Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) myöhempine muutoksineen (tutkintoasetus) säädetään ja Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä sekä tässä säännössä määrätään. Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa. I Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön sääntöjen 3 :n mukaisena yksikkönä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toimii teknistieteellisellä koulutusalalla. Korkeakoulu harjoittaa alojensa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen yhdistyvää ylintä tutkinto-opetusta sekä tukee aloihinsa liittyvää Aaltoyliopiston täydennyskoulutusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa Aalto-yliopiston strategisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulun erityisenä tehtävänä on luoda tieteellistä pohjaa alojensa teknologioiden uudistamiselle, uudistaa aloihinsa liittyviä teknologioita ja kouluttaa alojensa näkemyksellisiä osaajia. Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 :ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. 2 Tutkinnot Korkeakoulussa voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto 2) ylempänä korkeakoulututkintona diplomiinsinöörin tutkinto 3) jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. 3 Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. Siitä, mihin tutkintoon eri koulutusohjelmat johtavat, määrätään erikseen. Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään tohtorinkoulutusohjelmassa tutkimusalakohtaisesti. Korkeakoulu vahvistaa jokaiselle jatkokoulutuksen tutkimusalalle siitä vastaavat professorit. Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun tai muun yliopiston kanssa. 4 Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus Opiskelijat otetaan suorittamaan sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkintoa tai diplomi-insinöörin tutkintoa siten, kuin opiskelijavalinnoista on erikseen säädetty. Alempaan korkeakoulututkintoon hyväksytty opiskelija saa jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon niin kuin siitä on erikseen säädetty. Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin yliopiston erikseen vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti. Valintaperusteissa määrätään myös koulutusohjelman vaihtamisesta. Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi samaan ylempään perustutkintoon johtava alemman ja ylemmän tai pelkän ylemmän perustutkinnon opinto-oikeus korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi jatko-opinto-oikeus korkeakoulussa.
Toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa yliopistossa suoritetun soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulussa suoritetun soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon perusteella ylemmän perustutkinnon koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja ennen kuin hänet hyväksytään varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Jatko-opiskelijat valitaan yliopiston erikseen vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti. Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta Aalto-yliopistossa, voivat suorittaa korkeakoulussa erillisiä opintoja haettuaan ensin niitä koskevan suoritusoikeuden korkeakoulun erikseen määräämällä tavalla. 5 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. II Alempi perustutkinto 6 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin. 7 Alemman perustutkinnon laajuus Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 8 Alemman perustutkinnon opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); 2) koulutusohjelman yhteiset opinnot (15 25 op);
3) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulien laajuus 18 22 op.); 4) kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä 5) vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 opintopistettä täyttyy. Edellä 1 momentin kohdissa 1 ja 2 esitettyjen opintojen yhteismäärä on 98 102 opintopistettä. Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Alemman perustutkinnon pääaineen aineopinnot muodostuvat koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaineen opintokokonaisuus toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 9 Alemman perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 8 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 5 :ssä määritellyn kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 5 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, korkeakoulu määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 10 Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Korkeakoulu nimeää kandidaattiseminaarille vastuuopettajan. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Korkeakoulu antaa tarkempia määräyksiä kandidaattiseminaarista ja siihen hakemisesta. 11 Kandidaatintyö Kandidaatintyö laaditaan koulutusohjelman alaan liittyvästä aiheesta, jonka kandidaattiseminaarin vastuuopettajan määräämä ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa. Kandidaatintyö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä. Edellä 5 :n 2 momentissa tarkoitettu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia työn myös muulla kielellä. Korkeakoulu antaa tarvittaessa erilliset ohjeet muun kielen käyttämisestä kandidaatintyössä. Ohjaajan tulee seurata kandidaatintyön etenemistä ja tukea opiskelijaa sen tekemisessä. Korkeakoulu päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan. Kandidaatintyö esitellään kandidaattiseminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa. 12 Kielitaidon osoittaminen Edellä 5 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 5 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. 13 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.
Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. 14 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys korkeakoululle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. 15 Alemman perustutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulu antaa tekniikan kandidaatin tutkinnon 9 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. 16 Tutkinnon suorittaminen erinomaisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti-maininnan antamisesta päättää korkeakoulu. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja kandidaatintyön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, maininta voidaan myöntää, mikäli vähintään puolet tutkintoon kuuluvista opinnoista mukaan lukien opinnäytetyö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte on suoritettu korkeakoulun vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. III Ylempi perustutkinto 17 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. 18 Ylemmän perustutkinnon laajuus Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 19 Ylemmän perustutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) tieteen metodiikan opintoja (9 11 op);
2) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus on 18 22 op); 3) diplomityö (30 op); sekä 4) vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 opintopistettä täyttyy. Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun koulutusohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. 20 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Edellä 2 momentissa esitetystä poiketen opiskelijan pääaine muodostuu perusmoduulista, syventävästä moduulista ja korkeakoulun osoittamasta erikoismoduulista tai syventävästä moduulista, mikäli perusmoduulin ja syventävän moduulin välissä oleva jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi 3 momentissa tarkoitettuun sivuaineeseen. Korkeakoulu päättää tarvittaessa miten korkeakouluun suoraan ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. 21 Ylemmän perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 19 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 5 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 5 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, korkeakoulu määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 22 Diplomityö Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 opintopistettä. Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa korkeakoulu sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Korkeakoulu voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla korkeakoulun professori, tai päätoimisessa palve-
lussuhteessa oleva dosentti. Erityisestä syystä valvojaksi voidaan nimittää Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun professori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Diplomityön määräaika on yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea korkeakoululta uutta diplomityön aihetta. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti korkeakoululta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Korkeakoulu päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkemmat diplomityötä koskevat ohjeet. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. 23 Kielitaidon osoittaminen Edellä 5 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse edellä 21 :n 4 momentissa jo mainitun mukaisesti osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 5 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan niin kuin siitä on edellä 12 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 24 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan niin kuin siitä on edellä 13 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 25 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy johonkin 19 :n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun moduuliin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys korkeakoululle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. 26 Ylemmän perustutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulu antaa diplomi-insinöörin tutkinnon 21 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. 27 Tutkinnon suorittaminen oivallisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituk-
sillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää korkeakoulu. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, oivallisesti-maininta voidaan myöntää, mikäli vähintään puolet tutkintoon kuuluvista opinnoista mukaan lukien opinnäytetyö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte on suoritettu korkeakoulun vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. IV Tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto 28 Jatkokoulutuksen järjestäminen Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään korkeakoulun tohtoriohjelmassa tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella. Koulutuskokonaisuudet toteutetaan tarvittaessa Aalto-yliopiston korkeakoulujen ja muiden yliopistojen yhteistyönä. Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja mutta myös tekniikan lisensiaatin tutkinto on mahdollinen. Korkeakoulu voi myöntää oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen erityisistä syistä. 29 Jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 30 Jatkokoulutuksen opinnot Jatkokoulutuksen opinnot suoritetaan opintokokonaisuuksina. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee: 1) suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tieteelliseen työskentelyyn valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista ja tutkimustiedon välittämistä (5 15 op); 2) perehtyä laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan (30 40 op); sekä 3) perehtyä vähintään yhteen opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen (10 20 op). Edellä mainittujen opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Korkeakoulu voi jäljempänä 32 :ssä ja 35 :ssä mainittujen tutkintojen suorittamista varten määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi. 31 Opintojen sisältö ja opinnäyte Korkeakoulu vahvistaa opiskelijan tutkimusalan ja yhden tutkimusalasta vastaavista professoreista opiskelijan jatko-opintojen vastuuprofessoriksi. Vastuuprofessoriksi nimetään korkeakoulun professori (Assistant Professor, Associate Professor, Full Professor, Distinguished Aalto Professor).
