To 3.11.2016 klo 19.00 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Guy Braunstein, kapellimestari ja viulusolisti Ralph Vaughan Williams: Leivo nousee korkeuksiin Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 4 D-duuri KV 218 Allegro Andante cantabile Rondeau (Andante grazioso - Allegro ma non troppo) Väliaika 20 minuuttia Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op. 73 Allegro non troppo Adagio non troppo Allegretto grazioso Allegro con spirito Konsertin kesto on noin kaksi tuntia, sis. väliajan. Sinfonisesti yhdessä: Aplodit orkesterille ry Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com
Ralph Vaughan Williams: Leivo nousee korkeuksiin Brittiläinen Ralph Vaughan Williams (1872 1958) oli kansanmusiikista ja 1500-luvun englantilaisesta renessanssimusiikista vaikutteita saanut säveltäjä, urkuri, kapellimestari ja folkloristi. Hänen opettajiaan olivat mm. Max Bruch ja Maurice Ravel. Vaughan Williamsia pidetään yhtenä maansa merkittävimmistä sinfonikoista. Hänen tuotannostaan voidaan nostaa esiin runsas määrä vokaali- ja orkesterimusiikkia sekä 9 sinfoniaa. Viidennen sinfoniansa Vaughan Williams omisti ilman lupaa Jean Sibeliukselle. Lupa kuitenkin varmistettiin, ja kuultuaan teoksen Sibelius kirjoitti olevansa omistuksesta ylpeä ja kiitollinen. Leivo nousee korkeuksiin on Vaughan Williamsin 1920 kantaesityksensä saanut sävellys viululle ja pianolle. Säveltäjä orkestroi kappaleen seuraavana vuonna. Teos pohjautuu englantilaisen George Meredithin laajaan, 122 säkeestä koostuvaan runoelmaan vuodelta 1881. Näistä säkeistä Vaughan Williams koosti 12 rivin tiivistelmän kantaesityksen ohjelmakommenttiin. Nykyisin sävellys tunnetaan huomattavasti runoelmaa paremmin. Orkestroidussa muodossaan Leivo nousee korkeuksiin on suosituimpia klassisen musiikin teoksia brittiyleisön keskuudessa. Teoksen syntyhistoriaan liittyy tarina, jonka mukaan Vaughan Williams olisi teosta säveltäessään ollut seuraamassa brittijoukkojen laivaamista Ranskaan ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914. Tarinalle ei kuitenkaan löytyne todellisuuspohjaa. Vaughan Williamsin tiedetään olleen Margatessa lomanvietossa sodan alkaessa, mutta kyseinen rannikkokaupunki ei toiminut joukkojen lähtösatamana. Laivastoharjoituksia Margatesta käsin saattoi sen sijaan seurata. Musiikillisia muistiinpanoja ulkoilmassa tehnyt säveltäjä joutui pidätetyksi vakoilusta epäiltynä paikallisen pikkupojan kerrottua poliisille outoja merkkejä paperille raapustaneesta sedästä. Runotekstin perustunnelma on pastoraalinen ja hengellinen. Runoelma maalailee ylevin sanakääntein leivon laulua maiseman yllä ja kohottaa sen suorastaan yleisinhimilliselle tasolle. Vaughan Williamsin musiikki on aiheeseen sopivan impressionistissävyistä. Pentatoniikka vapauttaa sävelkielen vahvoista tonaalisista keskuksista ja sooloviulun kadenssit on kirjoitettu ilman tahtiviivoja. Kantaesityksen arvioissa kiiteltiin teoksen unelmoivaa luonnetta ja riippumattomuutta aikakauden muotioikuista. Pekka Miettinen
Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 4 D-duuri KV 218 Mozartin nimissä on vuosikymmenten mittaan julkaistu suuren rahan toivossa melkoinen määrä viulukonserttoja. Aitous on kuitenkin voitu varmistaa vain viiden konserton kohdalla. Aikaisemmin ajateltiin kaikkien Mozartin viulukonserttojen olevan peräisin varsin lyhyeltä ajanjaksolta, huhti-joulukuulta 1775. Huima tyylillinen ja sävellystekninen kehitys kahden ensimmäisen ja kolmen viimeisen konserton välillä kuitenkin kielii ajallisen eron olevan huomattavasti suurempi. Kuuluisa Mozart-tutkija Alfred Einstein toteaa, että kolmannesta konsertosta eteenpäin Mozartin koko sävelkielessä on yhtäkkiä aivan uutta syvällisyyttä ja rikkautta. Mozartin oma suhde viuluun oli erikoislaatuinen. Kuuluisan viulupedagogin poikana hän nautti ensiluokkaista opetusta viulunsoitossa lapsuudesta saakka ja edistyi osaamisessaan erittäin pitkälle. Konserttimestarin ja hoviurkurin yhdistetty virka ruhtinasarkkipiispa Colloredon hovissa Salzburgissa edellytti jo ammattiviulistin taitoja. Leopold Mozart totesi eräässä kirjeessä poikansa voivaan yltää Euroopan parhaaksi viulistiksi, mikäli hän panisi peliin koko kapasiteettinsa. Vuodesta 1775 eteenpäin viulukonserttojen sävellystyön jälkeen Mozartin mielenkiinto viulua kohtaan laimeni. Hänen tiedetään soittaneen tämän jälkeen lähinnä alttoviulua. Aikakirjoihin on jäänyt historiallinen illanvietto, jossa esiintyneessä jousikvartetissa alttoa soitti Mozart ja ykkösviulua Joseph Haydn. Kaksi muutakin soittajaa olivat aikanaan huomattavia säveltäjiä, Carl Ditters von Dittersdorf ja Johann Baptist Vanhal. Viulukonsertto nro 4 lokakuulta 1775 on ulospäin suuntautuneempi ja taiturillisempi kuin aiemmat kolme konserttoa. Sen avaus on tyypillinen orkesterin ja solistin kesken jaettu kaksoisesittely. Fanfaarinomaista avausteemaa seuraa herkempi vasta-aihe. Outoa kyllä, avaus ei palaa edes kertausjaksossa, jonka aloittaa poikkeuksellisesti sivuteema. Hidas osa alkaa kahden oboen hallitsemalla orkesterijohdannolla. Solisti on suvereenisti pääroolissa johdannon jälkeen. Tavanomaisen kehysmuodon sijaan Mozart rakentaa osan mitä hienovaraisimman teemaverkoston varaan. Rondeau yhdistelee tasa- ja kolmijakoista rytmityyppiä esikuvinaan erilaiset tanssimuodot. Osa on loistava esimerkki Mozartin mestarillisesta kyvystä jalostaa sinänsä tavanomaisista aiheista aivan uudenlaisia, totutusta poikkeavia ja yllättäviä muotoja. Pekka Miettinen
Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op. 73 Johannes Brahmsin neljä sinfoniaa paljastavat säveltäjän, joka ei ollut sinfonikkona kehittyvä etsijä tai kokeilija, van heti valmis mestari. Hänen sinfonioitaan pidetään vahvasti yksilöllisinä, joten niistä on vaikea havaita tyylin ja ilmaisun syventymistä ja kypsymistä. Brahmsin sävellystyyli muuttui itse asiassa varsin vähän vuosikymmenien aikana, sen sijaan musiikin soiva asu kävi lävitse erilaisia kehitysvaiheita. Brahmsin ensimmäiset orkesteriteokset olivat syntyneet jo 1850-luvun jälkipuoliskolla, jolloin valmiina oli myös joitakin luonnoksia ensimmäiseen sinfoniaan. Poikkeuksellisen laajan syntyhistorian omaava teos valmistui kuitenkin vasta vuonna 1876. Ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta Brahms varmasti tunsi sisimmässään tyydytystä sitkeän työn vaatineen teoksensa johdosta. Hänellä oli nyt rohkeutta käydä saman tien käsiksi uuteen sinfoniaan, jonka hän sai valmiiksi muutaman kuukauden ennätysajassa jo seuraavan vuoden syksyyn mennessä. Menestyksekäs kantaesitys oli Hans Richterin johdolla Wienissä joulukuussa 1877. Toinen sinfonia syntyi pääosin kesän 1877 aikana Wörther-järven rannalla Kärnterin maakunnassa eteläisessä