42020 Sillan betonirakenteet

Transkriptio

1 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Sillan betonirakenteet Kappalenumeron jälkeen oleva R tarkoittaa, että kyseinen kappale otetaan huomioon vain rautatierakenteissa. Soveltamisalue Tätä lukua käytetään väliaikaisesti InfraRYL jaksossa esitettyjen laatuvaatimusten rinnalla rakennettaessa paikallavalettavia ja elementtirakenteisia siltoja. Luku on laadittu väliaikaisiksi siirtymäkauden ohjeiksi ja niitä noudatetaan siihen asti, kun ympäristöministeriö kumoaa voimassa olevan RakMK B4:n ja ympäristöministeriön rakentamisen valvontaa, tarkastuksia, kantavia rakenteita ja betonirakenteita koskevat uudet määräykset ja ohjeet (A1, A2, B1 ja B2) on kokonaisuudessaan uudistettu. Tässä luvussa on merkitty muutosmerkinnällä ne kohdat, joihin tulee muutoksia seuraavien eurooppalaisten standardien tai niiden kansallisten soveltamisstandardien vuoksi SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Betonirakenteiden toteutus SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa. RakMK B4:ssä on käytössä vanhat rakenneluokat 1 ja 2. Niiltä osin rakenneluokka 1 vastaa toteutusluokkaa 3 ja toleranssiluokkaa 2 ja rakenneluokka 2 vastaa toteutusluokkaa Yleistä Standardeissa SFS-EN ja SFS 5975 käytetty nimike toteutuseritelmä on määritelty InfraRYL:n kohdassa Kelpoisuus on sillan rakennussuunnitelmassa asetettujen rakenteen tai materiaalien vaatimustenmukaisuuden täyttymistä. InfraRYL 2006:ssa käytetty nimike vaatimustenmukaisuus tarkoittaa nykyterminologiassa kelpoisuutta. SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS-EN Betonirakenteiden toteutus Sillat, yleinen osa, InfraRYL Soveltamisalue.1 InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, ja esitettyjä laatuvaatimuksia käytetään rakennettaessa paikallavalettavia ja elementtirakenteisia betonirakenteita sekä asetettaessa laatuvaatimuksia korjauskohteisiin..2 InfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, ja esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden lisäksi noudatetaan sillan rakennussuunnitelmassa sekä luvussa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita..3 Kohdassa esitetään materiaaleja ja niiden valmistamista koskevia vaatimuksia ja ohjeita. Kohdissa ja esitetään työnsuoritusta koskevat vaatimukset sekä eräitä työtapojakoskevia ohjeita. Luvussa esitetään sillan betonielementtirakenteen, luvussa sillan peruslaattojen ja luvuissa rakenneosakohtaiset vaatimukset ja ohjeet sekä rakenneosien vaatimustenmukaisuuden osoittamista ja siihen liittyvää dokumentointia koskevat vaatimukset Sillat, yleinen osa, InfraRYL.

2 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL Sillan peruslaatat, InfraRYL Betonirakenteiset pääty ja välituet, InfraRYL Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL Tekniset työsuunnitelmat.1 Ellei sillan rakennussuunnitelmassa muuta esitetä, laaditaan ainakin seuraavat erilliset tekniset työsuunnitelmat: teline- ja muottisuunnitelmat raudoitustyösuunnitelmat betonityösuunnitelmat jännittämistöiden suunnitelmat elementtien valmistussuunnitelma (tarvittaessa) elementtien käsittely- ja kuljetussuunnitelma elementtien asennussuunnitelma betonipinnan suoja-ainekäsittelyn suunnitelma..2 Edellä lueteltuja suunnitelmia voidaan tarvittaessa koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi tai jakaa osiin..3 Suunnitelmien laadintaa koskevat vaatimukset ja ohjeet on esitetty kohdissa ja Sillan betonielementtirakenteet. Suunnitelmat, InfraRYL Työnjohto.1 Betonitöitä johtamaan määrätään betonityönjohtaja, joka täyttää RakMK ohjeiden B4 kohdassa 1.2 asetetut vaatimukset. Betonitöiden johtamisessa noudatetaan lisäksi RakMK ohjeiden B4 kohdan määräyksiä. B4 Betonirakenteet, ohjeet Laadunvarmistus ja vaatimustenmukaisuudenkelpoisuuden osoittaminen.1 Laadunvarmistuksessa ja vaatimustenmukaisuudenkelpoisuuden osoittamisessa noudatetaan InfraRYLin kohdissa , ja sekä RakMK ohjeiden B4 kohdissa 5, 6 ja 7.3 standardeissa SFS-EN 206, SFS 7022, SFS-EN ja SFS 5975sekäjaInfraRYL luvuissa 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, ja esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita Sillat, yleinen osa. Sillat, laadunhallinta, InfraRYL Sillat, yleinen osa. Sillat, laadunvarmistus, InfraRYL Sillat, yleinen osa. Sillat, mittaukset, InfraRYL Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL Sillan peruslaatat, InfraRYL Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL

3 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Betonirakenteiden toteutus Kontaktitappien asentaminen sähkökemiallisia mittauksia varten.1 Betonirakenteisiin asennetaan raudoituksen yhteydessä kontaktitapit sähkökemiallisia mittauksia varten. Kontaktitappien sijainti esitetään sillan rakennussuunnitelmassa..2 Tappeina käytetään ø12 mm kuumasinkittyä hitsattavaa betoniterästankoa (A 500 HW). Tappien ulkonema rakenteen pinnasta on 30 mm ± 10 mm. Tapit hitsataan lähinnä pintaa oleviin päätankoihin. Sinkitys poistetaan tapista hitsausalueelta. Tangon näkyviin jäävän pään on oltava kuumasinkitty Sillan betonirakenteiden materiaalit Betoni Osa-aineet.1 Betonin osa-aineiden on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja standardissa SFS-EN ja sen kansallisessa liitteessäsen kansallisessa liitestandardissa SFS 7022niille asetetut vaatimukset, ellei jäljempänä ole muuta mainittu. Tällä hetkellä voimassaolevat vaatimukset on esitetty ohjeiden B4 kohdissa ja 7, standardissa SFS-EN ja sen kansallisessa liitteessä (ohjeet B4 liite 3)liitestandardissa SFS issa edellytetään mm., että betonin valmistamisessa käytetään standardin SFS-EN A 1 mukaisia sementtilaatuja ohjeet B4:n liitteen 3 taulukon F.2-(FI)standardin SFS 7022mukaisin rajoituksin, sementti on CE-merkittyä ja kaikki seosaineet kuuluvat joko Turvatekniikan keskuksen tarkastuksen piiriin tai ovat CE-merkittyjä. Käytettävän kiviaineksen tulee olla standardin SFS EN mukaista ja sen tulee olla CEmerkittyä. Lentotuhkan on oltava A-luokan tuhkaa ja sen hehkutushäviön on oltava alle 5 % ja korkealujuusbetonissa alle 3 %, jos betonin lujuusluokka on C50/60 tai korkeampi.. Kiviaineksen on oltava rapautumatonta ja sen kloridipitoisuus saa olla enintään 0,02 painoprosenttia. Itsetiivistyvän betonin kiviaineksen laatua, erityisesti hienojen lajitteiden rakeisuutta ja kosteutta on seurattava tavanomaista tarkemmin. SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS-EN A1 Sementti Osa 1: Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Betonikiviainekset B4 Betonirakenteet, ohjeet..2 Meriveden käyttö betonin valmistuksessa sekä kloridipohjaisten lisäaineiden käyttö on kielletty.

4 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 4 Jäljempänä on annettu tarkempia betonin osa-aineita koskevia vaatimuksia mm. pakkasenkestävään betoniin käytettävistä osa-aineista Betonimassa ja betoni.1 Betonimassalla on oltava sellaiset ominaisuudet, että se tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä käyttäen tiivistettynä ja jälkihoidettuna kovetuttuaan täyttää kaikki suunnitelmassa ja tässä luvussa betonille asetetut vaatimukset..2 Kovettuneella betonilla on oltava sillan rakennussuunnitelman mukaiset lujuus-, säilyvyys- ja muut ominaisuudet. Kovettuneen betonin on täytettävä myös eri rasitusluokkaryhmissä käytettävät siltaosakohtaiset julkaisussa Siltabetonien P-lukumenettely esitetyt betonin laatuvaatimukset betonin lujuuden, P-luvun, sementtimäärän ja vesi-sementtisuhteen osalta..3 Betonimassa valmistetaan ympäristöministeriön hyväksymän tarkastajan valvomassa valmistuslaitoksessa..4 Itsetiivistyvän betonin valmistamisessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuudenkelpoisuuden osoittamisessa noudatetaan standardissa SFS-EN ja tässä luvussa myöhemmin esitettyjä ohjeita. SFS-EN Betoni. Osa 9. Itsetiivistyvän betonin lisäsäännöt Siltabetonien P-lukumenettely Betonimassan valmistaminen.1 Betonin koostumus valitaan ottaen huomioon sillan rakennussuunnitelmassa ja tässä luvussa esitetyt vaatimukset sekä vallitsevat olosuhteet ja käytettävät työmenetelmät. Betonin koostumuksen valinnassa on otettava huomioon myös eri rasitusluokkaryhmissä käytettävät siltaosakohtaiset julkaisussa Siltabetonien P-lukumenettely esitetyt betonin laatuvaatimukset P- luvun, sementtimäärän ja vesi-sementtisuhteen osalta. Betonin koostumus voidaan valita aikaisempien laadunvalvonta- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden tulosten perusteella..2 Jos aikaisempia tuloksia ei ole käytettävissä, tehdään ennakkokokeet vaadittujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Betonin osa-aineiden määrät mitataan standardin SFS-EN kohdan 9.7 mukaisesti. Siltabetonien P-lukumenettely SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus..3 Jos sulfaatinkestävää portlandsementtiä käytetään kloridikorroosiorasitetuissa rakenneosissa kuten meriveden vaihtelualueen ja roiskeiden alaisissa rakenteissa, reunapalkeissa ja risteys- ja alikulkusiltojen pilareissa, lisätään betonin tiiviyden parantamiseksi betonimassaan silikaa % sideaineen määrästä..4 Itsetiivistyvän betonin valmistamisessa betonin laadusta, laadun toteamiseksi tehtävistä ennakkokokeista ja käytettävistä koemenetelmistä sekä vastuurajoista betonoinnin aikana ja kohteen toteutustavasta on sovittava ennakolta massan valmistajan ja urakoitsijan välillä aloituskokouksessa (ks. kohta alakohta 11) Laadunvalvonta

5 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 5.1 Betonin laatua valvotaan valmistusvaiheessa ohjeiden B4 kohdan 5.2 ja tässä luvussa myöhemmin esitettyjen ohjeiden mukaisesti..2 Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden suunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen ennakkokokeiden aloittamista..3 Ennen betonimassan sijoittamista muottiin osoitetaan, että betonimassa täyttää siltä vaaditut ominaisuudet. Tämä tapahtuu toimittamalla tilaajan edustajalle ennakkokokeiden tulokset ja suhteitustiedot liitteenä 42020:liite 1 olevalla lomakkeella viimeistään viikkoa ennen rakenteen betonointia..4 Tuoreen ITB:n koostumuksen määrittämiseksi, koossapysyvyyden ja itsetiivistyvyysominaisuuksien ja valuvuus-, läpäisykyky- ja erottumiskestävyysominaisuuksien varmistamiseksi tehdään ennakkokokeina 42020:liite 4 näistä kokeista aina vähintään painumaleviämä koe, T50-ajan määritys, J-rengas koestandardin SFS-EN mukaisista kokeista aina vähintään standardin SFS-EN mukaiset painuma-leviämä koe ja t500 -koe, standardin SFS-EN mukainen J-rengastesti, standardin SFS-EN mukainen seulatesti, massan silmämääräinen arvostelu ja P-lukubetoneissa lisäksi ilmamäärän mittaus. Koevalun käyttö on suositeltavaa ITB:n koostumuksen varmistamisessa..5 ITB:n ennakkokokeiden betoni valmistetaan samalla sekoittimella kuin työmaalle toimitettava betoni..6 ITB:n valmistajalla on oltava ennakkokokein varmistettu ohje notkeuden korjaamista varten, jossa massan lämpötilan vaikutus notkeuteen on myös selvitetty. Massan lämpötila riippuu pääasiassa valuhetken ulkolämpötiloista. Karkeina massan lämpötilan vaihtelurajoina voidaan käyttää lämpötiloja ºC..7 Notkeuden korjaamisen vaikutus tuoreen ITB:n ilmamäärään tutkitaan ennakkokokeilla..8 Itsetiivistyvän betonin laadunvalvontakokeiden koemenetelmät ja näytteenotto on esitetty liitteessä 42020:liite :Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet, InfraRYL SFS-EN Betoni. Osa 9: Itsetiivistyvän betonin lisäsäännöt SFS-EN Tuoreen betonin testaus. Osa 8: Itsetiivistyvä betoni. Painuma-leviämä SFS-EN Tuoreen betonin testaus. Osa 11: Itsetiivistyvä betoni. Erottumiskestävyyden seulatesti SFS-EN Tuoreen betonin testaus. Osa 12: Itsetiivistyvä betoni. J-rengastesti B4 Betonirakenteet, ohjeet VaatimustenmukaisuudenKelpoisuuden osoittaminen.1 Ellei sillan rakennussuunnitelmassa ole muuta mainittu, testataan betonin puristuslujuus 28 vuorokauden iässä. Jos tämä ei ole mahdollista muutetaan testaustulosten lukuarvot yleisesti hyväksyttäviä kertoimia käyttäen vastaamaan 28 vuorokauden lujuutta..2 Kovettuneen pakkasenkestävän (P-lukubetoni) betonin, joka on valmistettu kohdan mukaisesti, puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuskelpoisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla julkaisun Tiehallinnon selvityksiä 28/2006 mukaisesti. Testauskohtien puristuslujuustuloksista lasketaan vertailulujuus RakMK B4 Betonirakenteet, ohjeet 2005 kohdan mukaisesti. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on enintään K40C30/37, on pinnasta mitatun lujuuden oltava vähintään 5 MPa korkeampi kuin suunnitelman mukainen lujuus. Jos tutkittavan pinnan muotissa on käytetty muottikangasta ja betonin suunnittelulujuus on K45C35/45,

6 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 6 puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuskelpoisuus osoitetaan tutkimalla betonin lujuus kimmovasaralla ja lisäksi puristuslujuuden tunnistustestauksena standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B mukaisesti käyttäen vähintään kolmea koekappaletta. Kimmovasaramenetelmää ei voida käyttää, kun betonin puristuslujuusvaatimus fck,cubeon > 45 MPa. Kimmovasaraa ei voida myöskään käyttää jäätyneen pinnan testaamiseen. Kimmovasaran käyttäjän ohje. Tiehallinnon selvityksiä 28/2006 B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus..3 Betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus voidaan tutkia myös puristuslujuuden tunnistustestauksena standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B mukaisesti seuraavassa esitetyin poikkeuksin. Arvosteluerää kohden valmistetaan vähintään 6 koekappaletta ja vähintään 1 koekappale alkavaa 100 betoni-m³ kohti. Rakennuspaikalla tehtäviä koekappaleita tulee olla vähintään puolet arvosteluerän koekappaleista. Rakennuspaikalla tehtävät koekappaleet tulee testata hyväksytyssä koetuslaitoksessa. Arvosteluerä katsotaan hyväksyttäväksi, jos yksittäiset koetulokset ja peräkkäisten tulosten keskiarvo täyttävät standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B taulukon B.1 mukaiset vaatimukset. Itsetiivistyvän betonin puristuslujuuskoekappaleet valmistetaan liitteen 42020:liite 4 mukaisesti ilman ulkopuolista tiivistystä. Kohdan tarkoittama tunnistustestaus on esitetty myös lähteen by 50 Betoninormit 2004 kohdassa SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus by 50 Betoninormit :Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet, InfraRYL..4 Jos puristuslujuustulokset eivät täytä vaatimuksia tai työn aikana on todettu, ettei betonointi, jälkihoito tai lämpösuojaus ole onnistunut suunnitellulla tavalla (esim. valupinnoissa esiintyy useissa kohdin harvavalua tai halkeilua), voi tilaaja määrätä vaatimustenmukaisuuden osoitettavaksi rakenteesta irrotettavien koekappaleiden avulla. (Ks. RakMK ohjeet B4, kohta 6.3.3). Jos työn aikana on todettu itsetiivistyvän betonin erottumista, voidaan rakenteen vaatimustenmukaisuus osoittaa joko rakennekokein tai tutkimalla eri valuosien betonin vaatimustenmukaisuus kimmovasaramenetelmällä tilaajan ohjeiden mukaisesti..5 Betonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden suhteen osoitetaan kohdassa esitetyllä tavalla..6 Betonin vaatimustenmukaisuus muiden ominaisuuksien suhteen osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti. Koekappaleet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa..7 Kohdissa , , , , ja on lisäksi esitetty lisävaatimuksia massiivisten rakenteiden, kylmällä säällä valetun betonin, vedenalaisen betonin ja ruiskubetonin ja itsetiivistyvän betonin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi..8 Kohdassa on esitetty vaatimuksia betonielementtien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi betonin puristuslujuuden suhteen. B4 Betonirakenteet, ohjeet Sillan maa- ja pohjarakenteet. Soveltamisalue, InfraRYL Sillan betonielementtirakenteet. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja korjaavat toimenpiteet, InfraRYL Dokumentointi.1 Betonin valmistuksesta rakennuspaikalla tai valmisbetonilaitoksessa tehdään RakMK ohjeiden