Korkeakoulu vahvistaa edellisen pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtien opintokokonaisuuksien sisällön vastuuprofessorin ja 3 kohdan opintokokonaisuuden sisällön korkeakoulun erikseen nimeämän yliopiston professorin esityksen perusteella. Korkeakoulu hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle vastuuprofessorin ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Opinnäytetyön ohjaajalla tulee olla suoritettuna tekniikan tohtorin tutkinto tai muu vastaava yliopistollinen jatkotutkinto. Opinnäytetyön vastuuprofessori voi tarvittaessa toimia myös työn ohjaajana. Osasuorituksina jatkotutkintoa varten voidaan hyväksyä sellaisia opiskelijan ennen perustutkintoa suorittamia soveltuvia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon, kuin myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia soveltuvia kursseja. 32 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa 30 :ssä tarkoitetut opinnot; sekä 2) laatia lisensiaatintutkimus. 33 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös tutkimusalaan kuuluvaan aihepiiriin hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä osoittava kirjallisuustutkimus. Edellä 2 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä lisensiaatintutkimuksena. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän osuus on selvitettävä yhteenvedossa. Lisensiaatintutkimuksen arvostelemista ja hyväksymistä on haettava kirjallisesti korkeakoululta. Lisensiaatintutkimus esitellään korkeakoulussa. Korkeakoulu määrää lisensiaatintutkimukselle tarkastajan, pyytää lausunnon tarkastajalta ja vastuuprofessorilta sekä tämän jälkeen päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun se on jätetty korkeakoululle. Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. 34 Lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulu antaa lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. 35 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa joko tekniikan lisensiaatin tutkinto tai 30 :ssä tarkoitetut opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. 36 Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Edellä 1 momentissa mainittua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä väitöskirjana. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän osuus on selvitettävä yhteenvedossa. Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä korkeakoulussa. Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä väitöskirjoista. 37 Julkaisuluvan myöntäminen Tohtorin tutkinnon suorittajan on julkaisuluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä julkaisulupahakemus korkeakouluun. Korkeakoulu hankkii ja käsittelee esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta. Opiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa esitarkastajien lausunnoista. Korkeakoulu päättää julkaisuluvan myöntämisestä saatuaan esitarkastajien lausunnot. Julkaisulupahakemuksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin neljä kuukautta siitä, kun käsikirjoitus ja hakemus on jätetty korkeakoululle. 38 Väitöstilaisuus Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka ajankohdan ja siinä käytettävän kielen määrää korkeakoulu. Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä korkeakoulussa tarkastamista varten nähtävänä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Korkeakoulu nimeää väitöstilaisuuteen kustoksen sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Jos erityisestä syystä vastaväittäjä on toiminut esitarkastajana, nimetään lisäksi toinen vastaväittäjä. Väitöstilaisuus alkaa tekijän pitämällä lyhyellä esityksellä, minkä jälkeen vastaväittäjän on esitettävä huomautuksensa. Tämän jälkeen on sallittava muidenkin tehdä väitöskirjan tai sen puolustamisen johdosta suullisia tai kirjallisia huomautuksia. Aiheen siihen antaessaan nämä otetaan huomioon väitöskirjaa arvosteltaessa. Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä. 39 Väitöskirjan hyväksyminen Julkisen tarkastuksen jälkeen on korkeakoulun määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessa annettava korkeakoululle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava korkeakoululle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä tohtorinkoulutusneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Korkeakoululle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vasta-
väittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin korkeakoulun määräämässä ajassa. Tämän jälkeen korkeakoulu päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. 40 Tohtorin tutkinnon tutkintotodistus ja arvomerkit Korkeakoulu antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. Promootion järjestämisestä, arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneelle ja kunniatohtorin arvon antamisesta määrätään erikseen. V Opetuksen järjestäminen ja opintosuoritusten arviointi 41 Ohjelman johtajan rooli Koulutusohjelman vastuuopettaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Korkeakoulun tohtoriohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. 42 Koulutusohjelman opetussuunnitelma Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1) koulutusohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) koulutusohjelman johtajan 3) koulutusohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat opettajat; 4) koulutusohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä 5) kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, osaamistavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, opetus- ja työmuodot, kurssin toteutuksen ajoituksen, opetuskielen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kurssin kuulumisesta moduuleihin sekä siitä, onko moduuliin kuuluva kurssi pakollinen vai vaihtoehtoinen. Yliopiston vahvistamassa opetussuunnitelmassa määrätään tarvittaessa pää- ja sivuaineet muodostaviin moduuleihin valittavien enimmäismääristä ja valintaperusteista. Korkeakoulu julkaisee koulutusohjelmien opinto-oppaat, joissa opetussuunnitelmat selostetaan tarkemmin. 43 Opetus Korkeakoulussa annettava opetus tapahtuu opetusjaksojen aikana. Korkeakoulussa annetaan opetusta luennoimalla, järjestämällä harjoituksia ja seminaareja, toimeenpanemalla opintoretkiä sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Korkeakoulu kehittää jatkuvasti opetus- ja arviointimenetelmiään. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua korkeakoulun tarkemmin määräämällä tavalla. Opetuksen järjestelyjen vuoksi voidaan järjestää ennakkoilmoittautuminen kurssin pitämistä edeltävänä lukukautena. Kurssin kontaktiopetus voidaan jättää järjestämättä, jos kurssille ilmoittautuu alle viisi opiskelijaa. Jos kontaktiopetusta ei järjestetä, kurssi voidaan suorittaa tutkintovaatimusten perusteella erikseen ilmoitettavalla tavalla. Kurssin koostuessa itsenäisistä osasuorituksista opiskelijoille on viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. 44 Opintojen ohjaus Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka korkeakoulu nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulu antaa tuutoroinnista tarkemmat ohjeet.
