Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi

Sisältö 1. Toimenpideohjelma 2 1.1 Kriteeri 2.25 2 1.2 Tavoite 2 1.3 Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi 3 1.4 Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli 3 1.5 Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi 5 1.6 Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi 10 1.7 Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi 13 2. Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa 16 2.1 Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet 16 2.2 Ikäluokat ja väestö 16 2.3 Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus 17 2.4 Ammattioppilaitokset 17 2.5 Ammattikorkeakoulut 17 2.6 Yliopisto opetus 18 2.7 Metsäalan koulutus 18 2.8 Metsätalouden tarjoamat työpaikat 20 3. Kouluyhteistyötoimijoita 21 3.1 Järjestöt 21 3.2 Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot 23 3.3 Oppilaitokset 26 3.4 Opettajat ja ammattikasvattajat 27 3.5 Yhteistyöhankkeet ja toimintaryhmät 28 3.6 Metsäalan kouluyhteistyötahoille suunnattu haastattelu 30 4. Metsiemme merkitys nyt ja tulevaisuudessa (KMO 2015) 36 4.1 Metsäsertifiointi 37 4.2 Lasten ja nuorten metsätiedot ja asenteet 38 4.3 Metsäalalta työ ja tulevaisuus nuorelle 39 4.4 Metsäalan kouluyhteistyön kehittämisarviointi 2009 40 4.5 Metsä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa 42 Liite: Metsäkeskus Lappi, neuvontavastaavat 44 1

1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 2.25 Otsikko Kriteeri Indikaattorit (mittarit) 2.25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Alueen merkittävät metsäalan toimijat¹ tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Määritelmät Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan metsäkeskukselle. 1) Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Metsäkeskus Lapin toimialueella. Eri metsäalan toimijat tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret sekä opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset sekä nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 2

1.3 Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti metsä- ja luontokasvatukseen ja tukevat sitä: 1) peruskoulussa 2) järjestöissä 3) oppilaitoksissa 1.a) Metsäkeskus Lapin toimialueelle nimetään henkilö metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan kehittymistä. 1.b) Metsävastaavaverkostoa rakennetaan nimeämällä metsäkeskusalueen kuntiin metsävastaavat. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kuntansa tai alueensa resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 1.c) 1.d) Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. tet-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja, metsäpäiviä, tapahtumia, kursseja, metsävisa, minun puuni kampanja, Metsätiimitoimintaa, vierailuja). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös esille tulevia uusia toimintamuotoja. Jokainen metsäsertifiointiin sitoutunut toimija vastaa omalta osaltaan toiminnassaan kriteeriin luettavista suoritteista metsäsertifiointitoimikunnalle ja tuo nämä suoritteet esille omissa toimintasuunnitelmissaan ja kertomuksissaan. 1.4 Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. 3

Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin, toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Päämäärät Metsä- ja puuopetuksen malli pyrkii siihen, että suomalainen nuori: 1. Tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena. 2. Ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä. 3. Tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. 4. Arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä. 5. Tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. 6. Ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. 7. Itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena. Metsä- ja puuopetuksen osa-alueita ovat: 1. Metsäluonto eliölajit metsätyypit ja arvokkaat luontotyypit metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4

4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 1.5 Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi 1. Metsätiimitoiminta Toiminta Lapin 4H-piirin Metsissä Mahdollisuus hanke kokosi vuosien 2001-2004 aikana metsä- ja luontoalan ammattilaisista, -harrastajista sekä opettajista paikallisia yhteistyöverkostoja eli Metsätiimejä. Metsätiimien koollekutsujana on toiminut paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja. Metsätiimit ovat tukeneet peruskoulujen opetusta järjestämällä paikkakuntansa kouluille toiminnallisia päiviä metsässä. Oppilaille ja opettajille järjestettyjen metsäpäivien lisäksi Metsätiimit ovat järjestäneet koko perheille suunnattuja toimintapäiviä. Lapin 4H-piirin Nuori Yritysosaaja ja Nuori Yritysosaaja II hankkeissa vuosina 2005-2007 kokoontui metsäasiantuntijatiimi. Kohderyhmä Lapin 11-28 vuotiaat nuoret Tavoite Metsätiimitoimintaa jatketaan metsäalan toimijoiden kanssa Aikataulu 2011-2016 Vastuu Metsäkeskus Lappi, Lapin 4H-piiri ja 4H-yhdistykset Yhteystahot Metsäalan toimijat kussakin Lapin kunnassa 2. Minun puuni-kampanja ja Metsämörriläisten kylvöpäivä Toiminta Minun Puuni on peruskouluille suunnattu käytännönläheinen kampanja, jossa lapsi pääsee oman puun kasvattamisen myötä perehtymään siemenen itämisen ja taimen kasvun eri vaiheisiin. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sama kampanja tunnetaan nimelle Metsämörrilasten kylvöpäivä. Lapset istuttavat kevättalvella Suomen yleisimmän puulajin - männyn siemeniä ja seuraavat niiden kehittymistä taimeksi kevään aikana. Pieni puu istutetaan syksyyn mennessä. Suomen Metsäyhdistys on julkaissut kouluille suunnatun oheismateriaalin ja ohjeet siementen kasvatuksesta ja taimien kasvun seurannasta. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO koordinoi päiväkotien ja 5

Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot perhepäivähoitajien Metsämörrilasten -kylvöpäivä kampanjaa. Tammikuussa Metsämörri-koulutuksen käyneet päiväkotien ja perhepäivähoitajien ohjaajat saavat kutsun osallistua kampanjaa. Halukkaille lähetetään kevään aikana männyn siemenet. Metsämörri-ohjaajia kouluttaa Suomen Latu. Hankkeessa ovat mukana myös TAPIO, Suomen Latu, Metsämörriohjaajat ry, Konditionsfrämjandet rf. Päiväkodit, 0-4-luokkalaiset Vuosittain Päiväkodit www.suomenlatu.fi, www.oppimispolku.fi, www.smy.fi 3. Metsävisa Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsävisa on Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen tieto- ja taitokilpailu. Metsävisa on järjestetty Suomessa vuodesta 1982 lähtien. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 oppilaat. Metsävisan tehtävät käsittelevät metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita. Metsävisaa koordinoi maakunnan tasolla metsäkeskus. Koulut ilmoittautuvat kisaan helmikuussa. Lapissa metsävisaan on vuosittain osallistunut noin 30-33 koulua ja noin 2 000-2 200 oppilasta. Metsävisa järjestetään kouluilla maaliskuun lopussa. Metsävisaan osallistuneilla kouluilla käydään palkitsemassa koulun paras, antamassa kaikille osallistujille osallistumispalkinnot sekä pitämässä lyhyt luento metsätaloudesta ja teollisuudesta mahdollisuuksien mukaan. Metsävisan maakunnan työryhmä valitsee maakunnan parhaan, joka osallistuu SMY:n järjestämään valtakunnalliseen kisaan. Lapissa metsävisassa on mukana Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto ja BMOL. 8.-9.-luokkalaiset Vuosittain Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto www.smy.fi/koulut/metsavisa 4. Luovasti luonnonvaroista Toiminta Opetushallituksen verkkopalvelusta löytyvä Luovasti luonnonvaroistaverkkosivusto on suunniteltu opettajan tausta-aineistoksi tukemaan luonnonvaraasioiden käsittelyä. Tarkoitus on innostaa opettajia tarttumaan ajankohtaiseen aiheeseen ja antaa opetukseen esimerkkejä myönteisestä kehityksestä sekä innovaatioiden tärkeydestä. Luonnonvarojen kestävän käytön opettaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja oppiainerajat ylittävän tavan tarkastella ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Opetusmateriaalia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi 6

koulujen erilaisia teemapäiviä suunniteltaessa. Myös oppilas voi käyttää sivustoa tietolähteenään. Sisältö on suunnattu lukio- ja yläkouluikäisille. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Aineisto on syntynyt osana Luodin-viestintäkampanjaa, joka toteutettiin Suomen Metsäyhdistyksen koordinoimana yhdessä maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeinosekä ympäristöministeriön, Metsähallituksen, MTK:n, sekä energia-, metsä-, rakennus-, turve- ja kemianteollisuuden kanssa. Tavoitteena oli tukea kansallisen luonnonvarastrategian laadintaa ja viemistä käytäntöön viestinnän keinoin. Opettajat, yläasteen ja lukion oppilaat Suomen Metsäyhdistys, Luodin-hanke www.smy.fi, www.edu.fi 5. Opettajien metsäpäivät Toiminta Peruskoulujen opettajien on osallistuttava vuodessa kahteen virkaehtosopimuksen mukaiseen lisäkoulutuspäivään (VESO). VESO-päivien sisällöstä vastaa joko kunnan sivistystoimi tai itsenäisti koulujen rehtorit. Opettajille järjestettävät metsäteemaiset VESOpäivät ovat yksi keino nostaa opettajien metsäosaamisen tasoa. Lisäksi kohderyhmänä voisivat olla Lapin yliopiston luokanopettaja-opiskelijat ja luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Kohderyhmä Peruskoulun opot, biologian ja maantieteen opettajat, luokanopettajaopiskelijat, Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Tavoite Aikataulu Vuosittain Vastuu Metsäkeskus Lappi, kunnat, Lapin ELY-keskus, Lapin yliopisto Yhteystahot Metsäalan toimijat 6. Metsätaito-laji Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Nuorten kiinnostus metsätaitolajia kohtaan on hiipunut. 4H-järjestöllä on nuorille suunnatut luontopolku- ja metsätaito-oppaat, joiden avulla harjoitellaan luontopolku- ja metsätaitokilpailua varten. Järjestöllä on vuosittain maakunnalliset ja valtakunnalliset kilpailut. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskuksen kisoissa on olemassa myös nuorten sarjat. Lapin 11-28 vuotiaat nuoret Vuosittain Metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, Lapin 4 H-piiri ja -yhdistykset, metsäalan oppilaitokset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäyhdistys 7

7. Metsän oppimispolku: Kannolta tehtaalle ja vierailut puun jatkojalostusyrityksiin Toiminta Kannolta tehtaalle tapahtumissa käydään läpi metsänkiero taimesta tuotteeksi. Tapahtumissa esitellään metsänhoitoa, metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tapahtumat voivat sisältää maastoretken esim. Istutus- tai hakkuutyömaalle ja tehdasvierailun. Metsän oppimispolku ulottuu lapsuudesta nuoruuteen ja varhaiskasvatuksesta lukioon. Matkan varrella metsätietousreppuun kertyy elämyksiä ja kokemuksia sekä uusia tietoja ja taitoja - metsätietoutta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Tutustutaan eri ikäryhmien ja aihealueiden opetuksen tavoitteisiin. Niistä muodostuva kokonaisuus noudattaa sekä varhaiskasvatuksen, peruskoulun että lukion opetussuunnitelman perusteita. Opettajat, oppilaat Metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, www.oppimispolku.fi/, Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry (voi anoa kuljetusapurahaa) www.oppimispolku.fi/, Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry 8. Metsäradat ja muut opetuspolut Toiminta Metsähallituksella ja Metsäntutkimuslaitoksella on useita luontopolkuja Lapin alueella. Luontokeskukset, retkeilyreitit, luontopolut ja kokeiden esittelyt tarjoavat mahdollisuuden metsätiedon syventämiseen ja luonnonharrastukseen. Metsähallituksen uuteen Pilke-toimitaloon toteutettava Pilke-näyttely valmistuu keväällä 2011. Tiedekeskusmainen, elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen Pilke-näyttely kertoo pohjoisesta luonnosta ja pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttelyn tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Metsähallituksessa on käynnistymässä suunnittelu Rovaniemen lähistölle sijoitettavasta, opetuskäyttöön tulevasta, niin sanotusta Motti-Metsä opetusalueesta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Luonto- ja opetuspolut sekä Pilke-näyttely soveltuvat opiskelijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Koululaiset, opiskelijat, opettajat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, metsätalouden toimijat, Suomen metsäsäätiö Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos 8

