Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Herttoniemen peruspiiri / Helsinki
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio 3 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke 3 2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS 5 2.1 Kartoitetut kohteet 5 2.2 Kartoituksen toteutustapa 7 3 KARTOITUKSEN TULOKSET 8 3.1 Kohdekohtaisten arviointien koostaminen 8 3.2 Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa 9 3.3 Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta 11 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHILIIKUNTA- OLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA 12 Liitteet 15-21 Hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Päämäärämme on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjolla innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi tarjoaa lasten ja nuorten liikkumista lisääviä toteutusmalleja päivähoitoon, kouluille ja urheiluseuroille. Päivittäistä liikkumista lisätään myös parantamalla liikuntaolosuhteita ja vahvistamalla lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten liikuntaosaamista. Nuori Suomi tekee kiinteää yhteistyötä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen, koulujen, päiväkotien, kuntien, viranomaisten, median ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoitamme toimintaamme omien palveluiden myynnillä, yritysyhteistyöllä ja opetusministeriön valtionavulla. Pääyhteistyöyrityksemme ovat Veikkaus, OP-Pohjola-ryhmä ja Kesko. Yhdistyksen jäseninä on 55 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Nuoren Suomen toimintaa ohjaa hallitus, joka koostuu pääosin jäsenliittojen edustajista. Lisätietoja Nuori Suomi ry:stä sekä ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: www.nuorisuomi.fi I Julkaisija: Nuori Suomi ry I Kirjoittajat: Jan Norra, Pirjo Suhonen I Kuvat: Nuori Suomi ry I Taitto: Meri Jähi I ISBN 978-952-9889-95-2 I
1. JOHDANTO Helsingin Herttoniemessä toteutettu lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus on osa Helsingin kaupungin toteuttamaa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. TKO -ohjelma on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteuttama terveyden edistämisen kehitysohjelma, joka rakentuu useista osaprojekteista. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ja sen kokeilualueeksi valittiin Helsingin kaupunginosista Herttoniemen peruspiiri. Herttoniemen peruspiiri käsittää Länsi-Herttoniemen, Roihuvuoren, Herttoniemenrannan sekä Tammisalon alueet. Herttoniemen peruspiiri toimii TKO -ohjelmassa ns. Living Lab -kohteena (suom. tosielämän testausalusta ), jonka alueella eri osaprojekteja kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan. TKO -ohjelma päättyy vuonna 2011, jonka jälkeen on tavoitteena kehitysohjelman perusteella hyvien käytäntöjen sekä toimintamallien soveltaminen ja levittäminen muihin Helsingin kaupunginosiin sekä muille kiinnostuneille tahoille kansallisesti ja kansainvälisesti. 1.1 TKO -ohjelman tavoitteet ja organisaatio Helsingin TKO -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta: (1.) terveyden edistäminen, (2.) yksilön oman vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan sekä (3.) sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu ja laajamittainen käyttöönotto. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään kehittämällä uusia terveyden edistämistä tukevia palvelumuotoja ja toimintamalleja, joita erilaiset uudenlaiset sähköiset ja hyvinvointiteknologiset ratkaisut tukevat. Hyvinvointiteknologioilla tarkoitetaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Helsingin kaupungin hallintokunnista TKO -ohjelman ydintoimijoita ovat terveyskeskuksen johdolla; liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Edellä mainittujen hallintokuntien virastopäälliköt kuuluvat ohjelman johtoryhmään, joka päättää käynnistettävät osaprojektit. Ohjelman projekteissa tehdään yhteistyötä laajasti myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Verkostot yritysten kanssa luodaan digitaalisten palveluiden kehittämistä edistävän toimijayhteisön, Forum Virium Helsingin johdolla. Ohjelman veturiyrityksiä ovat Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmayhteistyöhön. 