Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. TEHDYT TUTKIMUKSET 1 3. PINNANMUODOSTUS JA MAAPERÄOLOSUHTEET 2 4. RAKENNETTAVUUS 2 5. KUIVATUSRAKENTEET ja ROUTASUOJAUS 3 6. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT 3 7. JATKOTOIMENPITEET 3 LIITTEET 1510022623-01_Rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartta 1510022623-02_Pohjatutkimusleikkaukset A A, B B ja C - C 1510022623-03_Pohjatutkimusleikkaukset 1 1, 2 2 ja 3-3
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 1. YLEISTÄ Joensuun kaupungin toimeksiannosta on Ramboll Finland Oy laatinut tämän Joensuun asemanseudun asemakaava-alueen maaperä- ja rakennettavuusselvityksen, joka on tehty alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Suunnittelualue sijaitsee Joensuun keskustan itäpuolella Pielisjoen rannalla. Asemanseudun kaava-alue rajautuu junaradan, Pielisjoen ja Sirkkalan teollisuusalueen väliselle alueelle. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Asemanseudun yleissuunnitelman suunnittelualue (Lähde: Joensuun kaupunki) Selvityksen tavoitteena oli alustavasti tutkia kaavoitetun alueen maaperäolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen. 2. TEHDYT TUTKIMUKSET Lähtötietoina kaava-alueesta oli vanhoja Joensuun kaupungin tekemiä kairauksia sekä muutamista tutkimuspisteistä otettujen häiriintyneiden maanäytteiden maalajimäärityksiä. Tutkimusalueella ja sen ympäristössä aikaisemmin tehtyjä tutkimustuloksia hyödynnettiin tämän selvityksen yhteydessä. Lisätutkimuksilla pyrittiin kartoittamaan tutkimattomia alueita Sirkkalan puistossa sekä Asemapuistossa. Uusia maastotutkimuksia kaava-alueella tehtiin seuraavasti: - painokairauksia 10 tutkimuspisteessä (kairauspisteet 101-111) - porakonekairauksia 2 tutkimuspisteessä (kairauspisteet 109 ja 110)
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 2 - häiriintyneiden maanäytteiden otto 3 tutkimuspisteestä - pohjaveden havaintoputken asennus Maanäytteistä on määritetty vesipitoisuudet ja tehty rakeisuusmäärityksiä maalajien, maalajiominaisuuksien ja maakerrosrajojen selvittämiseksi. Tutkimuspisteiden sijainnit ovat esitetty liitteenä olevalla pohjatutkimuskartalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK30 järjestelmä ja N60-korkeusjärjestelmä. 3. PINNANMUODOSTUS JA MAAPERÄOLOSUHTEET Alue sijoittuu Pielisjoen idän puoleiselle rannalle, joka on suurimmaksi osaksi rakennettua ympäristöä. Asemanseudun kaava-alue on tasaista maanpinnantason vaihdellessa välillä +81,50 +75,00. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan lähes koko alueella on 0,5 2,8 metriä paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi-/ silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 1,0-8,0 metriin ja tiiviys löyhästä keskitiiviiseen. Silttikerroksesta otettujen näytteiden seulontojen mukaan maalaji ottosyvyydellä (1,0 2,0 m) on savista silttiä vesipitoisuuden vaihdellessa 20,1 23,4 % näytteen kuivapainosta mitattuna. Savikerroksesta otettujen näytteiden seulontojen mukaan maalaji ottosyvyydellä (4,0 5,5 m) on laihaa savea vesipitoisuuden vaihdellessa 28,1 30,0 % näytteen kuivapainosta mitattuna. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros, johon alueella tehdyt kairaukset ovat päättyneet/päätetty. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin. Kalliopinnan taso tutkimuspisteiden 109 ja 110 kohdalla on +77,2 maanpinnan ollessa tasossa +80,00. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnointiin linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta, jossa vedenpinnan korkeutta mitattiin 11.3.2016 14.3.2016 (lyhytaikainen havainto). Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä +74,92 +76,78 ollen 2,45 4,30 metriä maanpinnasta. Tiedot maaperästä arvioitune maalajeineen on esitetty liitteenä olevissa pohjatutkimusleikauksissa, piir n:0 1510022623-02 ja 1510022623-03. 4. RAKENNETTAVUUS Alueen rakennettavuus on arvioitu pohjasuhteiden perusteella eri rakennettavuusluokkiin. Tutkittu alue jakaantuu kahteen eri rakennettavuusluokkaan tuleva maankäyttö huomioon ottaen. Taulukko 1.2 Rakennettavuusluokat Rakennettavuusluokka Rakennettavuusluokan kuvaus 2. Normaalisti rakennettava - vaihteleva moreenimaasto, jossa kalliota ja lohkareita sekä vähäisiä soistuneita painanteita - siltti- ja savialueet, joilla kantava maakerros enintään 2,5 m syvyydessä - maapinnan kaltevuus 5 15 % - normaalisti kuivatettava - perustamistapa: anturat, maanvarainen laatta 3. Vaikeasti rakennettava -siltti-, savi- ja soistuneet alueet, joilla kantava maakerros 2,5 8,0 m syvyydessä -vaikeasti kuivatettava -perustamistapa: pilari- ja anturaperustus tai paalut Alueen arvioidut rakennettavuusluokat on esitetty liitteenä olevassa rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartassa sekä pohjatutkimusleikkauksissa.
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3 5. KUIVATUSRAKENTEET JA ROUTASUOJAUS Pääsääntöisesti rakennusten perustukset suositetaan salaojitettavan. Katurakenteet kuivatetaan salaojituksella tai avo-ojin päällysrakenteen alapinnan tason alapuolelle. Alueen maaperä on routivaa. Rakennukset ja rakenteet routasuojataan, ellei niitä perusteta roudattomaan syvyyteen. Tonttikohtaisesti tehtävissä pohjatutkimuksissa mahdollisesti havaittavat routimattomat maakerrokset voidaan ottaa huomioon eristyspaksuutta vähentävänä tekijänä. Routasuojaus mitoitetaan VTT:n geotekniikan laboratorion julkaisun "Talonrakennuksen routasuojausohjeet" mukaan. 6. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Humusmaat ja muut pintamaat poistetaan rakennus- ja täyttöalueilta. Matalat rakennuskaivannot tehdään yleensä luiskattuina. Syvissä kaivannoissa sekä savi- ja silttialueella on varauduttava kaivantojen tukemiseen. Matalissa kaivannoissa työnaikainen kaivannon kuivatus voidaan yleensä hoitaa pumppauskuopista pumppaamalla. Pohjamaan ollessa hiekkaa on varauduttava pohjaveden alentamiseen siiviläputkista pumppaamalla, mikäli kaivannon pohjan taso ulottuu yli 0.5 m alimman pohjavesipinnan tason alapuolelle. Pohjaveden työnaikainen alentaminen pienentää samalla kaivannon pohjan hydraulisen murtumisen vaaraa. Syvissä kaivannoissa kuivatus suositellaan tehtäväksi etukäteen siiviläputkilla. 