9. Suomen Ladun Outdoor-klubit Toiminta Suomen ladun Outdoor-klubitoiminta on nuorille suunnattua ulkoilutoimintaa. Outdoor-klubi kokoontuu kerran kuussa tai useammin nuorten itsensä valitsemien lajien pariin. Ohjelmassa voi olla melontaa, geokätköilyä, retkiluistelua, maastorullaluistelua (skike), vaellusta, rullaluistelua tai monia muita lajeja. Kohderyhmä Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Aloitettu Lapissa 2010 Vastuu Suomen latu, koulut Yhteystahot www.suomenlatu.fi 10. Partio toiminta Toiminta Partiossa toimitaan ryhmissä ja tärkeää on se, että saa tehdä itse. Vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Ryhmässä opitaan myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja: Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Partio antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja rakentaa kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapin Partiolaiset ry on Suomen pohjoisin partiopiiri. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa ja jäseniä niissä on yhteensä noin 1500. Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Lapin partiolaiset ry, paikalliset lippukunnat www.lappi.partio.fi/ 11. Junior Ranger-toiminta Toiminta Junior Ranger on Euroopan suojelualueiden liiton Europarcin (europarc.org) koordinoima toimintaa, jota järjestetään useissa Euroopan maissa. Suomessa Junior Ranger-toiminnasta vastaa Metsähallitus. Junior Ranger -toiminta on täynnä ulkoilmaelämää, käytännön tekemistä ja luontokokemuksia. Toiminnan tavoitteena on kertoa suojelualueiden perustamisen syistä sekä alueilla tehtävästä työstä. Työn oppii parhaiten tekemällä, ja leirillä nuoret pääsevät opettelemaan. Junior Rangerit ovat luonnonsuojelualueen perustyöntekijöitä. Junior Rangerleiritoiminnan tavoitteena on tutustuttaa suojelualueen lähellä asuvat nuoret luontoon, lisätä luonnon tuntemusta ja arvostusta sekä innostaa työhön luonnon 9

monimuotoisuuden hyväksi. Leireillä mm. rakennetaan, huolletaan ja korjataan suojelualueen rakenteita, autetaan tutkimustöissä sekä opastetaan ja haastatellaan suojelualueen kävijöitä. Ensimmäinen Lapin Junior Ranger-leiri pidettiin syyskuussa 2010 UKK puistossa yhteistyössä Sodankylän ammatti-instituutin kanssa. Kohderyhmä Perusasteen ja lukion oppilaat, ammattiin opiskelevat Tavoite Aikataulu Ensimmäinen leiri syyskuussa 2010 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot www.metsa.fi 12. Pilke-näyttely Toiminta Pilke-näyttely on Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitsevaan Pilke toimitaloon sijoittuva ja keväällä 2011 avautuva tiedekeskusmainen näyttely. Pilke-näyttely kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttely täydentää ja monipuolistaa alueen pohjoisesta luonnosta kertovien näyttelyiden kirjoa tuomalla mukaan myös metsäsektorin, kestävän tuotannon, tuotteet ja hyödykkeet. Näyttelystä tulee elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen. Tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Näyttely herättää ajatuksia, voimauttaa ja tarjoaa kuvan pohjoisten metsien moninaisen käytön valoisasta tulevaisuudesta. Näyttely, verkosto ja näyttelytoiminnot syntyvät Metsähallituksen hallinnoimassa Pilkettä-hankkeessa. Myös Opettajat ovat olleet mukana antamassa kehittämisideoita ja palautetta koulunsa kiinnostuksesta hyödyntää PILKE:ttä oppimisympäristönä. Kohderyhmä Lapset ja nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Näyttely avataan keväällä 2011 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot Metsähallitus, Pilke, PL 8016, 96101 Rovaniemi 0205 64 7820, pilke(at)metsa.fi, www.metsa.fi 1.6 Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Oheiset toimintamallit ja hankkeet ovat olleet aiemmin verkoston käytössä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Tällä hetkellä hankkeiden varsinainen toiminta on jo päättynyt. Etenkin eri toimijoiden hallinnoimat hankkeet ovat tuottaneet esimerkiksi materiaalia, toimintamalleja sekä erilaisia verkostoja, joita metsäalan kouluyhteistyötoimijat edelleen hyödyntävät. 10

1. Metsissä mahdollisuus-hanke Toiminta Metsissä Mahdollisuus oli 4H-järjestön toteuttama metsä- ja luontoalan ammattilaisten ja harrastajien sekä opettajien verkostoitumishanke. Vaikka varsinaiset hankkeet ovat jo päättyneet on, hankkeen toimintamalli jäänyt elämään. Metsissä mahdollisuus-toimintamallin avulla annetaan lapsille ja nuorille monipuolista tietoa, taitoja ja elämyksiä metsästä. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan metsäasioista, liikkumaan luonnossa ja tulevaisuudessa myös hakeutumaan metsä- ja luontoalan ammatteihin. Toimintamallissa metsäosaajat toteuttavat yhteistyössä opettajien kanssa sisällöltään monipuolisia metsäisiä tapahtumia. Paikalliset verkostot eli Metsätiimit järjestävät mm. koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja ja retkiä. Metsätiimien kokoonkutsujana ja organisoijana toimii paikallinen 4H-yhdistys tai esimerkiksi metsäkeskus. Metsätiimitoimintaan on kutsuttu kaikki metsä- ja luontokasvatuksesta kiinnostuneet tahot. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintaidea ja valmiita tapahtumien toteutusesimerkkejä on koottu Metsissä Mahdollisuus kansioon. Kansio toimii käsikirjana 4H-toimihenkilöille verkostoa koottaessa sekä Metsätiimin jäsenelle ideapankkina. Metsissä Mahdollisuus koulutuksia on järjestetty 4Htoimihenkilöille. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen-, Hämeen-, Kymi-Vuoksen-, Keski-Pohjanmaan-, Oulun- ja Lapin- 4H-piirien alueilla. Lapset ja nuoret, metsä- ja luontoalan ammattilaiset, opettajat Suomen 4H-liitto, 4H-piirit www.4h.fi 2. Nuori yritysosaaja Lapista I ja II hankkeet Toiminta Lapin 4H-piirin hallinnoimat hankkeet toimivat 2005-2007 pääosin kaikissa Lapin kunnissa. Vetovastuu toiminnasta oli Lapin 4H-piirillä ja Lapin 4H-yhdistyksillä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Projekti kohdistui 11-29 vuotiaisiin nuoriin. Tavoitteena oli muun muassa pyrkiä hidastamaan nuorten poismuuttoa Lapista ja lisätä nuorten positiivisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Lisäksi tavoitteena oli saada nuoret mukaan oman alueensa ja kylänsä kehittämiseen ja toimintaan sekä luoda uusia työtilaisuuksia nuorille innostamalla heitä yrittäjyyteen. Kylätasolla perustettiin nuorten ryhmiä, joissa nuoret koulutetun ohjaajan kanssa suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia projekteja, tapahtumia ja palveluja. Ryhmissä kokeiltiin myös pienimuotoista yritystoimintaa. Kohderyhmä 11 29-vuotiaat nuoret, yrittäjät Tavoite Aikataulu 2005-2007 Vastuu Lapin 4H-piiri, alueelliset 4H-yhdistykset Yhteystahot www.4h.fi/lappi 11