7 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 7 B4 kohdan 5.1 mukaiset muistiinpanot..2 Työmaalla tehdyt muistiinpanot luovutetaan tilaajan edustajalle..3 Valmisbetonilaitoksella tehdyt muistiinpanot sekä laadunvalvontakokeiden tulokset säilytetään tilaajan mahdollisia tarkastuksia varten vähintään kymmenen vuotta. B4 Betonirakenteet, ohjeet Pakkasenkestävä betoni Yleistä.1 Pakkasenkestävä betoni (P-lukubetoni) valmistetaan luvun ja julkaisun Siltabetonien P- lukumenettely mukaisesti..2 Betoni suhteitetaan ja ennakkokokeet tehdään julkaisun mukaisesti ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan julkaisussa Siltabetonien P-lukumenettely ja jäljempänä kohdassa esitetyllä tavalla. Siltabetonien P-lukumenettely Laatuvaatimukset.1 Pakkasenkestävän betonin on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt puristuslujuus- ja pakkasenkestävyysvaatimukset, kohdan jälkihoitoa koskevat vaatimukset ja julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 3 suhteitusta koskevat vaatimukset. Siltabetonien P-lukumenettely Valmistus ja laadunvalvonta Valmistus.1 Ks. julkaisu Siltabetonien P-lukumenettely kohta 3..2 Ennakkokokeet tehdään julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.2 mukaisesti. Itsetiivistyvää betonia käytettäessä tulee ennakkokokein selvittää kuljetusmatkan, lämpötilan, valumenetelmän ja rakennuspaikalla tehtävän massan notkeuden korjaamisen vaikutus tuoreen betonin ilmamäärään, ilman pysyvyyteen ja jakaantumiseen valetussa ja jälkihoidetussa betonissa..3 Muilta osin noudatetaan kohdissa betonille ja sen osa-aineille sekä betonimassan valmistamiselle asetettuja vaatimuksia. Siltabetonien P-lukumenettely. Laadunvalvonta.4 Ks. julkaisu Siltabetonien P-lukumenettely kohta Betonimassan vaaditut ominaisuudet selvitetään työn aikana mittaamalla ilmamäärä ja laskemalla P-luku julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.3 mukaisesti..6 Ilmamäärä mitataan standardin SFS-EN mukaisella painemittarimenetelmällä.

8 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 8 Itsetiivistyvän betonin ilmamäärän mittaamisessa noudatetaan liitteen 42020:liite 4 mukaista menettelyä.itsetiivistyvän betonin ilmamäärä mitataan ilman ulkopuolista tiivistystä. Painemittarimenetelmässä suositellaan käytettäväksi laitetta, jonka painesäiliön tilavuus on vähintään 8 dm 3, kun kiviaineksen suurin raekoko on 16 mm tai suurempi. Tärysauvatiivistyksessä sauvan nostoajaksi suositellaan vähintään 5 sekuntia. Siltabetonien P-lukumenettely SFS-EN Tuoreen betonin testaus. Osa 7: Ilmamäärä, Painemenetelmät 42020:Liite 4 It-betonin koemenetelmäohjeet, InfraRYL VaatimustenmukaisuudenKelpoisuuden osoittaminen.1 P-luku lasketaan suhteitustietojen ja ilmamäärän perusteella käyttäen julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdassa 4.3 esitettyä kaavaa 1 tai julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kohdan 4.4 mukaisesti. P-lukujen keskiarvon on täytettävä suunnitelmassa asetettu vaatimus. Yksi kolmesta peräkkäisestä P-luvusta saa alittaa vaatimuksen enintään 20 %..2 Kovettuneen betonin vaatimustenmukaisuutta pakkasenkestävyyden suhteen ei tarvitse erikseen osoittaa, jos betonimassa on todettu tältä osin kelvolliseksi. Tällöin edellytetään kuitenkin, että puristuslujuus on ennakkokokeiden mukainen, massa on tiivistynyt hyvin ja betoni on suojattu ja jälkihoidettu tilaajan hyväksymällä tavalla..3 Elleivät kaikki edellä luetellut ehdot täyty, harkitsee tilaaja tapaus tapaukselta täydentävien tutkimusten tarpeellisuuden..4 Täydentävää tutkimusta varten porataan rakenteesta näytteet, joille tehdään standardin SS CEN/TS mukainen 56 kierroksen pakkassuolakoe. Pakkasenkestävyysluku P lasketaan koetulosten perusteella kaavalla. jossa m56 on standardin SS CEN/TS mukaisella hyväksytyssä koetuslaitoksessa tehdyllä pakkassuolakokeella todettu 56 kierroksen rapautuma g/m 2 ja ksid on julkaisun Siltabetonien P-lukumenettely kaavan 3 mukainen betonin vanhenemisen ja sideaineen laadun huomioon ottava kerroin..5 Täydentävästä tutkimuksesta laaditaan tilaajan hyväksymä suunnitelma RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti. Poranäytteiden paikat valitaan siten, että tutkittavan rakenneosan betonista saadaan mahdollisimman kattava ja oikea kuva..6 Täydentävän tutkimuksen perusteella määritettyjen P-lukujen keskiarvon on täytettävä suunnitelmassa asetettu vaatimus. Korkeintaan yksi kolmesta peräkkäisestä tuloksesta saa alittaa vaatimuksen enintään 20 %. CEN/TS Testing hardened concrete. Part 9: Freeze-thaw resistance. Scaling B4 Betonirakenteet, ohjeet Siltabetonien P-lukumenettely. SS :2005, Betongprovning Hårdnad betong Avflagning vid frysning Dokumentointi.1 Ks. kohta Ruiskubetoni Yleistä

9 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 9.1 Ruiskubetoni luokitellaan standardin SFS-EN mukaisesti tarkastusluokkiin 1, 2 ja 3 ruiskutuskohteen vaativuustason mukaan. Tarkastusluokkien perusteella määräytyy ruiskubetonin ja ruiskutustyön laadunvalvonnan taso ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tehtävän koestuksen laajuus..2 Sillanrakennuksen ruiskubetonityöt kuuluvat yleensä tarkastusluokkaan 2. Mikäli kohde edellyttää erityisiä säilyvyysvaatimuksia tai kyseessä on kokonaan ruiskubetonoimalla toteutettava kantava rakenne, tarkastusluokka on 3..3 Suunnittelija merkitsee tarkastusluokan sillan rakennussuunnitelmaan..4 Sillanrakennustöissä käytetään standardia SFS-EN noudattaen ominaisuuksien mukaisesti määriteltyä ruiskubetonia tai Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymiä ruiskubetoneita ja -laasteja..5 Koostumuksen mukaista ruiskubetonia voidaan käyttää tarkastusluokissa 2 ja 3 edellyttäen, että betonit ovat Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymiä..6 Ruiskubetoni määritellään standardin SFS-EN kohdan 6.1 mukaisesti. Ruiskubetonin pakkasenkestävyys määritellään käyttöikävaatimuksen mukaisena P-lukuna. Ruiskubetonin määrittely voi sisältää lisäksi standardin SFS-EN mukaisia lisämäärittelyjä mm. sementin ominaisuuksien (sulfaatinkestävä sementti), vesisementtisuhteen enimmäisarvon, varhaislujuuskehityksen, vesitiiviyden ja taivutusmurtolujuuden suhteen..7 Ruiskutustyön johtajalla tulee olla kohdan mukainen pätevyys betonitöistä ja ruiskuttajalla on oltava vähintään kahden vuoden kokemus betonirakenteiden ruiskubetonointitöistä. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SILKO Betonointi ruiskuttamalla Laatuvaatimukset.1 Ellei jäljempänä ole muuta esitetty koskevat ruiskubetonia edellä kohdissa ja esitetyt vaatimukset..2 Poiketen siitä, mitä on esitetty kohdassa , ei pakkasenkestävälle ruiskubetonille aseteta minimi-ilmamäärävaatimusta..3 Ruiskubetonin osa-aineita koskevat laatuvaatimukset on esitetty standardin SFS-EN kohdassa Ruiskubetonin koostumuksen, tuoreen ruiskubetonin märkäperusseoksen notkeuden, lämpötilan, tiheyden ja kuitupitoisuuden ja kovettuneen ruiskubetonin laatuvaatimukset on esitetty standardin SFS-EN kohdissa 5.2, 5.3, 5.4 ja 5.5. Ruiskubetonin osa-aineiden valintaa koskevia ohjeita on annettu SILKO-ohjeessa Betonointi ruiskuttamalla..5 Ruiskubetonin pakkasenkestävyysvaatimus esitetään P-lukuna sillan rakennussuunnitelmassa..6 Ruiskubetonin tartuntalujuuden alustaan tulee olla vähintään 1,5 MN/m 2..7 Kuituvahvisteisen ruiskubetonin jäännöslujuudelle ja kuitupitoisuudelle asetettavat

10 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 10 vaatimukset määrätään projektikohtaisesti ja rakennussuunnitelmassa esitetään em. ominaisuuksien osoittamiseksi tehtävien kokeiden testausmenetelmät ja testauksen taajuus. Kuituvahvisteisen ruiskubetonin ominaisuuksien testausta on käsitelty standardissa SFS-EN SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SILKO Betonointi ruiskuttamalla Valmistus.1 Ellei jäljempänä ole muuta esitetty koskevat ruiskubetonin valmistusta edellä esitetyissä kohdissa betonia ja sen osa-aineita, koostumusta sekä betonin valmistusta koskevia esitetyt vaatimukset ja ohjeet..2 Ruiskubetonin valmistuksessa käytettävän laitteiston tulee täyttää standardin SFS-EN kohdassa 7 asetetut laatuvaatimukset ja osa-aineiden annostelutarkkuuden..3 Ruiskubetonin annostelun, sekoituksen ja toimituksen tulee täyttää standardin SFS-EN kohdassa 8 asetetut laatuvaatimukset. Ruiskubetonin valmistusta koskevia yksityiskohtaisia ohjeita on annettu kohdassa ja SILKO-ohjeissa Betonointi ruiskuttamalla ja Korjaus ruiskubetonoinnilla. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen SILKO Betonointi ruiskuttamalla SILKO Korjaus ruiskubetonoimalla Laadunvalvonta.1 Betonin vaaditut ominaisuudet selvitetään ja varmistetaan ennakkokokeiden ja tarvittaessa koeruiskutuksen avulla. Ennakkokokeiden sijasta tai rinnalla voidaan käyttää myös aikaisemmasta tuotannosta saatuja tietoja. Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymiä vakioruiskubetoneita käytettäessä ennakkokokeita ei tarvitse tehdä. Ennakkokokeiden avulla selvitetään (märkämenetelmää käytettäessä) mm. kiihdytteen annostus ja sen vaikutus betonin ominaisuuksiin. Jos betonilta vaaditaan pakkasenkestävyyttä, tehdään ennakkokokeet kohdan alakohdan 2 mukaisesti standardin SS mukaisella laattakokeella. Koeruiskutuksesta on annettu ohjeet standardin SFS-EN kohdassa Ruiskubetonin osa-aineiden, märkämenetelmässä perusseoksen sekä ruiskubetonin ominaisuuksien laadunvalvonta, noudatettavat koemenetelmät ja tarkastusluokan mukaiset kokeiden määrät on esitetty standardin SFS-EN kohdassa 7.4. Ruiskubetonin laadunvalvontaa koskevia ohjeita on annettu SILKO-ohjeissa Betonointi ruiskuttamalla ja Korjaus ruiskubetonoinnilla. SS Betongprovning Hårdnad betong Avflagning vid frysning SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SILKO Betonointi ruiskuttamalla SILKO Korjaus ruiskubetonoimalla.

11 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ruiskubetonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan standardin SFS-EN kohdan 7 mukaisten laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella. Tulosten tulee täyttää kohdan ja standardin SFS-EN kohdan 7.4 mukaiset ehdot. Puristuslujuus määritetään standardin SFS-EN mukaisesti 28 d ikäisille lieriöille, jotka on otettu rakenteesta standardia SFS-EN noudattaen tai ruiskutetuista kappaleista standardia SFS-EN noudattaen. Halkaisijan tulee olla vähintään 50 mm ja korkeus/halkaisijasuhde joko 1,0 tai 2,0. Näytteet testataan standardin SFS-EN mukaisesti. Tartuntalujuus alustaan määritetään standardin SFS-EN 1542 mukaisesti poikkeuksena elementtimuotin koko, joka tulee olla vähintään 500 mm x 500 mm..2 Betonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden osalta osoitetaan kohdan alakohtien mukaisesti. Pakkasenkestävyyden vaatimustenmukaisuuden testaustuloksen perusteella lasketun P-luvun tai niiden keskiarvon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vaadittu P- luku..3 Kohta poistettu. SFS-EN 1542 Tartuntalujuuden mittaus vetokokeella SFS-EN Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN Ruiskubetonin testaus. Osa 1: Tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenotto Dokumentointi.1 Urakoitsijan on toimitettava tilaajan edustajalle tiedot betonin osa-aineista ja niiden suhteista, ennakkokokeiden tulokset sekä kaikkien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tehtyjen kokeiden ja mittausten tulokset Sementtipohjaiset laastit Yleistä.1 Ellei jäljempänä ole muuta esitetty koskevat sementtipohjaisia laasteja ja niiden osa-aineita edellä kohdissa ja esitetyt vaatimukset..2 Laastien vaatimustenmukaisuus vaadittujen ominaisuuksien suhteen osoitetaan tilaajan hyväksymällä tavalla. Sementtipohjaista laastia, jossa on polymeeriä yli 5 %, voidaan nimittää myös polymeerisementtilaastiksi (ks. kohta ) Injektointilaasti.1 Jänteiden suojaputkien Injektointilaastin aineiden ja suhteituksen on oltava tilaajan hyväksymä ja standardin SFS-EN 447 mukainen..2 Laastin tulee täyttää standardin SFS-EN 447 kohdassa 4 laastin osa-aineille asetetut vaatimukset.

12 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 12.3 Laastin vesisementtisuhde saa olla enintään 0,44..4 Laastin ominaisuuksien on täytettävä standardin SFS-EN 447 kohdassa 5 esitetyt notkean tilan juoksevuus- ja vedenerottumisvaatimukset ja kovettuneen tilan tilavuudenmuutosvaatimukset. Laastin lujuuden tulee täyttää standardin SFS-EN 447 kohdassa 5 esitetyt lujuusvaatimukset tai RakMK ohjeiden B4 kohdassa esitetyt vaatimukset..5 Laasti annostellaan ja sekoitetaan standardin SFS-EN 447 mukaisesti..6 Kokeiden suoritustapa on esitetty standardissa SFS-EN Kokeet tehdään injektointiin käytettävästä massasta. Kokeiden määrät on esitetty standardissa SFS-EN 446. SFS-EN 447 Jänneterästen injektointilaastit. Tavallisen laastin määrittely SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät SFS-EN 446 Jänneterästen injektointilaastit. Injektointimenettelyt B4 Betonirakenteet, ohjeet Saumaus- ja paikkauslaastit.1 Laastin on täytettävä suunnitelmassa esitetyt käyttö- ja työskentelyolosuhteiden mukaan määräytyvät vaatimukset. Laastin on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä ja sillä on oltava hyväksyttävä käyttöseloste..2 Kun laasti täyttää edellisessä kohdassa esitetyt vaatimukset, ei ennakkokokeita eikä vaatimustenmukaisuuskokeita vaadita, jos vaatimustenmukaisuus voidaan luotettavasti varmistaa laastin valmistajan ja rakentajan laadunhallintajärjestelmien avulla. Muussa tapauksessa tehdään ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeet tilaajan käyttöönsä hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Paikkauslaasteja koskevia tietoja on annettu SILKO-ohjeessa Paikkausaineet. SILKO Paikkausaineet..3 Laastin vaatimustenmukaisuus puristuslujuuden suhteen osoitetaan käyttäen halkaisijaltaan 100 mm:n lieriökoekappaleita, joiden korkeus on 100 mm Polymeeripitoiset rakennusaineet Yleistä.1 Polymeeripitoisten rakennusaineiden on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa niille asetetut vaatimukset..2 Polymeeripitoisen rakennusaineen ominaisuudet varmistetaan yleensä ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskokeiden avulla. Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskoesuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle ennen ennakkokokeiden tekemistä. Tiedot osa-aineista ja niiden suhteista sekä ennakkokokeiden tuloksista toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen työn aloittamista..3 Polymeeripitoisten rakennusaineiden puristuslujuus tutkitaan yleensä huoneen lämpötilassa. Jos osa-aineiden ominaisuudet tai niiden suhteet antavat siihen aihetta, voi tilaajan edustaja määrätä koekappaleet puristettavaksi käyttöolosuhteita vastaavassa lämpötilassa..4 Jos rakennusaineelle on asetettu värivaatimus, on väri hyväksytettävä tilaajalla ennen töiden aloittamista riittävän suuren näytekappaleen avulla.