1.2 Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanke Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Riittävä liikunta-aktiivisuus vastaavasti edellyttää oma-ehtoista liikkumista tukevaa elinympäristöä. Tutkimusten mukaan liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan tämän päivän urbaaneissa asuinympäristöissä yleensä tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyvien osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Liikunta on keskeisesti mukana useissa TKO -ohjelman projekteissa. Näistä lähtökohdista käynnistettiin vuonna 2008 yhtenä TKO -ohjelman osaprojektina Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiseen tähtäävä hanke. 3
Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanketta koordinoi lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen toimialajärjestö Nuori Suomi ry. Osaprojektin tavoitteena on lisätä herttoniemeläisten terveyttä edistävää omaehtoista liikuntaa kehittämällä heidän päivittäisissä arkiympäristöissään olevia liikuntamahdollisuuksia. Keskeisenä käsitteenä hankkeessa on edellä mainitusta lähtökohdasta lähiliikuntapaikka -termi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Yleisellä tasolla määiteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Vuodesta 2001 alkaen lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamista suuntaavissa valtakunnallisissa strategia-asiakirjoissa. Lähiliikuntapaikoille on siten voinut mm. hakea muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusta. Liikunnan ja terveyden edistämisen yleistavoitteiden ohella Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeen erityistavoitteena on tuottaa toimintamalleja sekä työkaluja, joilla erilaisia lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisprojekteja voidaan toteuttaa Herttoniemen lisäksi muuallakin. Keskeinen kehittämiskohde tästä näkökulmasta on ollut aluekohtaisen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen toteuttaminen. Sen avulla voidaan tuottaa tietoa halutun alueen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilasta ja tuottaa sitä kautta tausta-aineistoa kyseisen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi. Nuori Suomi ry toteutti tällaisen kokeiluluonteisen kartoitusprosessin Herttoniemen alueella 1.9.2008 31.1.2009 välisenä aikana. Tässä raportissa kuvataan kyseisen kartoituksen toteutustapaa sekä raportoidaan sen tuloksia. Varsinaisen muualle monistettavissa olevan kartoitustyökalun kuvaus se ei kuitenkaan vielä pyri olemaan. Tältä osin työ on vielä kesken ja työkalun jalostaminen saatujen kokemusten pohjalta jatkuu vuoden 2009 aikana.
2 KARTOITUKSEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitetut kohteet Kartoituksen lähtökohdaksi otettiin kaikkien keskeisten Herttoniemen peruspiirin alueella olevien, kaupungin hallinnoimien ja yleisessä käytössä olevien liikunta- ja toimintaympäristöjen liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittaminen. Tästä lähtökohdasta hankkeessa kartoitettiin kaikki liikunta- ja leikkipuistot sekä kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat. Herttoniemen peruspiiri pitää sisällään Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon alueet. Raportin jatkossa näistä alueista käytetään ilmaisua Herttoniemi. Lisäksi kartoitettiin kunnallisten koulupihojen ohella yksityisen Herttoniemen yhteiskoulun piha-alue sekä myös Roihuvuoren nuorisotalon piha-alue, koska nuorisotalon yhteyteen oli siirtynyt Roihuvuoren alueen ohjattu leikkipuistotoiminta. Kartoitukseen sisältyi siten 13 päiväkotipihaa, 11 koulupihaa, 5 leikkipuistoa ja 3 liikuntapuistoa. Kartoitettavia kohteita oli yhteensä 32 ja ne on lueteltu taulukossa 1 ja niiden sijainnit on osoitettu kuvassa 1. Kuva 1: Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksessa mukana olevat kohteet. Numeroiden selitykset ovat taulukossa 1. 5
Taulukko 1: Kartoitetut kohteet osoitetietoineen