3. Metsäala tutuksi-malli Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsäala tutuksi malli on Lapin luonto-opiston (Lapin ammattiopiston edeltäjä) toteuttama metsäalan toimijoiden, opettajien ja työvoimahallinnon verkostoitumishanke, jossa parannetaan toimijoiden tietämystä metsäalan koulutuspaikoista. Samalla järjestettiin metsäalan esittelytapahtumia yhteishakuun valmistautuville peruskoululaisille. Metsäalan toimijat, opettajat, työvoimahallinto, 8. -9. luokkien oppilaat Lapin ammatti opisto(lapin luonto-opisto) www.lao.fi 4. Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Toiminta Vuonna 2005 käynnistyi kulttuuri- ja ympäristöministeriön aloitteesta kehittämissuunnitelma ympäristökasvatusyhteistyölle, ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimiville. Tavoitteena oli käynnistää ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten ja alueellisten ympäristökasvattajien välille. Lapissa järjestettiin vuonna 2005 kaksi tilaisuutta Inarissa ja Rovaniemellä. Rovaniemelle kokoontui 29.10.2005 edustajia Nuorisokeskus Vasatokasta, Lapin ympäristökeskuksesta, Metsäkeskus Lapista, Metsähallituksesta, Lapin 4H-piiristä, Lapin Riistanhoitopiiristä ja Lapin Luonnonsuojelupiiristä. Esiteltiin toimintoja, pohdittiin tarpeita ja keinoja toiminnan tehostamiseen. Lapissa toimijoita on paljon, mutta toiminta on hajallaan ja resurssit riittämättömiä tai lyhytkestoisia. Todettiin yhteisen toimintasuunnitelman tarve, mutta sen tekemiseen tarvitaan rahaa. Nuorisokeskus Vasatokka on saanut rahoitusta yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi Ympäristö- ja Opetusministeriöiltä vuonna 2007. Lapin lääninhallitus järjesti toimijoille Yhteistyöllä kestävään tulevaisuuteen seminaarin 7.5.2007 Rovaniemellä. Tällä hetkellä yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi tähtäävä toiminta on vähäistä. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Ympäristökasvattajat Nuorisokeskus Vasatokka ja Lapin ELY-keskus 12

5. Case Forest-pedagogiikka Toiminta Motivoiva ja innostava oppimismenetelmä perustuu lasten ja nuorten omiin kysymyksiin. Oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla useamman oppiaineen tavoitteita. Menetelmä on kehitetty Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella osana Case Forest pedagogics towards sustainable development -hanketta. Hankkeessa on tuotettu opettajalle opettajamanuaali, joka sisältää vaiheittain etenevät ohjeet menetelmän soveltamiseen. Opettajamanuaali, oppiminen oppimisaihioita rakentamalla, koostuu kahdesta osasta. Menetelmää on kehitetty osana Euroopan unionin rahoittamaa Case Forest Pedagogics towards sustainable development - hanketta (2009-2010), jossa kehitettiin kestävän kehityksen opetusta 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille koululaisille kahdeksassa maassa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapset ja nuoret, opettajat Koulut 1.7 Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi 1 Työelämään tutustuminen (TET-jaksot) Toiminta Nykyisessä perusopetusasetuksessa (852/98, 3 ) todetaan, että osa koulun työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, että opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työelämään tutustuminen eli TET on osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. Tavoitteena on esitellä nuorille erilaisia ammatteja ja erilaisia työympäristöjä. TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisöjen toimintaan. Jakson pituus vaihtelee parista päivästä kahteen viikkoon ja yleisin tapa toteuttaa TET on sijoittaa se kaksiviikkoisena peruskoulun yhdeksännelle luokalle ja muutaman päivä pituisena kahdeksannelle luokalle. Sekä yritykselle että koululle TET on tilaisuus pysyvän vuoropuhelun aikaansaamiseen ja koulun ja työelämän verkottumiseen. Opettajalle ja opinto-ohjaajalle TET merkitsee mahdollisuuksia eri aineiden opetuksen elävöittämiseen ja tärkeisiin työelämäkontakteihin. TET-jakso on tärkein nuorelle, sillä se on useimmiten ensimmäinen kontakti työelämään ja sitä kautta ammatinvalintaan. Taloudellisen tiedotustoimiston internetsivuilla on koottuna TET-aineistopaketti, joka sisältää ideoita ja valmiita lomakepohjia, joita TET:in toteuttamisessa voidaan hyödyntää. 13

Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Lisäksi sivustolla on esitelty uusia innovatiivisia toimintamalleja TET-jaksojen toteuttamiseksi. Yläasteen 8.-9.-luokkalaiset, oppilaanohjaajat, työnantajat www.tat.fi/tet Koulut, työnantajat 2. Työssäoppimispaikat (TOP-paikat) Toiminta Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 muutti toisen asteen ammatilliset tutkinnot kolmivuotiseksi ja määritteli, että tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisympäristön laajentamista oppilaitoksista yrityksiin ja muihin työpaikkoihin sekä lisääntyvää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Vuositasolla järjestelmän piiriin tulee metsäalalla noin 500 uutta työssäoppijaa. Työpaikkaohjaajien kouluttamisessa tulee oppilaitosten rooli olemaan merkittävä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan monien seikkojen yhtenäistämiseksi käytännön elämässä, jotta työssäoppijat eri puolilla olisivat samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. TYÖSSÄOPPIMISEN YLEISET TAVOITTEET METSÄALALLA Lähentää metsäalan koulutusta ja työelämää Parantaa ammattitaitoisen työvoiman saantia metsäalan yrityksiin Edistää metsäalan opiskelijoiden välitöntä työllistymistä opintojen jälkeen Helpottaa nuorten metsäalan työmarkkinoille siirtymistä Syventää ammatillista osaamista Tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja Vahvistaa metsäalan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN YRITYKSELLE Saada osaavaa ja työpaikkaa soveltuvaa työvoimaa Kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttamista Mahdollisuus vaikuttaa metsäalan koulutukseen Hyödyntää metsäoppilaitosten osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja Oppia tuntemaan nuorten työntekijöiden odotuksia ja ajattelumaailmaa TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN OPPILAITOKSELLE Parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä Vahvistaa oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyötä Kehittää koulutuksen suunnittelua ja monipuolistaa oppimisympäristöjä Kehittää ja ylläpitää opettajien ammattitaitoa Lisää mahdollisuuksia harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käyttöön TYÖSSÄOPPIMSEN HYÖDYT METSÄALAN OPISKELIJALLE Syventää ammatillista osaamista 14

Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Takaa ajanmukaiset työelämän valmiudet Antaa mahdollisuuden suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä työssäoppimispaikoissa Helpottaa työllistymistä Antaa mahdollisuuden oppia erilaisissa toimintaympäristöissä Lisää opiskelumotivaatiota Tekee tutuksi työelämän pelisääntöjä ja työtapoja Kehittää sosiaalisia taitoja Metsuriksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi, puutavara-auton kuljettajaksi ja metsäluonnonhoitajaksi opiskelevat www.edu.fi/tonet (Työsäoppiminen metsäalalla-opas) Ammattioppilaitokset, työnantajat 3. Harjoittelupaikat ammattikorkeakoulutuksessa Toiminta Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Ammattikorkeakouluissa osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan antaa työpaikalla (Ammattikorkeakoululaki 351/2003 17 ). Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /2003 määrittelee, että harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opetusministeriön päättämissä koulutusohjelmissa määritellään harjoittelun laajuus. Se vaihtelee riippuen tutkinnosta ja suuntautumisvaihtoehdosta 30 opintopisteestä aina 120 opintopisteeseen. Ammattikorkeakouluopiskelijat Työnantajat: Metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, Metsähallitus, metsäteollisuusyritykset, kunnat ja kaupungit, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatu Toiminta Tiedotetaan metsäalan toimijoita eri mahdollisuuksista tarjota TETharjoittelupaikkoja, työssäoppimispaikkoja ja harjoittelupaikkoja. Laaditaan yleinen tavoite- ja palautelomake harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoille ellei oppilaitoksella ole sellaista käytössä. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatuun kiinnitetään huomiota asianmukaisella työpaikkaohjauksella. Kohderyhmä Vastuu Yhteystahot Oppilaitokset tarjoavat koulutusta työpaikkaohjaajiksi metsäalan toimijoille. Metsäalan toimijat Metsätalouden toimijat Oppilaitokset, metsäkeskus 15

2. Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa 2.1 Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet Lapin läänin kokonaispinta-ala on 100 368 m². Väkiluku oli 31.12.2009 183 748 henkilöä. (Lähde: Tilastokeskus) Kriteerin 2.25 mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi laaditaan metsäkeskusalueittain, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Metsäkeskus Lapin toiminta-alue on Lapin lääni. Lapissa on 6 seutukuntaa. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluvat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo ja Tervola. Rovaniemen seutukuntaan kuuluvat Rovaniemi ja Ranua. Torniolaakson seutukuntaan kuuluvat Ylitornio ja Pello. Itä-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Posio. Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kittilä, Enontekiö, Kolari ja Muonio. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluvat Utsjoki, Inari ja Sodankylä. 2.2 Ikäluokat ja väestö IKÄRAKENNE/LAPPI 31.12.2009 IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75-84 v 85- v Henkilöä 12 900 15 772 121 013 18 305 12 250 3 508 % 7,02 8,58 65,86 9,96 6,67 1,91 IKÄRAKENNE ENNUSTE/LAPPI VUODELLE 2030 IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75-84 v 85 - v Henkilöä 13 084 16 045 99 998 24 830 21 842 8 126 % 7,12 8,73 54,42 13,51 11,89 4,42 (Lähde: www.kunnat.fi) 16

