M A AT A L O U S 38 :i

SUO'MEN VIRALLINEN TILASTO FINLAND S OFFICIEL LA STATISTIK III M A AT A L O U S 38 :i YLEINEN MAATALOUSLASKENTA V. 1941 Osa I YLEISKATSAUS LASKENNAN TULOKSIIN MAALAISKUNNISSA III LANTHUSHÄLLNING ALLMÄNNA LANTBRUKSRÄK NINGEN ÄR 1941 Del I ÖVERSIKT AV RÄKNINGENS RESULTAT I LANDSKOMMUNERNA RECENSEMENT GÉNÉRAL AGRICOLE DE 1941 LES RÉSULTATS PRINCIPAUX DU RECENSEMENT DANS LES COMMUNES RURALES DE FINLANDE HELSINKI 1945

Helsinki 1945. Valtioneuvoston kirjapaino.

SISÄLLYS. SIv. Johdanto... 1 Tilaston tulokset... 6 INNEHÄLL..Sid. Inledning... 1 Statistikens resultat... 6 Tauluja: 1. ' Viljelmät ryhm itettyinä peltoalan suuruuden mukaan v. 1941... 2 2. Viljelmien maa-alan jakaantuminen maankäyttölajien mukaan v. 1941... 3 3. Maatalouslaskelmassa selvitetyt peltoalat erisuurilla viljelm illä... 4 4. Maatalouslaskennassa selvitetyt niittyalat erisuurilla viljelmillä... 5 5. Peltomaan käyttö vuonna 1941. (1 ha tai enemmän peltoa käsittävät viljelmät)... 6 7 6. Peltomaan käyttö erisuurilla viljelmillä v. 1941, lääneittäin... 8 11 7. Peltomaiden maaperä ja ojitus sekä väkilannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö vuonna 1941. (1 ha tai enemmän peltoa käsittävät viljelmät)... 12 13 8. Peltomaiden ojitus sekä väkilannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö erisuurilla viljelmillä vuonna 1941, lääneittäin... 14 15 3. Viljelmillä olevat voimakoneet ja autot vuonna 1941, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani 16 10. Erisuurilla viljelmillä olevat voimakoneet ja auto t v. 1941, lääneittäin... 17 19 11. Viljelmällä olevien maataloustyökoneiden luku vuonna 1941, lääneittäin ja maanviljelysseuroittani... 20 21.12. Erisuurilla viljelmillä olevien maataloustyökoneiden luku vuonna 1941, lääneittäin... 22 25 13. Niiden viljelmien luku, joilla on a) vähintään yksi m ainittu kone, b) osuus koneeseen c) tilaisuus koneen laina- tai vuokrakäyttöön vuonna 1941 (1 ha tai enemmän peltoa käsittävät viljelmät) 26 27 14. Erisuurten viljelmien luku, joiua on a) vähintään yksi mainittu kone, b) osuus koneeseen tai c) tilaisuus koneen laina- tai vuokrakäyttöön, lääneittäin 28 29 15. Viljelmien puutarhaviljely ja mehiläiskuntien luku vuonna 1941... 30 31 16. Kotieläinten lukumäärä 1. 9. 1941, lääneittäin ja maanviljelysseuroittain... 32 35 17. Kotieläinten luku erisuurilla viljelmillä 1.-9.1941, lääneittäin..... 36 39 18. Erisuurten karjojen lukum äärät lääneittäin ja maanviljelysseuroittain... 40 45 Tabeller: 1. Lägenheterna grupperade efter äkerarealens storlek är 1941... 2 2. Lägenheternas jordareal fördelad efter ägoslag är 1941... 3 3. Vid jordbruksräkningen utredda äkerarealer pä lägenheter av olika storlek... 4 4. Vid jordbruksräkningen utredda ängsarealer pä lägenheter av olika storlek... 5 5. Äkerjordens användning är 1941 (lägenheter omfattande minst 1 hektar äkerareal)... 6 7 6. Äkerjordens användning pä lägenheter av olika storlek är 1941, länsvis... 8 11 7. Äkrarnas jordmän och avdikning samt användningen av konstgödsel ooh jordförbättringsämnen är 1941 (lägenheter omfattande m inst 1 hektar äkerareal)... 12-13 8. Äkrarnas avdikning samt användningen av konstgödsel och jordförbättringsämnen pä lägenheter av olika storlek är 1941, länsvis... 14 15 9. Pä lägenheterna varande kraftmaskiner och automobiler är 1941, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 16 10. Kraftmaskiner pä lägenheter av olika storlek är 1941, länsvis... 17 19 11. Pä lägenheterna befintliga lantbruksarbetsmaskiners antal är 1941, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 20 21 12. et lantbruksmaskiner pä lägenheter av olika storlek är 1941, länvis... 22 25 13. et lägenheter, som ha a) minst en av nämnda maskiner, b) del i maskin eller c) tillgäng tili Iän eller hyra av maskin är 1941 (lägenheter omfattande minst 1 hektar äk erareal)... 26 27 14. et lägenheter av olika storlek, vilka hava a) m inst en av nämnda maskiner, b) del i en maskin eller c) tillfälle a tt lana eller hyra en maskin, iänsvis...;... 28 29 15. et trädgärdsodlingar och bisamhällen pä lägenheterna är 1941...,... 30 31 16. et husdjur 1.9.1941, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 32 35 17. et husdjur pä brukningsdelar av olika storlek 1. 9. 1941, länsvis... 36 39 18. et boskap av olika storlek, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 40 45

IV 19. Viljelmillä 1. 9. 1941 asuneiden henkilöiden luku, lääneittäin ja maanviljelysseuroittani. (1 ha tai enemmän peltoa käsittävät viljelmät)... 46 47 20. Erisuuiilla viljelmillä asuneiden henkilöiden luku 1. 9. 1941, lääneittäin... 48 51 21. Vakinaisesti työskennelleiden henkilöiden luku 1940/41 sekä tilapäisesti työskennelleiden henkilöiden suorittam at työpäivät sekä viljelijäperheen jäsenten viljelmän ulkopuolella suorittamat työpäivät (1 ha tai enemmän peltoa käsittävät viljelmät)... 52 55 22. Erisuurilla viljelmillä vakinaisesti työskennelleiden henkilöiden luku 1940/41 sekä tilapäisesti työskennelleiden henkilöiden suorittam at työpäivät sekä viljelijäperheen jäsenten viljelmän ulkopuolella suorittamat työpäivät, lä ä n e ittä in 56 59 23. Viljelmien asunto;olot, teknilliset laitteet ja kalastus... 60 Siv. 19. Â lägenhetema 1. 9.1941bosatta personers antal, länsvis ooh inom lantbrukssällskapen (lägenheter omfattande minst 1 hektar äkerareal)... 46 47 20. et personer bosatta pä lägenheter av olika storlek 1. 9. 1941, län sv is... 48 51 21. et personer, som värit stadigvarande i arbete 1940/41 och antalet av tillfälliga arbetare utförda dagsverken ävensom av bebrukarfamiljens medlemmar utanför lägenheten verkställda arbetsdagar (ä lägenheter med minst 1 hektar äkerareal)...,. 52 56 22. et personer, som värit stadigvarande i arbete 1940/41 och antalet av tillfälliga arbetare utförda dagsverken ävensom av bebrukarfamiljens medlemmar utanför lägenheten verkställda arbetsdagar, k lägenheter av olika storlek, länsvis 56 59 23. Lägenheternas bostadsförhällanden, tekniska apparater och fiske... 6 Sid. TABLES DES MATIÈRES. Pag. Introduction... 1 Le résultat de la statistique..., 6 Tableaux: 1. Les exploitations agricoles d après l étendue des terres labourables en 1941... 2 2. Répartition de la superficie des exploitations agricoles d après le mode d exploitation... 3 3. Terres labourables dans les exploitations agricoles de différentes grandeurs, données relevées par le recensement agricole... 