Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2010

http://akl-web.fi/ Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2010 1 Yleistä 1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL) jatkoi vuoden 2010 aikana toimintaansa antimilitaristisena nuorten rauhanjärjestönä kansainvälisen sodanvastustajien julistuksen pohjalta: Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi. Liitto näkee sotien syinä ihmisten välisen eriarvoisuuden ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen, jotka luovat ja ylläpitävät militaristisia rakenteita. Se toimii näiden syiden poistamiseksi ja militarismin murtamiseksi. Se näkee sekä asevelvollisuuden että armeijalaitoksen tarpeettomana ja vahingollisena. Liitto näkee aseistakieltäytymisen tärkeänä osana antimilitarismia. Keskeisimmän osan sen toiminnasta ja kuluista muodostaakin aseistakieltäytyjien informaatio, edunvalvonta ja palvelujärjestönä toimiminen. Se pyrkii kehittämään siviilipalvelusjärjestelmää asepalveluksen vaihtoehtona, edistämään aseistakieltäytymisestä tiedottamista, aktivoimaan aseistakieltäytyjien ja antimilitaristien alueellista toimintaa sekä valvomaan ja parantamaan aseistakieltäytyjien oikeuksien toteutumista. 1.2 Siviilipalvelus Liitto jatkoi työskentelyään palvelusta suorittavien yhdenvertaisuuden todella takaavan siviilipalveluslain puolesta. Työministeriö asetti syksyllä työryhmän selvittämään siviilipalveluksen uudistamistarpeita. Liitto on huolehtinut, että sen näkemykset tulevat huomioiduksi työryhmän toiminnassa. Liitto on kutsuttu työryhmän kuultavaksi tammikuussa 2011. Liitto jatkoi kampanjaansa siviilipalvelusmiehiin työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohdistuvaa syrjintää vastaan. Erityistä huomiota kampanjassa kiinnitettiin syrjiviin käytäntöihin työpaikkoja täytettäessä, yhdenvertaisuussäännösten kannalta kyseenalaisiin asevelvollisuuden suorittamista koskeviin kriteereihin ja laittomia kysymyksiä sisältäviin lomakkeisiin, oppilaitosten käytäntöihin asevelvollisuuspalveluksessa hankittujen ansioiden hyvittämisessä opintosuorituksina sekä hinnoittelussa esiintyvään syrjintään. Syrjinnän vastaisen kampanjan yhteydessä liitto ryhtyi toimenpiteisiin tarkasteluajanjaksona lähes 50 tapauksessa, pääsääntöisesti menestyksekkäästi. Kampanjan seurauksena syrjivä työpaikkailmoittelu on vähentynyt merkittävästi ja monet yksityiset palvelujentarjoajat ovat laajentaneet myöntämänsä varusmiesalennuksen koskemaan myös siviilipalvelusmiehiä. Vuoden 2010 aikana liitto käynnisti viivyttelyn vastaisen kampanjan, jonka tarkoituksena on päästä eroon armeijan usein harjoittamasta lainvastaisesta hidastelusta siviilipalvelushakemusten käsittelyssä. Kampanjan keinoja ovat tiedotus sekä tarpeen vaatiessa hallinnolliset ja oikeudelliset toimenpiteet. 1/10

Liitto jatkoi vanhan siviilipalveluslain mukaista palvelusaikaa (395 vrk) suorittaville siviilipalvelusvelvollisille tiedottamista niin sanotun lievemmän lain periaatteesta, jonka perusteella tuomioistuimet ovat laskeneet myös vanhan lain mukaista palvelusaikaa suorittaneiden tuomiot uuden lain palvelusajan mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei vähintään 362 vrk suorittaneille siviilipalvelusmiehille langeteta tuomiota palveluksen keskeyttämisestä, vaikka heille määrätty palvelusaika olisi pidempi. Aikaisempaan tapaan Aseistakieltäytyjäliitto puuttui tietoonsa tulleisiin ongelmiin ja epäkohtiin siviilipalveluspaikoissa. Liiton esityksestä siviilipalvelusmiesten edustajana Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa toimi koko tarkastelujakson ajan Antti Meriläinen ja hänen varajäsenenään Hai Nguyen. Alkusyksystä käynnistyi Sivarisukka kampanja, jossa kerätään vapaaehtoisten neulomia sukkia ja muita neuleita vastineena Sotilaskotiliiton Operaatio tuntemattoman sotilaan villasukat kampanjalle. Aseistakieltäytyjäliitto huolehtii neuleiden jakelusta. 