2.3 Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus Metsäkeskus Lapin toiminta-alueella perusopetuksessa oli lukuvuonna 2009-2010 yhteensä 18 446 oppilasta. Esiopetuksessa päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä oli 1830 oppilasta. Ala-asteita, yläasteita ja yhtenäiskouluja (0-10 luokat) oli yhteensä 129 kappaletta. Alueittain perusasteen oppilasmäärät ja koulujen määrä sekä esiopetuslasten määrä jakautuivat seuraavasti: Seutukunta Oppilaita Kouluja Esiopetus Kemi-Tornio 6 162 33 690 Rovaniemi 6 858 35 689 Torniolaakso 818 8 63 Itä-Lappi 1 537 18 123 Tunturi-Lappi 1 420 17 142 Pohjois-Lappi 1 651 18 123 Yhteensä (oppilasta/kpl) 18 446 129 1 830 Lukio opiskelijoita oli lukuvuonna 2009-2010 Metsäkeskus Lapin alueella seuraavasti (ei sisällä aikuislukioita): Seutukunta Oppilaita Lukioita Kemi-Tornio 1 096 5 Rovaniemi 1 219 4 Torniolaakso 155 2 Itä-Lappi 293 4 Tunturi-Lappi 256 4 Pohjois-Lappi 296 3 Yhteensä (oppilasta/kpl) 3 315 22 (Lähde: Lapin oppilaitokset, lukuvuosi 2009 2010, Lapin aluehallintoviraston julkaisusarja 1/2010) 2.4 Ammattioppilaitokset Metsäkeskus Lapin alueella lukuvuonna 2009-2010 tarjosi ammatillista, opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta 9 oppilaitosta (6 196) (suluissa oppilasmäärä). 2.5 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tarjosivat Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkintoon johtavassa nuorisokoulutuksessa oli yhteensä 4 184 opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oli yhteensä 1 200 opiskelijaa. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa opiskeli 107 opiskelijaa ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa 267 opiskelijaa. 17

2.6 Yliopisto opetus Yliopistotasoista koulutusta tarjoaa Lapin yliopisto. 2.7 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsätalous vastaa metsäteollisuuden puuntarpeen tyydyttämisestä ja metsien hoidosta. Metsätaloudessa työskennellään metsien hoidon ja puunhankinnan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Ala työllistää työntekijöitä, toimihenkilöitä, esimiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Yritystoiminta on keskittynyt muun muassa puun korjuuseen, metsänhoitoon, koneiden valmistukseen ja myyntiin sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmat. Alla on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri oppilaitokset Lapissa, sekä suomenkieliset koulutusohjelmat ja - tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä koko valtakunnassa. Alan ammattilaisia tarvitaan myös taajamien metsälöiden, puistojen ja pihapuiden hoidossa. Metsätaloutta tukevia toimintoja ovat suunnittelu, tiedotus, neuvonta, puukaupan avustaminen ja metsien suojelu. Metsäntutkimus tuottaa uutta tietoa kaikkien metsäalan toimijoiden ja metsänkäyttömuotojen tarpeisiin. Metsäpalveluyrittäjien tarve tullee tulevaisuudessakin kasvamaan. Metsäpalveluyrityksillä tarkoitetaan pääasiassa metsänhoito-, metsän perusparannus-, suunnittelu- ja puunkorjuualan palveluja tarjoavia yrityksiä, osuuskuntia ja myös yrittäjinä toimivia metsureita. Metsien hoitorästien hoitamisessa riittää työtä. Lisäksi jo yli puolet metsäomistajista on kaupunkilaisia, jotka eivät ehdi tai osaa hoitaa metsäomaisuuttaan. Samanaikaisesti maaseutu on tyhjenemässä osaksi töiden puutteen vuoksi. Tulevaisuudessa metsäpalveluyrittäjät ovat maaseudun kasvavaa ammattikuntaa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK) joko metsätalouteen tai metsä- ja puutalouden markkinointiin suuntautuen. 18

Metsä-, luonto- ja ympäristöalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Lapissa: 1. Itä-Lapin ammattiopisto, Kemijärvi Lepistöntie 1 98120 Kemijärvi 040 485 7695 http://www.kemijarvi.fi/ilo 2. Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Autoilijantie 1 94450 Keminmaa 010 383 4475 http://www.lappia.fi 3. Lapin ammattiopisto, Kittilä Valtatie 82 99100 Kittilä 020 798 4742 sodankyla@lao.fi http://www.lao.fi 4. Ammattiopisto Lappia, Ylläs-Instituutti Jokijalantie 18 95900 Kolari 010 383 4475 http://www.lappia.fi 5. Ammattiopisto Lappia, Muonio Koulutie 8 99300 Muonio 010 383 4475 http://www.lappia.fi 6. Ammattiopisto Lappia, Pello Teollisuustie 13 95700 Pello 010 383 4475 http://www.lappia.fi 7. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Ranua Infopolis, Pappilantie 9 97700 Ranua 020 798 4805 info@lao.fi http://www.lao. 19

8. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Aikuiskoulutus Jänkätie 1 96300 Rovaniemi 020 798 4000 http://www.lao.fi 9. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Jänkätie Jänkätie 1 96300 Rovaniemi 020 798 4805 info@lao.fi http://www.lao.fi 10. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Metsäruusuntie Metsäruusuntie 18 96400 Rovaniemi 020 798 4505 luontoala@lao.fi http://www.lao.fi/ 11. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rantavitikan kampus Jokiväylä 11 96300 Rovaniemi 020798 5360, 020798 5363 technology@ramk.fi, forestry@ramk.fi http://www.ramk.fi 2.8 Metsätalouden tarjoamat työpaikat Metsäsektorin työpaikkoja tarjoavat muun muassa metsätalousyritykset, metsäkoneyritykset, metsäteollisuusyritykset, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, valtion hallinto, Metsähallitus, konsulttitoimistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, järjestöt ja liitot. Metsätalous työllistää välillisesti myös muissa työpaikoissa, jotka liittyvät metsäklusteriin. Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotannosta merkittävä osa on metsätalouden ja -teollisuuden koneiden ja laitteiden valmistusta. Alan vaikutus ulottuu vahvana myös uusiutuvan energian tuotantoon, kemianteollisuuteen ja kuljetusalalle. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa metsänhoitotöiden määrä. Mikäli kaikki tarvittavat työt tehdään, tarvitaan vähintään nykyinen määrä metsureita. Metsäluonnonhoitajien tarve säilyy entisellään. Työikäisiä metsänhoitajia on noin 2 700. Metsänhoitajia valmistuu vuosittain enemmän kuin työelämästä poistuu. Metsänhoitajien työttömyys on vuoden 2008 loppupuolella noin 5 prosenttia. Perinteisten tehtäväalojen ulkopuolellakin tarvitaan metsäalan asiantuntemusta. 20

Työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa moniammatillisuutta, eli työntekijän on kyettävä vastaamaan eri työtehtävistä. Asiantuntijuus, kansainvälisyys ja kielitaitovaatimukset muuttuvat välttämättömiksi taidoiksi. Myös ryhmätyöskentely tulee lisääntymään. Samalla korostuvat markkinointi- ja myyntitaidot sekä neuvontaosaaminen. (Lähde: www.koulutusnetti.fi) 3. Kouluyhteistyötoimijoita 3.1 Järjestöt Lapin 4H-piiri ry Lapin 4H-piiri on Lapin läänin alueella toimiva 4H-järjestön piiriorganisaatio, johon kuuluu jäseninä 16 4H-yhdistystä. Lapin 4H-piiri ja yhdistykset toimivat aktiivisesti nuorisokasvatustyössä. 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen. Tavoitteena on muun muassa edistää nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä, arjen taitoja sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin 4H-piiri ry, Ukkoherrantie 15 B 18, 96100 Rovaniemi, 0400 139 016, etunimi.sukunimi(at)4h.fi, lappi.4h.fi/ Lapin partiolaiset ry Lapin Partiolaiset ry on yksi Suomen 11 partiopiiristä. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin partiolaiset ovat osa kansainvälistä partioliikettä Suomen Partiolaiset ry:n jäsenenä. Piirin toiminta-alueena on Lapin maakunta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa, joista viikoittaista toimintaa 21:ssä. Jäseniä on yhteensä noin 1500 jäsentä. Koko maassa partiolaisia on noin 70 000. Lapin Partiolaiset ry on toiminut vuodesta 1976 lähtien. YHTEYSTIEDOT: Lapin Partiolaiset ry, Kaartokatu 4 A1, 96100 Rovaniemi, 040 833 8556, lapin.partiolaiset(at)co.inet.fi, www.lappi.partio.fi/ Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiriorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä on lappilaisen luonnon ja kulttuuriperinnön puolustaminen sekä luonnon ja puhtaan lappilaisen ympäristön edunvalvonta. Lapin luonnonsuojelualueen paikallisjärjestöt järjestävät aktiivisesti retki- ja muuta toimintaa luonnon ja paikallisten ihmisten hyväksi. YHTEYSTIEDOT: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, 040 823 2443, lappi(at)sll.fi, www.sll.fi/lappi 21

Lapin riistanhoitopiiri ry Riistanhoitopiiri antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa neuvontaa ja koulutusta. Riistanhoitopiiri huolehtii ajankohtaisten riista-asioiden tiedottamisesta yleisölle. Riistalaskennat, metsästyskauden alkaminen ja hirvieläinten metsästyksen tulokset ovat suurta yleisöä kiinnostavia tiedotusaiheita, joista riistanhoitopiiri pyrkii jakamaan oikeaa tietoa. YHTEYSTIEDOT: Lapin riistanhoitopiiri ry, Vanamokatu 3D, 96500 Rovaniemi, 016 3790081, 0400 864329, etunimi.sukunimi(at)riista.fi, www.riista.fi/lappi/ Lapin vapaa-ajankalastajat ry Lapin Vapaa-ajankalastajat ry on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön alueellinen piirijärjestö. Toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat kilpailu-, nuoriso-, kalavedenhoito ja kalastusaluetoiminta. Lapin vapaa-ajankalalastajat edustaa lappilaisia vapaa-ajankalastajia useissa työryhmissä ja hankkeissa, sekä keskusjärjestön kokouksissa. YHTEYSTIEDOT: www.lapinvapaa-ajankalastajat.fi/hallinto.html Lapin Martat ry Marttaliitto korostaa yhteisöllisyyttä perheiden ja kotien hyvinvoinnin kulmakivenä. Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin Martat ry, Rovakatu 13, 96100 Rovaniemi, etunimi.sukunimi(at)martat.fi, www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/lappi/ Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry on Lapin läänin alueella toimiva paikallistason organisaatio, joka toimii metsästysseurojen ja sitä kautta metsästäjien etujärjestönä. Piirin tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi harrastusmuodoksi. Näitä päämääriä silmällä pitäen se vaalii eränkäyntikulttuuria, edistää ja kehittää alueensa metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on liiton ja niiden yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. YHTEYSTIEDOT: Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry, toiminnanjohtaja(at)sml-lappi.fi, www.metsastajaliitto.fi/lappi/?q=node/61 Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Suomen Ladulla on jäseniä 73 000 ja he toimivat yli 200 jäsenyhdistyksessä. Latulaiset ovat reippaita ulkoilijoita: lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita. YHTEYSTIEDOT: Ounasvaaran latu ry, Vartiokatu 11-13A, 96100 Rovaniemi, ounasvaaranlatu(at)gmail.com, http://personal.inet.fi/yhdistys/oula/ 22

