöihin varautuminen kylmän sään varalta (vrt. kohta 42020.3.6) vedenalaisen betonoinnin vaatimukset (vrt. kohta 42020.3.7) liikenteen tärinäarvojen huomioon ottaminen (junaliikenne kohta 42020:Liite R1, Taulukko 41113; tieliikenne SILKO 1.231 kohta 2.2)..8 Toimenpiteet betonin kovettumisen aikana: lämpötilamittaukset lujuudenkehityksen seuranta tarvittaessa tärinämittaukset varautuminen häiriöihin. 42020.3.4.9 Laadunvalvonta.2 Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot tämän ohjeen ja standardin SFS- EN 13670 kohtien 4.2.3 ja 4.2.4 mukaisesti..4 Itsetiivistyvän betonin hyväksymiskokeet tehdään aluksi viidelle ensimmäiselle toimitetulle kuormalle. Jos betoni näissä kokeissa täyttää vaatimukset, tehdään hyväksymiskokeet tämän jälkeen joka kolmannelle kuormalle. Jokaiselle kuormalle tehdään aina ennen betonointiluvan antamista silmämääräinen tarkastus. Ellei betonointisuunnitelmassa ole toisin määrätty, hyväksymisrajoina voidaan käyttää seuraavia arvoja: painuma-leviämäluokka SF2 viskositeetti t 500 3 5 s (sekuntia) erottumiskestävyysluokka SR2 ilmamäärä: P-lukuvaatimusten vaatimukset. 6
Ellei muita hyväksymisvaatimuksia kuormalle ole ennakolta määrätty, käytetään kuorman hyväksymiseen valupaikalla leviämäkoetta, t 500 -ajan määritystä ja massan silmämääräistä tarkastusta, jolla arvioidaan massan erottumista. Pakkasenkestävän IT-betonin ilmamäärä mitataan aina valupaikalla. SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus. 42020.3.5 Massiivisten rakenteiden betonointi 42020.3.5.3 Kelpoisuuden osoittaminen.4 Jos betonin lämpötila ylittää + 70 C, lämpötilan vaikutus betonin pitkäaikaiskestävyyteen tulee tutkia rakenteesta irrotetuista näytteistä tilaajan hyväksymän koeohjelman mukaisesti. 42020.3.9 Jännittämistyö 42020.3.9.3 Jännittämisen valmistelu.1 Jänneraudoitteet puhdistetaan ennen asennusta. Jänneraudoitteissa ei saa olla syöpymiä. Ne saavat olla korkeintaan kevyesti pintaruostuneita. Jänneterästen korroosioaste saa olla enintään kaksi määritettynä ohjeen Raudoitteiden korroosioasteen määritys mukaisesti..3 Jänteiden suojaputkien molemmissa päissä ja suojaputken niissä kohdissa, joihin ilma tai vesi voi kerääntyä, on oltava ilman- ja vedenpoistoputket. 42020.3.9.4 Jännittäminen.1 Rakenne jännitetään käyttäen Liikenneviraton asettamat laatuvaatimukset täyttävää jännemenetelmää. Käyttöselosteen on oltava työmaalla. 42111.4.2 Pääty- ja välitukien mittatarkkuus Poikkileikkausmitat.1 Pääty- ja välituen poikkileikkausmitoissa sallitaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.7 taulukossa 4.2 rakenneluokalle 1 esitetyt poikkeamat. Enimmäispoikkeamat ovat edellä esitetyn taulukon 2- kertaiset arvot. (essa RakMK B4 on käytössä rakenneluokat 1 ja 2. Ne vastaavat tämän ohjeen toteutusluokkia 3 ja 2.) 42210.4.2 Päällysrakenteen mittatarkkuus Poikkileikkausmittoja koskevat vaatimukset.1 Päällysrakenteen poikkileikkausmitoissa sallitaan RakMK ohjeiden B4 kohdan 4.2.7 taulukossa 4.2 rakenneluokalle 1 esitetyt poikkeamat. Enimmäispoikkeamat ovat edellä mainitun taulukon 2- kertaiset arvot. (essa RakMK B4 on käytössä rakenneluokat 1 ja 2. Ne vastaavat tämän ohjeen toteutusluokkia 3 ja 2.) 7
42030 Sillan betonielementtirakenteet 42030.0 Soveltamisalue 42001 Sillat, yleinen osa, InfraRYL 42020 Sillan betonirakenteet, InfraRYL Betonielementtien toleranssit. 2011. 42030.4 Valmis elementtirakenne 42030.4.1 Mittatarkkuus Rakentamistoleranssit.1 Valmiin sillan mittatarkkuusvaatimukset (rakentamistoleranssit) ja enimmäispoikkeamat on esitetty kohdassa 42001.2. Tämän lisäksi edellytetään, että julkaisussa Betonielementtien toleranssit 2011 määritellyt normaaliluokan mukaiset rakentamistoleranssit täyttyvät. Elementtien valmistustoleranssit.5 Elementtien valmistustoleranssien vaatimukset on esitetty julkaisussa Betonielementtien toleranssit 2011. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.7 Elementtien mitat tarkastetaan ja niiden vaatimustenmukaisuus mittatarkkuuden osalta osoitetaan julkaisun Betonielementtien toleranssit 2011 mukaisesti. Betonielementtien toleranssit. 2011. 8