1.3 Totaalikieltäytyminen Liitolle tuli myös vuoden 2010 aikana runsaasti tiedusteluja totaalikieltäytymisestä. Vuoden aikana vankeuteen tuomittiin useita totaalikieltäytyjiä. Liitto tarjosi totaalikieltäytyjille neuvontaa ja oikeusapupalveluita sekä toi heidän tekoonsa liittyvää antimilitaristista viestiä esille yhteiskunnassa mahdollisimman laajasti. Liitto on pyrkinyt edelleen seuraamaan tarkasti totaalikieltäytyjien oikeusprosessia sekä tuomioiden täytäntöönpanoa. Vankilaan joutuneiden aseistakieltäytyjien tavoittamiseksi on rangaistuslaitoksiin lähetetty kuukausittain kirjeitä, joiden mukana on ollut liiton seurantalomake ja tietoa Amnesty Internationalin mielipidevangiksi hakeutumisesta. Vuoden 2010 aikana eduskunnan käsittelyssä ollut hallituksen esitys valvontarangaistuksesta toisi totaalikieltäytyjien kohteluun uuden vaihtoehdon aikaisempien yksinomaisten, ehdottomien vankeusrangaistuksien lisäksi. Uudistus on toteutuessaan myönteinen, mutta ei korjaa totaalikieltäytyjien kohteluun liittyviä ihmisoikeusongelmia. Liitto on toimittanut säännöllisesti tietoa Suomessa vangituista totaalikieltäytyjistä War Resisters' Internationalille (WRI) ja Amnesty Internationalille. WRI on laatinut kansainvälisesti levitettäviä vetoomuksia totaalikieltäytyjien vapauttamisen puolesta. Amnesty International on ilmoittanut edelleen kiinnittävänsä huomiota Suomen aseistakieltäytyjien tilanteeseen 1.4 Reservinkieltäytyminen Siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien lisäksi oman aseistakieltäytyjäryhmänsä muodostavat reservinkieltäytyjät. Liitto käynnisti vuoden 2010 alkupuolella tiedotus ja kieltäytymiskampanjan reservinkieltäytymisestä. Kampanja keskittyy erityisesti tiedottamaan vuonna 2008 voimaan astuneen siviilipalveluslain tuomasta mahdollisuudesta vapautua asepalveluksesta myös sodan aikana. Lisäksi liitto tiedotti muutenkin mahdollisuudesta kieltäytyä reservistä tästä kiinnostuneille. Tiedusteluja aiheesta tuli runsaasti. 1.5 Muu antimilitaristinen toiminta Liitto jatkoi toimintaansa ruohonjuuritason rauhanjärjestönä muidenkin kuin suoraan aseistakieltäytymiseen liittyvien kysymysten parissa. Tältä osin liiton toiminnan keskiössä olivat sotilaallisten liittoumien, ydinaseiden ja asekaupan vastainen työ yhteistyössä eurooppalaisen 2/10

globaalia militarismia vastustavan antimilitaristisen verkoston kanssa sekä Ruokaa ei aseita kampanjan edistäminen. Liitto levitti lehdessään, www sivuillaan ja muilla foorumeilla tietoa antimilitarismin kannalta tärkeistä kysymyksistä ja Suomessa asuvien ihmisten toimintamahdollisuuksista niiden suhteen. Asevelvollisuusjärjestelmän oikeutus ja tulevaisuus Suomessa on joutunut entisestään laajentuneen keskustelun kohteeksi. Liitto pitää selvänä, että epätarkoituksenmukaisesta asevelvollisuudesta on luovuttava myös Suomessa. Liitto on tuonut näkemyksiään asevelvollisuudesta esille pitkin vuotta, erityisesti syyskuun lopussa julkaistun nk. Siilasmaan työryhmän raportin Suomalainen asevelvollisuus yhteydessä. Aseistakieltäytyjäliitolla on toimintaryhmät Turussa ja Jyväskylässä. Paikallinen toiminta keskittyi kutsuntakampanjan ja muiden maanlaajuisten kampanjoiden alueelliseen toteuttamiseen, paikallisten antimilitarististen projektien toteuttamiseen sekä liiton tuottaman informaatiomateriaalin levittämiseen. Helsinkiin perustettiin keskustoimiston lisäksi toimintaryhmä, joka aloitti loppuvuonna kuukausittaiset kokoukset. Liitto harjoitti projektiluontoista yhteistyötä lukuisten eri järjestöjen ja ryhmien kanssa eri puolilla Suomea. Järjestöllä oli 31.12.2010 1202 jäsentä. 