Itävallassa. Seudun maisemat olivat lumoavia, ja olosuhteet muutenkin ilmeisen suotuisat. Säveltäjä totesi tuolloin, että Wörther-järvi on neitseellistä maaperää; melodioita on kaikkialla. Brahms ihastui seudun maisemiin täydellisesti, ja viihtyi niissä kaikin puolin hyvin. Tämä ei tietenkään voinut olla vaikuttamatta työn alla olleeseen sinfoniaan, josta tuli yksi Brahmsin vapautuneimmista ja onnentäyteisimmistä teoksista. Vapautuneisuus ei kuitenkaan saanut kriittisyydestään tunnetun säveltäjän sinfonista itsekuria höltymään. Ensimmäisen sinfonian voitokkaan päätöksen myötä Brahms vapautti itsensä Beethovenin velvoittavan esikuvan luomista sinfonisista kahleista. Toinen sinfonia onkin luonteeltaan lähes täysin vastakkainen, ja sävellystyön vaivattomuus kuvastuu siitä kauttaaltaan. Jo ensimmäisen osan hillitty ja levollinen avaus ja sen jälkeinen rauhallinen kasvu kertovat esikoissinfoniaan verrattuna hyvin toisenlaisesta lähestymistavasta. Osan makeanmelankolinen sivuteema kuuluu eittämättä Brahmsin viehkeimpiin melodisiin keksintöihin. Mieleenpainuvia yksityiskohtia ovat myös mm. hitaan osan pääteema, laaja sellomelodia, joka tuo esiin uutta motiivista aineistoa, sekä kepeä intermezzo-tyyppinen kolmas osa, jota pidetään yhtenä Brahmsin sinfonisen tuotannon omaperäisimmistä oivalluksista. Voimiaan pidätellen käynnistyvästä finaalista rakentuu puolestaan sinfoniasarjan ehkäpä riemukkain päätös, joka huipentuu loppua kohden varsinaiseksi voitonjuhlaksi. Päätösosa on täynnä kontrapunktista sommittelua, ja se liittyy osista kiinteimmin wieniläisklassiseen perintöön. Kaikesta riemusta, valosta ja tasapainoisuudesta huolimatta sinfonian kaikista osista löytyy myös varjoisammat katveensa. Etenkin juhlava ja vakava hidas osa edustaa kokonaisuudessaan valottomampaa maisemaa. Se on duurisävellajista huolimatta pohdiskeleva, osin raskasmielinenkin. Sinfonian taustalla ajoittain häilyvä harsomainen elegisyys on saanut erään Brahms-tutkijan vertaamaan teosta aurinkoiseen maisemaan, jonka yli pilven varjo silloin tällöin vaeltaa. Hannu Kivilä
Guy Braunstein Israelilaissyntyinen Guy Braunstein opiskeli Chaim Taubin ja myöhemmin New Yorkissa Glenn Dicterown ja Pinchas Zuckermanin johdolla. Hän aloitti kansainvälisen solisti- ja kamarimuusikkouransa jo hyvin nuorella iällä ja on siitä eteenpäin esiintynyt säännöllisesti mm. Israelin filharmonikkojen, Kööpenhaminan ja Frankfurtin radion sinfoniaorkestereiden sekä Berliinin filharmonikkojen kanssa. Hänen menestyksensä vei häntä nopeasti musiikkimaailman tärkeimmille areenoille ja hän on esiintynyt mm. taiteilijoiden András Schiff, Zubin Mehta, Daniel Barenboim ja Sir Simon Rattle kanssa. Vuosina 2003-2007 Braunstein toimi musiikin professorina Berliinin taideyliopistossa ja vuodesta 2006 alkaen hän on ollut saksalaisen Rolandseck festivalin taiteellinen johtaja. Hänen aikanaan festivaalilla on vieraillut kansainvälisiä tähtiä, kuten Emmanuel Pahud, Hélène Grimaud, Amihai Grosz ja François Leleux. Braunstein soittaa harvinaista 1679 Francesko Roggierin viulua. Upeaa kansainvälistä uraa tekevä Braunstein valittiin sensaatiomaisesti kaikkien aikojen nuorimpana viulistina yksimielisesti Berliinin filharmonikkojen konserttimestariksi vuonna 2000, vieläpä ilman että hänellä oli aiempaa kokemusta orkesterityöstä. Tästä toimesta hän luopui vuonna 2013 soolouran vietyä voiton.