4 4. Prés naturels dans les exploitations agricoles de différentes grandeurs, données relevées par le recensement agricole... 5 5. Utilisation des terres labourables en 1941 (les exploitations ayant au moins 1 ha de terre labou-. rabie)... 6 7. 6. Utilisation des terres labourables, par classes de grandeur des exploitations en 1941, par départements... 8 11 7. Nature du sol et drainage des terres labourables, emploi des engrais et des amendements (les exploitations ayant au moins 1 ha de terre labourable)... 12 13 8. Drainage des terres labourables, emploi des engrais et des amendements par classes de grandeur des exploitations en 1941, par départements 14 15 9. Répartition de la force motrice et des automobiles en 1941 entre les exploitations agricoles, par départements et sociétés d agriculture... 16 10. Répartition de la force motrice et des automobiles entre les différentes catégories d exploitations agricoles en 1941, par départements 17 19 11. Nombre des machines agricoles dans les exploitations agricoles eu 1941, par départements et sociétés d agriculture... 20 21 12. Nombre des machines agricoles par classes de grandeur des exploitations en 1941, par départements'... 22 25 Pag. 13. Nombre des exploitations a) possédant au moins une des machines mentionnées, b) en possédant une part, c) ayant occasion de les emprunter ou louer en 1941 (les exploitations ayant au moins 1 ha de terre labourable)... 26 27 14. Nombre d exploitations agricoles, reparties d après leur étendue et a) possédant au moins une des machines, b) en possédant une part ou c) ayant occasion de les em prunttr ou louer, en départements... 28 29 15. Nombre des jardins et des ruchers dans les exploitations agricoles en 1941... 30 31 16. Animaux domestiques le l ler septembre 1941, par départements et sociétés d ag ricu ltu re 32 35 17. Animaux domestiques, par classes de grandeur des exploitations le l ier septembre 1941 par départements... 36 39 18. Exploitations agricoles réparties d après le nombre des animaux domestiques, par départements et sociétés d agriculture... 40 45 19. Nombre des personnes vivant dans les exploitations agricoles, le l ierseptembre 1941, par départements et sociétés d agriculture (les exploitations ayant au moins 1 ha de terre labourable) 46 47 20. Nombre des personnes vivant dans les exploitations réparti d après les classes de grandeur le l ier septembre 1941, par départements... 48 51 21. Main d œuvre permanente 1940/41, les journées de travail de la main d œuvre saisonnière, les journées de travail ef.ectuées par les membres de la famille fermière en dehors les exploitations agricoles, (exploitations agricoles ayant au moins 1 ha de terre labourablej... 52 55 22. Main d œuvre permanente 1940/41, les journées de travail de la main d œuvre saisonnière, les journées de travail effectuées par les membres de la famille fermière en d hors les exploitations, par classes de grandeur et départements... 56 59 23. Conditions de logement dans les exploitations agricoles, appareils techniques; la pêche... 60

Johdanto. Maatalouslaskennan toimeenpano. M aataloushallitu k s e n te h ty ä k e v ä ä llä 1939 eh d o tu k sen y leisen m a a talo u slask en n an to im een p an em isesta syksyllä 1940 ja asianom aisen m ä ä rä ra h a n tu ltu a o tetu k si h allitu k sen tulo- ja m enoarvioesitykseen m a in ittu a v u o tta v a r t e n alk o i ta lv is o ta, jo n k a a ih e u tta m is s a olosuhteissa m ä ä rä ra h a p o is te ttiin m en o arv io sta ja su u n n ite lm a n to te u tta m in e n site n ra u k e si, v a ik k a k y sy m y s M oskov a n ra u h a n solm im isen jä lk e e n tu li uudelleen esille. K u n lu o te tta v a ja a ja n m u k a in e n tila s to o so itta u tu i p ia n so d a n aih e u tta m issa olosuhteissa v ä lttä m ä ttö m ä k si j a k u n lisäk si k a ts o ttiin tarp eellisek si p e ru s ta a p a ik a l lisen tu o tan n o llisen n eu v o n n an ja sään n ö stely v irano m a iste n a v u k si k o rtisto y li 1 h a p e lto a k ä s ittä v is tä v iljelm istä, p y y si m aatalo u sm in isteriö k e v ä ä llä 1941 m ä ä rä ra h a a n.s. v ilje lm ä k o rttie n p a in a tta m is ta ja m a a ta lo u sla sk e n n a n ed e lly ttä m ie n tie to je n k e rä ä m is tä v a r te n n ä ih in k o rtte ih in. T äm än m ä ä rä ra h a n tu ltu a m y ö n n e ty k si v o itiin tä rk e im m ä t m a a ta lo u sla sk e n n a n e d e lly ttä m ä t e n sitie d o t jo id e n la a tu m u u ttu n e id e n o lo su h teid en jo h d o s ta jo ssain m ä ä rin p o ik k esi m aata lo u sh a llitu k se n a lk u p e rä isestä e h d o tu k sesta h u o m a tta v is ta v a ik e u k sista h u o lim a tta k e rä tä sy y stalv ella 1941 ta i eräissä k u n n issa jo n k in v e rra n m y ö h ästy n ein ä. E n sitie to je n tila sto llin e n k ä s itte ly k ä v i m ahdolliseksi, s itte n k u n v u o d en 1942 ensim m äisessä y lim ääräisessä m enoarviossa ta r k o itu s ta v a rte n oli s a a tu 1.6 m ilj. m a rk a n siirto m ä ä rä ra h a. M aatalo u slask en n an en sitieto jen k e rä ä jin ä to im iv a t m aatalo u sm in isteriö n tu o ta n n o llis ta n e u v o n ta a v a rte n a se tta m a t v iljely sp äällik ö t, jo tk a m e lk e in p o ik k e u k s e tta o v a t o lleet itse k ä y tä n n ö n m aan v iljelijö itä. T y ö stä m a k s e ttiin v ilje lm ä k o rttia k o h d e n v iljelm än su u ru u d e sta ja jo ssain m ä ä rin m y ö s ty ö n la a d u s ta r iip p u v a p alk k io. E n sitie to je n h a n k in ta a jo h tiv a t ja v a l v o iv a t n e u v o n ta jä rje stö n a lu e n e u v o ja t m u id e n t e h t ä v ie n s ä ohella. A lu en eu v o jat, jo id en to im ip iiriin k u u lu i k u n tie n su u ru u d e sta riip p u e n ta v a llisim m in 1 3 m a a la isk u n ta a, o liv a t m a a ta lo u ste k n ik k o ja y.m. m a a ta lo u d ellisen k o u lu tu k se n sa a n e ita h e n k ilö itä. T yön su o ritu s ta e ri alu en euvojap iireissä v a lv o iv a t m a a n v ilje ly s s e u ra t p ääasiassa tu o ta n to k o n s u le n tte ja n sa tä h ä n t a r k o itu k se e n k ä y ttä e n. T yössä oli site n m u k a n a k a ik k ia a n 21 tu o ta n to k o n s u le n ttia, n. 300 a lu e n e u v o ja a ja n. 4 800 v iljely sp äällik k ö ä. K u n v ilje lm ä k o rtisto sta jä te ttiin pois v ilje lm ä t, jo illa on p e lto a v äh