13 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 13.5 Polymeeripitoisten rakennusaineiden jälkihoito suoritetaan osa-aineiden valmistajien antamien ohjeiden sekä ennakkokokeiden antamien tulosten pohjalta Polymeeripitoinen betoni ja laasti Yleistä.1 Polymeeripitoisen betonin ja laastin sideaineena on sementin ja polymeerin muodostama komposiitti. Jos polymeeriä on enintään 5 % sementin painosta, jolloin tuotetta kutsutaan polymeerimuunnosbetoniksi (PMC), polymeeri toimii lähinnä lisäaineen tavoin. Tällöin betoni valmistetaan ja testataan kohdan mukaisesti. Jos polymeeriä on yli 5 % sementin painosta, jolloin kysymyksessä on polymeerisementtibetoni (PCC), noudatetaan kohdassa sekä jäljempänä annettuja ohjeita. Polymeeripitoisia betoneita ja laasteja koskevia lisätietoja on annettu mm. SILKO-ohjeessa Polymeerit sillankorjausmateriaaleina. Vakiobetoneita koskevia tietoja on annettu SILKO-ohjeessa Vakiobetonit. SILKO Polymeerit sillankorjausmateriaalina SILKO Vakiobetonit. Polymeerisementtibetoni.2 Polymeerisementtibetonissa käytettävät lateksit sisältävät polymeeriä yleensä noin 50 % lateksin märkäpainosta. Sementtinä käytetään portlandsementtiä yleensä enintään 380 kg/m 3. Kiviaineksen suurin raekoko 4 mm..3 Polymeerisementtibetonin puristuslujuus tutkitaan ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan alakohdan 3 mukaisesti. Koekappaleet jälkihoidetaan samalla tavalla kuin rakenteeseen tuleva betoni. Koekappaleet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa..4 Polymeerisementtibetonin vaatimustenmukaisuus pakkasenkestävyyden suhteen osoitetaan kohtien alakohtien mukaisesti. Käytettäessä tilaajan käyttöönsä hyväksymässä suhteituksessa esitettyä lateksivalmistetta ja tilaajan käyttöönsä hyväksymää jälkihoitomenettelyä sideainekerroin on 1 ja jälkihoitokerroin on 1. Polymeerisementtilaasti.5 Polymeerisementtilaastissa kiviaineksen suurin raekoko on < 4 mm..6 Laastin vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten paikkauslaastin vaatimustenmukaisuus kohdassa Jos laastissa on polymeeriä yli 10 % sementin painosta, ei laastin pakkasenkestävyyttä tarvitse tutkia, kun P-lukuvaatimus P Betonimuovi ja polymeerimassa.1 Betonimuovissa (PC) ja polymeerimassassa (paikkausmassassa) sideaineena on polymeeri. Betonimuovissa kiviaineksen suurin raekoko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan 4 mm:stä yli 20 mm:iin ja polymeeriä käytetään kg/m 3. Polymeerimassassa hiekan raekoko on alle 4 mm ja polymeeripitoisuus kg/m 3. Betonimuoveja ja polymeerimassoja koskevia lisätietoja on annettu mm. SILKO-ohjeissa Polymeerit sillankorjausmateriaaleina ja Paikkausaineet

14 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 14 SILKO Polymeerit sillankorjausmateriaalina SILKO Paikkausaineet..2 Betonimuovin puristuslujuuden mittauksessa käytetään lieriökoekappaleita, joiden halkaisija on 100 mm ja korkeus 100 mm. Koekappaleita tehdään ja testataan yksi kappale jokaisesta sekoituserästä..3 Puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan alakohdan 3 mukaisesti..4 Betonimuovin pakkasenkestävyyttä ei tarvitse osoittaa..5 Polymeerimassojen vaatimustenmukaisuus osoitetaan kuten paikkauslaastin vaatimustenmukaisuus kohdassa Kuitubetoni- ja laasti Yleistä.1 Jäljempänä esitetyt vaatimukset ja ohjeet koskevat betonia ja laastia sekä polymeeripitoista betonia ja laastia, joissa käytetään teräs- tai muovikuituja..2 Kuidutetun betonin ja laastin on täytettävä sille suunnitelmassa ja jäljempänä asetetut vaatimukset..3 Betonin ominaisuudet tutkitaan ennakkokokeiden ja vaatimustenmukaisuuskokeiden avulla. Ennakko- ja vaatimustenmukaisuuskoesuunnitelmat toimitetaan tilaajan edustajalle ennen ennakkokokeiden tekemistä. Tiedot betonin osa-aineista, kuiduista ja niiden suhteista sekä ennakkokokeiden tuloksista toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen betonointia..4 Kuidutetun betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdan alakohdan 3 mukaisesti. Arvosteluerää kohden tehdään vähintään 6 koekappaletta ja vähintään 1 koekappale alkavaa 100 betoni-m³ kohti. Rakennuspaikalla tehtäviä koekappaleita tulee olla vähintään puolet arvosteluerän koekappaleista. Rakennuspaikalla tehtävät koekappaleet ja valmisbetonilaitoksen koekappaleista vähintään puolet tulee testata hyväksytyssä koetuslaitoksessa..5 Kuidutetun betonin, joka on valmistettu kohdan mukaisesti, pakkasenkestävyys tutkitaan kohdan mukaisesti..6 Jos vetolujuudelle on asetettu vaatimus, tehdään vetolujuuden tutkimista varten jokaisesta arvosteluerästä kolme sauvamaista koekappaletta, joiden koko on 100 x 100 x 500 mm 3. Vetolujuus tutkitaan taivutuskokeella. Kaikkien testaustulosten on täytettävä asetettu vaatimus..7 Kuidutetun laastin vaatimustenmukaisuus osoitetaan soveltaen edellä esitettyjä ohjeita Teräskuiduilla kuidutettu betoni ja laasti.1 Kuitujen määrä teräskuiduilla kuidutetussa betonissa vaihtelee käyttötarpeesta ja kuitutyypistä riippuen yleensä välillä kg/m 3. Kuituja sekoitettaessa on paakkuuntumisen estämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Massa notkistetaan siten, että painuma ei ylitä 130 mm Muovikuiduilla kuidutettu betoni ja laasti.1 Kuitujen määrä muovikuiduilla kuidutetussa betonissa vaihtelee käyttötarkoituksesta ja kuitutyypistä riippuen yleensä välillä 0,9...2,7 kg/m 3.

15 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 15 Muovikuidut sekoitetaan siten, että kuidut jakaantuvat tasaisesti Betoniterästangot.1 Betoniterästankojen tulee olla sertifioituja ja niiden jatkosten on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä. Tankojen on täytettävä SFS-standardien tai vastaavat vaatimukset..2 Betoniterästankojen ja niiden jatkosten laatua valvotaan RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti. Betoniterästankojen, niiden hitsausjatkosten ja mekaanisten jatkosten vaatimustenmukaisuus osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohtien 6.4.1, ja mukaisesti. B4 Betonirakenteet, ohjeet Epoksipinnoitetut betoniterästangot Materiaalivaatimukset.1 Betoniterästankojen on oltava tilaajan käyttöönsä hyväksymää tyyppiä..2 Epoksipinnoitteen ja sen korjausaineen on täytettävä tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaiset vaatimukset. Esim. ISO 14656:1999 on eräs hyväksyttävä standardi. ISO 14656:1999 Epoxy powder and sealing material for the coating of steel for the reinforcement of concrete Pinnoitettuja betoniterästankoja koskevat vaatimukset SFS-standardien mukaiset terästangot.1 Käytettäessä SFS-standardien mukaisia betoniterästankoja on pinnoitettujen tankojen täytettävä silmämääräisissä tarkastuksissa ja liitteessä 42020:liite 3 kuvatuissa kokeissa laatuvaatimukset kohdan alakohdista Pinnoitteessa ei saa olla paljain silmin havaittavia vaurioita..3 Huokoisuustarkastuksessa todettavia huokosia saa olla keskimäärin enintään 5 kpl/m..4 Pinnoitteen tartunnan tulee olla sellainen, ettei se halkeile taivutuskokeessa eikä siinä ole taivutuskokeen jälkeen märkäsienimenetelmällä todettavia vaurioita enempää kuin 5 kpl/m..5 Pinnoitettujen tankojen kriittisen tartuntalujuuden keskiarvon on oltava vähintään 80 % pinnoittamattomien tankojen kriittisestä tartuntalujuudesta, kun kriittinen tartuntalujuus on pienempi arvoista: teräksen kuormittamattoman pään liukumaa 0,05 mm tai 0,25 mm vastaava jännitys. Muut betoniterästangot.6 Käytettäessä muita kuin SFS-standardin mukaisia betoniterästankoja on pinnoitettujen

16 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 16 tankojen täytettävä tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaiset vaatimukset :Liite 3 Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen testausmenetelmät, InfraRYL Laadunvalvonta ja korjaustoimenpiteet.1 Yleensä edellytetään, että pinnoitetut tangot kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin. Vaihtoehtoisesti tilaaja voi hyväksyä menettelyn, jonka mukaisesti valmistukseen liittyen tehdään laatusuunnitelma, joka toimitetaan tilaajalle..2 Tankojen kunto tarkastetaan niiden saavuttua työmaalle. Työmaalle toimitettujen tankojen pinnoitteessa ei saa olla vaurioita, joiden koko on suurempi kuin 50 mm², eikä vaurioiden yhteispinta-ala saa olla suurempi kuin 2 % tangon kokonaispinta-alasta. Kaikki paljain silmin havaittavat vauriot korjataan tilaajan hyväksymällä tavalla..3 Vastaavanlaiset tarkastukset ja korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi ennen betonointia Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Jos pinnoitetut tangot kuuluvat tarkastetun valmistuksen piiriin, ei työmaakohtaisia vaatimustenmukaisuuskokeita tehdä. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan pinnoitettujen tankojen mukana toimitettavien dokumenttien ja betoniterästangoissa tai tankonipuissa olevien tunnusten avulla..2 Jos tankojen pinnoittaminen ei kuulu tarkastetun valmistuksen piiriin ja valmistuksessa käytetään SFS-standardien mukaisia betoniterästankoja, tutkitaan pinnoitetut tangot liitteessä 42020:liite 3 kuvattuja menetelmiä käyttäen seuraavan kohdan alakohtien mukaisesti..3 Kaikki pinnoitetut betoniterästangot tarkastetaan silmämääräisesti..4 Pinnoitteen huokoisuus tutkitaan yhdestä täysimittaisesta tangosta ja haasta kerran kutakin tankoläpimittaa ja alkavaa 20 tangon erää kohti tangon koko pituudelta..5 Pinnoitteen tartunta tutkitaan taivutuskokeen avulla yhdestä näytteestä kutakin tankoläpimittaa ja taulukosta 42020:T1 saatavaa alkavaa tonnimäärää kohti. Taivutuskoetta varten tarvittavan näytteen pituus on 1,5 m. Taulukko 42020:T1. Otanta betoniterästangon pinnoitteen tartuntatutkimuksia varten. Tangon läpimitta Tonnimäärä 16 mm mm 2.6 Pinnoitettujen tankojen tartunta betoniin tutkitaan tartuntavetokokeen avulla. Tartuntavetokokeita varten otetaan vähintään yksi näyte kutakin alkavaa 40 tangon erää kohti, yhteensä vähintään 2 kpl. Näytteet valitaan halkaisijaltaan lähinnä 20 mm olevista tangoista. Näytteen on oltava suora ja pituudeltaan 1,5 m. Kutakin pinnoitettua koetankoa kohti valitaan yksi samaa valmistuserää edustava pinnoittamaton tanko..7 Ellei asiasta toisin sovita, valitsee tilaajan edustaja pinnoitetut tangot, joista näytteet otetaan..8 Jos käytetään muita kuin SFS-standardin mukaisia betoniterästankoja eikä pinnoittaminen kuulu tarkastetun valmistuksen piiriin, osoitetaan pinnoitettujen betoniterästankojen vaatimustenmukaisuus tilaajan käyttöönsä hyväksymän standardin mukaisesti. Jos jokin testin tulos ei täytä vaatimusta, tutkitaan samasta tarkastuserästä kaksinkertainen määrä näytteitä testillä, josta on saatu hylätty tulos. Jos uusintakokeiden tulokset täyttävät vaatimukset, katsotaan erä kelvolliseksi. Jos jokin tulos alittaa vaatimuksen, eivät tarkastuserään kuuluvat

17 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 17 teräkset täytä tutkittavan ominaisuuden osalta vaatimuksia :Liite 3 Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen testausmenetelmät, InfraRYL Dokumentointi.1 Tilaajan edustajalle toimitetaan asiakirjat, joista käyvät selville seuraavat tiedot: tunnistetiedot betoniterästangoista pinnoittamo ja pinnoitettujen tankojen toimituserä epoksipulverin valmistaja ja toimituserä korjausaine pinnoitettujen tankojen koetustulokset (jos kysymyksessä ei ole tarkastettu valmistus) pinnoituserä ja -ajankohta sekä standardit tai ohjeet, joiden mukaisesti tanko on pinnoitettu pinnoitteen koetulokset (erikseen pyydettäessä) valmistajan ilmoittama aika, jonka aikana pinnoitetut tangot voidaan taivuttaa valmistajan vakuutus, josta käy selville, että pinnoite ja pinnoitetut tangot täyttävät tilaajan niille asettamat vaatimukset tarkastuslaitoksen nimi tai tunnus, jos sellaista on käytetty..2 Valmistajan ja tarkastuslaitoksen tekemien tarkastusten ja kokeiden tulokset säilytetään pinnoittamossa tilaajan mahdollisia tarkastuksia varten 10 vuoden ajan toimitusajankohdasta lukien Jänneraudoitteet, jänteet ja jännemenetelmät.1 Jänneraudoitteiden (esim. punosten, lankojen ja tankojen), jänteiden ja jännemenetelmien on täytettävä sillan rakennussuunnitelmassa ja voimassaolevissa käyttöselosteissa esitetyt vaatimukset. Käyttöselosteiden on oltava työmaalla..2 Jänneraudoitteiden korroosioaste saa olla enintään 2. Korroosioaste määritetään julkaisun Raudoitteiden korroosioasteen määritys mukaisesti..3 Jos jänneraudoitteista ja jänteistä on tehty laadunvalvontasopimus hyväksytyn tutkimuskeskuksen kanssa tai niiden valmistuksen valvonta on järjestetty muulla vastaavalla tilaajan käyttöönsä hyväksymällä tavalla, ei työmaakohtaisia vaatimustenmukaisuuskokeita tarvitse tehdä. Terästen ja jänteiden on täytettävä niille asetetut vaatimukset sekä luovutettujen dokumenttien että silmämääräisen tarkastuksen perusteella..4 Ellei jänneraudoitteiden ja jänteiden valmistuksen laadunvalvonta ole järjestetty tilaajan käyttöönsä hyväksymällä tavalla tai jos silmämääräisessä tarkastuksessa tai luovutettujen dokumenttien perusteella todetaan, että ne eivät täytä asetettuja vaatimuksia, tutkitaan niiden vaatimustenmukaisuus RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti..5 Ankkurikappaleet, jatkokset ja suojaputket varusteineen tarkastetaan silmämääräisesti ja mittaamalla. Jos poikkeavuuksia havaitaan suhteessa käyttöselosteen vaatimuksiin, on tarvikkeet ja varusteet hyväksytettävä tilaajalla..6 Teräksisten suojaputkien ja niiden liitoskappaleiden tulee täyttää standardin SFS-EN 523 mukaiset laatuvaatimukset. Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003 B4 Betonirakenteet, ohjeet SFS-EN 523 Teräsnauhasta valmistetut jänneterästen suojaputket. Terminologia, vaatimukset, laadunvalvonta.