7. JATKOTOIMENPITEET Alueiden kunnallistekniikan rakennussuunnitteluvaiheessa pohjatutkimuksia on tarpeen täydentää pohjarakennusolosuhteiden rajakohtien tarkentamista ja pohjanvahvistustarpeen määrittämistä varten. Tutkimuksia on tehtävä myös mahdollisille siltapaikoille sillan perustamistapalausunnon laatimista varten. Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. 3.5.2016 Ramboll Finland Oy Jari Hirvonen Geotekniikka, projektipäällikkö Iikka Hyvönen Suunnittelija
Tilaaja: (%)5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΛΧςΓΜΠΚΚΜΜΧ1[ Projektinumero: /ΧΧΝΧ ΘΤΧςΘΤΚΘ ΧΤΛΧΝΧΠΜΧςΩ,1 0577Ρ 2#0 ϑ[ξκμυ[ςς[ςγυςχωυθτιχπκυχχςκθ,θγπυωωπμχωρωπμκ TUTKIMUSLOMAKE Laboratorion työnumero: EN 933-1 EN 1097-5 PANK 2103 Näytteenottopaikka: #ΥΓΟΧ;5 Näytteenottaja: Ottoaika: /ΚςςΧ1[, x = Näytteen tunnus y = -piste/paalu Ρ z = -syvyys Ο Seula Läpäisy -% Vesipitoisuus % # mm A B C Humus: poltto, NaOH 128 Lietepitoisuus (- 0,063 mm) 63 Routivuus: routimaton, routiva ΤΘΩςΚΞΧ 56 Kantavuusluokka ( 45 Kapillaarisuus 31,5 Maalajin nimi ΥΧ5Κ 22,4 Lisäselvitykset 16 11,2 A Hydrometrikoe B C 8 5,6 Raekoko Läpäisy Raekoko Läpäisy Raekoko Läpäisy 4 mm % mm % mm % 2 100 1 92 0,5 43 0,25 24 0,125 14 0,063 Läpäisy -% RT GEOSAVI 100 90 80 70 60 50 40 30 20 SAVI HIESU HIETA HIEKKA SILTTI HIEKKA 10 50 0 0.0006 0,001 0,002 0,006 0,01 0,02 0.063 0,10.125 0.25 0.5 1 1 2 4 5.6 8 10 63 100 Seulakoko [mm] SORA SORA KIVIÄ Huomautuksia: Tutki 6ΩΝΘΥΜΘΥΜΓΓΞΧΚΠςΓΥςΧςςΩΧΠκ[ςΓςςκ Maantutkimuslaborantti Anne Vainikainen
Tilaaja: (%)5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΛΧςΓΜΠΚΚΜΜΧ1[ Projektinumero: /ΧΧΝΧ ΘΤΧςΘΤΚΘ ΧΤΛΧΝΧΠΜΧςΩ,1 0577Ρ 2#0 ϑ[ξκμυ[ςς[ςγυςχωυθτιχπκυχχςκθ,θγπυωωπμχωρωπμκ TUTKIMUSLOMAKE Laboratorion työnumero: EN 933-1 EN 1097-5 PANK 2103 Näytteenottopaikka: #ΥΓΟΧ;5 Näytteenottaja: Ottoaika: /ΚςςΧ1[, x = Näytteen tunnus y = -piste/paalu Ρ z = -syvyys Ο Seula Läpäisy -% Vesipitoisuus % # mm A B C Humus: poltto, NaOH 128 Lietepitoisuus (- 0,063 mm) 63 Routivuus: routimaton, routiva ΤΘΩςΚΞΧ 56 Kantavuusluokka ( 45 Kapillaarisuus 31,5 Maalajin nimi ΥΧ5Κ 22,4 Lisäselvitykset 16 11,2 A Hydrometrikoe B C 8 5,6 Raekoko Läpäisy Raekoko Läpäisy Raekoko Läpäisy 4 mm % mm % mm % 2 88 1 79 0,5 43 0,25 27 0,125 14 0,063 Läpäisy -% RT GEOSAVI 100 90 80 70 60 50 40 30 20 SAVI HIESU HIETA HIEKKA SILTTI HIEKKA 10 50 0 0.0006 0,001 0,002 0,006 0,01 0,02 0.063 0,10.125 0.25 0.5 1 1 2 4 5.6 8 10 63 100 Seulakoko [mm] SORA SORA KIVIÄ Huomautuksia: Tutki 6ΩΝΘΥΜΘΥΜΓΓΞΧΚΠςΓΥςΧςςΩΧΠκ[ςΓςςκ Maantutkimuslaborantti Anne Vainikainen