em m än k u in 1 h a, k a ts o ttiin y le is tä m a a ta lo u sla sk e n ta a v a rte n tarp eellisek si k e rä tä e rä itä tie to ja m y ö sk in n ä itä p ien em m iltä asu n to v iljelm iltä. 6 670 44 Inledning. Lantbruksräkningens yerkställande. S ed an la n t- b ru k ssty relsen om v ä re n 1939 g jo rt fram ställn in g om v e rk s tä lla n d e t av en allm än la n tb ru k srä k n in g p ä höste n 1940 och b e h ö rig t anslag fö r ä n d a m ä le t u p p ta g its i sta tsv e rk e ts inkom st- och u tg iftsfö rslag fö r sagda ä r, u tb r ö t v in te rk rig e t, och genom d ä ra v fö ran led d a omstä n d ig h e te r u teslö ts an slag et frä n u tg iftsfö rslag et o ch p lanens fö rv erk lig an d e förföll sälu n d a, ä n sk ö n t fräg an e fte r M oskvafreden b lev p ä n y tt v ä c k t. E m e d a n u n d e r de fö rh ällanden, som k rig e t m edfö rt, en tillfö rlitlig och tid sen lig S tatistik v isad e sig p ä k a lla d och se d ä n m a n d essu to m fu n n it d e t v a ra n ö d ig t, a t t fö r u n d e rlä tta n - d e t a v d e n lo k a la p ro d u k tio n sräd g iv n in g en och tili1 s tö d a t reg lem en terin g sm y n d ig h etern a an läg g a e tt k o rtsy ste m över alla lä g e n h e te r m e d över 1 h e k ta r» ä k e ra re a l, h em ställd e la n tb ru k sm in iste rie t p ä v ä re n 1941 o m s ta ts a n s la g fö rtry c k a n d e ta v s.k. lä g e n h e tsk o rt s a m t fö r in sa m la n d e t i dessa av fö r la n tb ru k srä k n in - g en erfo rd erlig a u p p g ifter. S edan d e tta an slag b livit b e v ilja t, k u n d e de v ik tig a ste för la n tb ru k srä k n in g e n b etin g an d e p rim ä ru p p g ifte rn a v ilk as a r t tillfö ljd a v d e fö rän d rad e fö rh älla n d en a i n âg o n m â n a w e k frä n la n tb ru k ssty re lse n s u rsp ru n g lig a förslag. tr o ts a n m ä rk n in g sv ä rd a sv ä rig h e te r in sam las p ä h östvinte r n 1941 eller i n ä g ra k o m m u n er n ä g o t sen are. E n sta tis tis k b e a rb e tn in g av p rim ä ru p p g ifte rn a b le v m öjlig se d ä n i 1942 â rs e x tra u tg ifts s ta t fö r ä n d a m ä le t b e v ilja ts e tt överföringsanslag p ä 1.5 m ilj. m a rk. Som in sam lare av la n tb ru k srä k n in g e n s p rim äru p p - g ifte r fu n g erad e de a v la n tb ru k sm in iste rie t fö r prod u k tio n sin stru k tio n e n tills a tta odlingscheferna, v ilk a n ä s ta n u ta n u n d a n ta g själv a i p ra k tik e n u tö v a t jo rd -! b ru k. F ö r a rb e te t b e ta la d e s p e r lä g e n h e tsk o rt e tt arv o d e b ero en d e p ä läg en h e ten s sto rle k och i n ägon m a n äv en p ä a rb e te ts a rt. A n sk affan d et av p rim ä r - u p p g ifte m a led d e och överv ak ad e in stru k tio n so rg anisatio n ens k re tsin s tru k tö re r tillik a m e d sin ä a n d ra äligg a n d en. K re tsin stru k tö re rn a, tili v ilk a s v erk sam h etsom räde h ö rd e bero en d e p ä k o m m u n ern as sto rlek, v an - lig ast 1 3 lan d sk o m m u n er, voro la n tb ru k ste k n ik e r, m.m. perso n er m ed la n tb ru k su tb ild n in g. A rb e te ts u t- fö ran d e i de sk ild a in s tru k tö rsd istrik te n ö v erv ak ad es a v lantb ru k ssällsk apen, v ilk a h ä rtill a n lita d e i frä m sta ru m m e t sinä p ro d u k tio n sk o n su lenter. I a rb e te ts u t- fö ra n d e deltogo sälu n d a 21 p ro d u k tio n sk o n su len ter, c a 300 k re ts in s tru k tö re r och ca 4 800 odlingschefer. D ä lä g e n h e te r m e d m in d re ä k e ra re a l ä n 1 h e k ta r u te s lu tits frä n läg e n h e tsk o rte n, fa n n m a n d e t v a ra n ö d ig t a t t fö r d e n allm än n a la n tb ru k srä k n in g e n ins a m la äv en b e trä ffa n d e d essa m in d re bostadslägen- 1

2 N ä m ä tie d o t k e rä ttiin erity isellä pien em m ällä lo m a k k e e lla useim m issa m aalaisk u n n issa sam o jen h en k ilö id en to im e sta k u in k o rtisto o n tu le v a t tie d o t, m u tta k o sk a tä m ä m e n e tte ly olisi ta a ja a n asu tu issa k a u p u n k i- y.m. k esk u k sissa a ih e u tta n u t v a rsin su u ria k u sta n n u k sia, jä r je s te ttiin tie to je n h a n k in ta n ä id e n k o h d a lta to im itta m a lla k eväällä 1942 su o rite tu n o s to k o rttija k e lu n y h te y d e ssä v iljelm än h altijain tä y te ttä v ä k s i v a s ta a v a n laisia kysely lo m ak k eita, jo tk a oli k o rtte ja v a s ta a n o te t ta e ssa tä y te tty n ä p a la u te tta v a. N äin k e rä ttiin alle 1 h a :n viljelm iä k o sk e v a t en sitie d o t k a ik ista k a u p u n g e is ta, k au p p alo ista, ta a ja v ä k is istä y h d y sk u n n ista sek ä s e u ra a v ista m aalaisk u n n ista: H elsin g in m lk, H uopala h ti, O u lu n k y lä, E spoo, K irk k o n u m m i, Sipoo, T u u sula, P orvoon m lk., K u u san k o sk i, U u d enkaupungin m lk., M aaria, K a a rin a, P o rin m lk., M essukylä, Y lö jä r v i, H äm eenlin n an m lk., V an aja, K y m i, Sippola, V alkeala, R u o k o lahti, M ikkelin m lk., S ääm inki, K u o pion m lk., M ustasaari, L ap u a, J y v ä s k y lä n m lk., O u lu jo k i, K a ja a n in m lk. ja R o v an iem en m lk. T ä te n s a a tu tila s to a in e isto m u o d o stu i k u ite n k in ep ätä y d ellisek si ja la a d u lta a n erity isen h eikoksi. T ä ltä k o h d e n o n t ä y d e n tä v iä tie to ja h a n k ittu k a n sa n h u o lto la u ta k u n tie n hallussa o levista p e lto m a a n k ä y ttö ä ja k o tie lä in lu k u a k o sk e v ista ilm o itu k sista. M aan o m istu stilasto n a ik a a n sa a m ista silm ällä p itä e n p y y d e ttiin m aatalo u slask en n an y h tey d essä tie to ja m yöskin a su m a tto m ista ta i v a in k esällä a su tu ista v ilje lm istä sek ä erillisistä m e tsä p a lsto ista ja to n te is ta. T ark o itu k sen a oli siis u lo tta a la s k e n ta k a ik k iin m aak iin teistö ih in, jo illa h a rjo ite ta a n jo n k in la ista m aa- ta i m e ts ä ta lo u tta. T ieto jen k e rä ä jiä v a rte n p a in a te ttiin e rity in e n ohjele h tin e n m in k ä lisäksi selv en täv iä ja tä y d e n tä v iä o h je ita to im ite ttiin 1D/X, 10/X I ja 10,/X li 1941 p ä iv ä ty issä k ierto k irjeissä. P ääo sa v ilje lm ä k o rte ista p o stite t ti in k u n n an to im isto ih in lo k a k u u n alussa v. 1941 ja m äärä a ja k si, m ih in m ennessä k o rttie n tä y ttä m in e n oli lo p p u u n s u o rite tta v a, p a n tiin 