2 Koulutustoiminta Liiton järjestämät luentotilaisuudet siviilipalvelusmiesten koulutusjaksolla Lapinjärvellä muodostivat aiempien vuosien tapaan merkittävimmän osan liiton koulutustoiminnasta. Luentojen sisältö keskittyy yleiseen rauhanaatteelliseen valistukseen, liiton toiminnan esittelemiseen sekä siviilipalvelusmiesten motivoimiseen toimimaan siviilipalvelusjärjestelmän ongelmien korjaamiseksi. Luentoja kävivät pitämässä Miira Rauhamäki, Jessica Suni, Sampsa Oinaala ja Paavo Kolttola. Liiton koulutustoimintaan lukeutuivat myös muut esittely ja luentotilaisuudet kouluissa ja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa liiton edustajat ovat käyneet puhumassa. Liiton tuottamaa koulutusmateriaalia, kuten Sivari&Totaali lehteä, levitettiin aikaisempaan tapaan sekä siviilipalveluskeskuksen koulutusjaksolla että lukuisissa eri tapahtumissa, joissa liitto on ollut esillä. Liitto on toimittanut materiaalia sitä tilanneisiin oppilaitoksiin. Vuonna 2010 Aseistakieltäytyjäliitto tuotti Koulukiertue projektiinsa luentomateriaalia ja jatkoi sen suunnittelua. Tämän yhteydessä sisäiseen koulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Maaliskuussa 2010 liitto järjesti Rauhanasemalla uusien ilta tapahtuman, jossa jaettiin tietoa liiton toiminnasta ja lähiaikojen tapahtumista aiheesta kiinnostuneille. Tapahtumaan osallistui lähes 30 ihmistä. Liitto järjesti syysliittokokouksen yhteydessä Turun Aurinkolahdessa 5. 7.11. koulutustapahtuman, jonka työryhmissä käsiteltiin mm. liiton toimijoiden piirissä toteutetun, toiminnan kehittämiseen tarkoitetun kyselyn tuloksia, tulossa olevaa bussimatkaa Portugalissa järjestetyn NATO:n huippukokouksen vastatapahtumiin, tiedotuksen kehittämistä sekä Koulukiertue projektia. Tapahtumaan osallistui n. 30 henkeä. Liitto järjesti 5.11. perinteisen muistokäynnin Suomen valtion 1941 murhaaman Arndt Pekurisen haudalle Malmin hautausmaalla Helsingissä. Käynnin tarkoitus on muistaa Pekurista ja kehittää tämän päivän antimilitaristien historiatietoisuutta. Siihen osallistui n. 20 ihmistä. 3/10

3 Tiedotustoiminta Siviilipalvelusta, totaalikieltäytymistä ja reservinkieltäytymistä koskeva neuvontatyö muodosti merkittävän osan liiton toiminnasta myös vuonna 2010. Neuvontaa tehdään niin puhelimitse, sähköpostitse, kasvotusten kuin postinkin välityksellä. Tiedustelujen määrä pysyi korkealla tasolla ja moniin tiedusteluihin vastattiin postittamalla materiaalia. Päivystystä kyettiin ylläpitämään vapaaehtoisin, palkatuin ja työharjoittelijoiden voimin kaikkina arkipäivinä. Liitto tuotti ja toimitti tiedotusvälineille informaatiota aseistakieltäytymiseen ja antimilitarismiin liittyvistä asioista lehdistötiedotteiden ja henkilökohtaisten kontaktien muodossa. Liitto sai äänensä laajasti kuuluviin esimerkiksi Englannissa järjestetyn ydinaseiden vastaisen kansalaistottelemattomuustapahtuman, NATO:n Lissabonissa järjestämän huippukokouksen vastatapahtumiin, Ruokaa ei aseita työleirin sekä Siilasmaan työryhmän raportista virinneen keskustelun yhteydessä. Liitto tuotti ja levitti useita toiminnan alaansa liittyviä lentolehtisiä. Kuten aiemminkin, eri tiedotusvälineissä käytyihin liiton toimialueeseen liittyviin keskusteluihin osallistuttiin mielipidekirjoituksin. Syksyllä 2010 liitto toteutti vuosittaisen Kutsuntakampanjansa laajasti eri puolilla Suomea. Huomattavan osan liiton tiedotustoimintaa muodostaa myös näkyminen erilaisissa nuorisolle suunnatuissa tapahtumissa, joista merkittävimpiä olivat Provinssirock festivaali 18. 20.6. Seinäjoella, Pax festivaali 3. 4.7. Helsingissä sekä Puntala rock 30. 31.7. Lempäälässä. Informaatiota oli tarjolla myös lukuisissa pienemmissä tapahtumissa ympäri Suomea. Sisäistä tiedotustaan liitto hoiti Sivari&Totaali lehden lisäksi jäsenkirjeillä, joita lähetettiin vuoden aikana kaikille jäsenille kaksi. Kaikille siviilipalvelusmiehille lähetettiin palveluspaikkoihin yksi sivarikirje. 