TULE KONSERTTIIN. To 10.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Julian Rachlin, kapellimestari ja viulusolisti Beethoven: Viulukonsertto Tšaikovski: Sinfonia nro 4 Pe 18.11. klo 13 Pe 18.11. klo 19 Sibeliustalo ELOKUVAMUSIIKIN MESTARI John Barry Nicholas Dodd, kapellimestari Jake Nyman, juontaja Ludwig van Beethovenin viulukonserton ensiesitys ei ollut heti menestyksekäs, ja teos vaipui unohduksiin usean vuosikymmenen ajaksi. Vaisun vastaanoton sai aikoi naan myös Pjotr Tšaikovskin neljäs sinfonia. Teosten arvo tunnustettiin vasta myöhemmin, ja nykyään ne ovat osana orkes te ri en ja solistien vakio-ohjelmistoa. Vuonna 2015 lahtelaisyleisönsä ihastuttanut, maailman ykkösareenoita kiertävä Julian Rachlin nousee jälleen Lahdessa lavalle, tällä kertaa sekä kapellimestarin että viulusolistin rooleissa. Viisinkertainen Oscar-voittaja John Barry on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia elokuvamusiikin säveltäjiä. Yli sataan elokuvaan musiikin tehnyt Barry tunnetaankin parhaiten 007-tunnareistaan, joita hän on säveltänyt toistakymmentä. Hän on myös henkeäsalpaavan kauniita melodioita loihtiva säveltäjä, mikä tulee erinomaisesti esiin mm. sellaisissa ylistetyissä ja palkituissa elokuvissa kuin Elsa vapaana syntynyt, Leijona talvella, Minun Afrikkani ja Tanssii susien kanssa. Konsertin juontajana toimii suomalaisille tuttu musiikintietäjä, pitkän linjan musiikkitoimittaja Jake Nyman. Liput: 30-23 aik. / 25-20 eläk. / päiväkonsertti 25 20 aik. ja eläk. 8 lapset, opiskelijat ja työttömät
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimi Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloitti Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Berliinin Filharmoniassa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut vuodesta 1992 tuottoisa yhteistyö nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo noin 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan toiminnan ydintä on ollut Hei, me sävelletään! sävellysprojektit lasten kanssa. Lisäksi ohjelmistossa on säännöllisesti lapsille ja nuorille suunnattuja koko orkesterin sekä pienryhmien konsertteja.
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Lahden markkina-alueen luetuin lehti, joka tavoittaa päivittäin eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat päijäthämäläiset myös verkossa. Valtakunnallisesti mitattuna Etelä-Suomen Sanomat on lukijamäärältään 9. suurin sanomalehti. Lehti tarjoaa lukijoilleen tärkeimmät uutiset alueelta ja muualta maailmasta, uutisten taustat, monipuolisia teemasisältöjä, kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa. Sensonin mallasuutteet ja -entsyymit tuotetaan Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikeyritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä, 21 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2700 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 155 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. MBE on strateginen valinta kumppaniksi. Autamme brändejä menestymään kasvattamalla myyntiä, nostamalla tunnettuutta sekä brändin arvoa. Markkinointiviestinnän näkemyksen lisäksi saat meiltä luovan ratkaisun ja viimeistellyn toteutuksen. Ota yhteyttä, niin tutustutaan. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.