18 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Muut teräsosat.1 Muita teräsosia koskevat vaatimukset on esitetty RakMK ohjeiden B4 kohdassa Voimia siirtävät tangot ja teräsosat valmistetaan valvotuissa olosuhteissa. Tangot ja teräsosat kuljetetaan työmaalle siten, etteivät niiden ominaisuudet heikkene. Tankojen ja teräsosien valmistus tapahtuu valvotuissa olosuhteissa silloin, kun tuotanto kuuluu tarkastetun valmistuksen piiriin tai valmistusta valvotaan laatusuunnitelman puitteissa..3 Kuumasinkittyjä teräsosia koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa Betonivalun sisään jäävien kuumasinkittyjen teräsosien sinkityksen tulee olla vähintään 8 viikkoa vanhaa, ellei sen vaatimustenmukaisuutta toisin osoiteta. Jos kylmissä olosuhteissa käytetään pakkasessa kovettuvia erikoislaasteja ja kyseiseen valuun asennetaan kuumasinkittyjä teräsosia, on varmistettava, etteivät erikoislaastin lisäaineet tuhoa kuumasinkitystä tai paisuta varauskoloa sitä rikkovasti..4 Muiden teräsosien laatua valvotaan RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan RakMK ohjeiden B4 kohdan mukaisesti..5 Alumiinisia suojaputkia ei saa käyttää betonivalun sisällä betonivalun halkeiluriskin vuoksi..6 Jos kuumasinkittyjä teräsosia asennetaan erikoisvaluun, on varmistuttava, etteivät erikoislaastin lisäaineet tuhoa kuumasinkitystä ja paisuta varauskoloa sitä rikkovasti Sillan teräsrakenteiden pintakäsittely. Sinkkipinnoitteen laatuvaatimukset, InfraRYL B4 Betonirakenteet, ohjeet Muottikankaat.1 Tiehallinto hyväksyy käyttöönsä muottikankaan.muottikankaiden on täytettävä Liikenneviraston asettamat laatuvaatimukset..2 Muottikankaan vaikutukset betonipinnan ominaisuuksiin tulee selvittää tutkimuksin. Muottikankaan ominaisuuksista tulee selvittää vähintään muottikankaan vaikutus betonipinnan tiiviyteen, säilyvyyteen, lujuuteen ja ulkonäköön, erityisesti huokoisuuteen ja värivaihteluihin..3 Rakennuspaikalla tulee olla muottikankaan käyttöohje. Käyttöohjeesta tulee ilmetä muottikankaan kuljetus ja varastointi työmaalla mahdolliset erityisvaatimukset ja esikäsittelyt muoteille asentaminen tai pingottaminen lauta-, vaneri- ja teräsmuotteihin asentaminen nurkissa ja reikien ympärillä mahdollisten vaurioiden korjaus käsittely ennen betonointia. Käyttöohjeesta tulee ilmetä myös kankaalla päällystettyjen muottien kuljetukseen, varastointiin ja asennukseen liittyvät erityispiirteet

19 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 19 betonointiin liittyvät erityistoimenpiteet (esim. tärytys) muottien purku ja purettujen muottien puhdistus ja huolto edellytykset uudelleenkäytölle. B4 Betonirakenteet, ohjeet Sillan betonirakenteiden alusta.1 Sillan betonirakenteiden alusta täyttää rakennusosakohtaisissa luvuissa ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettävät vaatimukset ja ohjeet Työnsuoritus Yleistä.1 Sillanrakentamisessa noudatettavat työnsuorituksen toteutusluokat on määritelty standardin SFS-EN kohdassa 4.3. Siltojen päällys- ja tukirakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3 ja peruslaatat toteutusluokkaan Työt tehdään suunnitelmallisesti. Laadunvarmistus järjestetään siten, että sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt laatuvaatimukset täyttyvät..2.3 Työtä varten laaditaan kohdassa luetellut erilliset tekniset työsuunnitelmat (vrt. myös kohta ). Lisäksi laaditaan kohtien ja mukaiset urakan ja työvaiheiden laatusuunnitelmat..3.4 Työt suunnitellaan ja tehdään ja niitä valvotaan jäljempänä annettujen vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.standardin SFS-EN 13670, sen kansallisen liitestandardin SFS 5975 ja jäljempänä annettujen vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti..5 Toteutusluokassa 3 tilaaja määrittelee kohteen toteutusorganisaation ulkopuolisen tarkastustoiminnan suorittajan (ks. standardi SFS 5975 kohta 4.3.3) Sillat, yleinen osa. Urakan laatusunnitelma, InfraRYL Sillat, yleinen osa. Työvaiheen laatusuunnitelma, InfraRYL Sillat, yleinen osa. Laadunvarmistus, tekninen työsuunnitelma. InfraRYL SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS-EN Betonirakenteiden toteutus Telineet ja muotit Suunnitelmat.1 Telinesuunnitelmasta vastaavalla suunnittelijalla tulee olla vähintään rakennusinsinöörin tutkinto sekä kokemusta siltojen telinesuunnittelusta..2 Urakoitsijan edustajan tarkastama ja hyväksymä telinesuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen sillan pääty- tai välitukien ja viimeistään kaksi viikkoa ennen päällysrakenteen telinetöiden aloittamista..3 Rautatien ylittävän sillan telinesuunnitelma lähetetään aina viimeistään kaksi viikkoa ennen telinetöiden aloittamista tarkastettavaksi Tiehallintoon (Siltatekniikka, suunnittelu) ja tiedoksi Ratahallintokeskuksen käyttämälle asiantuntijalleliikennevirastoon. Lisäksi telinesuunnitelma, jossa on yleisen liikenteen kulkuaukkoja tai kun telineissä käytetään teräksistä kannatinkalustoa, sekä teräksisen liittopalkkisillan telinesuunnitelma tai tavanomaisesta poikkeava telinesuunnitelma (esimerkiksi kaari- ja holvisillat) lähetetään aina tiedoksi Tiehallintoon

20 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 20 (Siltatekniikka, suunnittelu)liikennevirastoon..4 Telinesuunnitelmaa laadittaessa kaikki esiintyvät kuormitustapaukset otetaan huomioon sekä selvitetään niiden vaikutus teline- ja siltarakenteeseen. Telineelle annetaan sillan kannen taipuman lisäksi ennakkokorotus, joka vastaa telinetukien painumia ja kannattimien taipumia. Telinepainumat ja taipumat tulee rajoittaa myös siten, että sillan rakennemitat pysyvät toleranssien sisällä. Telineen ja muotin muodonmuutokset tai niiltä tulevat kuormat eivät saa aiheuttaa sillan rakenteisiin halkeilua eikä sellaisia pysyviä jännityksiä, joita ei ole otettu tai oteta huomioon sillan suunnitelmassa. Rautatien ylittävän sillan telinesuunnitelman tulee sisältää telineiden toteutustapaehdotuksen, maadoituksen ja kosketussuojauksen ottaen huomioon junaliikenteen vaatimukset. Tukitelineiden suunnittelussa, rakentamisessa ja purkamisessa noudatetaan ohjeita Siltojen tukitelineet ja RIL 147 Tukitelineet ja muotit. Työtelineiden suunnitelmissa ja rakentamisessa noudatetaan soveltuvin osin kyseisen työtelinetyypin SFS standardia. Siltojen tukitelineet RIL Tukitelineet ja muotit..5 Itsetiivistyvää betonia käytettäessä muotit on suunniteltava betonimassan aiheuttamalle hydrostaattiselle paineelle, ellei erillisselvityksin tai koevaluin ole toisin osoitettu. Muottien tiiviys on varmistettava ennen valua. Muottipinnan laatuvaatimusten ollessa suuret, on muottien oltava valettaessa tiiviit. Vinot pinnat tulee yleensä muotittaa. Käyttämällä yläpinnassa jäykempää betonia voidaan valaa yläpintoja aina 5 % kaltevuuteen asti. Betonoitaessa reunapalkki samassa valussa kuin kansilaatta, voidaan menetellä siten, että odotetaan kansilaatan betonin jäykistymistä niin kauan, että reunapalkin betonin valumista laattaan ei tapahdu..6 Sileiden muottimateriaalien (teräsmuotti, vaneri tai vastaava) käyttö näkyviin jäävissä betonipinnoissa esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Sileitä muottimateriaaleja käytettäessä urakoitsijan on esitettävä tekninen työsuunnitelma, josta käy ilmi muottisaumojen sijoittelu ja viimeistely. Saumojen sidekohtien tulee olla siistejä ja niiden on sijaittava linjakkaasti Muotti ja teline.1 Muottimateriaali valitaan siten, että sillan rakennussuunnitelmassa esitetyt laatuvaatimukset ja luvuissa 42030, sekä jaksoissa 42111, 42131, 42141, 43142, ja esitetyt betonipintojen laatuvaatimukset täyttyvät. Sileitä muottimateriaaleja käytettäessä teknisessä työsuunnitelmassa esitetään muottisaumojen sijoittelu ja viimeistely Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL Sillan peruslaatat, InfraRYL Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL.

21 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 21.2 Muottikankaan, sen kiinnitystavan ja muottikankaan alla käytettävän muottimateriaalin tulee olla tilaajan käyttöönsä hyväksymiä. Rakennuspaikalla tulee olla muottikankaan käyttöohje. Kasteltuja lautamuotteja käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota muottikankaan kiinnittämiseen siten, että muotin kosteusvaihteluista ei aiheudu muottikankaan rypistymistä. Vanerimuotteja käytettäessä muottikankaan rypistymisriski on oleellisesti pienempi..3 Kalustotelineillä tulee olla tilaajan käyttöönsä hyväksymä käyttöseloste tai vastaava käyttöohje. Muotissa ei saa olla niin suuria rakoja, että sementtiliiman valuminen niistä heikentää rakenteen ikää tai likaa alapuolisia rakenteita, ympäristöä, liikenneaukon läpi kulkevia ajoneuvoja tai henkilöitä. Näkyviin jäävät ulkonevat kulmat viistetään 20 x 20 mm² kolmiorimalla. Rakenteeseen jäävät muottisiteet ja niiden suojaputket (muottivälikkeet) tai esim. telinekonsolit eivät saa aiheuttaa rakenteen ulkonäön heikkenemistä eikä betonirakenteen halkeiluvaaraa. Reunapalkkien muotit tuetaan muotin ulkopuolisin sitein. Reunapalkissa ei käytetä betonipintaa lävistäviä muottisiteitä. Rautatiesiltojen reunapalkeissa on alumiinimuottisiteiden käyttö sallittua.betonin sisään jäävien telinerakenteiden ja teräksisten muottisiteiden päiden ympärille tehdään varauskolot, joiden syvyys on vähintään sama kuin teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuus. Teräksisten telinekonsolien varaus tehdään rakenteeseen sisäänpäin laajenevaksi. Alumiinisia muottisiteitä käytettäessä varauskolojen syvyys on vähintään 20 mm. Alumiinisia muottisiteitä voidaan käyttää ilman varauskoloa näkyvissä betonipinnoissa, jotka eivät ole alttiina jatkuvalle kastumiselle ja suolavedelle tai joita ei pinnoiteta tai laatoiteta. Jos näkyviin jäävä pinta pinnoitetaan tai laatoitetaan, muottisiteiden päiden varauskolot tehdään rakenteen molemmin puolin. Näkyviin jäävissä pinnoissa muottisiteinä voidaan käyttää ilman varauskoloa muoviputken tai eterniittiputken sisään asennettuja poistettavia terässiteitä. Pysyvästi veden alle jäävissä ja maanvastaisissa pinnoissa käytetään teräs- tai alumiinisiteitä ilman varauskoloa. Toispuoleisen vedenpaineen alaisissa rakenteissa käytetään tilaajan hyväksymiä vedenpitäviin rakenteisiin tarkoitettuja muottisiteitä. Liikuntasaumavälissä ja mm. kaidekolovarauksissa käytetään solumuovia tai vastaavaa materiaalia, joka ei kasteltaessa paisu, lämmetessä haitallisesti laajene tai päästä väriä. Kevennysputkien ja muiden varausten sekä niiden siteiden tulee kestää valunaikaiset rasitukset. Niiden mitat ja sijoitus saavat muuttua enintään 20 mm. Rautatiesilloissa julkisivuilta pinnoitettavissa tai laatoitettavissa rakenteissa on ennen maanvastaisen betonipinnan kosteudenristystä alumiinisten muottisiteiden molemmat päät katkaistava vähintään 20 mm:n syvyydeltä ja paikattava SILKO-hyväksytyllä valumattomalla paikkauslaastilla. Jos julkisivuja ei pinnoiteta tai laatoiteta eikä varauduta pinnoittamaan, alumiinisten muottisiteiden päihin ei tehdä piikkaussyvennyksiä ja laastipaikkauksia. Teräksisten muottisiteiden päitä ei saa jättää missään betonipinnassa ilman suojaavia laastipaikkauksia Telineiden ja muottien purkaminen.1 Telineet ja muotit on purettava siten, ettei liian nopea kuormituksen siirtyminen telineeltä siltarakenteelle aiheuta vauriota. Purku ei saa vaarantaa työturvallisuutta tai yleistä liikennettä.

22 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 22.2 Jännitettyjen rakenteiden telineet eivät saa estää jännittämisestä aiheutuvia kokoonpuristumia ja telineet on tarvittaessa laskettava jännitystyön aikana niin, ettei telinetukien ja -kannattimien kimmoisen muodonmuutoksen palautumisesta aiheudu liian suuria jännityksiä siltarakenteelle. Telineiden laskeminen esitetään jännittämistöiden suunnitelmassa..3 Siltakansia jännittäessä ulokkeena toimivien kannen osien, kuten siipien ja puskupalkkien telineet tulee purkaa ennen jännittämistyötä, jotta niiden muodonmuutokset pääsevät vapaasti tapahtumaan..4 Yleensä edellytetään, että betonin puristuslujuus on vähintään 80 % nimellislujuudesta ennen kantavien telineiden purkua. Sivumuotit puretaan aikaisintaan silloin, kun betonin puristuslujuus fck,cube on 5 MPa Laadunvalvonta.1 Teline- ja muottitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma..2 Telineiden ja muottien tulee olla hyväksytyn suunnitelman mukaisia (ks. kohta )..3 Telinesuunnittelija tarkastaa ja hyväksyy telinerakenteet ennen betonointia. Betonityönjohtaja voi tarkastaa tavanomaiset puutelineet, joissa ei ole kulkuaukkoja. Tarkastuksesta tehdään aina merkintä työmaapäiväkirjaan..4 Betonityönjohtaja tarkastaa muotit ennen betonointia. Tarkastuksesta tehdään aina merkintä työmaapäiväkirjaan. Betonityönjohtajan on valvottava telineiden ja muottien kestävyyttä ja painumia valutyön aikana Raudoitustyö Suunnitelma.1 Raudoitustyösuunnitelmassa esitetään mm. esivalmisteisten raudoitteiden käyttö, pinnoitettujen betoniterästankojen käsittelyyn liittyvät asiat sekä betoniterästankojen ja jänteiden tuenta. Raudoitustyösuunnitelma laaditaan varmistamaan sitä, että valmis raudoitus täyttää sille sillan rakennussuunnitelmassa ja RakMK ohjeiden B4 kohdissa ja 4.2.7ja standardissa SFS-EN sekä jäljempänä esitetyt vaatimukset..2 Suunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikko ennen raudoitustöiden aloittamista. Betoniterästankojen taivutussäteet on esitetty sillan rakennussuunnitelmassa. SFS-EN Betonirakenteiden toteutus B4 Betonirakenteet, ohjeet Betoniterästankojen ja jänteiden sijaintitoleranssit.1 Raudoitteiden mitoissa on otettava huomioon muottien ja raudoitteiden valmistus- ja asennustoleranssit siten, että raudoitus mahtuu rakenteeseen ja ettei raudoitusta suojaava betonipeite alitu..2 Betoniterästankojen sijainnin on täytettävä RakMK ohjeen B4 kohdissa ja esitetyt vaatimukset.sillan rakennussuunnitelmassa ja standardin SFS-EN kohdassa 10.6 esitetyt toleranssiluokan 2 vaatimukset. Sen lisäksi edellytetään, että tankojen sijainti täyttää seuraavat