3.1 Sivari&Totaali-lehti Liitto julkaisi vuonna 2010 neljä numeroa Sivari&Totaali nimistä antimilitaristista kulttuurilehteä. Lehdessä on 24 A4 sivua. Lehden painos on 2000 kpl/numero. Lehdellä on jäsenten lisäksi lukijoita kirjastoissa, laitoksissa ja www sivuilla. Lehdessä uutisoidaan kotimaan ja ulkomaiden poliittisesta ja juridisesta kehityksestä sekä erilaisista tapahtumista. Pidemmissä artikkeleissa käsitellään antimilitarismin kannalta mielenkiintoisia aiheita: aseistakieltäytymistä, taloutta, kansainvälistä politiikkaa, kriisejä ja kriisinhallintaa sekä kulttuuria. Lehteä levitettiin aikaisempien vuosien tapaan liiton jäsenille, siviilipalvelusmiehille, maailmankauppoihin, varuskuntiin, kouluihin, kirjastoihin, vankiloihin ja kirjakauppoihin sekä lukuisissa tapahtumissa joihin liitto on vuoden aikana osallistunut. Useiden paikallisten levittäjien ansiosta sitä on saatavilla jatkuvasti eri puolilla maata. Lehdellä on omat www sivut Aseistakieltäytyjäliiton sivustolla. Sivustolle on vuoden 2010 aikana luotu vuoteen 1998 ulottuva arkisto lehdessä julkaistuja juttuja. Liiton palkkaamana arkistohankkeen projektisihteerinä toimi Hans Hellén. Lehden päätoimittajana on toiminut vuoden 2010 aikana Jarkko Saipio sekä alkuvuodesta toimituspäällikön nimikkeellä ja 11.6. alkaen toimitussihteerinä Simo Hellsten. Lehden sisältöä tuottaa myös vapaaehtoisista koostuva toimituskunta eri puolilta Suomea. Lehden vuosikerta sisältyy liiton jäsenmaksuun, joten se muodostaa myös sisäisen tiedotuksen tärkeimmän kanavan. Sivari&Totaali on Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri, mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Vuonna 2010 Simo Hellsten edusti Sivari&Totaalia Kultti ry:n hallituksessa. 4/10

3.2 Web-tiedotus Liiton jatkuvasti päivitettävä web sivusto on liiton merkittävä tiedotuskanava. Sivustolle on koottu huomattava, koko ajan kasvava arkisto liiton tuottamaa teksti ja valokuvamateriaalia. Sivustolla vieraili vuoden aikana N uniikkikävijää. Lisäksi liitto tiedotti kannanotoistaan ja tapahtumistaan laajasti sivustoillaan muissa verkkoyhteisöissä, kuten Facebookissa (reilut 600 jäsentä) ja MySpacessa (noin 650 ystävää ). Valtaosa tiedotustyöstä tehdään nykyisin sähköpostin välityksellä. Liitolla on sekä yleisiä että tiettyihin teemoihin keskittyviä sähköpostilistoja. Yleisenä antimilitaristisena tiedotus ja keskustelukanavana toimivalla akl listalla oli vuoden lopussa noin 550 tilaajaa. Sivari listan kautta puolestaan levitetään säännöllisesti informaatiota siviilipalvelukseen liittyvistä asioista palveluksessa oleville siviilipalvelusmiehille ja muille asiasta kiinnostuneille. Listalle liittymisestä kiinnostuneiden sähköpostiosoitteita on kerätty mm. Aseistakieltäytyjäliiton edustajien Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa pitämillä luennoilla. Sivari listalla oli vuoden lopussa vajaat 1200 tilaajaa. Liiton kansainväliseen toimintaan osallistuneille on oma tukikohta listansa (vajaat 150 tilaajaa) ja Ruokaa ei aseita kampanjalla on oma rea listansa (reilut 100 tilaajaa). Lisäksi liitto ylläpitää sisäiseen viestintään tarkoitettuja sähköpostilistoja tarpeen mukaan ja paikallisilla toimintaryhmillä on omia sähköpostilistoja. 4 Julkaisutoiminta Vuoden 2010 aikana AKL jatkoi aikaisemmin julkaisemiensa CD ja vinyylilevyjen, kirjojen ja pamflettien jakelua. Aseistakieltäytyjäliiton ja Helsingin siviilipalvelusseuran tekemän sopimuksen mukaan siviilipalvelusseura vastaa pääosin julkaisujen myynnistä. 5 Kansainvälinen toiminta Aseistakieltäytyminen on maailmanlaajuinen kysymys, jossa valtiot peilaavat omia lainsäädäntöjään ja käytäntöjään muiden maiden vastaaviin. Myös militarismin toimintatavat ovat yleismaailmallisia ja sen vaikutukset ulottuvat yli valtioiden rajojen. Liiton toiminnassa kansainvälinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat keskeisessä asemassa kamppailussa globaalia militarismia vastaan. Suomalaisen militarismin kansainvälistymisen myötä kansainvälinen toiminta on ottanut liiton toiminnassa vuoden 2010 aikana entistäkin keskeisemmän roolin. Liitto jatkoi toimintaansa kansainvälisen War Resisters' International (WRI) järjestön Suomen osastona. Liitto on aiempien vuosien tapaan tiedottanut WRI:n, sen jäsenjärjestöjen ja muiden antimilitarististen järjestöjen toiminnasta lehdessään ja tukenut niiden kampanjoita tarpeen mukaan. 