2.2 Kartoituksen toteutustapa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksessa aineistoa kerättiin kolmella tavalla; kohdekäynneillä, kyselyillä sekä prosessin tueksi kootun projektiryhmän kautta. Kohdekäynnit toteutettiin pääosassa kohteita vuoden 2008 syys-lokakuun aikana ja kahdessa kohteessa tammikuussa 2009. Kohdekäyntejä varten suunniteltiin havainnointilomake, johon havainnot kirjattiin paikan päällä (liite 1). Kohdekäynneillä oli useimmissa kohteissa vähintään kaksi arvioitsijaa, mutta osa kohteista arvioitiin vain yhden henkilön toimesta. Kartoituskäynneillä havainnoitiin ja arvioitiin kohteiden tarjoamia erilaisia liikuntamahdollisuuksia niiden monipuolisuuden, soveltuvuuden sekä välineiden ja suorituspaikkojen määrän ja kunnon osalta. Tässä yhteydessä liikuntamahdollisuuksilla tarkoitetaan erilaisia liikunta ja leikkivälineitä, peli- ja pallokenttiä, juoksuratoja sekä muita liikuntaan ja urheiluun tarkoitettuja suorituspaikkoja. Välineistön ja suorituspaikkojen monipuolisuutta arvioitiin sekä kohteen päivittäisen, pääasiallisen käyttäjäryhmän näkökulmasta, että myös laajempien käyttäjäryhmien näkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnon osalta ei kartoituksessa tehty varsinaisia turvallisuusstandardeihin perustuvia ns. turvatarkastuksia, vaan liikunta- ja leikkivälineiden sekä muiden suorituspaikkojen kuntoa arvioitiin ainoastaan silmämääräisesti ja yleisellä tasolla havainnoiden. Myös vapaan luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet kartoitettiin ja arvioitiin. Lisäksi tarkasteltiin mm. kohteen saavutettavuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, liikennejärjestelyjä ja tilan riittävyyttä. Kasvillisuuden havainnoinnissa arvioitiin silmämääräisesti kasvien kuntoa ja määrää sekä käytettävissä olevan luonnontilaisen alueen että istutettujen kasvien osalta. Myös varsinaisen kohdealueen lähiympäristössä olevat liikuntapaikat huomioitiin kartoituksessa. Kartoituskäyntien perusteella saatua kuvaa eri kohteista täydennettiin kyselyillä (liite 2). Kysely toteutettiin sähköisellä webropol -kyselytyökalulla. Koulupihojen osalta kyselyt osoitettiin koulujen rehtoreille, päiväkotipihojen osalta päiväkotien johtajille ja liikunta-alueiden sekä leikkipuistojen osalta ko. kohteiden aluevastaaville. Vastaukset kyselyyn saatiin 23 kohteesta. Kyselyssä selvitettiin erityisesti alueiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita kohteen liikuntamahdollisuuksista, liikuntakäytön aktiivisuudesta sekä myös ilkivallasta ja muista mahdollista ongelmista kohdealueella. Kohdekäynneillä ja kyselyillä saatua aineistoa täydennettiin vielä lisäksi kartoitusprosessin tueksi kootussa projektiryhmässä. Projektiryhmässä oli mukana edustajat seuraavista Helsingin kaupungin hallintokunnista: liikuntavirasto, opetusvirasto, sosiaalivirasto, nuorisoasiankeskus, tilahallinto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Lisäksi ryhmässä oli mukana kaksi asukasedustajaa sekä TKO -ohjelman edustaja. Projektiryhmän jäsenten huomioita ja näkemyksiä eri kohteiden liikuntaolosuhteiden nykytilasta koottiin neljässä eri kokouksessa syksyn 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana. 7
3 KARTOITUKSEN TULOKSET 3.1 Kohdekohtaisten arviointien koostaminen Kartoituksen yksittäisiä kohteita koskevat tulokset on koostettu kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen, kyselyistä saatujen tulosten ja hankkeen projektiryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tämän aineiston pohjalta on jokaiselle kohteelle annettu eri arviointinäkökulmien osalta arvosana yhden ja viiden välillä. Arviointiasteikossa eri arvosanat on määritelty seuraavasti; 1 = Erittäin huono, 2 = Huono, 3 = Tyydyttävä, 4 = Hyvä ja 5 = Erittäin hyvä. Erilaisia arviointinäkökulmia, joille em. arvosanoja annettiin, määriteltiin kartoituksessa 12 kappaletta. Nämä eri näkökulmat ja niihin liittyvät arviointiperusteet on tuloksissa koottu kolmeen erilliseen osa-alueeseen (taulukko 2). Alueen nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen on koottu sellaiset arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen nykyisistä liikuntamahdollisuuksista. Arvioinnit on tässä osa-alueessa tehty suhteessa kohteen nykyiseen käyttötarkoitukseen, jolloin esimerkiksi päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksia on tarkasteltu sen suhteen kuinka hyvin ne toimivat päiväkoti-ikäisten päivittäisenä ulkoliikuntaympäristönä. Muita arvioita alueen nykytilasta osa-alueeseen on koottu muita arvioita, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuvaa kyseisen toimintaympäristön nykytilasta. Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta osa-alueeseen on vastaavasti koottu arviointinäkökulmat, joiden kautta voidaan muodostaa kuvaa arvioidun kohteen soveltuvuudesta ja kehittämispotentiaalista laajojen käyttäjäryhmien lähiliikuntapaikaksi. Taulukko 2: Kartoituksen osa-alueet sekä niihin liittyvät arviointinäkökulmat 8
3.2 Liikuntaolosuhteiden nykytila arvioiduissa kohteissa Tehdyn kartoituksen tulokset koskien arvioitujen kohteiden liikuntamahdollisuuksien nykytilaa on koottu ao. yhteenvetotaulukkoon (taulukko 3). Taulukkoon on koottu kaikkien kohteiden numeeriset arviot eri arviointinäkökulmien osalta. Oheisen yhteenvetotaulukon lisäksi on jokaisesta kohteesta tehty myös kohdekohtaiset koosteet, joissa on eritelty yksityiskohtaisemmin kyseistä kohdetta koskevia tietoja sekä perusteluja tehdyille numeerisille arvioinneille. Esimerkki kohdekohtaisesta kortista löytyy liitteistä (liite 3). Kaikki kohdekohtaiset kortit on lisäksi nähtävissä TKO -ohjelman verkkosivuilta (www.terveellinenkaupunginosa. fi) sekä Nuoren Suomen ylläpitämästä www.lähiliikuntapaikat.fi sivustolta (ks. Tukea suunnitteluun / Materiaalipankki / Tutkimukset ja selvitykset). Taulukko 3: Arviot liikuntaolosuhteiden nykytilasta kartoitetuissa kohteissa 9
Oheisessa taulukossa 3 on myös esitetty keskiarvot nykyiset liikuntamahdollisuudet osa-alueeseen kuuluvien arviointiulottuvuuksien tuloksista. Keskiarvo antaa karkean yleiskuvan kyseisen kohteen liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Saatujen tulosten perusteella on Herttoniemen alueella liikuntaolosuhteiden näkökulmasta eniten puutteita koulu- ja päiväkotipihoilla. Koulupihoista yli puolet ja päiväkotipihoista lähes puolet arvioitiin kartoituksessa liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi. Herttoniemen alueen leikkipuistot ja varsinaiset liikuntapuistot sen sijaan arvioitiin kartoituksessa niiden nykykäyttöön suhteutettuna hyvätasoisiksi. Yleisimmät ongelmat koulu- ja päiväkotipihoilla liittyivät liikuntamahdollisuuksien yksipuolisuuteen. Varsin monessa koulu- ja päiväkotipihassa liikuntamahdollisuudet olivat varsin yksipuolisia sekä määrällisesti riittämättömiä suhteessa päivittäiseen käyttötarpeeseen. Alueellisesti tarkasteltuna liikuntamahdollisuuksiltaan hyvät ja heikkotasoiset lähiliikuntakohteet jakautuvat Herttoniemessä varsin tasaisesti (kuva 2). Heikkotasoisia koulu- ja päiväkotipihoja löytyy niin Länsi- Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta kuin Roihuvuoren ympäristöstä. Vastaavasti hyvätasoinen leikkija liikuntapuisto löytyy myös jokaiselta em. alueelta. Kuva 2: Kohteet kartalla jaoteltuna liikuntamahdollisuuksien nykytila-arvioiden keskiarvojen mukaan. 10
3.3 Arvioitujen kohteiden toimivuus lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä vapaasti ja maksutta käytettävissä. Yhtenä kartoituksen osa-alueena selvitettiin arvioitujen kohteiden soveltuvuutta ja kehittämismahdollisuuksia Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikoiksi. Ko. arviointitulokset ja keskiarvot on koostettu ao. taulukkoon (taulukko 4). Eri kohteiden lähiliikuntapaikkapotentiaalia arvioitiin kartoituksessa saavutettavuuden, nykyisen käyttöaktiivisuuden, tilan riittävyyden sekä kohteen välittömän lähiympäristön tarjoamien kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta. Taulukossa 4 esitetyistä tuloksista käy ilmi, että lähiliikuntapaikkanäkökulmasta potentiaalisimpia kehittämiskohteita Herttoniemen alueella ovat erityisesti alueen liikuntapuistot sekä osa koulupihoista ja leikkipuistoista. Toisaalta vain neljä kohdetta arvioitiin em. näkökulmasta huonoksi tai erittäin huonoksi, joten mahdollisia kehittämiskohteita lähiliikuntapaikoille on Herttoniemen alueella useita. Huonoiksi arvioiduissa kohteissa ongelmallisinta oli kehittämisen edellyttämän tilan puute. Taulukko 4. Arviot kartoitettujen kohteiden kehittämismahdollisuuksista lähiliikuntapaikkanäkökulmasta 11