1/1 1942. E n sitieto jen k eru u ssa k ä y te ty n v iljelm äk o rtin ja p ik k u k aavakkeid en m uoto ja sisältö n ä k y v ä t liitte istä siv. 22 29. A ineiston laatu ja käyttely. H u o lim a tta v e rra te n y k sity isk o h taisista ohjeista ei en sitieto jen k erääm in en o n n istu n u t tä y sin ty y d y ttä v ä llä ta v a lla. T äh än o liv at h u o m a tta v a lta o salta sy y n ä p o ik k eu k selliset olosuhte e t, lä h in n ä lu k u isien v iljelm än h altijo id en poissaolo v iljelm iltään asepalveluksen ta k ia. J o tta m ah d o llisim m a n m onessa ta p a u k se ssa olisi s a a tu tie d o t su o raan v iljelm än h altijo ilta ilm o ite ttiin k ie rto k irje e llä 10,/XII -41 tie to je n h a n k in n a n m ä ä rä a ik a a ta rp e e n v aatiessa p id e n n e ttä v ä k si, sam alla k u n k o ro s te ttiin sitä, e ttä v ilje lm ä k o rttie n tä y ttä m in e n ta i jo aikaisem m in h a n k ittu je n tie to je n ta rk ista m in e n on su o rite tta v a v ilje l m ä n h a ltija in läsnäollessa. A lueneuvoj ien oli v u o d en 1942 ta m m ik u u lla la a d itta v a y h d istelm ä k u ssakin k u n n assa tä y te tty je n v ilje lm ä k o rttie n lu v u s ta se k ä niissä ilm o ite tu ista pelto alo ista, k u m m assak in ta p a u k sessa su u ru u slu o k ittain. K u n n ä id e n p eru ste e lla h a v a ittiin ilm eisiä p u u tteellisu u k sia n im en o m aan siinä su h teessa, e t t ä viljelm iä n ä y tti jä ä n e e n la sk e n n a n ulkopuolelle, k e h o ite ttiin asianom aisia alueneuvoj ia h u o leh tim aan h e te r vissa u p p g ifter. I de fle sta lan d sk o m m u n er insam lades d essa u p p g ifter m ed an v ä n d a n d e a v särsk ild a m in d re b la n k e tte r ooh m e d a n lita n d e av sam m a a p p a ra tu r som fö r u p p g ifte m a i n ä m n d a lä g e n h e tsk o rt. E m e d a n e tt d y lik t fö rfaran d e i stä d e r och a n d ra b o stad scen tra m e d sam m a n trä n g d b efolkning h ade m e d fö rt av sevärd a k o stn a d e r, sö k te m a n o rd n a ansk affan d et av u p p g iftern a v id k o m m an d e dessa lägenh e te r m ed tillh jä lp av b la n k e tte r, som ö v ersändes tili lä g e n h e te rn a s in n eh avare a t t ifyllas. D istrib u erin g en och re tu rn e rin g e n av dessa b la n k e tte r försiggick p ä v ä re n 1942 i sam m an h an g m e d u td eln in g en av köpk o rte n. D ym edels anskaffades m in d re ä n 1 h e k ta rs lä g e n h e te r rö ran d e p rim ä ru p p g ifte r frä n sam tlig a s tä d e r, k öpingar, sam h ällen m ed sam m a n trä n g d b efo lk n in g sa m t fö ljan d e landskom m uner: H elsinge, H oplax, A ggelby, E sbo, K y rk s lä tt, Sibbo, T usby, B orgä lk, K u u san k o sk i, N y stads lk, S t. M arie, S t. K arin s, B jö r neborgs lk, M essukylä, Y löjärvi, T a v a ste h u slk, V anaja, K y m i, S ippola, V alkeala, R u o k o lah ti, S t. M ichels lk, S ääm inki, K uopio lk, K orsholm, L ap u a, Jy v ä s k y lä lk, O ulujoki, K a ja a n i lk och R o v an iem i lk. D e t sälu n d a erh älln a sta tistisk a m a te ria le t b lev dock o fu llstän d ig t och k v a lita tiv t g an sk a sv ag t. I d y lik a fall h a r kom p- le tte ra n d e u p p g ifter in fö rsk affats u r i folkförsörjningsn äm n d ern as ägo v a ra n d e n o tifik a tio n e r angäende ä k e ra re a le r och husdj ursb( sä ttn in g a r. M ed h ä n sy n tili jo rd b e sittn in g ssta tistik e n äskades i s a m b a n d m ed la n tb ru k sräknin g en u p p g ifter äv en om obeb o d d a eller e n d a st p ä so m m arn b e b o d d a lä g e n h e te r ävensom om av sk ild a skogsparceller och to m te r. A v sik ten v a r alltsä a t t u ts trä c k a rä k n in g e n tili alla lan d sfastig h eter m e d nägon form av lan t- och skogsb ru k. T ili led n in g a t u p p g iftsin sam larn a try c k te s en särskild bro sch y r v a rfö ru to m fö rty d lig an d e och kom p lette ra n d e an v isn in g ar m ed d elats i cirk u lärb rev d en 10/X, 10/X I och 1 0 /X II 1941. H u v u d d e le n av lägenh e ts k o rte n p o stad es tili k o m m u n alk o n to ren i b ö rja n a v O ktober 1941 och d en te rm in inom v ilk e n ify llan d et a v k ö rte n sk u lle v a ra u tfö rt fa ststä lld e s tili 1/1 1942. F orm en och innehället a v de v id p rim äru p p g iftern as insam lande an v ä n d a lä g enhetsk o rten och sm äblankette rn a fram g ä av b ilagorna p ä sid. 22 29. Materialets kvalitet och bearbetning. T ro ts re la tiv t d etaljerad e anvisn in g ar ly ck ad es in sam lin g en a v prim äru p p g iftern a icke fü llt tili b e lä te n h e t. D e tta förorsakades tili v äsen tlig d el av de ex cep tio n ella förhälla n d e n a, frä m st av o d lin gsinnehavarnes ta lrik a fränv aro frän sin ä lä g e n h e te r i följd av v a p e n tjä n st. F ö r a t t i m öjligaste m ä n ta lrik t k u n n a erh älla d ire k ta u p p g ifte r av lägenhetsin n ehavarn a delgavs m edels c irk u lä rb re v 10/X II-41, a t t te rm in e n för u p p g iftern as insam lan d e v id b ehov k u n d e förlängas, v a rv id äv en u n d erströ k s, a tt ify lla n d e t av lä g e n h e tsk o rte n eller k o n tro l lerin g en av tid ig a re in h ä m ta d e u p p g ifter sk u lle ske i n ä rv a ro av lägen h e tsin n ehav aren. K re tsin stru k tö - r e rn a ägde inom ja n u a ri m ä n a d 1942 u p p rä tta sam - m an d rag över a n ta le t av i v arje k o m m u n ifyllda lä g e n h e ts k o rt sam t över i dem u p p g iv n a äk e ra re a le r, grupp erad e i v a rtd e ra fallet e fte r sto rlek sk lasser. D ä m an m e d led n in g av d essa fan n u p p e n b a ra b ris te r speciellt i s ä d a n t avseende, a t t lä g e n h e te r visade sig h a läm - n a ts u ta n fö r rä k n in g e n, u p p m an ad e s v ed erbörande