23 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 23 toleranssit: taivutetun rakenteen yhdensuuntaisten vedettyjen pääraudoitustankojen keskinäinen etäisyys rakenteen toimivassa suunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm muiden yhdensuuntaisten tankojen keskinäinen etäisyys ± 50 mm, enimmäispoikkeama ± 75 mm yhdensuuntaisten tankojen vapaan välin vähimmäisarvoa ei saa alittaa 5 mm enempää tangon pituussuuntainen poikkeama ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm..3 Ankkurijänteiden sijaintitoleranssit: jänteen etäisyys taivutussuunnassa kauempana jänteestä olevasta rakenteen reunasta saa poiketa korkeintaan 2 % teoreettisesta etäisyydestä. (Suurempaa tarkkuutta kuin ± 5 mm ei kuitenkaan vaadita. Toisaalta poikkeama ei saa olla suurempi kuin 20 mm.) yhdensuuntaisten jänteiden väli taivutuksen suunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm jänteiden väli muussa kuin taivutuksen suunnassa ± 20 mm, enimmäispoikkeama ± 30 mm ankkurikappaleen sijainti pysty- ja vaakasuunnassa ± 10 mm, enimmäispoikkeama ± 15 mm ankkurikappaleen sijainti jänteen pituussuunnassa rakenteen päissä ± 30 mm, enimmäispoikkeama ± 45 mm ankkurikappaleen sijainti jänteen suunnassa kentässä ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm ankkurin suunta saa poiketa korkeintaan 1 % ankkuroitavan jänteen suunnasta, enimmäispoikkeama 1,5 %..4 Tartuntajänteiden sijaintitoleranssit: jänteen asema rakenteen toimivassa suunnassa 1,5 % rakenteen mitasta (suurin vaadittu tarkkuus on kuitenkin ± 5 mm eikä poikkeama toisaalta saa olla koskaan 15 mm suurempi) jänteen taitekohdan sijainti elementin pituussuunnassa ± 100 mm, enimmäispoikkeama ± 150 mm muut toleranssit samat kuin ankkurijänteillä..5 Enimmäispoikkeamia pienemmät, mutta sijaintitoleransseja suuremmatkin poikkeamat voidaan hyväksyä, jos laskelmin osoitetaan, että niistä ei ole haittaa rakenteen varmuudelle, toiminnalle tai liittyville rakenneosille. Ne eivät saa estää rakenneosan moitteetonta betonointia. SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus. Standardin SFS-EN käyttö Suomessa SFS-EN Betonirakenteiden toteutus B4 Betonirakenteet, ohjeet Raudoitteiden ja jänteiden kuljetus, varastointi ja käsittely.1 Kaikkia betoniterästankoja ja erityisesti jänneraudoitteita, jänteitä sekä epoksipinnoitettuja tankoja ja raudoitteita on käsiteltävä siten, että ne eivät vaurioidu kuljetuksen, varastoinnin, siirtojen, katkaisun, taivutusten ja asennuksen aikana. Kuljetuksen, varastoinnin ja siirtojen aikana epoksipinnoitetut betoniterästangot tuetaan puisten välikkeiden avulla. Siirrot tehdään nostamalla, käyttäen nostoliinoja. Pinnoitetut betoniterästangot niputetaan riittävän tiheästi olevilla pehmustetuilla siteillä, siten että teräkset eivät pääse hankautumaan toisiaan vasten siirtojen aikana. Katkaistaessa ja taivutettaessa epoksipinnoitettuja betoniterästankoja pehmustetaan kuljettimien rullat ja taivutuskoneen teräksiä koskettavat pinnat (esim. kumilla tai nahalla). Epoksipinnoitettujen betoniterästankojen katkaisupinnat ja käsittelyssä vaurioituneet alueet käsitellään epoksipinnoitteen korjausaineella (ks. kohta ). Irtonainen pinnoite

24 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 24 poistetaan vaurion ympäristöstä. Vaurio puhdistetaan teräsharjaamalla. Korjausaine levitetään kuivaan vauriokohtaan Raudoitteiden asentaminen.1 Näkyviin jäävien pintojen raudoitteet sidotaan paikoilleen käyttäen kuumasinkittyjä tai muita ruostumattomia ja löystymättömiä siteitä. Siteiden päät eivät saa jäädä vaadittuun suojabetonikerrokseen. Raudoitteet tuetaan tai sidotaan paikoilleen käyttäen tilaajan käyttöönsä hyväksymiä tukia, välikkeitä ja siteitä siten, etteivät ne työn aikana siirry pois paikoiltaan tai taivu haitallisessa määrin. Raudoitteiden suunnitelmanmukainen asema ja etäisyys muottipinnasta varmistetaan käyttämällä työtankoja, erillisiä tukia tai välikkeitä. Välikkeitä on oltava niin tiheässä, etteivät ne murru tai pääse haitallisesti painumaan muottilaudoitukseen. Välikkeiden on oltava riittävän lujia, säilyviä ja betonin värisiä sekä muodoltaan sellaisia, ettei niiden kohdalle muodostu onteloita. Talvitöissä käytetään höyrytyksen ja lämmityksen kestäviä välikkeitä ja siteitä. Välikkeen korkeuden on oltava mm suurempi kuin välikkeen varassa olevan betoniterästangon betonipeite. Välikejakoa suunniteltaessa otetaan huomioon tankojen painon lisäksi työnaikainen pintakuorma, vähintään 1,5 kn/m². Leimapaine tavanomaisia lautamuotteja käytettäessä ei saa olla suurempi kuin 4,5 N/mm². Lisäksi otetaan huomioon työraudoituksen taipuma. Muottien pohjille pudonneet siteet poistetaan huolellisesti ennen betonointia. Epoksipinnoitetut betoniterästangot sidotaan käyttäen muovisia tai muovipinnoitettuja siteitä ja tuetaan käyttäen ei-metallisia tukia. Luvuissa 42070, ja on lisäksi annettu raudoitteiden tuentaa koskevia rakenneosakohtaisia ohjeita. Ruostumattomat ja tavalliset raudoitteet tulee asentaa siten, että ne eivät ole suorassa kosketuksessa toisiinsa Sillan peruslaatat, InfraRYL Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL Laadunvalvonta ja korjaavat toimenpiteet.1 Laadunvalvontamittaukset tehdään ja poikkeavuudet korjataan työn edistymisen mukaisesti. Ks. myös kohta Mittaustulokset luovutetaan asianmukaisesti allekirjoitettuna tilaajan edustajalle ennen betonointia..3 Raudoitus tarkastetaan ennen betonointia..4 Jänteiden suojaputket ja halkaisuteräkset tarkastetaan ennen betonointia ja putkissa esiintyvät reiät, kolhut jne. korjataan..5 Suunnittelija tarkastaa päällysrakenteen raudoituksen ja jännitettyjen siltojen jänteiden suojaputkien ja ankkurointialueiden raudoitteiden asennukset ja tekee tarkastuksista merkinnän työmaapöytäkirjaan Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

25 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 25.1 Raudoitustyön vaatimustenmukaisuus osoitetaan raudoituksen tarkastuksen tuloksena syntyvän pöytäkirjan avulla tai muulla tilaajan hyväksymällä tavalla Betonityöt Yleistä.1 Betonin valmistukseen, laadunvalvontaan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvät vaatimukset ja ohjeet on esitetty edellä kohdassa Betoni kuljetetaan työmaalle yleensä sekoitin- tai pyörintäsäiliöautoilla siten, että kuljetuksen aikana ei tapahdu haitallista massan erottumista ja sitoutumista Suunnitelma.1 Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan tarvittavilta osin ennen kutakin betonointia. Myös betonimassan ominaisuuksia saatetaan joutua muuttamaan aikaisemmista valukohteista saatujen kokemusten perusteella. Tällöin noudatetaan soveltaen edellä kohdassa esitettyjä vaatimuksia ja ohjeita..2 Betonityösuunnitelma sisältää soveltuvin osin kohdan alakohtien mukaiset tiedot..3 Tiedot betonointikohteesta: betonointikohteen ja betonointityön yleiskuvaus (esim. rakenteen massiivisuus ja liittyvät rakenteet) betonille asetetut erityisvaatimukset (mm. P-lukuvaatimus), työskentelyolosuhteiden asettamat vaatimukset (esim. varautuminen kuivan, lämpimän ja tuulisen sään varalta), jne. käytettävissä oleva kalusto ja tekniikat..4 Työnjohto ja työvoima: vastaava betonityönjohtaja työvuorot työryhmät ja niiden tehtävät varahenkilöstö..5 Aikataulu: lähtötiedot (esim. muottien ja työsaumapintojen puhdistamisen sekä muiden valmistelutöiden vaatima aika, sallitut nousu- ja kiertonopeudet, laskeutumistauot, muut suunnitellut tauot, työsauman rakentamisen sekä pinnan suojauksen ja viimeistelyn vaatima aika) betonointinopeudet rakenneosittain betonimassan toimitusaikataulu työaikataulu työn tekemiseen vaikuttavan liikenteen aikataulu (esimerkiksi tärinää aiheuttava liikenne)..6 Betonoinnin valmistelu ja betonointi: valmistelu kovettumisenaikaisten lämpötilakenttien ja lujuudenkehityksen suunnittelu (vrt. kohta ) toimenpiteet halkeilun rajoittamiseksi liittyvissä rakenteissa ilmamäärän mittaukset työmaalla massan siirto betonointikohteeseen

26 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 26 tiivistys jälkitärytys ja sen ajankohta, huomioon ottaen käytettävät lisäaineet työsauman tekeminen tartuntojen kiinnittäminen varautuminen häiriöihin varautuminen kylmän sään varalta (vrt. kohta ) vedenalaisen betonoinnin vaatimukset (vrt. kohta ).liikenteen tärinäarvojen huomioon ottaminen (junaliikenne kohta 42020:Liite R1, Taulukko 41113; tieliikenne SILKO kohta 2.2)..7 Pintojen viimeistely, jälkihoito ja suojaus: halkeilun rajoittamistoimenpiteet betonin kypsymisen varhaisvaiheessa ja sitoutumisen ja kovettumisen aikana varhaisjälkihoitoaineen käyttö jälkihierto jälkihoitoaineen käyttö tai muu jälkihoito- ja suojaustoimenpide..8 Toimenpiteet betonin kovettumisen aikana: lämpötilamittaukset lujuudenkehityksen seuranta tarvittaessa tärinämittaukset varautuminen häiriöihin..9 Korjaus- ja viimeistelytyöt..10 Suunnitelma luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen kyseisen rakenneosan betonointia. Vedenalaisen betonoinnin osalta noudatetaan tästä poikkeavaa menettelyä (ks. kohdat ja )..11 Itsetiivistyvää betonia käytettäessä betonoitavaan kohteeseen on perehdyttävä huolellisesti ja ennen betonointisuunnitelman tekoa on pidettävä työmaakokous, jossa sovitaan kohteen toteutustavasta. Työmaakokouksessa tulee olla mukana suunnittelija, tilaajan edustaja, betonityön johtaja sekä betonin toimittajan edustaja. Työmaakokouksen pöytäkirja liitetään laadunvalvonta-asiakirjoihin :Liite R1 Suurimmat sallitut tärinäarvot ja liikennerajoitukset betonin lujuuskehityksen alkuvaiheessa, InfraRYL SILKO Betonirakenteet. Betonin paikkaus. Työmaakokouksessa käsiteltäviä asioita ovat: valettava rakenne (mitat, raudoitus, varaukset) rakenteen vaatimukset (pakkasenkestävyys, lujuus, kiviaineksen suurin raekoko) muotti (materiaalit, suunnittelu, lujuus) olosuhteet (tila, massansiirto, sääolot) vastuiden jako (massa, rakenne, betonointilupa) massan siirrot (siirtoastia, pumppu, hihna, ränni) laatukriteerit betonille sekä mittaustavat henkilöstön pätevyys toiminta häiriötilanteissa..12 Betonointisuunnitelmaa laadittaessa on itsetiivistyvän betonin ja betonoinnin vaatimat erityisominaisuudet otettava huomioon. Tällaisia ovat mm.: betonin valettavuudelle asetettavat vaatimukset

27 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 27 laadunvalvonnassa käytettävät työmaakokeet ja niiden hyväksyttävyyskriteerit muottien lujuudelle ja tiiviydelle asetetut vaatimukset massan normaalimassaa hitaampi valmistus työmaalla tehtävien laadunvalvontamittausten vaatima aika työmaalla betonin notkeuden korjauksen vaatima aika sääolosuhteiden vaikutus betonointiin. Urakoitsijan on oltava riittävän ajoissa yhteydessä betonin toimittajaan, jotta tarvittaviin ennakkokokeisiin ja muihin valun valmisteluihin, kuten mahdolliseen koevaluun, jää riittävästi aikaa. Massan normaalimassaa hitaampi valmistus, laadunvalvontamittausten vaatima aika ja betonin laadun korjaus työmaalla vaikuttavat betonointinopeuteen. Ulkoisten olosuhteiden vaikutus betonointiin on pyrittävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Kuumalla säällä itsetiivistyvä betoni voi jäykistyä nopeasti ja betonoinnin onnistuminen edellyttää sujuvaa toimintaa työmaalla. Toisaalta viileissä olosuhteissa työstettävyysaika voi olla hyvin pitkä ja massan sitoutuminen voi hidastua merkittävästi Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelulla luodaan edellytykset sille, että valmis rakenne täyttää asetetut vaatimukset. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: betonin lämpötilan ja lujuuden kehittyminen kovettumisen aikana (ks. tarkemmin kohta ) betonin saannin varmistaminen toimituskatkon sattuessa varautuminen sähkökatkoksiin ja betonointikaluston vaurioihin muotti- ja työsaumapintojen puhdistaminen työsaumapintojen ja lautamuottien kasteleminen työ- ja liikuntasaumarakenteiden kiinnitysten tarkastaminen valukuormille. Työsaumapinnat kastellaan hyvissä ajoin, yleensä tuntia ennen betonointia. Lautamuotit kastellaan siten, että ne ovat betonointia aloitettaessa tiiviit ja niin kosteat, ettei sementtiliima imeydy niihin. Viimeisen kastelukerran jälkeen muottipinnoille jääneen veden on ehdittävä haihtua ennen betonointia. Levymuotit öljytään ennen raudoituksen asentamista. Muottiöljy levitetään tasaisesti muottipinnalle valmistajan ohjeita noudattaen Betonointi.1 Betonointi on tehtävä siten, että betonimassa ei erotu, muotti täyttyy kaikilta osin, raudoitus ei siirry, betonimassa tiivistyy riittävästi ja että betonimassan haitallista painumista ei esiinny. Massa siirretään muottiin niin pienissä erissä ja sellaista menetelmää käyttäen, että raudoitus ei siirry betonoinnin aikana pois paikoiltaan. Massan vapaa pudotuskorkeus on enintään 1,0 m. Jos pudotuskorkeus on suurempi, käytetään valuputkea. Kiertonopeus valitaan siten, ettei alempi kerros ehdi sitoutua ennen sen päälle tulevan kerroksen betonointia. Massa otetaan muotteihin ja tiivistetään mm kerroksina. Samalla jälkitärytetään edellinen valukerros.

28 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 28 Optimaalinen tärytysaika riippuu mm. betonimassan ominaisuuksista, valmiille rakenteelle asetetuista vaatimuksista ja täryttimen tehosta. Esim. kun betoni on jäykkää ja kiviaineksen suurin raekoko on 32 mm tai suurempi, käytetään normaalitehoista tärytintä (suurtaajuusmuuttaja tärysauva Ø55 65 mm) ja 800 s/m 3 tärytysaikaa. Kun betoni on notkeaa tai nesteytettyä, valitaan pienempitehoinen tärytin ja lyhyempi tärytysaika. Kantavien laattojen ja palkkien yläpinta jälkitärytetään ennen betonin sitoutumista, ei kuitenkaan liian aikaisin. Pystysuorien rakenteiden betonoinnissa rajoitetaan nousunopeus niin, ettei haitallisia painumia synny. Rakenteen poikkileikkausmuutoksen kohdalla pidetään tarvittaessa tauko ja suoritetaan betonin jälkitärytys. Seinämäisten rakenteiden suurin nousunopeus on 300 mm/h. Pilareissa suurin nousunopeus on 500 mm/h. Suurempaa nousunopeutta voidaan käyttää, jos massa hidastetaan ja jälkitärytetään edellyttäen, että tämä on otettu huomioon muotteja mitoitettaessa. Valettaessa palkkeja ja laattoja yhtä aikaa niitä tukevien seinien ja pilareiden kanssa pidetään alapuolisen rakenneosan valun jälkeen riittävän pitkä laskeutumistauko. Betoni jälkitärytetään ennen betonoinnin jatkamista. Jos palkin pohjalla on tiheä raudoitus, otetaan sinne hienojakoista ja notkistettua massaa niin paksulti, että tankojen alapuolella oleva tila täyttyy. Samanlaista massaa käytetään tarvittaessa myös muualla tiheästi raudoitetuilla alueilla. Valettaessa palkit ja kansilaatta samalla kertaa pidetään palkin valamisen jälkeen valutauko ja jälkitärytetään valettu betoni ennen kannen betonointia. Erityistä huomiota kiinnitetään ennen betonointia asennettujen kevennysputkien, varausten, muottien, elementtien, kiinnikkeiden yms. alustojen täyttymiseen ja täryttämiseen. Jos reunapalkki valetaan jälkityönä, vähennetään betonimassan vesimäärää käyttäen notkistetta. Halkeilun pienentämiseksi liittyvissä rakenteissa vanhan ja uuden rakenneosan lämpötilaero pidetään mahdollisimman pienenä lämmittämällä ja lämmöneristämällä vanhempaa osaa. Lämpötilaerovaatimus on esitetty kohdan alakohdassa 4. IT-massa saa valua vaakatasossa enintään 5 m. Korkealaatuisten pintojen aikaansaamiseksi valun on tapahduttava ilman keskeytyksiä. Valutauko ei saa olla niin pitkä, että kerrosten välille muodostuu raja. Valutauon pituuteen vaikuttavat betonin koostumus ja lämpötila. Yleensä kuormien toimitusväli ei saa olla suurempi kuin 45 minuuttia. IT-betonia käytettäessä yläpinnan viimeistelyyn voidaan käyttää kevyesti värähtelevää tärypalkkia sekä puu- ja teräshiertoa..2 Itsetiivistyvän betonin betonointilupa on kuormakohtainen. Luvan antaja vastaa aloituskokouksessa sovittujen betonin laatuvaatimusten ja tasalaatuisuuden täyttymisestä Työsaumojen tekeminen ja käsittely.1 Työsaumat tehdään by 50 Betoninormien 2004 kohdan ohjeiden ja tässä luvussa annettujen määräysten mukaisesti. Työsaumat tehdään ja niiden pinnat käsitellään ennen seuraavan osan betonointia siten, että rakenteesta tulee monoliittinen ja kaikki muut laatuvaatimukset täyttävä rakenne. Työsaumojen rajaamat rakenneosat betonoidaan yhtäjaksoisesti. Jos valu joudutaan lopettamaan kesken, rakennetaan työsauma suunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti.