4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HERTTONIEMEN LÄHI- LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUKSESTA Edellä on tiiviissä muodossa esitetty Herttoniemen alueella tehdyn lähiliikuntaolosuhteiden kartoituksen tuloksia. Tehdyn kartoituksen tavoitteena on ollut tuottaa tausta-aineistoa Herttoniemen alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistyön tueksi sekä kokemuksia käytetyn kartoitusprosessin toteuttamistavasta. Saatuja tuloksia ja kokemuksia on käsitelty hankkeen projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut taustaaineiston tuottamisen ohella muodostaa kartoituksen pohjalta johtopäätöksiä ja näkemyksiä tarvittavista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä Herttoniemen alueella sekä mahdollisesti yleisemminkin Helsingin kaupungin alueella. Kartoituksen ja projektiryhmätyöskentelyn kautta on prosessissa syntynyt seuraavia näkemyksiä ja johtopäätöksiä hankkeen keskeisiin tavoitteisiin liittyen. Herttoniemessä useita hyviä kehittämiskohteita alueellisiksi lähiliikuntapaikoiksi Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta, nousi kartoituksessa esiin useita mahdollisia kehittämiskohteita, jotka ovat omilla asuinalueillaan helposti saavutettavissa, tarjoaisivat riittävästi tilallisia kehittämismahdollisuuksia sekä ovat jo nykyisellään aktiivisessa lähiliikuntakäytössä (taulukko 4). Oleellinen näkökulma em. lisäksi on kuitenkin tarkastella myös kohteiden sijaintia koko Herttoniemen peruspiirin alueen yhdyskuntarakenteessa, jotta varmistetaan Herttoniemen eri asuinalueille tasapuoliset lähiliikuntamahdollisuudet. Tästä lähtökohdasta on kartoitusprosessissa Herttoniemi jaettu kolmeen alueeseen; Länsi-Herttoniemeen, Herttoniemenrantaan sekä Roihuvuoren ja Tammisalon muodostamaan alueeseen. Tämän jaottelun pohjalta sekä kohteista tehdyt arvioinnit huomioiden, potentiaalisimpina lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteina Herttoniemessä nousivat esiin seuraavat alueet: 1. Herttoniemen ala-asteen piha-alue. Sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemessä, alakoulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, joten alueella on selvä tarve kehittämiselle. Koulu on menossa peruskorjaukseen, mikä tukee piha-alueenkin kehittämistä. 2. Porolahden koulujen ja Roihuvuoren kentän ympäristö. Sijaitsee keskeisellä paikalla huomioiden sekä Roihuvuoren että Tammisalon asuinalueet. On kahden koulun yhteydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa laajat kehittämismahdollisuudet olemassa olevaan kenttäalueeseen, koulupihoihin ja ympäröiviin puistoalueisiin tukeutuen. Kohteessa on perusparannuksen suunnittelu käynnistynyt. 3. Herttoniemenrannan alakoulun ja liikuntapuiston ympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Herttoniemenrannassa, alakoulun yhteydessä ja useiden päiväkotien läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Omaa hyvät kehittämismahdollisuudet koulupihaan ja liikuntapuistoon tukeutuen. 4. Roihuvuoren nuorisotalon piha ja lähiympäristö. Sijainti keskeisellä paikalla Roihuvuoren pohjoisosassa. Nuorisotalotoiminta ja alueen leikkipuistotoiminnan väliaikainen siirtyminen nuorisotalon yhteyteen sekä viereinen vanhusten palvelukeskus mahdollistavat alueen korkean käyttöasteen. Nykyiset liikuntamahdollisuudet ovat huonot, mikä tuo kehittämistarpeita. Nuorisotalon vieressä on käyttämätöntä puistoaluetta, jota on mahdollista hyödyntää alueen lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. 5. Herttoniemen leikkipuisto. Sijainti keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemen eteläosassa. Päiväkoti välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa korkean käyttöasteen. Leikkipuiston ympäristöä on myös mahdollista hyödyntää lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. 6. Tuorinniemen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston ympäristö. Sijainti helposti saavutettavalla paikalla Herttoniemenrannassa. Alueella olevat koulu, päiväkoti ja leikkipuisto mahdollistavat korkean käyttöasteen. Laajat kehittämismahdollisuudet viihtyisässä merenrantaympäristössä. 12