3 k o rtis to n tä y d e n tä m ise stä. V aik k a tie to je n h a n k in ta a s ite n ja tk e ttiin v ielä p itk ä lle v u o d en 1942 puolelle ja v a ik k a ain eisto n p u u tteellisu u k sien k o rjaam isek si jä r je s te ttiin lu k u isasti jä lk itie d u s te lu ja, ei tä y t tä v a r m u u tta edes k a ik k ie n y li 1 h a p e lto a k ä sittä v ie n v ilje lm ie n saam isesta la sk e n n a n p iiriin ole olem assa. Y h tä h e h ta a ria p ien em p ien viljelm ien su h te e n on t i la s to useiden, v its in k in edellä lu e te ltu je n k au p u n k i- y.m. k u n tie n su h teen, ilm eisesti h u o m a tta v a ssa m ä ä rä s s ä v ajav a in en. V arsin yleisesti o so itta u tu iv a t v ilje lm ä k o rtit m y ö s k in p u u tteellisesti ta i v irh eellisesti tä y te ty ik s i. T ällaisia k o rtte ja p a la u te ttiin lu k u isa sti alu en e u v o jain tä y d e n n e ttä v ik si ta i k o rja tta v ik s i, ta h i k y se ltiin p u u t tu v ia tie to ja erity isillä k y selylistoilla. E räissä ta p a u k sissa, m illoin virh een la a tu on v o itu a rv o stella a in eisto a k ä y te ttä e ssä, o n k o rjau s te h ty tilasto to im isto ssa ilm an e ri tie d u ste lu a. P ie n e h k ö t lask u v irh e e t esim. m aan - k ä y ttö la jie n ta i p elto k asv ien aloissa on o ik aistu k o r ja a m a lla su u rin ta osa-alaa (m ikäli k o rja u s on alle 2 / ) t a i k a ik k ia osa-aloja suhteellisesti sam assa suhteessa. M illoin p e lto a la tie d o t v ilje lm ä k o rtin eri k o h d issa (1) ja { 6) o v a t o lleet to isista a n poik k eav ia, on viljelm än o i k eak si p elto alak si h y v ä k s y tty n ä is tä su u rem p i. N. 10 % su u rem m an ero av aisu u d en esiin ty essä on k o rtit k u ite n k in säännöllisesti p a la u te ttu v irh een k o rja a m ista v a rte n. M illoin tie d o t p elto m aid en o jitu k se sta ja m a a p e rä stä o v at p u u ttu n e e t, ei jä lk itie d u s te lu a ole s u o rite ttu, v aan n ä itä k o sk e v a t tila s to lu v u t o n k u ssa k in k u n n a ssa la s k e ttu e d e lly ttä e n eri osa-alojen su h te e t p u u ttu v issa aloissa sam oiksi k u in ilm o itetu issa aloissa. V iljelm äk o rtteja tä y te ttä e s s ä on v ä ä rin k ä sity k siä esiintynyt v a rsin k in viljelm ällä asu v ien ja ty ö s k e n te levien h enkilöiden lu k u a ja tila p ä iste n.ty ö n te k ijä in ty ö p ä iv iä ilm o itettaessa. N iin p ä on o so itta u tu n u t, e ttä viljelm ällä asu v ista h e n k ilö istä on p ä in v a sta isista o h je ista h u o lim a tta y leisesti jä te tty pois so ta p a lv e lu k sessa o levia h en k ilö itä. T ä stä jo h tu v a v irh e v ilje l m ällä asu v ien m iesten lu v u ssa voi v. 1944 s u o rite tu n e d u sta v a n la sk e n n a n p eru steella arv io id en n o u sta koko m a a n k o h d a lta jo p a läh es 10 % :iin. U sein on m y ö sk in e siin ty n y t sellain en virh e, e ttä sa ra k k e e sta, jossa on p itä n y t ilm o itta a k a ik k ie n viljelm ällä l/ix -4 1 asu v ien h en k ilö id en lu k u, oli jä te tty pois M oskovan ra u h a ssa lu o v u te tu lta alu e e lta siirty n e e t h en k ilö t; tä m ä v irh e o n k u ite n k in v o itu ta rk a s tu k s e n y h tey d essä yleensä k o rja ta. V arsin y lein en ja k iu sallin en v irh e on esiin ty n y t sarak k eissa, jo issa oli ilm o ite tta v a v iljelm än tö i h in v akin aisesti o sallistu v ien p e rh e e n jä s e n te n ja m u i d e n v a k in a iste n ty ö n te k ijä in lu k u ; n ä ih in on h y v in usein m e rk itty m yöskin en em m än ta i v äh em m än tila päisesti ty ö sk e n te le v iä h en k ilö itä, v ieläpä siten, e ttä h eid än te k e m ä n sä ty ö p ä iv ä t on sam an aik aisesti ilm o i t e t t u niissä kohdissa, jo issa tila p ä iste n ty ö n te k ijä in a rv io itu ty ö p ä iv ä lu k u o h jeiden m u k a a n oli ilm o ite t ta v a. T oisinaan o n v a k in a isista ty ö n te k ijö is tä, s a m alla k u n h e id ä n lu k u m ä ä rä n sä on m a in ittu oikeassa k o h d assaan, ilm o ite ttu tila p ä iste n ty ö n te k ijä in s a r a k keessa h eid än v u o d en a ik a n a tek e m ie n sä ty ö p äiv ien lu k u. - E n sitie to je n ta rk a s ta jille a n n e ttiin asiassa ohje, jo n k a m u k a a n v ak in aisek si k a ts o tta v a n ty ö n te k i- j ä n ty ö p ä iv ä t oli selvissä ta p a u k sissa p o is te tta v a tilak re tsin s tru k tö re r a t t d ra g a försorg om k o rtsy ste m e ts k o m p letterin g. E h u ru in sam la n d e t av u p p g ifte m a fö rlän g d es ä n v id are tili lä n g t in p ä ä r 1942 och e h u ru e t t s tö rt a n ta l efterfo rsk n in g ar v id to g o s fö r av h jälp a n d e av b ristfällig h etern a i m a te ria le t, k ü n d e full v issh et icke ens om sam tlig a lägen h e ters m ed över 1 h e k ta rs ä k e ra re a l erh allande inom k re tse n fö r d en sta tistisk a rä k n in g e n v in n as. B eträffan d e läg en h e ter m e d m in d re ä n 1 h e k ta rs ä k e ra re a l ä r S tatistik en ty d - lig en a n m ä rk n in g sv ä rt ofullständig, sä rsk ilt vidkom - m an d e fö renäm n d a stad s- m.fl. k o m m u n er. T äm ligen a llm ä n t b efunnos lä g e n h e tsk o rte n även e lje st v a ra o fu llstän d ig t och fe la k tig t ifyllda. D y lik a k o rt re tu rn e ra d e s i sto r m ängd a t t k o m p le tte ra s och rä tta s a v k re tsin stru k tö re rn a ; eller spordes an g äen d e d efek ta u p p g ifter i särsk ild a fräg elisto r. I n ä g ra fall, d ä r felets a r t k u n n a t u trö n a s 'v id m a te ria le ts h an d - läggning, h a r rä tte ls e u tfö rts p ä sta tistisk a b y rän, u ta n sk ild förfrägning. Sm ärre räk n efel i bru k n in g s- d e la rn a eller äk erv ä x to m rä d e n a h a r ä tta ts m e d ändrin g av d e t stö rsta d e lo m räd et (för sä v itt ä n d rin g e n u n d e rstig it 2 % ) eller av sam tlig a d elo m räd en i sam m a p ro p o rtio n. N ä r u p p g ifte m a om a k e ra re a le rn a diverg e ra t i lä g e n h e tsk o rte ts sk ild a p u n k te r (1) och (6 ), h a r d e t stö rre ta le t a c c e p te ra ts säsom d e n rik tig a äk erarealen. N ä r ca 10 % stö rre sk ilja k tig h e t fö rek o m m it h a k ö rte n dock i reg el ä te rs ä n ts fö r rä tte lse. " N ä r u p p g ifter sa k n a ts om äk e rjo rd a rn a s d ik n in g och jo rd m ä n, h a efterfo rsk n in g ar icke v e rk stä llts, u ta n h a de s ta tis tis k a ta le n an g äen d e d essa i v a rje k o m m u n u p p s k a tta ts m ed d e n fö ru tsä ttn in g a t t d e la re a le rn a pä de saknad e o m räd en a äro lik stäm m ig a m e d d e la re a lern a p ä de om räd en, d ä r u p p g ifter erhällits. V id läg en h e tsk o rten s ifyllande h a m issu p p fattn in g ar fö rek o m m it i sy n n e rh e t an g äen d e u p p g ifter om pä lä g e n h e te n b o sa tta och a rb e ta n d e p ersoners a n ta l och om tillfällig a a rb e ta re s a rb e tsd a g a r. Sä t. ex. k a n d e t förekom m a, a t t tro ts m o ts a tta anvisn in g ar av p ä lä g enhete n b o sa tta p ersoner a llm ä