15.5. vietettävän kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän teemana olivat naiset aseistakieltäytyjinä. Liitto otti levitettäväkseen aiheesta kertovaa, WRI:n julkaisemaa kirjaa. Liiton edustajat Simo Hellsten, Tuuli Vuori, Hans Hellén ja Antti Sipilä osallistuivat 22. 27.1. WRI:n triennaaliin Ahmedabadissa, Intiassa. Triennaali on joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen konferenssi, jonka yhteydessä kokoontuu järjestön yleiskokous. Konferenssin teemana oli globaali militarismi ja väkivallaton toimeentulokamppailu. Liiton edustajat Simo Hellsten, Kaj Raninen ja Antti Sipilä osallistuivat 7.10. 18.10. internetin välityksellä järjestettyyn WRI:n hallituksen kokoukseen. Liitto järjesti 9. 19.2.2010 bussikuljetuksen Suomesta 15.2. järjestettyyn brittiläisen Aldermastonin ydinaselaitoksen vastaiseen kansainväliseen kansalaistottelemattomuustapahtumaan. Aldermastonin laitoksessa kehitetään ja huolletaan Britannian Trident 5/10

ydinasejärjestelmän ydinkärkiä. Matkalle osallistui noin 30 suomalaista. Aldermastonin tapahtumat saivat merkittävästi huomiota niin ulkomaisessa kuin suomalaisessa mediassa. Liiton edustajat Tuuli Vuori ja Jyrki Lappalainen osallistuivat 31.7. 1.8. pidettyyn eurooppalaisen antimilitaristisen toimintaverkoston kokoukseen Jarandillassa, Espanjassa. Kokouksen tarkoituksena oli kehittää verkostoa entistä tiiviimpään ja toimivampaan suuntaan, ja sen aikana muun muassa suunniteltiin 19. 20.11. Portugalissa pidetyn sotilasliitto NATO:n huippukokouksen vastatapahtumia. Liiton edustaja Lauri Hoefs osallistui 16. 17.10 Lissabonissa Portugalissa järjestettyyn seminaariin, jossa valmisteltiin 19. 20.11. pidetyn NATO:n huippukokouksen vastatapahtuman käytännön järjestelyjä. AKL järjesti vastatapahtumaan bussikuljetuksen Suomesta 13. 26.11. Portugalin rajaviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet väkivallattomiin tapahtumiin matkalla ollutta suomalaisryhmää maahan, jonka seurauksena ryhmä järjesti mielenosoituksia NATO:a vastaan ja kokoontumisen vapauden puolesta Madridissa, Espanjassa. Surullisen todistuksen perusoikeuksien tilasta huippukokouksen aikana antanut tapahtuma herätti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Rajalla käännytetty suomalaisryhmä järjesti Madridissa, Espanjassa yksin tai yhdessä muiden käännytettyjen kanssa neljä mielenosoitusta NATO:a vastaan ja ilmaisuvapauden puolesta. Portugaliin asti selvinneet rauhanaktivistit järjestivät Lissabonissa huippukokouksen aikana yhdessä portugalilaisten kanssa väkivallattoman kansalaistottelemattomuustapahtuman sekä muita rauhanomaisia protesteja, jotka herättivät myös merkittävästi huomiota. Perusteeton käännytys johtaa valituksiin Euroopan Unionin ihmisoikeusperiaatteiden toteutumista valvoville elimille. Matkalle osallistui n. 35 suomalaista antimilitaristia. Liiton edustajat osallistuivat tulevia antimilitaristisia tapahtumia käsittelevään seminaariin Belgiassa 10. 14.11. Vuonna 2010 liitto laati useita kannanottoja eri maiden viranomaisille koskien aseistakieltäytyjien asemaa eri puolilla maailmaa sekä muita antimilitarismin ja ihmisoikeuksien kannalta olennaisia kysymyksiä. Liitto levitti sähköpostilistojensa avulla tehokkaasti informaatiota tietoonsa tulleista aseistakieltäytyjien oikeuksiin kohdistuvista loukkauksista eri puolilla maailmaa ja keräsi Suomesta allekirjoituksia WRI:n ja muiden tahojen julkaisemiin vastalausekirjeisiin. 