Edellä mainitut potentiaaliset kehittämiskohteet sekä aluejaottelu on myös esitetty ao. karttapohjalla (Kuva 3). Hankkeen projektiryhmä jatkaa vielä kevään 2009 aikana tehdyn kartoituksen pohjalta Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelman työstämistä. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, kohdevalinnat sekä toteuttamisaikataulut pyritään määrittelemään tarkemmin siten vasta siinä prosessissa. Tavoitteena on kuitenkin, että merkittävä osa Herttoniemeä koskevista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteistä on tehty vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin TKO -ohjelman kehitys- ja käyttöönottovaihe päättyy. Kuva 3: Potentiaalisimmat lähiliikuntapaikkojen kehittämiskohteet sijoitettuna kartalle. Liikuntamahdollisuuksien kehittämistarvetta useissa Herttoniemen koulu- ja päiväkotipihoissa Koulu- ja päiväkotipihat ovat erittäin tärkeitä lähiliikuntaympäristöjä, erityisesti lapsille ja nuorille. Päiväaikaisessa, varsinaisessa käyttötarkoituksessaan, niiden tarjoamia liikunta- ja toimintamahdollisuuksia hyödynnetään mm. välitunneilla, ulkoiluhetkinä, oppitunneilla sekä kerhokäytössä (mm. koulujen iltapäiväkerhot). Toisaalta päiväkoti- ja koulupihat ovat varsinaisen käyttötarkoituksensa ohella myös julkisia, kaikille avoimia ja maksuttomia alueita, joita voidaan hyödyntää vapaasti mm. lähialueiden asukkaiden liikunta- ja virkistyskäytössä. Herttoniemen osalta voidaan todeta, että varsin suuressa osassa koulu- ja päiväkotipihoja on kehittämistarvetta liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Tehdyssä kartoituksessa lähes puolet Herttoniemen alueen koulu- ja päiväkotipihoista arvioitiin nykyisiltä liikuntamahdollisuuksiltaan huonoiksi (taulukko 3 & kuva 2). Näiden huonoksi arvioitujen pihojen osalta on siten syytä, kohteista vastaavien hallintokuntien toimesta, tehdä tarkemmat arvioinnit ko. pihojen toimivuudesta. Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan näkökulmasta tarvitaan kehittämissuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi näissäkin kohteissa vähintään tyydyttävälle tasolle. 13
Herttoniemen alueen liikunta- ja leikkipuistot ovat sen sijaan tehdyn kartoituksen perusteella, niiden nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, liikuntaolosuhteiltaan varsin hyvätasoisia. Näiden osalta kehittämistarpeessa on siten enemmänkin kysymys joissakin kohteissa mahdollisesta käyttötarkoituksen laajentamisesta vielä nykyistä enemmän lähiliikuntapaikka-ajattelun suuntaan. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Helsingissä edellyttää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupunkitasoista koordinointia Kartoitukseen niveltynyt projektiryhmätyöskentely on koettu hyvin toimivaksi toimintamalliksi suhteessa Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Erityisen tärkeäksi on projektiryhmässä koettu prosessin lähtökohdaksi valittu toimintatapa, jossa rajatun alueen lähiliikuntaolosuhteita tarkastellaan kokonaisuutena eikä kaupungin eri hallintokuntien sektorirajojen kautta. Toimintamallin ansiosta ovat keskeiset toimijat voineet yhdessä rakentaa yleiskuvaa tarkastellun alueen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista sekä hakea luontevalla tavalla synergiahyötyjä tuottavia, hallintokuntarajat ylittäviä ratkaisumalleja lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Saatujen kokemusten perusteella hankkeen projektiryhmä ehdottaakin TKO -ohjelman johtoryhmälle, että lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi perustetaan keskeisten hallintokuntien edustajista koottu kaupunkitasoinen yhteistyöryhmä, joka koordinoisi kaupunginosittain tehtävää kehitystyötä Helsingissä. Kartoituksen toteutustapaa jatkokehitettävä