Korkeakoulu järjestää lisäksi muutakin opinto-ohjaustoimintaa. 45 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Jokaisen opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka korkeakoulu vahvistaa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää suunnitelman tutkintoon sisällytettävien opintojen suorittamisesta. Kurssin tai opintokokonaisuuden suorittamisen yhtenä edellytyksenä voidaan pitää sitä, että se on opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma vahvistetaan tutkintokohtaisesti ja opiskelijalla voi olla kerrallaan yksi vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma. Korkeakoulu antaa tarkempia määräyksiä henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. Jatko-opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä siitä on tässä pykälässä määrätty. 46 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Korkeakoulu päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Korkeakoulu antaa tarkempia määräyksiä opintojen hyväksilukemisesta. 47 Tenttien järjestäminen Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen tentti, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Korkeakoulu voi määrätä kokeita varten tenttijaksoja. Laajojen kurssien tenttisuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Kurssista järjestetään tenttejä kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Näillä tarkoitetaan kurssin alussa ilmoitettavia tutkintovaatimuksia. Kurssin tai sen osasuoritukselle ilmoittautuminen oikeuttaa opiskelijan suorittamaan kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos kyseiset tutkintovaatimukset eivät ole tenttihetkellä voimassaolevia, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Opiskelijan tulee ilmoittautua tenttiin viikkoa ennen tenttitilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen katsotaan tenttiin osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen tentin alkamista. 48 Arvosanat Perus- ja jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanoja 1 5. Edellä mainittuja arvosanoja käytetään myös hyväksytystä kandidaatintyöstä ja diplomityöstä. Edellä 8 1 momentin 4 kohdassa mainitun koko moduulin arvosana määräytyy kandidaatintyön arvosanan mukaan. Lisäksi perustellusta syystä voidaan opetussuunnitelmassa asianomaisella huomautuksella varustettujen kurssien osalta käyttää hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksytty. Jatkotutkinnossa käytetään hyväksytystä lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta sekä 35 :n 1 momentissa tarkoitetuista opintokokonaisuuksista arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Edellisessä momentissa tarkoitetusta opintokokonaisuudesta annetaan arvosana kiittäen hyväksytty, mikäli opintokokonaisuuden kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. 49 Opetus- ja tutkintokielet Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi.
Korkeakoulussa voi suorittaa ylemmän perustutkinnon ja jatkotutkinnon englannin kielellä sen mukaan kuin korkeakoulun antamissa soveltamisohjeissa tarkemmin säädetään. Opetuksessa voidaan suomen ja ruotsin lisäksi käyttää myös muita kieliä. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä sekä vieraalla kielellä luennoidusta kurssista asianomaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää korkeakoulu. 50 Todistuksista Korkeakoulun dekaani ja koulutusohjelman johtaja allekirjoittavat alemman ja ylemmän perustutkinnon suorittajien tutkintotodistukset. Korkeakoulun dekaani ja tohtoriohjelman johtaja allekirjoittavat jatkotutkinnon suorittajien tutkintotodistukset. Korkeakoulu antaa perus- tai jatkotutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. VI Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön nojalla annettuja soveltamisohjeita ja muita määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin, jollei korkeakoulun tutkintosäännöstä tai muista säännöistä ja määräyksistä muuta johdu. Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa opintonsa aloittaneet opiskelevat tämän tutkintosäännön mukaisesti 1.8.2011 alkaen ilman hakemusta. Tämän tutkintosäännön 8 :ssä ja 19 :ssä mainittuja joustoja opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan vahvistettuihin moduuleihin sovelletaan tämän tutkintosäännön voimaan tultua kaikkiin korkeakoulun opiskelijoihin. Tämän tutkintosäännön 22 :ssä mainittuna diplomityön valvojana voi toimia ennen 1.1.2011 dosentiksi otettu korkeakoulussa päätoimisessa palvelussuhteessa oleva henkilö. Tämän tutkintosäännön 31 :ssä mainittuna jatko-opintojen vastuuprofessorina voi toimia ennen 1.8.2011 tehtävään nimetty henkilö. Erityisestä syystä vastuuprofessoriksi voidaan nimetä myös muu korkeakoulun professori. Tämän tutkintosäännön 50 :ssä määriteltyihin tutkintotodistuksiin tulee tehdä ne muutokset, jotka ovat tarpeen tämän tutkintosäännön muutosten tai muiden Aaltoyliopiston sääntöjen tai määräysten johdosta. 51 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. 52 Siirtymäsäännökset Tätä tutkintosääntöä noudatetaan 1.8.2011 alkaen toistaiseksi, jollei Aalto-yliopiston säännöistä tai määräyksistä muuta johdu. Jos toimivaltainen elin vaihtuu kesken asian käsittelyn, siirtyy asian käsittely uuteen toimivaltaiseen elimeen. Tämän tutkintosäännön voimaantulon myötä Teknillisen korkeakoulun 13.12.2004 antama tutkintosääntö myöhempine muutoksineen ei ole enää voimassa korkeakoulussa. Poikkeuksena Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön 7 siltä osin, että tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi samaan ylempään perustutkintoon johtava alemman ja ylemmän tai pelkän ylemmän perustutkinnon opinto-oikeus teknistieteellisellä alalla Aalto-yliopistossa.