29 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 29 by 50 Betoninormit Työsaumoissa ei saa käyttää työsaumaverkkoa. Työsaumana käytetään yleensä ns. pestyä työsaumaa. Työsauma korkeapainepestään siten, että betonin kiviaines paljastuu. Pesun oikea aika selvitetään ennakkokokeilla. Vaakasuora työsauma karhennetaan esim. harjaamalla betonin pinta sitoutumisen alkuvaiheessa. Työsauma voidaan korvata vähintään 1,5 m levyisellä hidastetulla betonikaistalla. Betonia hidastetaan niin paljon, että työtä jatkettaessa uusi betonimassa voidaan täryttäen liittää vanhaan. Veden haihtuminen hidastetusta betonista estetään varhaisvaiheen jälkihoitoaineen, muovikalvon tai muun tähän tarkoitukseen soveltuvan peitteen avulla. Työsaumojen vesitiiviyttä voidaan parantaa mm. työsaumaan asennettavan injektointiletkun / injektoinnin, paisuvan saumanauhan ja työsauman maanvastaiselle puolelle asennettavan, kosteuden johdosta paisuvan tiivistysmaton avulla Pintojen jälkihoito, viimeistely ja suojaus.1 Pintojen kosteajälkihoitoaika on vähintään 7 vuorokautta, elleivät kovettumisolosuhteet vaadi pitempää jälkihoitoa. Valupinnat sekä muottia vasten valetut pinnat jälkihoidetaan, suojataan kuivumiselta ja tarvittaessa lämpösuojataan (myös kesällä) lämpötilaerojen rajoittamiseksi siten, että betonin lujuuden kasvu varmistuu ja betonipinnan halkeilu vältetään. Pinnat hierretään suunnitelman edellyttämällä tavalla. Ratasilloissa massiivisissa betonirakenteissa aurinkoisissa tai tuulisissa olosuhteissa levitetään hyväksytty varhaisjälkihoitoaine (ei vahapohjainen) jälkitärytetylle betonipinnalle estämään valupinnan liian nopeaa kuivumista ja antamaan betonipinnalle hidastusvaikutusta ja vähentämään betonin plastisen painuman aiheuttamaa halkeilua odoteltaessa betonin jälkihiertoajankohtaa. Varhaisjälkihoitoaine saa sekoittua betonin pintamassaan jälkihierron aikana. Jälkihierron jälkeen tehdään normaalit jälkihoitotoimenpiteet. Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä varhaisvaiheen jälkihoitoaine on aine, joka levitetään betonipinnalle välittömästi tiivistyksen jälkeen ennen jälkihiertoa. Muotteja kastellaan tarvittaessa kosteajälkihoitovaatimusten edellyttämä aika. Muottien poisto ei saa huonontaa betonipinnalle vaadittua jälkihoitoa eikä aiheuttaa betonin säilyvyyttä ja ulkonäköä heikentävää halkeilua. Jos muotit puretaan aikaisemmin kuin jälkihoitoaika täyttyy, betonipinnat jälkihoidetaan jälkihoitoaineella heti muotin purun jälkeen. Aurinkoisella ja/tai tuulisella säällä ja käytettäessä korkealujuusbetonia valupinnalle levitetään välittömästi varhaisvaiheen jälkihoitoaine tai muovikalvo veden haihtumisen estämiseksi. Pinnan hiertämisen jälkeen heti, kun pinta kestää vettä, se kastellaan sumuttamalla tai ruiskutetaan tehokas varsinainen jälkihoitoaine ja suojataan uudelleen tiiviillä peitteellä. Tarvittaessa vettä sumutetaan peitteen alle. IT-betonin jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska veden erottuminen on ITbetonissa sen suuresta hienoainesmäärästä johtuen erittäin vähäistä. Jälkihoito tulee aloittaa välittömästi valun jälkeen, koska pienestä vedenerottumisesta johtuen plastisen kutistumishalkeilun riski on suuri..2 Varsinaisen jälkihoitoaineen on estettävä veden haihtuminen siten, että haihtuva vesimäärä on 550 g/m² 72 tunnin aikana (normin ASTM C 156 mukaisesti mitattuna). Aine levitetään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

30 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 30.3 Edellä esitetyt vaatimukset täyttävän jälkihoidon katsotaan vastaavan 3,5 vuorokauden mittaista kosteajälkihoitoa. Normaaliolosuhteissa riittää, että 3,5 vuorokauden jälkeen valusta tehdään yksi uusintaruiskutus tai korvataan uusintaruiskutus 3,5 vuorokauden kosteajälkihoidolla..4 Polymeerisementtibetonia ja betonimuovia käytettäessä pinnat jälkihoidetaan valmistajan ohjeita noudattaen..5 Pinnat, joihin tehdään suoja-ainekäsittely, suojataan esim. peitteillä suolarasitukselta suojaainekäsittelyn tekemiseen asti. Muottikangasta vasten valettu pinta, johon ei tule suojaainekäsittelyä, suojataan suolarasitukselta vähintään kahden kuukauden ajan valusta esim. ajoittamalla valu sopivaan vuodenaikaan tai suojaamalla pinta peitteillä..6 Pinnat, joita ei ole valettu muottikangasta vasten eikä käsitellä suoja-aineella, suojataan esim. vähäiseltä ja satunnaiselta suolarasitukselta vähintään kolmen kuukauden ajan..7 R Jos ratasilloissa vesieristyksen päälle tulee asfalttipäällyste ilman suojabetonia, betonipinnan suihkupuhdistuksen lisäksi on tehtävä jälkihierron jälkeen levitetyn varsinaisen jälkihoitoaineen jäämien testaus VTT:n testausohjeen Jälkihoitojäämien toteaminen betonin pinnasta, VTT TEST mukaan. Jälkihoito-ohjeet on annettu VTT:n julkaisemassa ohjeessa Jälkihoito-opas R Ratasilloissa tilaajan valvoja antaa betonoinnin aloitus- ja lopetusluvat. Betonielementtien toleranssit Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/2003 SILKO Polymeerit sillankorjausmateriaalina ASTM C Standard Test Method for Water Retention by Liquid Membrane-Forming Curing Compounds for Concrete Jälkihoitojäämien toteaminen betonin pinnasta, VTT TEST Jälkihoito-opas, tutkimusselostus RTE 30007/ Tartuntojen kiinnittäminen.1 Tartuntojen sijainnin tulee täyttää raudoitteiden sijaintitoleransseista kohdassa asetetut vaatimukset. Betoniin tulevat tartuntaraudoitteet (raudoituskori) asennetaan paikoilleen yleensä ennen betonointia. Betonointi suoritetaan raudoituskorin kohdalla erityistä huolellisuutta noudattaen. Betonia otetaan raudoituskorin sisä- ja ulkopuolelle siten, ettei betonimassa siilaannu korin lävitse. Massa tiivistetään huolellisesti sekä korin sisä- että ulkopuolelta. Tilaajan edustajan luvalla voidaan joissakin tapauksissa painaa ja tukea tartunnat jälkikäteen paikoilleen ennen betonin sitoutumista. Vaihtoehtoisesti teräkset kiinnitetään betonin kovetuttua niitä varten porattuihin reikiin injektoimalla alla olevia ohjeita soveltaen. Kalliotartunnat kiinnitetään käyttäen juotoslaastia tai -massaa, jolla on riittävät betoniteräksiä suojaavat ominaisuudet. Täyttö aloitetaan letkun avulla reiän pohjalta. Tartunnat painetaan injektoituun reikään ja tuetaan paikoilleen kovettumisen ajaksi. Tartunnat voidaan kiinnittää kallioon sementtilaastia käyttäen. Tällöin laastin vesi-sementtisuhde on Laastin kiviaineen suurin raekoko on 3 mm ja kallioon poratun reiän halkaisija vähintään 10 mm suurempi kuin teräksen halkaisija. Kuivissa olosuhteissa reikä puhdistetaan ennen injektointia paineilmalla tai voimakkaalla imurilla. Reiän tiiviys todetaan täyttämällä reikä vedellä. Jos vesi ei pysy reiässä, se injektoidaan sementtilaastilla ja porataan auki uudelleen ja varmistetaan sen tiiviys.

31 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 31 Jos reiässä on likaista vettä, se puhdistetaan painamalla puhdasta vettä injektointiputken avulla reiän pohjalle. Tämän jälkeen jatketaan kuten edellä. Tartuntojen vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa Korjaus- ja viimeistelytyöt.1 Telineiden asennuskolot ja -reiät, muottisiteiden kolot sekä betonoinnin jälkeen havaitut harvavalut, halkeamat ja muut poikkeavuudet ja puutteellisuudet korjataan tilaajan hyväksymiä korjausaineita ja työtapoja käyttäen. Rakenteet viimeistellään vastaamaan asetettuja vaatimuksia. Jos betonivaluun jätetyt teräksiset ja alumiiniset muottisiteet katkaistaan siteiden päiden varauskolojen pohjilta (ks. kohta ), varauskolot paikataan Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymällä valumattomalla paikkauslaastilla tai -massalla. Betonivaluun jätetyt teräksiset telinepalkit katkaistaan asennuskolojen pohjalta ja kolot paikataan kuten edellä. Jos palkit on kiilattu alusrakenteisiin jätettyihin reikiin, päättää tilaajan edustaja tapaus tapaukselta täytetäänkö reiät betonilla, paikkauslaastilla tai paikkausmassalla vai peitetäänkö ne teräslevyillä vai suojataanko reiät esim. kuumasinkityillä teräsverkoilla. Jos reiät täytetään betonilla tai juotoslaastilla, käytetään betonoinnissa painelaatikkoa. Jos reiät peitetään teräslevyillä, käytetään kuumasinkittyjä levyjä ja ruuveja. Jos muottisiteiden ympärillä on käytetty muovi- tai eterniittiputkia, teräksiset muottisiteet poistetaan ja putket suljetaan joko betoninvärisillä tulpilla tai laastipaikoilla. Paikan värisävy varmistetaan kokeilemalla. Maanvastaisissa rakenteissa olevien putkien päätyosat täytetään vedenpitävästi paikkauslaastilla ja muovi- tai kumitulpilla. Muut kuin sallitut halkeamat ja maanvastaisten rakenteiden vuotavat halkeamat injektoidaan. Ks. SILKO-ohjeet 2.236, 2.237, ja Muottilaudoituksen jätteet ja valupurseet poistetaan näkyvistä pinnoista. Sidelangat ja naulat katkaistaan. Korjaus- ja paikkaustöistä on annettu yksityiskohtaisia ohjeita SILKO-ohjeissa. SILKO Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi SILKO Sementti-injektointi SILKO Halkeaman imeytys SILKO Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet Laadunvalvonta.1 Betonitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma..2 Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot tämän ohjeen ja standardin SFS-EN kohtien ja mukaisesti..3 Itsetiivistyvän betonin valun yhteydessä betonin hyväksymiseen ja laadunvalvontaan liittyvät kokeet on esitetty betonointisuunnitelmassa..4 Itsetiivistyvän betonin hyväksymiskokeet tehdään aluksi viidelle ensimmäiselle toimitetulle kuormalle. Jos betoni näissä kokeissa täyttää vaatimukset, tehdään hyväksymiskokeet tämän jälkeen joka kolmannelle kuormalle. Jokaiselle kuormalle tehdään aina ennen betonointiluvan antamista silmämääräinen tarkastus. Ellei betonointisuunnitelmassa ole toisin määrätty, hyväksymisrajoina voidaan käyttää

32 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 32 seuraavia arvoja: painuma-leviämä: mmpainuma-leviämäluokka SF2 T50-aika: 3 5 s (sekuntia)viskositeetti t s (sekuntia) erottuminen: erottumisluokka 0erottumiskestävyysluokka SR2 ilmamäärä: P-lukuvaatimusten vaatimukset. Ellei muita hyväksymisvaatimuksia kuormalle ole ennakolta määrätty, käytetään kuorman hyväksymiseen valupaikalla leviämäkoetta, T50-ajant500-ajan määritystä ja massan silmämääräistä tarkastusta, jolla arvioidaan massan erottumista. Pakkasenkestävän IT-betonin ilmamäärä mitataan aina valupaikalla..5 IT-betonikuorma on sekoitettava työmaalla ennen näytteenottoa. Sekoitusajan tulee olla vähintään 3 5 minuuttia. Työmaalla tapahtuvalla sekoituksella varmistetaan, että mahdollisesti matkalla erottunut kuorma sekoittuu tasalaatuiseksi. ITB-kuormaa on hyvä sekoittaa aika ajoin kuljetuksen aikana, varsinkin jos kuljetusmatka on pitkä..6 ITB-massan notkeutta ei saa työmaalla säätää vedellä. Massan korjauksen tulee perustua ennakolta laadittuun suunnitelmaan. Jos toimitetun kuorman tuoreen betonin laatu poikkeaa suunnitellusta myös korjaamisen jälkeen, betonikuorma hylätään. Mikäli itsetiivistyvän betonin laatu ei täytä sovittuja vaatimuksia, massan ominaisuuksia voidaan työmaalla korjata massan notkeustason ja stabiiliuden suhteen, mutta ei ilmamäärän suhteen. Korjattaessa itsetiivistyvän betonin notkeutta lisäaine annostellaan suoraan betonimassaan. Sekoitusaika riippuu auton sekoitustehosta. Sekoitusajan tulee olla 1 minuutti kuutiota kohti ja vähintään 3 minuuttia. Massan säädön jälkeen otetaan uusi näyte ja tehdään laaduntarkastusmittaukset uudelleen. SFS-EN Betonirakenteiden toteutus Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonitöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan tutkimalla kovettuneen betonin ominaisuudet kohdassa kuvatulla tavalla sekä tarkastamalla betonoitu rakenne..2 Tartuntojen kiinnittyminen betonirakenteeseen tai kallioon tutkitaan tartuntavetokokeen avulla. Tutkittavan teräksen on irtoamatta kestettävä vetovoima, joka on 65 % sen myötölujuudesta. Vetokoe tehdään joka 20:lle ja vähintään kolmelle tartunnalle. Jos joku tartunnoista pettää, tutkitaan kaikki tartunnat. Tartunnat, jotka eivät täytä vaatimustenmukaisuuskriteeriä korvataan uusilla tartunnoilla..3 Tartuntojen kiinnittymistä betonirakenteeseen tai kallioon ei tarvitse tutkia edellä esitetyllä tavalla, jos tartuntoihin ei kohdistu vetorasituksia..4 Vedettyjen betonirakenteeseen kiinnittyvien tartuntojen kiinnittymistä ei tutkita, kun tartunnat on asennettu paikoilleen ennen betonointia..5 Mikäli IT-massa on valettu ilman betonointilupaa (ks. kohta alakohta 2) tai vastoin sovittuja laatukriteerejä, rakenteen laatuvaatimusten täyttyminen todetaan rakennekokein Dokumentointi