n t u te s lu tits personer, som äro i v a p e n tjä n st. E t t h ä ra v fö ran lett fei i a n ta le t av p ä lägenheten b o sa tta m an k a n p ä g ru n d a v ä r 1944 u tfö rd rep re se n ta tiv räknin g en lig t u p p sk a ttn in g stig a tili ca 10 /0 v ad heia la n d e t b eträffar. O fta h a r även en säd an felak tig h et förekom m it, a t t frä n k o lu m n en, d ä r sam tlig a ä läg en h e ten l/ix -4 1 boende personers a n ta l b o rt uppges, u te slu tits de personer, som frä n d e t tili R y sslan d i M oskvafreden a v trä d d a o m räd et b liv it fö rfly ttad e; d e n n a felak tig h et h a r dock i sam b an d m ed gran sk n in g en i a llm änhet k u n n a t rä tta s. E t t särdeles a llm ä n t och fö rtre tlig t fei h a r fö rek o m m it i de kolum - n e r, d ä r i läg en h e ten s a rb e te n o rd in a rite r d eltag an d e fam iljem edlem m ars och a n d ra o rd in arie a rb e ta re s a n ta l skulle uppges; g an sk a o fta h a m e r eller m in d re tillfä llig t arb e ta n d e perso n er äv en a n te c k n a ts h ä r, tili och m ed sälu n d a a t t av d em u tfö rd a a rb e tsd a g a r sa m tid ig t u p p g iv its i d e p u n k te r, d ä r d e t b e rä k n a d e a n ta le t tillfällig a a rb e ta re s arb e tsd a g a r e n lig t givna anvisn in g ar b o rt uppges. S tu n d o m h a r v idkom m ande o rd in arie a rb e ta re, sam tid ig t som d eras a n ta l u p p g iv its p ä r ä t t Ställe, a n ta le t a v d em u n d e r ä re t u t fö rd a dag sv erk en u p p g iv its i k o lu m n en fö r tillfällig a rb e ta re. G ran sk arn a a v p rim äru p p g iftern a m edd elad es i sak en sä d a n a in fo rm atio n er a t t arb e ta re s, som m äste b e tra k ta s säsom ord in arie, a rb e tsd a g a r i

4 p ä iste n ty ö n te k ijä in ty ö p ä iv is tä ja to is a a lta tila p ä iste n ty ö n te k ijä in lu k u v a k in a iste n ty ö n te k ijä in lu v u sta; v ak in aisek si k a ts o ttiin ty ö n te k ijä, jo k a v u o d en a ik a n a oli s u o ritta n u t v ä h in tä ä n 300 ty ö p ä iv ä ä. E p äselv issä ta p a u k sissa oli k o r tit p a la u te tta v a alu en euvojalle k y se ltä v ik si. V aik k a v ilje lm ä k o rtte ja tä m ä n k in v irh een ta k ia lä h e te ttiin lu k u isa sti k o rja tta v a k si, ei viljelm illä v a k i n a ise sti ja tila p ä ise sti te h d y n ty ö n s u h d e tta ilm eisesti ole s a a tu ty y d y ttä v ä s ti se lv ite ty k si e te n k ä ä n viljelijäp e rh e e n jä s e n te n k o h d a lta. V a rm u u tta siitä, e ttä v a k i n aisesti ty ö sk e n te le v iin p e rh e e n jä se n iin lu e tu t h e n k ilö t o v a t y m p ä ri v u o d e n tä y s iä ty ö p ä iv iä te h d e n, k u te n ohje e d e lly tti, o sa llistu n e e t v iljelm än tö ih in (m aanviljelys-, k a rja n h o ito -, p u u ta rh a -, m e tsä ty ö t, m a a ta lo u te e n k u u lu v a t u u d is tu sty ö t se k ä ru o k atalo u s- y.m. k o tita lo u sty ö t), ei n äin o llen ole olem assa. S itä v asto in lien ee m u id en v a k in a iste n ty ö n te k ijä in lu k u se k ä p a lk a ttu je n tila p ä isty ö n te k ijo id e n ty ö p ä iv ä lu k u su h teellisesti lu o te tta v a m m in se lv ite tty. K o tie lä in te n lu k u on useissa ta p a u k sissa o h jeista p o ik e te n ilm o ite ttu siltä p ä iv ä ltä, jo n a v ilje lm ä k o rtti on tä y te tty. K u n tä lla isia ta p a u k s ia on o llu t v a rs in ru n s a a sti, ei k o rja u k sia n ä ih in tie to ih in ole k a ts o ttu v o ita v a n p y y tä ä. V iljelm än k o tie lä in lu k u on site n tu l lu t se lv ite ty k si k e sk im ä ä rin jo n k in v e rra n m yöhäis e m m ä ltä a ja n k o h d a lta k u in 1 /IX 1941, m ik ä k o r j a t tu je n ohjeid en m u k a a n oli p a n tu m ä ä rä p ä iv ä k si. E n siain o isto n h a n k in ta a n ja k ä y tte ly y n o v a t so d an a ih e u tta m a t v a ik e u d e t, jo ih in jo e d e llä k in o n v iita ttu, v a ik u tta n e e t h aitallisesti. J o lo m ak k eid en p a in a tu s m y ö h ä sty i p ain atu sv aik eu k sien ja la s k e n n a n jo h ta ja n so tap alv elu k seen jo u tu m ise n ta k ia. A in eisto n k ä y t te ly ä o v a t h id a s tu tta n e e t lu k u isa t jä lk itie d u s te lu t. T ila sto k ä sitte ly ä ei sitä p a itsi v o itu p a n n a k ä y n tiin ta rp e e k si su u ressa laaju u d essa, k o sk a ty ö ssä v ä lttä m ä ttö m iä la sk u k o n e ita sa a tiin k ä y te ttä v ä k s i v a in r a jo ite ttu m ä ä rä. T ila sto k ä sitte ly y n o sa llistu v a a y lim ä ä rä is tä h e n k ilö k u n ta a oli tä m ä n ohella a jo itta in lu o v u te tta v a k iireellisem piin so tatalo u d ellisesti tä r k e i siin te h tä v iin, k u te n sadonarv io in tiin, ty ö v o im a v ira n o m aisten tila p ä is k ä y ttö ö n j.n.e. T ila sto k ä sitte ly ä on s u o rite ttu, p a itsi m aatalo u sh allitu k s e n tilasto to im isto ssa, m y ö sk in y lity ö n ä E te lä - P o h ja n m a a n, H äm een lä ä n in, K eski-s uom en j a S a ta k u n n a n m aan v iljely sseu ro jen to im isto issa. A in eisto n k ä y tte ly ä on a lle k irjo itta n e e n P ih k a la n ohella e rity i sesti sen loppuvaih eissa jo h ta n u t v.t. a k tu a a ri Ir ja N ik u la. T ila sto ty ö n v a lv o jin a o v a t m a a ta lo u sh a llitu k - sessa se k ä eri m aanviljelysseuroissa to im in e e t ly h y e m m ä n ta i p ite m m ä n a ja n agronom i A n n ik k i A hola, v.t. a k tu a a ri K a ri A arnio, agronom i H eim o V irta ja k ir ja n p id o n n e u v o ja t V ilho P e h u, E in o R e ilä se k a E m il K alerv o. M aatalouslaskennan p in ta-alatietojen luotettavuus. V aik k a tie to je n k e rä ä jille ohjeissa p a in o s te ttiin v ilje l m ie n kokonaisalo jen sek ä e ri m a a n k ä y ttö la jie n, e rity i sesti p ello n, ta r k a n ilm o ittam isen tä r k e y ttä ja aluen eu v o jia k e h o ite ttiin k ä y te ttä v issä o levien v e rta ilu a in eisto jen av u lla ta rk ista m a a n p in ta -a la tie to ja, on p in ta -a lä tie to je n lu o te tta v u u d e ssa ilm eisesti h u o m a t- k la ra fall skulle avf oras fr&n tillfällig a a rb e ta re s a rb e tsd a g a r sa m t ä a n d ra sid a n a n ta le t tillfällig a a rb e ta re u te s lu ta s frä n a n ta le t ordinarie; som o rd in arie b e tra k - ta d e s d en a rb e ta re, som u n d e r d re t u tfö rt m in st 300 dag sv erk en. I o k la ra fall sk u lle k ö rte n ä te rsä n d