3.2 Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot Metsäkeskus Lappi Metsäkeskusten yhtenä tehtävänä on kouluttaa metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Jokaisella Metsäkeskus Lapin metsätoimistolla on nimetty kouluyhteistyöstä alueellaan vastaava toimihenkilö. Metsäkeskus Lappi on osallistunut Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamiseen käytännön tasolle sekä ollut toisena koollekutsujana maakunnan Nuori Yritysosaaja Lapista hankkeen metsällisessä asiantuntijatiimissä. YHTEYSTIEDOT: Liite 1 Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry ajaa alueen metsänomistajien yhteisiä ja yleisiä etuja parantamalla metsätalouden harjoittamisen yleisiä edellytyksiä ja edistämällä puun käyttöä. Yksityismetsänomistajien edunvalvonta toteutetaan toimialueella seuraavasti; puun hintatason seuranta, tilastointi ja tiedottaminen, puun kysynnän ja tarjonnan tasapainosta huolehtiminen, puutavaran mittaukseen liittyvät asiat, puun käytön lisääminen, vaikuttaminen yksityismetsätaloutta koskevaan päätöksentekoon, metsänomistajien etujen ajaminen mm. metsäverotukseen, maankäyttöön ja luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa, metsätalouden kannattavuudesta huolehtiminen sekä yksityismetsätalouden edistäminen. Jäsenyhdistysten toimintaa kehitetään organisaation toimivuuteen ja talouteen liittyvillä asiantuntijatehtävillä, palveluiden kehittämisellä ja yhteistyön koordinoinnilla, koulutuksella, tietojärjestelmien kehittämisellä, työnantajatehtävien hoidolla, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä metsäsertifioinnin ja yhteisten projektien koordinoinnilla. YHTEYSTIEDOT: Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry, Ukkoherrantie 15 A 2 96100 Rovaniemi, 020 413 3850, etunimi.sukunimi(at)mhy.fi, www.mhy.fi/pohjoissuomi/fi_fi/index/ Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Lapin metsäkeskuksen alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana Metsissä mahdollisuus-verkostohankkeessa. YHTEYSTIEDOT: etunimi.sukunimi@mhy.fi, www.mhy.fi Metsähallitus Metsähallituksen valtion talousmetsien hoidossa yhdistyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsähallituksen liikevaihdosta noin 85 prosenttia muodostuu puun myynnistä. Talousmetsissä kasvatetaan puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Metsähallituksen talousmetsät ovat todellisia monitoimimetsiä, joissa on hyvä muun muassa retkeillä, marjastaa ja sienestää. 23

Metsähallitus hoitaa valtion luonnonsuojelu- ja muita alueita sekä vastaa uhanalaisten lajien säilymisestä tuleville polville. Tarjoamme näillä alueilla virkistyspalveluja luonnossa liikkujille. Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia maamme kansallis- ja luonnonpuistoja sekä pohjoisia erämaaalueita, valtion retkeilyalueita ja muita erityisalueita sekä valtion yleiset vesialueet. Metsähallituksen vastuulla on myös suojeltuja rakennuksia ja rakenteita. Kaikki nämä toiminnot rahoitetaan valtion verovaroin. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Niissä voi virkistäytyä ja kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa. Muiden suojelualueiden luonne ja suojelutavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin ja vain osassa niistä saa kulkea merkityillä poluilla. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevat erämaa-alueet tarjoavat ihanteellisen ympäristön kokeneille eräretkeilijöille, jotka haluavat nauttia erämaan rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan. Muut alueet, jotka on esitelty luontoon.fi-verkkosivuilla, ovat mm. virkistysmetsiä, nähtävyyksiä ja yleisökohteita, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Luonnosta löytää myös kiinnostavia kulttuurikohteita, kuten perinnetiloja. Retkikohteissa on esitelty lisäksi vaeltamiseen sopivia reittejä ja majoittumista varten rakennettuja erityyppisiä tupia. Metsähallitus on ollut mukana Metsissä mahdollisuus verkostohankkeessa. Metsähallitus on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsätalous, Länsi-Lappi, Ounasjoentie 6, PL 8016 96101 Rovaniemi, 0205 64 100, etunimi.sukunimi(at)metsa.fi, www.metsa.fi YHTEYSTIEDOT: Luontopalvelut, Lappi/Koillis-Kairan luontokeskus, Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara, 0205 64 7251, ukpuisto(at)metsa.fi, www.metsa.fi Stora Enso Metsä Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta. Stora Enso Metsä on mukana Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamisessa käytännön tasolla. Lisäksi Stora Enso Metsä on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Stora Enso Oyj, Pohjois-Suomen hankinta-alue, 94800 Kemi, etunimi.sukunimi(at)storaenso.com, www.storaenso.com Metsäliitto Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi viidestä maan hankinta-alueesta. Metsäliito on ollut tukemassa Metsissä mahdollisuus verkostohanketta. Metsäliitto on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsäliitto, Kemin piiri, Studiokatu 3, 94600 Kemi, etunimi.sukunimi(at)metsaliitto.fi, www.metsaliitto.fi 24

Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksiköllä on Kivalon tutkimusalueella on metsä- ja luontopolkuja, joiden varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. Metsäntutkimuslaitoksella on myös tutkimusyksikkö ja tutkimusalue Kolarissa, tutkimusalueet Kilpisjärvellä, Laanilassa ja Pallasjärvellä. YHTEYSTIEDOT: METLA, Pohjois-Suomen alueyksikkö, PL 16, Eteläranta 55, 96301 Rovaniemi, 010 2111, etunimi.sukunimi(at)metla.fi, www.metla.fi Lapin ELY-keskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 1.1.2010 toimintansa aloittanut valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä. Ympäristö- ja luonnonvarat-tulosalueella hoidetaan ympäristönsuojeluun-, alueidenkäyttöön-, yhdyskuntarakenteeseen- ja rakentamisen ohjaukseen-, kulttuuriympäristön hoitoon-, luonnon monimuotoisuuden suojeluun- ja kestävään käyttöön-, vesivarojen käyttöön- ja hoitoon- sekä ympäristötiedon tuottamiseen ja -tietoisuuden edistämiseen liittyviä tehtäviä. YHTEYSTIEDOT: Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Hallituskatu 5 C, (valtion virastotalo), Rovaniemi, 020 636 0010, www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/sivut/elylappi.aspx Koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää, eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Lapissa määrä on noin 360 henkilöä. YHTEYSTIEDOT: Lapin koneyrittäjät ry Metsäalan kuljetusyrittäjät ry Raakapuutavaraa kuljettavien yrittäjien ja yritysten valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Lapissa puutavara-autoyrittäjien määrä on parin viime vuoden aikana lievästi laskenut määrän ollessa noin 40. Yritysten henkilöstömäärä on 120 ja puutavara-autoja on käytössä noin 60. YHTEYSTIEDOT: Lapin liikenneyrittäjät ry, Koskikatu 10 A 8, 3. kerros, 96200 Rovaniemi 25