33 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 33.1 Betonoinnista pidetään pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. Vastaavasti pidetään pöytäkirjaa tartuntojen vetokokeista. Pöytäkirjat luovutetaan tilaajan edustajalle..2 Kaikki tarkastuksissa todetut poikkeavuudet kuten harvavalut ja halkeamat (korjatut ja korjaamatta jätetyt) merkitään rakenneosan mittapiirustuksiin. Piirustukset toimitetaan tilaajan edustajalle Massiivisten rakenteiden betonointi Suunnitelma.1 Massiivisten rakenteiden betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma (ks. myös kohta ). Rakenne katsotaan massiiviseksi, jos se on mitoiltaan niin suuri, että on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin hydrataatiolämmöstä johtuvien tilavuuden muutosten aiheuttaman halkeilun rajoittamiseksi..2 Massiivisten rakenteiden muotit, betonointi ja valupinnan jälkihoito, viimeistely ja suojaus tai jäähdytys suunnitellaan siten, ettei betonin korkean lämpötilan aiheuttamaa lujuuskatoa synny eikä lämpötilan muutoksista ja lämpötilaeroista ja muista syistä johtuvaa halkeilua pääse tapahtumaan. Jollei lämpötilaa voida kohtuullisin kustannuksin pitää riittävän alhaisena (enintään +60 C), otetaan odotettavissa oleva lujuuskato huomioon suhteituslujuutta määrättäessä..3 Betonimassan koostumus ja lämpötila sekä valupinnan suojaus suunnitellaan siten, ettei lämpötilaero betonoitavan rakenneosan minkään poikkileikkauksen eri osien välillä (esim. lämpötilaero pilarin tietyssä poikkileikkauksessa sisäosan ja pinnan välillä) ole suurempi kuin 20 C..4 Jos betonoitava rakenneosa ei pääse lämmön nousun ja laskun aikana vapaasti liikkumaan, huolehditaan lisäksi siitä, ettei betonoitavan ja tähän liittyvän rakenteen keskimääräisten lämpötilojen ero ylitä 20 C. Urakoitsijan on laadittava tekninen työsuunnitelma kyseisen vaatimuksen toteuttamisesta lämmöneristein ja vastuslangoin..5 Myöhemmin valettavan rakenneosan betonin koostumus on oltava mahdollisimman vähän kutistuvaa esimerkiksi käyttämällä notkistavaa lisäainetta ja mahdollisimman suurta kiviaineksen enimmäisläpimittaa. Betonimassan lämpötila ja lämpötilan nousu pidetään riittävän alhaisena vähentämällä sementin määrää esim. notkistavan lisäaineen avulla, käyttämällä normaalisti kovettuvaa tai alhaislämpösementtiä, korvaamalla osa sementistä masuunikuonalla tai lentotuhkalla tai jäähdyttämällä betonia tai sen osa-aineita. Liittyvissä rakenteissa asennetaan tarvittaessa aikaisemmin valettavan rakenteen sisään lämpövastuslankoja. Jotta lämpötilaerot rakenteen sisällä eivät muodostu liian suuriksi, muotit tarvittaessa lämpöeristetään ja valupinta peitetään lämpöä eristävällä peitteellä. Korkealujuusbetoneita ja IT-betoneita käytettäessä voi lämpötilan muutoksista johtuvia ongelmia esiintyä jo ohuissa rakenteissa. Ellei lämpötiloja, niiden kohoamista ja lämpötilaeroja voida arvioida aikaisemmista töistä saatujen kokemusten perusteella, selvitetään asia etukäteen laskennallisia menetelmiä käyttäen tai kokeellisesti. Suunnitelmassa esitetään muotinpurkuajankohta ja toimenpiteet lämpötilan nousun aiheuttamien ongelmien välttämiseksi (esim. lämpösuojaus, jäähdytys tai lämmittäminen). Muotit puretaan ja mahdollisesti käytetyt peitteet poistetaan siten, että rakenteen lämpötila laskee tasaisesti ja että lämpötilaerot pysyvät sallituissa rajoissa Laadunvalvonta

34 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 34.1 Ks. kohta Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan tilaajan hyväksymällä tavalla. Betonin lujuudenkehitys voidaan arvioida lämpötilamittaustietojen perusteella laskennallisesti käytössä olevilla tietokoneohjelmilla. Poikkeuksen muodostavat jännitetyt rakenteet sekä rakenteet, joihin liittyy turvallisuusriskejä. Tällöin lujuudenkehitystä seurataan myös ns. olosuhdekoekappaleiden avulla. Lämpötilamittaukset tehdään käyttäen betonin sisään asennettuja mittausantureita. Betonin pinnan lämpötila mitataan 20 mm:n syvyydestä. Rautatiesilloissa lisäksi liittyvien rakenteiden lämpötilan mittauspisteet sijoitetaan sekä betonipinnalle että betonin sisään molempiin rakenteisiin, uuteen rakenteeseen 250 mm:n etäisyydelle vaakasauman yläpuolelle ja vanhaan rakenteeseen 250 mm pystyseinästä sivusuuntaan VaatimustenmukaisuudenKelpoisuuden osoittaminen.1 Betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato otetaan huomioon arvosteltaessa rakenteen betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuutta..2 Ellei tarkempia selvityksiä tehdä, otaksutaan, että betonin puristuslujuuden alenema on 20 %, kun betonin korkein lämpötila on +80 C. Vastaavasti otaksutaan, että lujuuden alenema on nolla, kun betonin korkein lämpötila on +60 C. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti..3 Jos betonin lämpötila ylittää +80 C, betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuus todetaan rakennekokein ohjeiden B4 kohdan mukaisesti..4 Jos betonin lämpötila ylittää C, lämpötilan vaikutus betonin pitkäaikaiskestävyyteen tulee tutkia rakenteesta irrotetuista näytteistä tilaajan hyväksymän koeohjelman mukaisesti. Betonin korkea kovettumislämpötila voi synnyttää betoniin epästabiileja hydrataatiotuotteita, jotka voivat heikentää betonin pitkäaikaiskestävyyttä. B4 Betonirakenteet, ohjeet Dokumentointi.1 Lämpötilamittausten tulokset kirjataan. Mittaustulokset sekä mahdolliset lujuuskatoon ja lujuudenkehitykseen liittyvät laskelmat luovutetaan tilaajan edustajalle Betonointi kylmällä säällä Suunnitelma.1 Suunnitelma kylmällä säällä betonointia varten laaditaan ottaen huomioon kylmien olosuhteiden betonimassalle, betonoinnille, jälkihoidolle ja suojaukselle asettamat vaatimukset. Ks. myös kohta Kylmällä säällä betonointiin on syytä varautua aina, kun vuorokauden keskilämpötilan odotetaan laskevan alle +5 C.

35 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 35 Tyypillisiä kylmällä säällä betonointiin liittyviä suunnittelun lähtökohtia ovat mm. vaadittu muottien ja telineiden purkulujuus, vallitsevat sääolosuhteet, betonimassan jäähtymisnopeus kuljetusten ja siirtojen aikana, betonin lämmöntuotto kovettumisvaiheessa, lämmityslaitteiden lämmöntuotto sekä erilaisten lämpösuojausten ominaisuudet. Eräänä suunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää ohjeiden RIL 149 kohdan toimenpideluetteloa. RIL Betonityöohjeet Betonoinnin valmistelu.1 Jos valettava rakenneosa ei pääse vapaasti liikkumaan alustansa tai liittyvän rakenteen suhteen, huolehditaan siitä, ettei poikkileikkausten keskimääräinen lämpötilaero ylitä 20 C. Valettavan rakenneosan alla oleva perusmaa tai kallio, liittyvät rakenteet sekä muotit ja raudoitus lämmitetään, sulatetaan ja lämpösuojataan ennen betonointia Betonointi.1 Betonimassan lämpötilan on oltava betonoitaessa vähintään +5 C eikä se saa missään vaiheessa laskea 0 C alapuolelle. Massan lämpötila arvioidaan etukäteen laskennallista menetelmää käyttäen julkaisun RIL 149 kohdan mukaista periaatetta noudattaen..2 Kylmällä säällä betonoitaessa lisäaineesta johtuva sementin sitoutumisen alkua siirtävä vaikutus on tunnettava. Ohuissa rakenneosissa massan lämpötila voi laskea liian alas, jos lisäaineen sitoutumisen alkua siirtävä vaikutus on pitkä. Tämä on otettava huomioon massan lämpötilassa korottamalla sitä tai lämmittämällä rakenneosaa. RIL Betonityöohjeet Jälkihoito ja lämpösuojaus Betoni jälkihoidetaan kohdan mukaisesti. Lämpösuojauksen ja lämmityksen avulla varmistetaan betonin kovettuminen suunnitellulla tavalla. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei lämpötilaero rakenneosan poikkileikkauksen eri osien välillä, lämpötilan nouseminen tai veden ja lämmön haihtuminen valupinnasta aiheuta rakenteeseen halkeamia. Jos käytetään kosteajälkihoitoa, kerätään käytetty vesi talteen, ennen kuin se pääsee jäätymään. Vaihtoehtoisesti käytetään kostutettuja peitteitä tai massaa, joka sitoo vapaan veden. Lämmitys ja lämpösuojaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei betonin lämpötila nouse korkeammaksi kuin +60 C. Valupinta lämpöeristetään niin nopeasti kuin mahdollista. Eristeen avulla huolehditaan siitä, että lämpötilaero valupinnan ja rakenteen sisäosien välillä on enintään 20 C. Lämmitystä jatketaan, kunnes telineiden purkulujuus on saavutettu. Lämmitys lopetetaan viimeistään vuorokausi ennen muottien purkamista.

36 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Laadunvalvonta.1 Ks. kohta Joidenkin lisä- ja seosaineiden vaikutuksesta betonin lujuudenkehitys hidastuu normaalia kylmemmissä olosuhteissa olennaisesti. Ellei aineiden vaikutuksia tunneta aikaisemmasta tuotannosta saatujen kokemusten perusteella riittävän tarkasti, selvitetään ne ennakkokokeiden avulla..3 Betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan edellä kohdassa esitetyllä tavalla Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato otetaan huomioon kohdassa esitetyllä tavalla Dokumentointi.1 Ks. kohta Vedenalainen betonointi Yleistä.1 Vedenalaiset rakenteet betonoidaan kohdassa annettujen ohjeiden mukaisesti (menettely A) tai muulla urakoitsijan valitsemalla tavalla (menettely B). Käytettäessä menettelyä A osoitetaan rakenteen vaatimustenmukaisuus jäljempänä kohdassa esitetyllä tavalla ilman rakennekoekappaleita. Menettelyä B käytettäessä osoitetaan rakenteen vaatimustenmukaisuus rakennekoekappaleiden avulla ellei asiasta toisin sovita Yleiset laatuvaatimukset.1 Sillan rakennussuunnitelmassa esitetään vedenalaisille betonitöille hankekohtaiset laatuvaatimukset..2 Vedenalaisten betonitöiden laadunvarmistustoimenpiteet työnsuorituksen ja betonin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi esitetään sillan rakennussuunnitelmassa. Laadunvarmistustoimenpiteenä voi olla videokuvaus, vesipainekoe porareiästä, sydännäyteporaus, injektointi, kuituoptinen mittausmenetelmä tai ultraäänimittaus yksin tai yhdistettynä keskenään Suunnitelma (Menettely A).1 Vedenalainen rakenne betonoidaan käyttäen contractor-menetelmää tai soveltaen sitä jäljempänä tarkemmin määritellyillä tavoilla..2 Betonia suhteitettaessa ja betonityösuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon seuraavaa: Betonimassasta tehtävien normikoekappaleiden vertailulujuuden on oltava vähintään 5 MPa suurempi kuin suunnittelulujuus. Betonimassa suhteitetaan hyvin koossa pysyväksi ja siinä käytetään riittävän pitkää hidastusta. Massan kartiokokeella mitatun painuman on oltava välillä mm.

37 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 37 Sideaineen kokonaismääränä käytetään betonointia aloitettaessa vähintään 350 kg/m 3 ja muulloin vähintään 300 kg/m 3. Tarvittaessa massassa käytetään sementin ja hienoaineksen huuhtoutumista pienentävää lisäainetta. Betonointiputket tuetaan paikoilleen siten, että ne eivät liiku vaakasuunnassa betonoinnin aikana. Betonointi aloitetaan muotin alimmasta kohdasta käyttäen tarvittaessa aloitustulppaa ja betonointi tapahtuu yhtäjaksoisesti. Keskeytys ei saa olla betonoinnin missään vaiheessa yhtä tuntia pidempi. Betonipinnan nousunopeuden on oltava vähintään 300 mm tunnissa. Nousunopeus voi kuitenkin olla pienempi ja keskeytys betonoinnissa pidempi, jos massaa hidastetaan vastaavasti enemmän. Valuputkina käytetään halkaisijaltaan 250 mm pystysuoria betonointiputkia, joiden välimatka on korkeintaan neljä metriä ja etäisyys muotista enintään kaksi metriä. Betonoitavan rakenteen paksuuden ollessa alle kaksi metriä saa valuputkien väli olla korkeintaan kaksi kertaa rakenteen paksuus ja etäisyys muotista korkeintaan rakenteen paksuuden suuruinen. Lisäksi huolehditaan siitä, että betonoinnin päättyessä betonointiputkien yläpään korkeus valupinnasta on vähintään neljä metriä ja veden pinnasta vähintään 1,5 m. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pienempiä valuputkia, jolloin betoni pumpataan paineella suoraan betonointiputkiin. Betonointiputken tai sen alapään läpimitan on oltava tällöin vähintään 20 % suurempi kuin jakeluputken läpimitta. Rakenne voidaan betonoida myös käyttäen betonipumpun jakeluputkea tai sen jatkeena olevaa linjaputkea, jota nostellaan betonoinnin aikana ylös ja siirretään betonoinnin etenemisen mukaan vaakasuunnassa. Putken alapäässä on tällöin oltava läppälaite, jonka avulla estetään betonimassan valuminen veteen putken siirron aikana. Jatkettaessa betonointia kuivatyönä tyhjennetään muotin yläosa vedestä vasta, kun betoni on saavuttanut vähintään 5 MPa lujuuden. Rakenneosa betonoidaan yleensä ylikorkeaksi. Ylimääräinen betoni poistetaan tarvittaessa kokonaan ja aina liittyvien rakenteiden kohdalta. Uppobetonia käytettäessä ylikorkeutta ei kuitenkaan tarvita. Jos valussa käytetään tärytystä, tärytin on sammutettava sauvatärytintä laskettaessa betonimassan sisään ja nostettaessa ylös..3 Betonin suhteitustiedot, ennakkokokeiden tulokset ja betonityösuunnitelma toimitetaan tilaajan hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen rakenneosan betonointia Suunnitelma (Menettely B).1 Menettelyä B käytettäessä betoni suhteitetaan ja betonointitapa valitaan siten, että betonimassa, kovettunut betoni ja valmis rakenne täyttävät sillan rakennussuunnitelmassa asetetut vaatimukset..2 Betonin suhteitustiedot, ennakkokokeiden tulokset ja betonityösuunnitelma toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen rakenneosan betonointia Laadunvalvonta.1 Ks. kohta ja Laadunvalvonnassa noudatetaan sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjä vedenalaisten betonitöiden laadunvalvontaohjeita..3 Betonoinnin aikana valvotaan, ettei vettä pääse valuputkeen. Jos näin tapahtuu, tehdään siitä merkintä betonointipöytäkirjaan. Paikka, jossa ylimääräistä vettä on päässyt sekoittumaan betoniin, merkitään rakenneosan mittapiirustukseen.