a s tili k re tsin s tru k tö re m a m e d förfrdgningar. E h u ru läg e n h e tsk o rte n ä v en fö r d qnna fe la k tig h e t i s to r t a n ta l re m itte ra ts fö r rä tte lse, ä r d e t u p p e n b a rt a t t p ro p o rtio n en m ellan p ä läg en h e tern a u tfö rt regelb u n d e t och tillfä llig t a rb e te icke b liv it n ö ja k tig t u t- re d d b e trä ffa n d e fam iljem edlem m arna. U n d er sä d a n a fö rh d llan d e n ges d e t in te fu ll v issh et om a t t fam iljem ed lem m ar, v ilk a u p p g iv its v a ra stad ig v ara n d e a rb e ta r e, säsom i giv n a an v isn in g ar fö ru ts a tts v erk lig en d re t om och m e d fu lla d ag sv erk en ta g it d el i lägenh e te n s a rb e te n (jo rd b ru k s, trä d g ä rd s och sk o g sarb eten, k reatu rssk ö tsel, tili la n tb ru k e t h ö ran d e rep aratio n s- a rb e te n sam t k osthdlls m.f l. hushdllssysslor). A n ta le t a n d ra ord in arie a rb e ta re sa m t avlönade tillfällig a a r b e ta re s d ag sv erk en to rd e d ä re m o t h a u tr e tts fö rh ällan d ev is m er tillfö rlitlig t. A n ta le t h u sd ju r h a r i m d n g a fall m e d av v ik a n d e frä n g iv n a anvisn in g ar u p p g iv its fö r d e n dag, dd lägenh e ts k o rte t ify llts. E m e d a n d y lik t fö rekom m it i g an sk a sto r m än g d, h a r m a n ick e a n sp tt sig k u n n a b e g ä ra k o rrig erin g ar tili d essa u p p g ifter. H u sd ju re n s a n ta l p ä lä g e n h e te rn a h a r sälu n d a b liv it u tr e tt i m e d e lta l p ä e n n ä g o t sen are tid p u n k t ä n 1 /IX 1941, v ilk e n d ag e n lig t de ä n d ra d e a n v isn in g am a b e stä m ts tili g ällan d e te rm in. Säsom re d a n tid ig a re p ä p e k a ts h a av k rig e t v ällade m o tig h e te r in v e rk a t m enlig t p ä in sa m la n d e t och beh an d lin g en a v p rim ä ru p p g ifte m a. R e d a n try c k n in g e n av b la n k e tte m a fördröjdes tili följd av tryckningssvärig h e te r sa m t därigenom a t t le d a re n a v a rb e te t b lev in k a lla d i v a p e n tjä n st. B e arb etn in g en av m a te ria le t h a r fö rd rö jts a v d e t d ry g a e fterfo rsk n in g sarb etet. D essutom k ü n d e d e n sta tistisk a han d läg g n in g en ick e s ä tta s i gäng i tillrä c k lig t sto r o m fattn in g, em ed an fö r a rb e te t erforderliga räknem ask in er k u n d e anskaffas e n d a st i b eg rän sad m än g d. D en fö r s ta tjstisk b e a rb e t- n in g a n stä lld a e x tra personalen m äste d ä rjä m te tid ta ls disponeras fö r a n d ra m era b räd sk an d e i m ilitärekonom isk t avseende v ik tig a u p p g ifter, säsom sk ö rd ev ärd e- rin g, och tillfällig h an d räck n in g hos a rb e tsk ra ftsm y n - d ig h e te r m. m. D e t sta tistisk a a rb e te t h a r u tfö rts, uto m p ä la n tb ru k s - sty relsen s sta tistisk a b y rä, äv en säsom ö v e rtid sa rb e te p ä S ö d ra-ö sterto tte n s, T av astehus län s, M ellersta- F in la n d s och S a ta k u n ta la n tb ru k ssä llsk a p s k o n to r. M ateria lets bearfcetning h a r tillik a m e d u n d erteck - n a d P ih k a la särsk ilt u n d e r dess slu tsk ed e le tts av t.f. a k tu a rie n Ir ja N ik u la. Som överv ak are a v a rb e te t h a p ä la n tb ru k ssty re lse n sa m t i de o lik a la n t- b ru k ssällsk ap en v e rk a t k o rta re eller län g re tid a g ro nomi A n n ik k i A hola, t.f. a k tu a rie n K a ri A arnio, agronom H eim o V irta sam t b o k fö rin g sin stru k tö rem a V ilho P eh u, E ino R e ilä och E m il K alerv o. Tillförlitligheten i uppgiftcrna om arealer fö r la n t- bruksräkningen. E h u ru i de anvisn in g ar, som m eddela t s in sam larn a av u p p g ifter, b e to n a ts v ik te n av to - ta la re a le rn a s sam t de sk ild a ägoslagens, speciellt ä k e r- arealern as n o g g ran n a an g iv an d e och k re ts in s tru k tö re m a u p p m a n a ts a t t m ed tili b u d s stäen d e jäm förelsem ed el k o n tro lle ra arealu p p g iftern a, ä r m y c k e t förvisso

5 ta v a s ti toivom isen v a ra a. T äm ä o n ilm e n n y t v ilje ly s m a a n k o h d a lta m.m. v e rta ilta e ssa m aatalo u slask enn assa se lv ite tty jä p elto - ja n iitty a lo ja erä id e n k u n tie n to im itu tta m ie n v e ro tu sm itta u ste n tu lo k siin. S am aan su im taan v iitta a v a t m yös m a a ta lo u sh a llitu k se n v. 1943 su o ritta m a t ta rk is tu s m itta u k s e t, jo ita s u o r ite t tiin n. 3 500 a rv a lla v a litu lla v iljelm ällä. P y y d e ttä e ssä se lity stä p in ta -a la v a ja u k siin o n ilm e n n y t u se ita m a i n itsem isen arvoisia p in ta -a la tie to je n ep ä v a rm u u te e n jo h ta v ia seik k o ja. V arsin y leisesti ilm o ite ttiin viljelm änhaltijo id en olleen h a lu tto m ia ta rk k o je n viljelysalatie to je n antam iseen. M onet h e is tä o v a t itse p in ta ise sti p itä n e e t k iin n i v e ro lu e tte lo ih in m e rk ity istä v a n h e n tu n e is ta p in ta -a la tie d o ista, jo ih in e iv ä t sisälly v iim e v u o sien u u d israiv au k set. N iissä k u n n issa, joissa v ero tu s- m itta u k sia ei ole su o rite ttu, ei ole o llu t u se in k a a n m in k ään la isia m ah d o llisu u k sia* tark istaa tie to ja v e rta ilu ain eisto jen av u lla. E sim. m a a re k is te ritie d o t o v a t yleensä p a h a sti v a n h e n tu n e ita. T o isaalta on k u n tie n m itta u stu lo k sia v ä ite tty eräissä ta p a u k sissa jo m p a a n k u m p a a n su u n ta a n virheellisiksi. A ikaisem pien m itta u s te n k ä y ttö ä v e rta ilu a in e isto n a o v a t v a ik e u tta n e e t k u n tie n v ä lise t a lu esiirro t ja eräid en asian o m aisten k u n tie n alu eilla olevien v iljelm ien m aid en o sittain en s ija in ti to iste n k u n tie n alu eilla. M onessa ta p a u k se ssa o n selity k sen ä ilm o ite ttu en n en p elto m aik si k ä y te tty je n m aid en siirty n een lu o n n o n n iitty je n ry h m ä än, k o sk a ne o v a t o lleet 10 v u o tta p item m än a ja n hein ällä, ta i m e tsitty n e e n ; tä m ä n lisäk si on m a in ittu v ilje ly s m a ita jä ä n e e n ra k e n n e tu n ra u ta tie n, m a a n tie n ta i le n to k e n tä n alueelle ta i to n ttim a ik s i. M ahdollisena v o id a a n p itä ä, e ttä m y ö sk in so ta -a ik a sään n ö stely in een ja p a k k o -o tto in e e n on a ih e u tta n u t ta v a llista su u rem p aa v a ro v a isu