6 Projektit 6.1 Kutsuntakampanja Vuosittain toteutettavan Kutsuntakampanjan tarkoitus on paikata täysin riittämättömän aseistakieltäytymisestä kertovan virallisen tiedottamisen asevelvollisten tietoihin jättämiä aukkoja. Kampanjaa toteutetaan jakamalla aseistakieltäytymisestä kertovia lentolehtisiä kutsuntapaikkojen edessä. Kampanja toteutettiin kutsuntojen tavoin elokuun puolesta välistä joulukuun puoleen väliin. Vuonna 2010 kampanjan vapaaehtoisia toteuttajia on löytynyt reilulta 30 paikkakunnalta. Kampanjaa varten painettiin 7000 lentolehtistä. Aiempien vuosien tapaan kampanjan yhteydessä levitettiin useilla eri paikkakunnilla myös liiton tuottamaa, armeijan mainoskampanjoita parodioivaa Tee työtä jolla on tarkoitus julistesarjaa. Lisäksi levitettiin AKL:n Kansanterveys kampanjan ironishenkistä julistetta Puolustusvoimat Suomen suurin kuntokoulu sekä Älä ole robotti julisteita. Aikaisempina vuosina on tullut tietoon useita tapauksia, joissa viranomaiset ovat toimivaltansa 6/10

ylittäen pyrkineet häiritsemään kampanjan toteuttamista. Tämän johdosta liitto toimitti kaikille lentolehtisten jakajille lakiasiainsihteerinsä laatimat ohjeet, joissa kerrotaan, missä lentolehtisiä saa jakaa ilman että viranomaisilla on oikeutta puuttua asiaan. 6.2 Ruokaa ei aseita Ruokaa ei aseita (REA) on itsenäinen, Aseistakieltäytyjäliitosta riippumaton kampanja, mutta liitto tukee sitä ja pyrkii edesauttamaan toiminnan laajenemista. Ruokaa ei aseita tapahtumissa jaetaan ihmisille ilmaista kasvisruokaa julkisella paikalla. Kampanjassa on kysymys ihmisten keskinäisestä konkreettisesta auttamisesta, asevarustelun kritiikistä sekä vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen perustuvien sosiaalisten rakenteiden luomisesta. Vuonna 1980 käynnistynyt kampanja on toiminut kuudessa maanosassa yhteensä sadoissa kaupungeissa. Suomessa kampanja käynnistyi keväällä 1998. Ruokaa ei aseita ryhmät järjestivät Suomessa vuoden 2010 aikana noin 20 ruoanjakotapahtumaa. Vuoden aikana Ruokaa ei aseita ryhmiä toimi Suomessa ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Liiton ylläpitämä Ruokaa ei aseita sähköpostilista toimii Suomessa kampanjaan osallistuvien tiedotus ja yhteydenpitokanavana. AKL järjesti 20. 31.7. Helsingissä jo yhdeksättä kertaa kansainvälisen Ruokaa ei aseita työleirin yhteistyössä Helsingin REA ryhmän ja Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry:n kanssa. Leirille osallistui vapaaehtoisia Bosniasta, Hollannista, Italiasta, Saksasta ja Tshekistä. Lisäksi leirille osallistui kaksi Suomessa asuvaa turvapaikanhakijaa. Leiriläiset järjestivät yhdessä suomalaisten REA aktiivien kanssa kuusi ruoanjakotapahtumaa eri puolilla Helsinkiä. Tapahtumissa kävi ruokailemassa yhteensä noin 500 ihmistä. Useat pääkaupunkiseudun sanomalehdet julkaisivat laajoja leiristä kertovia juttuja. Liiton palkkaamana leirin projektisihteerinä toimi Marianne Rintala. 6.3 Festivaaliprojekti Liitto järjesti 28.6. 6.7. bussikuljetuksen Roskilden festivaaleille Tanskaan. Matkalle osallistui reilut 30 ihmistä. Liitto järjesti 16.7. 18.7. perinteikkään bussikuljetuksen Helsingistä Ilosaarirock festivaaleille Joensuuhun. Matkalle osallistui reilut 30 ihmistä. Festivaaliprojektin ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuorisoa antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla. 6.4 Kulttuuritoiminta 18.12. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä cover illan, jossa esiintyivät Kansalaistottelemattomuus esittäen Discharge yhtyeen musiikkia, Stasi esittäen Dead Moon yhtyeen musiikkia, Chestburster esittäen Testors yhtyeen musiikkia sekä Dj Presidentti. Tapahtumaan osallistui noin 140 henkilöä. 30.10, liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä yhteistyössä Vadelma ry:n kanssa Varjokirjamessujen iltaklubin, Abstract Aspects, Black Lizard & the Liquid Plastic Castles, Octopus's Garden sekä Random Doctors. Tapahtuma keräsi vajaan 100 hengen yleisön. 30.10. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä yhteistyössä infoshopin ja antikvaarisen kirjakaupan Mustan kanin kolon kanssa Varjokirjamessut, jossa tuotiin esiin yhteiskunnallista kirjallisuutta, jota ei välttämättä löydy tavallisten kirjakauppojen hyllyistä. Lisäksi tarjolla oli monipuolinen valikoima kaunokirjallisuutta, kirjailijapuheenvuoroja sekä eri kansalaisjärjestöjen informaatiopisteitä. Kirjailijavieraina olivat Jani Saxell, Leena Vilkka, Nalle Virolainen, Päivi Mattila, Eero Taipalsaari, Jukka Peltokoski, Tero Toivonen ja Olli Tammilehto. Ari Vakkilainen soitti pianoa ja lauloi ja Heikki Sovijärvi lausui runojaan. Maksuttomaan tapahtumaan osallistui reilut 200 henkilöä. 7/10

16.10. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä konsertin, jossa esiintyivät Delta Force 2, Confusa, Blossom Hill, Revenge of the Boot sekä Distress (Pietari, Venäjä). Tapahtuma keräsi tavallistakin monikulttuurisemman, reilun 100 hengen yleisön. 13.8. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä konsertin, jonka esiintyjinä olivat Autuus, Death With a Dagger, Aokigahara, Trigger Happy sekä Dj Presidentti. Tapahtumaan osallistui vajaat 100 henkilöä. 15.5. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä konsertin, jossa esiintyivät Juggling Jugulars, Hero Dishonest, Fun, Stasi, Dj Presidentti sekä Dj Shithawk. Tapahtuma keräsi noin 250 hengen yleisön. 3.4. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä konsertin, jonka esiintyjinä olivat Punk Lurex, Subvulture, Sur rur, Mars Underground, Dj Presidentti ja Dj Shithawk. Tapahtumaan osallistui noin 150 yleisön jäsentä. 6.2. liitto järjesti Rauhanasemalla Helsingissä konsertin, jossa esiintyivät Kohu 63, Bad Jesus Experience, Enemy Pilot, Hautarauha ja Dj Presidentti. Tapahtuma keräsi reilun 100 hengen yleisön. Kulttuuritoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuorisoa antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla ja kerätä varoja liiton toimintaan. 6.5 Kummilapsi Kurdistanista Liitto on osallistunut vuodesta 1994 Kurdistan Save The Children järjestön ja Suomen Rauhanliitto YK yhdistys ry:n ohjelmaan Kurdistanin lasten auttamiseksi. Viime vuodet liitto on jatkanut ohjelman kuukausittaista tukemista, vaikka liiton aikaisempi kummilapsi onkin jo aikuistunut. 6.6 Muurinmurtajat Liitto järjesti 4.6. Suomen osuutta globaalin militarismin verkostoissa vastustavan tempauksen yhteistyössä Muurinmurtajat ryhmän kanssa Kotkassa armeijan lippujuhlapäivien yhteydessä. Tapahtumalla kritisoitiin Suomen armeijan muuttunutta roolia sen osallistuessa entistä enemmän aseellisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa, ja sen yhteydessä levitettiin paraatia seuraamaan tulleelle yleisölle aiheesta kertovia lentolehtisiä ja pidettiin esillä banderolleja. Muurinmurtajat ryhmä järjesti ulkoministeriön Helsingissä järjestämän NATO seminaarin aikaan 4.3. Suomen NATO lähentymistä vastustavan kansalaistottelemattomuustapahtuman. Tapahtumassa rauhanaktivistit levittivät Afganistanin sodassa, jonka osapuoleksi Suomi on NATO yhteistyön seurauksena ajautunut, vuodatettua verta symboloivaa vesiliukoista punaista maalia ulkoministeriön rakennuksen metalliportteihin ja sen edustalle. Poliisi otti kiinni maalin levittämiseen osallistuneiden lisäksi myös tapahtumaa seuranneet rauhanaktivistit. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 3.3. ratkaisun liiton järjestösihteerin tekemään kanteluun, joka koski poliisin toimintaa Muurinmurtajat ryhmän kesäkuussa 2008 Patrian toimistorakennuksen luona järjestämän kansalaistottelemattomuustapahtuman yhteydessä. Myös tuolloin kansalaistottelemattomuuteen osallistumattomat rauhanaktivistit otettiin kiinni. Apulaisoikeusasiamies totesi, ettei poliisi kyennyt antamaan riittäviä perusteluja kansalaistottelemattomuuteen osallistumattomien kiinniottamiselle. 8/10