Projektiryhmässä käydyissä keskusteluissa on Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kartoittamisen toteutustapaa pidetty peruslähtökohdiltaan varsin toimivana, mutta toisaalta jatkokehittämistä vaativana. Kartoituksen toteutustapaan liittyvinä vahvuuksina on noussut esiin erityisesti kartoituksen laaja-alaisuus kartoitettujen kohteiden (= useita eri toimintaympäristöjä arvioitu samalla kertaa) ja kartoituksessa käytettyjen tarkastelunäkökulmien osalta (= käytetyt arviointinäkökulmat) sekä kartoituksen tulosten esittelytavan havainnollisuus (käytetty taulukkomalli ja karttapohjat). Kartoituksen toteutustapaa kehitettäessä tulee erityistä huomiota jatkossa kiinnittää yksittäisten kohdearviointien kriteerien tarkentamiseen sekä eri arviointinäkökulmien painotusten pohdintaan. Kevyen liikenteen väylät, esteettömyys ja asukkaiden osallistaminen huomioitava lähiliikuntapaikkoja kehitettäessä Lähiliikuntaolosuhteiden yleiseen kehittämiseen liittyen projektiryhmässä nostettiin esiin kevyeen liikenteen väylien, esteettömyyden sekä asukkaiden osallistamisen merkitys. Kevyen liikenteen väylien osalta projektiryhmässä korostettiin toisaalta niiden roolia itsessään lähiliikuntapaikkoina sekä toisaalta varsinaisten rakennettujen lähiliikuntapaikkojen turvallisen ja helpon käytön ja saavutettavuuden perusedellytyksenä. Esteettömyyden merkitystä vastaavasti haluttiin korostaa lähiliikuntapaikkojen käyttömahdollisuuden varmistamiseksi mahdollisimman laajoille käyttäjäryhmille. Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluprosesseihin liittyen projektiryhmä halusi korostaa asukkaiden osallistamisen tärkeyttä lähiliikuntapaikkojen toimivuuden ja toisaalta niiden kunnossa pysymisen näkökulmista. 14
Liite 1 LÄHILIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KARTOITUSLOMAKE 1. Yleistiedot Kartoituskäynnin päivämäärä: Kartoituskäynnin tekijä/tekijät: Alue: Kohteen nimi & osoite: Kohdetyyppi: Päiväkotipiha: Leikkipuisto / puisto: Koulupiha: Liikuntapaikka: Joku muu: 2. Kohteen liikunta- / toimintapaikkojen tilannekartoitus (kirjaa välineiden määrät, kuntoarvio ja muut mahdolliset tarkennukset & huomiot) Leikkipaikkavälineistö kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Keinut 1 2 3 Kiipeilytelineet 1 2 3 Hiekkalaatikko 1 2 3 Liukumäki 1 2 3 Jousikeinut 1 2 3 Kiikkulauta 1 2 3 Tasapainoiluteline / -laite 1 2 3 Karuselli tai muu pyörivä laite 1 2 3 Köysirata 1 2 3 Muuta leikkipaikkavälineistöä, mitä? 15
Pallopelikentät / -paikat kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pallokenttä 1 2 3 Koripallokenttä/-paikka 1 2 3 Lentopallokenttä 1 2 3 Laidoitettu monitoimikenttä 1 2 3 Tenniskenttä 1 2 3 Sählypelikenttä/-paikka 1 2 3 Palloseinä 1 2 3 Muita pallopelikenttiä/- paikkoja, mitä? Muut liikuntapaikat / -alueet kpl kuntoarvio Huomiot / tarkennukset Pituushyppypaikka 1 2 3 Korkeushyppypaikka 1 2 3 Kuulantyöntöpaikka/-rinki 1 2 3 Juoksusuora 1 2 3 Juoksurata (pururata tms.) 1 2 3 Rullalautailu/-luistelupaikka 1 2 3 Muita liikuntapaikkoja/ -alueita, mitä? Muita mahdollisia huomioita liikuntaolosuhteista 16
3. Kohteen yleisten puitteiden kartoitus. Kirjaa huomioita seuraavista seikoista: Oleskelualueet (onko / kuinka monta, missä kunnossa yms.) Luonto- & viheralueet, vapaa tila (löytyykö lasten käytettävissä olevaa luontoa, onko riittävästi tilaa vapaille leikeille, onko alue viihtyisä yms.) Turvallisuus (onko aitauksia & missä kunnossa, onko turvallisuusriskejä välineissä, niiden sijoittelussa tms.) Valaistus (onko toiminta-alueet valaistuja, kattavuus yms.) Liikenne & paikoitus (alueen sisäiset ja lähiympäristön liikennejärjestelyt, autojen ja pyörien paikoitusalueet yms.) 4. Arvio kohteen toimivuudesta ko. asuinalueen lähiliikuntapaikkana (arviointi asteikolla 1-5, 1= erittäin huono, 2= huono, 3 =tyydyttävä, 4=hyvä ja 5= erittäin hyvä) Sijainti (etäisyys suhteessa lähiasuinalueisiin, helppo saavutettavuus yms.) Turvallisuus (kohteen/alueen turvallisuus, alueeseen ja sen välineisiin liittyvät turvallisuusriskit) Yleiset puitteet (tilan riittävyys, valaistukset yms.) Viihtyisyys (luonnonelementit, oleskelualueet, istutukset yms.) Mahdollisuudet alle kouluikäisten lasten liikuntaan / toimintaan Mahdollisuudet kouluikäisten lasten liikuntaan Mahdollisuudet nuorten liikuntaan Mahdollisuudet aikuisliikuntaan Talviliikuntamahdollisuudet Pisteitä yhteensä: 17
