Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä. Tämä ei ole hankesuunnittelun tai hakulomakkeiden täytön ohje, vaan työväline hakemusten käsittelyyn. Hakemusten arviointi ei ole mekaaninen prosessi, vaan siinä punnitaan samanaikaisesti useita seikkoja ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Tässä kuvattavan arviointikehikon avulla ministeriön virkamiehet pyrkivät kaikkien hakemusten tasapuoliseen käsittelyyn. Jokaisen arvioitavan kohteen kohdalla voisi esittää kysymyksen: "Miten hakemuksessa ja suunnitelmassa ilmenee '...'?" 2
Hakijajärjestön kyky Yhteistyökumppani ja sidosryhmät Hyödynsaajat Hankkeen suunnittelu ja toteutus Hankkeen tarkoituksenmukaisuus Kestävyys 3
Hakijajärjestön kyky Tekninen ja tiedollinen osaaminen toimialan ja kohdemaan tuntemus, tieto hankkeeseen vaikuttavista kohdemaan kehityssuunnitelmista, sidosryhmien ja paikallisten voimavarojen tuntemus sekä tieto avun tarpeesta Innovatiiviset työskentelytavat hankkeessa kehitellään uusia kehitysyhteistyön menetelmiä, ja järjestö on valmis jakamaan osaamistaan Kyky vastata hanketoiminnan edellyttämistä toimenpiteistä hallinnollinen osaaminen ja kokemus projektihallinnosta, ammattitaitoinen henkilökunta, henkilöstöhallinto ja -koulutus Vakaa talous ja varainhankinnan osoitettu kyky Resurssikapasiteetti suunnittelu- ja kertomusasiakirjat sekä tilintarkastus- ja kirjanpitojärjestelyt ovat säädöksien ja hyvän järjestötavan mukaisia kontaktipinta suomalaiseen/kansainväliseen kansalaisyhteiskuntaan, jäsenmäärä, hallinnollinen kyky Raportointi aiemmasta tuesta samassa tai muussa hankkeessa 4
Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Miten kumppani on valittu? noudattaa hakijajärjestön omaa arvomaailmaa kumppaneilla on yhdessä riittävä tiedollinen, taidollinen ja historiallinen perusta yhteistyön toteuttamiseen Kumppaneilla on omaa osaamista hankkeen toimialalta toimintaympäristöstä hyödynsaajista Kumppaneiden tehtävät ja vastuut hankkeessa on sovittu yhteistyösopimus on laadittu Mukana on relevantteja muita sidosryhmiä muita järjestöjä ja viranomaisia niiden roolit on määritelty selkeästi 5
Hyödynsaajat Yhteistyökumppanit ovat yhdessä määritelleet hankkeen välittömät ja välilliset hyödynsaajat sekä arvioineet heidän tarpeensa ja tavoitteensa selkeästi. Hyödynsaajien omistajuus ja osallistuminen hankkeen tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen on valmisteltu ja varmistettu. 6
Hankkeen suunnittelu ja toteutus Hankkeen tausta, toimintaympäristö on analysoitu ja tietoa on käytetty hyväksi hankkeen suunnittelussa Hankkeen suunnittelu ideasta valmiiksi suunnitelmaksi on kuvattu, systemaattinen ja yhdessä toteutettu Riskianalyysi hankkeen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä on tehty ja riskeihin on varauduttu Hankesuunnitelmassa on valmistauduttu hankkeen siirtämiseen yhteistyökumppanin tai muun tahon vastuulle sen päättymisen jälkeen. Esitetyt kehitystavoitteet, tulokset ja toimenpiteet ovat selkeät ja realistiset sekä sopivat yhteen tausta-analyysin ja toimintaympäristöstä saatujen tietojen kanssa Hankkeen kulut ovat realistisia hankkeen toimintoihin nähden: suunnitellut hankinnat ovat yleisen hintatason mukaisia ja palkat kohtuulliset, tarvittaessa sovelletaan Suomen tai kohdemaan hankintasäädöksiä Hankkeen seuranta ja raportointi on suunniteltu hyvin ja järjestöillä on realistiset mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmat 7
Hankkeen tarkoituksenmukaisuus 1 Toiminnan vaikutukset hyödynsaajiin ml. kohdemaan omien kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittäminen ja vahvistaminen Hankkeen tuoma lisäarvo mm. muun kehityspolitiikan täydentävyys hyvät käytännöt muiden alueella olevien/suunniteltujen hankkeiden ja toimintatapojen huomion ottaminen: päällekkäisyyden välttäminen ja synergiaedut realististen ja innovatiivisten ratkaisujen löytäminen Hankesuunnitelman tausta-analyysien kattavuus ja realistisuus hankkeen aihepiiriin liittyvän problematiikan sekä ulkoisten tekijöiden vaikutusten analysoiminen sekä hankkeeseen mahdollisesti liittyvien ongelmien tiedostaminen 8
Hankkeen tarkoituksenmukaisuus 2 Seuranta-, arviointi- ja raportointimenetelmät sekä toiminnan tulosten mittaaminen indikaattorit, niiden objektiivisuus, luotettavuus ja konkreettisuus Yhdensuuntaisuus Suomen kehityspoliittisten päämäärien ja yhden tai useamman päätavoitteen kannalta yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja luonnontaloudellisesti kestävä kehitys maailmanlaajuinen turvallisuus, köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeuksien ja kansanvallan edistäminen, ympäristö, taloudellinen vuorovaikutus, sukupuolten tasa-arvo, syrjäytymisuhan alaiset ihmisryhmät, kestävä ja tasapainoinen kehitys 9
Kestävyys 1 Taloudellinen kestävyys Miten toiminnan rahoitus on suunniteltu UM:n ja muun ulkoisen rahoituksen päättymisen jälkeen? Institutionaalinen kestävyys toimintarakenteiden pysyvyys käytetyn teknologian soveltuvuus paikallisiin oloihin paikallisen henkilöstön riittävyys, motivaatio ja taidot Poliittinen kestävyys lainsäädännön ja paikallisten köyhyyden vähentämisen strategioiden huomioon ottaminen paikallisten viranomaisten riittävä konsultointi 10
Kestävyys 2 Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kestävyys sekä naisten asema vaikutukset köyhyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, erityisryhmiin ja vähemmistöihin sekä niiden aseman kohentumiseen hyödynsaajien arvomaailman, uskonnon, maailmankuvan ja muiden kulttuuristen tekijöiden huomioon ottaminen yhteiskunnallisen jatkuvuuden ja muutoksen säätelijöinä Luonnontaloudellinen kestävyys luonnonvarojen hallinta ja käyttö, rakentaminen ja ympäristövaikutukset 11
Lisätietoja: Ulkoasiainministeriö Kehityspoliittinen osasto Kansalaisjärjestöyksikkö postiosoite: PL 176, 00161 Helsinki käyntiosoite: Luotsikatu 4 A 1, Helsinki puh. (09) 1605 6255 sähköposti: keo-33@formin.fi Hanketukeen liittyviä aineistoja sähköisessä muodossa (mm. hakuohjeet ja lomakkeet, suunnittelun työpohjat) http://formin.finland.fi > Kehityspolitiikka > Tuet ja muu rahoitus > Järjestöille 12