Muurinmurtajat on täysin riippumaton ryhmä, jonka toimintamuoto on väkivallaton kansalaistottelemattomuus. Aseistakieltäytyjäliitto tukee ryhmää ja tekee sen kanssa yhteistyötä tarpeen mukaan. 7 Oikeustoiminta Liitto tarjoaa oikeudellisia palveluja aseistakieltäytyjille. Siviilipalvelusmiehet saivat apua mm. kurinpitoa, lykkäyksen myöntämistä, palveluskelpoisuuden tarkastamista ja taloudellisten oikeuksien laiminlyöntejä koskevissa asioissa. Totaalikieltäytyjät saavat liiton kautta asiantuntevan oikeusavustajan oikeudenkäyntiin. Kaikille aseistakieltäytyjille tarjotaan myös oikeudellista neuvontaa. Erityistä huomiota oikeustoiminnan osalta sai vuoden 2010 aikana sai tapaus, jossa tasavallan presidentti joulukuussa armahti totaalikieltäytyjän, joka oli kieltäytynyt jouduttuaan kielitaidottomana määrätyksi aliupseerikoulutukseen ruotsinkielisessä joukkoosastossa. Oikeuspalvelujen tuottamisesta on vastannut pääasiassa liiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti. Liitto on vuokrannut Keltille erillisen työtilan työtään varten. 8 Tarvikevälitys Vuoden 2010 aikana liitto tuotti erimallisia luomupuuvillaisia ja uusio/kierrätettyjä t paitoja, julisteita uudella kuva aiheella, rintanappeja (38 mm ja 25 mm) sekä reilun kaupan kangaskasseja. Näitä sekä aikaisemmin tuotettuja myyntiartikkeleita julisteita, katkaistu kivääri pinssejä, postikortteja, heijastimia ja kyniä on levitetty aikaisempaan tapaan pääasiassa myyntipöydillä eri tapahtumissa, internet sivujen ja Sivari&Totaali lehden välityksellä sekä toimistolta käsin. Aseistakieltäytyjäliiton ja Helsingin siviilipalvelusseuran tekemän sopimuksen mukaan siviilipalvelusseura vastaa julkaisujen myynnistä ja pääosin tarvikkeiden myynnistä. 9 Hallinto 9.1 Liittokokoukset Sääntömääräinen kevätliittokokous kokoontui 27.3. Rauhanasemalla Helsingissä. Sääntömääräinen syysliittokokous järjestettiin Aurinkolahdessa, Turun Hirvensalossa 6.11. 9.2 Hallitus Liiton hallituksessa toimivat vuoden 2010 aikana Hans Hellén (koko ajan), Henri Hellén (koko ajan), Lauri Hoefs (27.3. alkaen), Ilmari Jaaranen (6.11. asti), Paavo Kolttola (koko ajan), Jyrki Lappalainen (koko ajan), Antti Meriläinen (koko ajan), Jarkko Mäkipää (6.11. alkaen) Juho Narsakka (6.11. alkaen), Hai Nguyen (koko ajan), Antti Sipilä (koko ajan) Heikki Sovijärvi (27.3. asti), Pipsa Toivonen (6.11. alkaen) Tuukka Törö (6.11. asti), Tuuli Vuori (koko ajan) ja Jukka Vuorio (6.11. asti). Koko ajanjakson hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimi Tuuli Vuori ja sihteerinä Paavo Kolttola (6.11. asti) ja Pipsa Toivonen (5.12. alkaen). Varapuheenjohtajana toimivat Antti Meriläinen (27.3. asti) ja Lauri Hoefs (27.3. alkaen). Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa (9.1., 7.2., 14.3., 11.4., 13.5., 13.6., 7.8., 12.9., 10.10. ja 5.12.). Kaikki kokoukset pidettiin Rauhanasemalla Helsingissä. 9.3 Toimisto ja työntekijät Aseistakieltäytyjäliiton keskustoimisto sijaitsee Suomen Rauhanliitto YK yhdistykseltä vuokratuissa tiloissa Rauhanasemalla Helsingissä. Oikeustoimintaa varten on vuokrattu erillinen toimisto Vantaan Tikkurilasta. Kaj Raninen on jatkanut toimintaansa liiton osa aikaisena järjestösihteerinä ja Juha Keltti liiton lakiasiainsihteerinä. Marianne Rintala toimi Ruokaa ei aseita leirin projektisihteerinä 5.7. 1.8. Hans Hellén toimi Sivari&Totaali lehden www arkistoa 9/10

kehittävänä projektisihteerinä 10.10. 30.11. Liiton työharjoittelijoina toimivat Lauri Hoefs 1.4. saakka, ja Jarkko Mäkipää 25.5. 24.8. Vapaaehtoisten merkitys toimiston ylläpitämisessä ja muussa toiminnassa on edelleen ollut suuri. 10 Talous Aseistakieltäytyjäliiton hallitus on seurannut liiton taloustilannetta lähes kuukausittaisissa kokouksissaan. Vuoden aikana toteutetut projektit johtivat tappiolliseen tulokseen, mutta kokonaisuudessaan liiton talous on säilynyt vakaana. Liiton tilinpäätös 31.12. osoittaa 3893,75 euron tappiota. 10/10