Liite 2 18
19
Liite 3 Herttoniemen ala-asteen koulu Länsi-Herttoniemi Osoite: Ahmatie 1 00800 HELSINKI Tontin pinta-ala: 12 936 m2 Rakennusvuosi: 1952 Peruskorjausvuosi: Suunnitteilla 2010-2012 Oppilasmäärä: 200 Nykyiset liikuntamahdollisuudet Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Liikuntapaikkojen ja leikkivälineistön monipuolisuus - leikki- ja liikuntavälineistön määrä erittäin vähäinen ja riittämätön oppilasmäärään nähden - keinuteline on, mutta siinä vain yksi liian korkealla oleva keinu - pihalla on yksi pienehkö kiipeilyteline, yksi tasapainopuomi, palloseinä, tasapainoiluköysirata, rekkitangot ja puomi - asfalttialueella katukoripallokenttä, jossa koritelineet - liikuntatunneilla käytetään myös lähietäisyydellä olevaa Herttoniemen liikuntapuistoa Erittäin huono (1) Liikunta- ja leikkivälineiden kunto - olemassa oleva välineistö on pääosin erittäin huonokuntoista ja turva-alustat ovat puutteellisia (esim. keinutelineestä puuttuu toinen keinu) - koulupihalla on pieni huonokuntoinen pallokenttä, jonka pinnoitteessa on kuoppia - katukoripallokentällä on hyväkuntoiset koritelineet, mutta korisukat puuttuvat Erittäin huono (1) Luonnon ja maaston tarjoamat liikuntamahdollisuudet - välituntialueella on kallioalueita ja lisäksi jonkin verran nurmi alueita ja muutamia suuria puita - luonnontilaisen leikkialueen määrä on melko vähäinen Tyydyttävä (3) Muut yleiset puitteet liikunnalle - välituntipihan valaistus on riittämätön laajalle piha-alueelle - tilan riittävyys on kohtuullinen Huono (2) KESKIARVO: (1,8) Muita arvioita alueen nykytilasta Osa-alue Liikuntamahdollisuudet eri käyttäjäryhmille Nykytilanne / huomiot Piha-alueen liikuntamahdollisuudet: - alle kouluikäisille: erittäin huonot (ei pienille lapsille soveltuvaa välineistöä) - kouluikäisille: erittäin huonot (välineistö huonokuntoista ja riittämätöntä) - nuorisolle ja aikuisille: erittäin huonot (vain koripallotelineet) 20
Alueen viihtyisyys - rakennettu ympäristö on erittäin huonokuntoista ja epäviihtyisää - pinnoitteet ja rakenteet rikkinäisiä ja kuluneita - pihalla suuria puita, jotka hieman parantavat viihtyisyyttä Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen alueella - piha-alueella ei ole mainittavasti ilkivallan tai häiriökäyttäytymisen aiheuttamia ongelmia Alueen turvallisuus - vilkasliikenteinen tie kulkee koulun välittömässä läheisyydessä - kallioalueet jäätyessään liukkaita - välituntipihalla huonokuntoiset portaat, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita Alueen toimivuus lähiliikuntanäkökulmasta Osa-alue Nykytilanne / huomiot Yhteenveto Alueen saavutettavuus - piha-alue sijaitsee keskeisellä paikalla asuinalueen keskellä ja sen saavutettavuus on erittäin hyvä Erittäin hyvä (5) Alueen nykyinen käyttöaktiivisuus - piha-alue on erityisesti keväisin erittäin aktiivisessa organisoimattomassa käytössä, muina vuodenaikoina käyttöä on jonkin verran - kouluikäiset käyttävät piha-aluetta erittäin paljon organisoimattomaan vapaa-ajan liikuntakäyttöön, nuoriso ja lapsiperheet jonkin verran ja muut käyttäjäryhmät käyttävät piha-aluetta erittäin vähän Hyvä (4) Tilan riittävyys - välituntipihalla on kohtuullisesti tilaa alueen toimintojen lisäämiseen ja jäsentelyyn Hyvä (4) Lähiympäristön kehittämismahdollisuudet - välituntipiha rajoittuu katualueisiin, eikä koulun lähiympäristössä ole vapaita puisto tms. alueita, joita olisi mahdollista kehittää lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Huono (2) KESKIARVO: (3,8) Suurimmat ongelmat liikunta- ja leikkipaikkojen osalta: Leikki- ja liikuntavälineistön riittämätön määrä, erittäin huono kunto ja yksipuolisuus Piha-alueen jäsentymättömyys, alueella runsaasti hyödyntämätöntä tilaa Alueen yleisilme erittäin ankea Pallokentän huono kunto ja urheilun suorituspaikkojen puuttuminen 21