u tta p in ta -a la tie to je n ilm oittam isessa. V aik k a v ilje ly sp ä ä llik ö itä k e h o t e t tiin ta rk ista m a a n v a rsin k in p e lto a la tie to ja v ilje ly sk a rtto je n p u u ttu e ssa y k sin k e rta isilla m itta u k silla, lienee tä lla isia ta rk is tu k s ia v iljely sp äällik ö id en ru n sa a n ty ö ta a k a n v u o k si v a in su h teellisesti h arv o issa ta p a u k sissa s u o rite ttu. P a itsi sitä, e tt ä p in ta -a lo ja on v o itu ilm o itta a to d e llista p ien em p in ä, on p in ta -a lo ista v o itu v a s to in o h je ita jä ttä ä pois esim. v ilje lm ä n om alle ty ö väelle p a lk k a e tu in a v ilje ltä v ik si lu o v u te ttu ja p a ls to ja, m u ilta v u o k ra ttu ja v ilje ly sm a ita j.n.e. V. 1943 su o rite ttu je n ta rk is tu s m itta u s te n m u k a a n n ä y ttä ä to d ellin en p elto ala olevan ain ak in n. 3 % m a a n v iljelijäin itse n sä ilm o itta m a a p e lto a la a su u rem p i. K u n lisäk si v a rsin k in y h tä p e lto h e h ta a ria p ien em p iä v ilje l m iä on useissa k u n n issa lu k u isa stik in v o in u t jä ä d ä la s k e n n a n ulkopuolelle, on tu o ta n n o lliste n lask elm ien p e ru s ta k si o te tta v a p e lto a la to d e n n ä k ö ise sti arv io itav a v ä h in tä ä n 100 000 h a m a a ta lo u sla sk e n n a ssa se lv ite tty ä p elto a la a su u rem m aksi. S u h teellisesti vielä su u rem p i v irh e lienee lu o n n o n n iity n alassa, jo k a a rv io itu n a osassa k u n tia su o rite ttu je n v e ro tu sm itta u ste n p e ru s te e lla on lähes 30 % m a a ta lo u sla sk e n n a n n iitty a la a su u re m p i. V iljelm ien kokonaisalojen lu o te tta v u u d e n a rv io in ti v o id a a n su o ritta a v a sta m aanom istu stila sto n v a lm istu m isen jä lk e e n. V iljelm äkortteja ei ole tä y t e tt y seu raav issa L ap in lä ä n in kunnissa: E n o n tek iö, In a ri, P elkosenniem i S avukoski, U tsjo k i ja P etsam o. T ila sto lu v u t on n ä is tä a t t ö n sk a b eträffan d e arealu p p g iftern as tillfö rlitlig h e t. V idkom m ande odlingsom rädena h a r d e tta fra m g ä tt bl. a. d ä m a n v id jo rd b ru k srä k n in g e n jä m fö rt ä k e r- och ängsarealer m ed de re s u lta t k o m m u n ern a erh ällit v id v e rk stä lld a b esk a ttn in g sm ä tn in g a r. I sam m a rik t- n in g a n ty d d e ä v en de k o n tro llm ä tn in g a r, som la n t- b ru k ssty relsen fö ra n sta lta d e ä r 1 9 4 3,o chvilk a u tfö rd es p ä c. 3 500 lä g e n h e te r, u tsed d a genom lo ttn in g. Som ä sk a d fö rk larin g p ä a re a lu n d e rsk o tte n kom m o flera o m ständig h eter i dagen, v ilk a säsom led ande tili osäkerh e t i arealu p p g iftern a fö rtjä n a o m n äm n an d e. R ä tt a llm ä n t uppgav s a t t läg en h e tsin n eh av arn a v ä rit ohäg ade a t t avge n o g g ran n a a realu p p g ifter. N ä g ra av d em vidhöllo e n stä n d ig t de i s k a tte lä n g d e rn a an teckn ad e fö räld rad e a realu p p g iftern a, i v ilk a sen are ärs n y rö jn in g a r ej in g ä. I de kom m u n er, d ä r b e s k a ttn in g sm ätn in g ar ick e v e rk stä llts, gavs d e t o fta nog in g a m öjlig h eter a t t k o n tro lle ra u p p g ifte rn a m ed tillh jä lp a v jäm fö relsem aterial. Jo rd re g iste ru p p g ifte rn a t. ex. äro i allm ä n h e t b e ty d lig t fö räld rade. Ä a n d ra sidan p a sta s d e t a t t k o m m u n ern as m ä tn in g sre su lta t i n äg ra fa ll äro felaktig a ä t n äg o n d era h ä lle t. A n v ä n d a n d e t a v tid ig are m ä tn in g a r som jäm fö re lsem aterial h a r förs v ä r a ts genom o m räd esfö rfly ttn in g ar m ellan kom m u- n e m a och genom a t t inom k o m m u n ern a befintliga lä g e n h e te r h a ft m a rk e r, som delvis ligga inom a n d ra k o m m u n ers om räd en. I m än g a fall h a r som fö rk larin g u p p g iv its a t t m a rk e r tid ig are an v ä n d a som ä k e rjo rd a r fö rfly tta ts tili g ru p p en n a tu rlig a ä n g ar, em ed an d e i ö ver 10 ä rs tid v ä rit i h ö v ä x t eller h a de b liv it skogb ev u x n a; dessu to m h a r n ä m n ts, a t t en d el odlingsm a rk e r b liv it järn v äg so m räd e, lan d sv äg, fly g fält eller to m tm a rk. M an to rd e k u n n a b e tr a k ta d e t som m ö jlig t, a t t även k rig stid en m ed ty ätfö ljan d e reg lerin g ar och ex propriatio n e r g iv it anled n in g tili m e r ä n v a n lig t sto r försiktig h e t i arealu p p g iftern as dek larerin g. E h u ru odlingsch efem a u p p m an ad e s a tt, d ä r ä g o k a rto r sak n ad es, m e d a n lita n d e a v n äg o n en k e l m e to d u p p m ä ta ä t- m in sto n e de odlade o m räd en a, to rd e i an led n in g av odlingschefernas d ry g a a rb e tsb ö rd a d y lik a k o n tro llm ä tn in g a r h a u tfö rts en d ast i jäm förelsevis fä fall. U to m a t t a re a le r k u n n a t an m älas m in d re, ä n de i v erk lig h eten v ä rit, h a r m a n i strid m o t g iv n a anvisn in g a r k u n n a t b o rtlä m n a t. ex. ä t läg en h e ten s eg et fo lk säsom löneförm äner a v trä d d a o d lin g stäp p o r, ävensom av a n d ra a rre n d e ra d e odlin g sm ark er m.m. E fte r u tfö rd a k o n tro llm ä tn in g a r ä r 1943 sy n es d e n v erk lig a äk erarealen v a ra ä tm in sto n e ca 3 % stö rre ä n d en areal, som jo rd b ru k a re n själv u p p g iv it. D ä d ärtill i sy n n e rh e t läg en h e ter u n d e r 1 h a ä k e r i m än g a k o m m u n er äv en ta lrik t k u n n a t sta n n a u to m räk n in g en, b ö r d en äk e ra re a l, som tag es som g ru n d fö r pro d u k - tio n sräk n in g arn a sy nbarligen u p p sk a tta s tili m inst 100 000 h a stö rre än d en i la n tb ru k srä k n in g e n u tre d d a arealen. E t t jäm förelsevis än n u stö rre fel finnes tro - lig en i d en n a tu rlig a ängens areal, som u p p sk a tta d i en d el av k o m m u n ern a p ä g ru n d av u tfö rd a b e s k a ttn in g sm ätn in g ar ä r n ärm are 30 % stö rre ä n la n tb ru k s- räk n in g en s n a tu rlig a än g sareal. K o n tro llerin g en av to ta la re a le rn a s tillfö rlitlig h et k a n m a n v e rk stä lla fö rst e fte r slu tfö ra n d e t av jo rd b e sittn in g ssta tistik e n. L äg en h etsk o rten äro ej ifyllda i fö ljande k o m m u n er a v L ap p lan d s Iän: E n o n tek iö, In a ri, P elkosenniem i, S avukoski, U tsjoki och P etsam o. D e sta tistisk a talen -