38 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 38.4 Betonointipöytäkirjaan tehdään lisäksi tarkat merkinnät kaikista poikkeamista betonityösuunnitelmasta..5 Betonin lämpötiloja seurataan kohdassa esitetyllä tavalla Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (Menettely A).1 Betonitöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan sillan rakennussuunnitelman mukaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä kuten suhteitustietojen, betonimassasta tehtyjen normikoekappaleiden sekä työn aikana ja valmiista rakenteesta tehtyjen kokeiden ja havaintojen perusteella..2 Betonin puristuslujuus tutkitaan kohdan alakohdan 3 mukaisesti. Tällöin standardin SFS-EN 206-1:n liitteen B taulukon B.1 K-lujuuden (fck) tulee olla vähintään 5 MPa korkeampi kuin suunnittelulujuus. Jos vaatimustenmukaisuuskriteerit eivät täyty tai työn aikana on todettu poiketun hyväksytystä suunnitelmasta tai valmista rakennetta tarkastettaessa löydetään poikkeavuuksia (esim. harvavalua), voi tilaajan edustaja määrätä rakenneosan vaatimustenmukaisuuden osoitettavaksi rakenteesta porattavien koekappaleiden avulla. Näytteitä porataan tällöin taulukon 42020:T2 mukaisesti..3 Poralieriö on läpimitaltaan 100 mm. Jokaisesta poratusta tangosta sahataan kolme lieriötä (korkeus 100 mm) laboratoriokokeita varten. Taulukko 42020:T2. Porausten määrät veden alla betonoidun rakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Rakenneosan tilavuus m³ m³ > 200 m³ Porausten määrä Porausten paikat ja lieriönäytteiden ottokohdat määrittää tilaajan edustaja. Porauskohdat ja näytteet valitaan siten, että rakenneosan betonista saadaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva. SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (Menettely B).1 Menettelyä B käytettäessä rakenneosan vaatimustenmukaisuus todetaan sillan rakennussuunnitelman mukaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä, tarkastamalla työn lopputulos ja tutkimalla vaaditut betonin ominaisuudet rakennekoekappaleiden avulla..2 Poraussuunnitelma laaditaan ja koekappaleet otetaan edellä esitetyllä tavalla Dokumentointi.1 Sen lisäksi, mitä on vaadittu dokumentoitavaksi edellä kohdissa ja , merkitään rakenneosan mittapiirustukseen porauskohdat sekä lieriönäytteiden paikat Ruiskubetonointi Suunnitelma.1 Ruiskubetonoinnista laaditaan suunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen betonointia. Suunnitelmassa esitetään mm.: mallityö

39 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 39 ruiskubetonointimenetelmä ruiskubetonille ja sen osa-aineille asetettavat vaatimukset kalustolle ja suojavälineille asetettavat vaatimukset työnjohdon ja ruiskuttajan pätevyysvaatimukset ruiskubetonin valmistaminen ja kuljetus ruiskutettavalle pinnalle ja ruiskutusolosuhteille asetettavat vaatimukset ruiskubetonin tartuntalujuus ja paksuus ruiskutusohjeet pinnan käsittely, suojaus ja jälkihoito laadunvalvonta vaatimustenmukaisuuden osoittaminen dokumentointi. Suunnitelman laadinnassa voidaan käyttää apuna SILKO-ohjeita ja Ks. myös kohta ja InfraRYL:in jaksot ja SFS-EN Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet, InfraRYL osa Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit, InfraRYL osa 1 SILKO Betonointi ruiskuttamalla SILKO Korjaus ruiskubetonoimalla Kalusto.1 Ruiskubetonin valmistuksessa käytettävän laitteiston tulee täyttää standardin SFS-EN kohdassa 7 asetetut vaatimukset. Rautatiesilloissa betonialustalle tehtävissä ruiskubetonoinneissa käytetään ensisijaisesti kuivamenetelmää. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Ruiskutettavan pinnan käsittely.1 Ruiskutettavan pinnan tulee täyttää standardin SFS-EN kohdan mukaiset vaatimukset. Ruiskutettava pinta puhdistetaan irtonaisista aineksista, pölystä ja heikkolujuuksisesta betonista. Puhdistuksen jälkeen poistetaan pinnassa oleva ylimääräinen vesi ennen ruiskutusta. Vanha betonipinta tai muu huokoinen pinta pidetään kosteana noin vuorokauden ajan ennen ruiskutusta. Ruiskutettavan pinnan yksityiskohtaisia käsittelyohjeita on annettu kohdan julkaisuissa, ks. viitteet edellä. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Ruiskutus

40 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 40.1 Ruiskutustyölle asetut vaatimukset on esitetty standardin SFS-EN kohdassa 9.1. Ruiskutus tehdään niin ohuina kerroksina, että tuore massa kiinnittyy hyvin alustaansa. Kerrosten tulee olla kuitenkin niin paksuja, että pintojen jälkihoito voidaan tehdä hyvin. Seuraavaa kerrosta ei ruiskuteta, ennen kuin edellinen kerros on kovettunut riittävästi. Ennen ruiskuttamista poistetaan hukkaroiske ja tarkastetaan edellisen kerroksen kiinnittyminen alustaansa. Hierrettävässä pinnassa käytetään massaa, jonka suurin raekoko on 4 mm. Muita ruiskutus- ja tarkastusohjeita on annettu kohdan julkaisuissa. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Pintojen viimeistely, jälkihoito ja suojaus.1 Pintojen jälkihoito ja suojaus on tehtävä standardin SFS-EN kohdan 9.3 mukaisesti..2 Pintoja jälkihoidetaan vähintään seitsemän vuorokautta. Jälkihoitoa jatketaan, kunnes betonin lujuus on vähintään 60 % suunnittelulujuudesta. Vedenpitävyyttä vaadittaessa jälkihoitoa jatketaan, kunnes lujuus on 80 % suunnittelulujuudesta. Ruiskubetonin jälkihoitoa ja suojausta koskevia ohjeita on annettu SILKO-ohjeessa SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen SILKO Korjaus ruiskubetonoimalla Laadunvalvonta.1 Ks. kohta Ruiskutustyön laadunvalvontaan liittyvien tarkastusten laajuus ja tarkastustoimenpiteet on annettu standardin SFS-EN kohdassa 11. Ruiskutuksen laadunvalvonnasta on annettu ohjeita kohdan julkaisuissa. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ruiskubetonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan kohdassa esitetyllä tavalla..2 Jos betonin vaatimustenmukaisuus osoitetaan ruiskutetuista koelaatoista otettujen näytteiden avulla, edellytetään, että varsinaista rakennetta betonoitaessa käytetään samanlaista massaa ja että ruiskutus tapahtuu samalla tavalla kuin koekappaleita tehtäessä. Lisäksi edellytetään, että jälkihoito on tehty betonityösuunnitelman mukaisesti ja että betonointi on silmämääräisen tarkastuksen mukaan onnistunut suunnitellulla tavalla. Jos näin ei ole tapahtunut, voi tilaajan edustaja vaatia, että betonointityön vaatimustenmukaisuus osoitetaan rakenteesta porattujen näytteiden avulla. Rakenteesta porataan näytteitä mm. silloin, kun epäillään, että betoniterästankojen taustat eivät ole täyttyneet.

41 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 41.3 Tilaajan edustajan niin vaatiessa määritetään ruiskubetonin kerrospaksuus poraamalla reikä sen läpi ja mittaamalla reiästä kerroksen paksuus. Reiät täytetään mittauksen jälkeen tilaajan hyväksymällä tavalla. Kerrospaksuusmittauksia tehdään yksi jokaista 50 m 2 kohden, kuitenkin vähintään kolme jokaiselta erikseen ruiskutetulta alueelta. Kerrospaksuuksia ei tarvitse selvittää poraamalla, jos paksuus voidaan mitata luotettavasti muulla tavalla..4 Tartunta alustaan ja eri kerrosten välillä määritetään vaadittaessa standardin SFS-EN kohdan mukaisesti. Tilaajan edustaja määrää tartuntalujuuden tutkittavaksi, jos on perusteltua syytä otaksua, että ruiskubetonoidun kerroksen tartunta alustaansa tai aikaisemmin betonoituun kerrokseen ei ole riittävä. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 1: Määritelmät, vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus Dokumentointi.1 Ruiskutustyön aikaisten standardin SFS-EN kohdassa 11.2 esitettyjen tarkastusten tallenteet ja raportti korjaavista toimenpiteistä sekä vaatimustenmukaisuuskokeiden tulokset toimitetaan tilaajalle..2 Jos vaatimustenmukaisuuden toteamisessa käytetään rakenteesta porattuja näytteitä, merkitään porauskohdat mittapiirustuksiin, jotka luovutetaan tilaajan edustajalle. SFS-EN Ruiskubetoni. Osa 2: Toteuttaminen Jännittämistyö Suunnitelma.1 Jännittämistöistä laaditaan tekninen työsuunnitelma, joka toimitetaan tilaajalle hyväksyttäväksi kaksi viikkoa ennen jännittämistöiden aloittamista. Suunnitelma laaditaan tilaajan käyttöönsä hyväksymälle lomakkeelle..2 Suunnitelmassa esitetään seuraavat asiat: työnjohtaja ja työntekijät aikataulu jännemenetelmä jännetyypit ja laskenta-arvot betonin lujuus jännittämishetkellä suurin sallittu jännevoima ankkurointiliukuma, venymiin sisältyvät muodonmuutokset ja rakenteen kimmoinen kokoonpuristuma puristimien ja mittalaitteiden ominaistiedot ja kalibrointi jännittämisjärjestys lasketut venymät ja jännittämisvoimat jännittämisen eri vaiheissa muotin tukirakenteiden säätö ja purkaminen

42 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 42 betonin lujuudenkehityksen seuranta injektointi muut asiat Jännittämisvoiman ja venymän sallitut poikkeamat.1 Jännittämisvoiman suurin sallittu poikkeama jännittämissuunnitelman arvosta on yhdessä jänteessä ± 5 % ja jänteiden yhteenlasketussa voimassa ± 3 %. Venymän suurin sallittu poikkeama suunnitelman arvosta on yhdessä jänteessä +5,0 % ja jänteissä yhteensä +3,0 %. Lisäksi jännittämisvoiman ja venymän poikkeamien itseisarvojen summa saa olla enintään 5 % yksittäisessä jänteessä ja 3 % jänteissä yhteensä..2 Jos suunnitelman mukaista venymää ei saavuteta yhdessä jänteessä lasketulla voiman arvolla, saa voimaa lisätä korkeintaan 5 %. Jos sallituissa rajoissa olevaa venymää ei vieläkään saavuteta, selvitetään syy ja tarkistetaan jännittämissuunnitelma. Vastaavasti menetellään, jos venymä ylittyy yksittäisessä jänteessä lasketulla voiman arvolla yli 5 %..3 Jos sallituissa rajoissa oleva yksittäisen jänteen venymä saavutetaan laskettua pienemmällä voimalla, saa voiman negatiivisen poikkeaman itseisarvon ja venymän poikkeaman summa olla enintään 5 %. Jos voiman ja venymän poikkeamien summa ylittää sallitun arvon, selvitetään syy ja tarkistetaan suunnitelma Jännittämisen valmistelu.1 Jänneraudoitteet puhdistetaan ennen asennusta. Jänneraudoitteissa ei saa olla syöpymiä. Ne saavat olla korkeintaan kevyesti pintaruostuneita. Jänneterästen korroosioaste saa olla enintään kaksi määritettynä ohjeen Raudotteiden korroosioasteen määrittelymääritys-menettelytapaa noudattaenmukaisesti..2 Betonin lujuuden tulee olla riittävä (suunnitelmanmukainen) ennen jännittämistä. Betonin lujuudenkehitystä seuraamalla varmistutaan siitä, että rakenne kestää jännittämisvaiheessa sille tulevat rasitukset. Lujuudenkehitystä tarkkaillaan kimmovasarakokeilla, lämpöastevuorokausien avulla ja testaamalla rakenteen kanssa samoissa olosuhteissa säilytettyjä koekappaleita (olosuhdekoekappaleet). Olosuhdekoekappaleita tehdään betonointikertaa kohti vähintään kolme kappaletta betonoinnin päättyessä. Lämpötilamittaukset tehdään betoniin asennetuista putkista tai käyttäen mittausantureita. Myös ulkoilman tai rakennetta ympäröivän veden lämpötilaa tarkkaillaan. Ennen jännittämisen aloittamista puretaan muotit ankkurointialueelta ja rakenteen sivulta ja varmistutaan, ettei rakenteessa ole betonointivaurioita. Lisäksi varmistetaan, että jännittämisestä aiheutuvat rakenteen pituudenmuutokset ja muut muodonmuutokset pääsevät tapahtumaan suunnitellulla tavalla. Liikkuvien laakereiden asennuslevyt poistetaan ennen rakenteen jännittämistä..3 Jänteiden suojaputkien molemmissa päissä ja suojaputken niissä kohdissa, joihin ilma tai vesi voi kerääntyä, on oltava ilman- ja vedenpoistoputket. Raudoitteiden korroosioasteen määritys. Tiehallinnon selvityksiä 48/ Jännittäminen

43 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 43.1 Rakenne jännitetään käyttäen Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää jännemenetelmää.liikenneviraton asettamat laatuvaatimukset täyttävää jännemenetelmää. Käyttöselosteen on oltava työmaalla..2 Jännittämisestä on ilmoitettava tilaajan edustajalle viimeistään kaksi vuorokautta ennen työn aloittamista..3 Jännittämistyön aikana betonin lämpötilan on oltava vähintään +5 C. Ympäristön lämpötilan tulee olla yli 10 C. Jännittämisen avulla varmistetaan, että rakenteeseen syntyy suunnitelman mukainen jännitystila. Jännittämisessä käytetään kalibroitua kalustoa. Kalibrointitodistus ei saa olla yhtä vuotta vanhempi. Voiman ja venymän mittauksen epätarkkuus saa olla enintään 2 %. Jännittämisen aikana kannatintelineet lasketaan jännittämistyösuunnitelman mukaisesti..4 Jänneraudoitteiden (esim. punosten, lankojen tai tankojen) päitten katkaisuajankohta jännittämisen jälkeen ilmoitetaan tilaajan edustajalle ennen katkaisutyötä. Jälkijännittämisen estävien työvaiheiden suoritus ei ole sallittua ennen kuin jännittämispöytäkirjat on esitetty tilaajan edustajalle Injektointi.1 Injektoinnissa noudatetaan standardissa SFS-EN 445 esitettyjä vaatimuksia injektointilaitteiden ja injektointimenettelyn suhteen..2 Jännittämistyöt suunnitellaan siten, että jänteet voidaan injektoida heti jännittämisen jälkeen..3 Jännittämistyön ajoittuessa kylmälle säälle suojataan rakenne siten, että ilman ja rakenteen lämpötila on vähintään +5 C. Injektointilaastin lämpötilan on oltava vähintään +10 C..4 Laastin ja rakenteen lämpötila ei saa injektoitaessa ylittää +25 C..5 Injektoinnin aloittamisen ajankohta ilmoitetaan tilaajan edustajalle ennen injektointityötä. Jos lämpötila laskee yllättäen eikä rakennetta voida tämän vuoksi heti injektoida, lämmitetään rakennetta niin paljon, että injektointi voidaan tehdä suuremmitta viivytyksittä. Ellei näin voida menetellä, jänneraudoitteet suojataan väliaikaisesti pitämällä ilman suhteellinen kosteus suojaputkissa alle 40 %:ssa. Suojaputkia ei saa huuhdella vedellä. Suojaputket injektoidaan yhtäjaksoisesti yksi kerrallaan ja injektointia jatketaan niin kauan, että suojaputken toisesta päästä ja apuputkista purkautuva laasti on täysivahvuista. Apuputket suljetaan työn edistymisen mukaan. SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät..6 Jos suojaputki injektoinnin aikana tukkeutuu, laaditaan korjaussuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle tarkastettavaksi..7 Kylmällä säällä pidetään rakenne vähintään +5 C lämpötilassa vähintään yksi vuorokausi ennen ja kolme vuorokautta jälkeen injektoinnin Laadunvalvonta.1 Jännittämistöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma ottaen huomioon

44 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: 44 standardissa SFS-EN 446 esitetyt menettelyt..2 Jänneraudoitteet ankkureineen ja halkaisuteräksineen tarkastetaan ennen rakenteen betonointia..3 Jännittämisen aikana tarkkaillaan mm. rakenteen kokoonpuristumista, taipumaa ja halkeamien syntymistä. Laskettua suurempien muodonmuutosten tai halkeamien ilmaantuessa jännittäminen keskeytetään..4 Selvitetään vaurioiden syyt ja laaditaan suunnitelma vaurioiden korjaamista ja jännittämistyön loppuun suorittamista varten..5 Injektointilaastin laadunvalvonnassa noudatetaan standardissa SFS-EN 445 esitettyjä koemenetelmiä ja standardin SFS-EN 446 kohdan 8.4 mukaista näytteenottotiheyttä. Tilavuudenmuutoskokeena suositellaan käytettäväksi standardin SFS-EN 445 kohdan mukaista astiamenetelmää. SFS-EN 445 Jänneterästen injektointilaastit. Testausmenetelmät SFS-EN 446 Jänneterästen injektointilaastit. Injektointimenettelyt..6 Jännittämisestä ja injektoinnista laaditaan pöytäkirjat tilaajan käyttöönsä hyväksymälle kaavakkeelle Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Jännittämistöiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan jännittämis- ja injektointipöytäkirjojen avulla Dokumentointi.1 Jännittämis- ja injektointipöytäkirjat, betonin ja laastin puristuslujuustiedot sekä rakenteen muodonmuutosten mittaustulokset luovutetaan tilaajan edustajalle Valmiit sillan betonirakenteet.1 Valmiit sillan betonirakenteet ovat lukujen 42001, 42020, 42030, 42070, 42111, 42131, 42141, 42142, ja ja sillan rakennussuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden mukaiset Sillat, yleinen osa, InfraRYL Sillan betonielementtirakenteet, InfraRYL Sillan peruslaatat, InfraRYL Betonirakenteiset pääty- ja välituet, InfraRYL Maanvastaisten betonipintojen kosteudeneristys, InfraRYL Sillan tukirakenteiden betonipinnan kiviverhous, InfraRYL Betonipinnan teräslevyverhous, InfraRYL Betonirakenteet päällysrakenteessa, InfraRYL Betonipinnan suoja-ainekäsittelyt, InfraRYL Sillan betonirakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.1 Ks. kohta

45 Arbortext Editor Unformatted Print: 42020_Sillan_betonirakenteet.xml Printed Fri Sep 28 15:09: User: lea.vettenranta Page: Ympäristövaikutukset.1 Noudatetaan kohdan vaatimuksia ja ohjeita Sillat, yleinen osa. Ympäristönsuojelu, InfraRYL. Koontilinkki:/InfraRYL