Värinhallinta ja -mittalaitteet. Mikko Nuutinen 7.2.2012



Samankaltaiset tiedostot
Värinhallinta. DICOpress V 2.0.1:lle. Versio 1.0

Väri-informaation koodaus. Mikko Nuutinen

Kuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT VÄRIN JA KIILLON MITTAAMINEN

VERKOSTO GRAAFINEN OHJE

Näyttöjen suorituskykymittaus

Arvokas. Graafinen ohjeistus

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

Tikkurila-opisto: Väristä sävytykseen. Päivi Luomahaara & Evalotte Lindkvist-Suhonen 03/2015

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

VÄRIT WWW-VISUALISOINTI - IIM VÄRIT

Jussi Patrikainen. Tuotantotulostimen värinhallinta ja profilointi

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

Värinhallinta digipainossa

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Mittaustekniikka (3 op)

Värilaatuopas. Laatu-valikko. Värilaatuopas. Sivu 1/6

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

JOKKY OSK. Logo ja graafinen ohjeistus. Jaana Salo. JEDU / Piippola, Media 15A

Kuvankäsi*ely 1. Digitaaliset kuvat ja niiden peruskäsi3eet. Kimmo Koskinen

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

1. Sommitelman on sijaittava sivun keskellä sekä vastattava tilauksessa ilmoitettuja mittoja;

Värien teoria ja värimallit Tietokonegraikan seminaari kevät 2002

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet

SANOMALEHDEN VÄRINHALLINTA ISO STANDARDIN ICC-PROFIILILLA

Kuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen

Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita.

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Photoshop ohje 59 Väritilat, kanavat

DIGITAALIPAINON VÄRINHALLINTA OSAKSI PAINOPROSESSIA

S85 laseretäisyysanturi

Triangle Colorscale. Created for design CMYK GUIDE. Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen

13. Värit tietokonegrafiikassa

Profilointityökalujen erot ja graafisen alan standardit

Tunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ

Värivalikko. Värinkorjaus. Tarkkuus. Tummuuden säätö. Värinsäätö käsin Tulostusmuoto. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY

Johdatus digitaalisen valokuvan värinhallintaan

Väriin vaikuttavat tekijät ja niiden ennustaminen. värimalleilla. Antti Vatanen

Itsepalvelukopiokone

VERTAILU: 55-TUUMAISET TELEVISIOT Oheisia kuvasäätöjä käytettiin Tekniikan Maailman numerossa 1/15 julkaistussa vertailussa.

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Verenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Kuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

VÄRIEN NIMEÄMINEN JA LASKENNALLINEN ENNUSTAMINEN LUONNOLLISISTA VÄRIKUVISTA

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Eksimeerin muodostuminen

Aineisto-ohje. Koko ja työpohjat. Leikkuuvarat. Kuvien värinmääritykset ja resoluutiot. Aineiston tallennusmuoto. Aineiston lähetys ja lisätietoja

Värilaatuopas. Laatu-valikko. Värilaatuopas. Sivu 1/6

Kuvien lisääminen ja käsittely

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Valokuvien matematiikkaa

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Tulostuslaatuopas. Tulostuslaatuongelmien selvittäminen. Tyhjiä sivuja. Tulostuslaatuopas

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

LOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo.

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet

FOREVER Solvent-Dark 111

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Olli Ahvenlampi. Värihallitun työnkulkuprosessin hyödyntäminen yrityksen graafisen ilmeen suunnittelu- ja toteutusprosessissa

G R A A. Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

KVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

NANO Tuotteella on tehtaan myöntämä 5-vuoden takuu. Valonlähde vaihtoehdot CRI K, 4000 Valon värin yhtenäisyys MacAdams 3 SDCM

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA

TIVIA GRAAFINEN OHJEISTO LOGO VÄRIT TYPOGRAFIA MUODOT

VÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019

10/2011 Vinkkejä värivastaavuuden määritykseen

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Tasot. Valitse ensin tasopaletit näkyviin Window Layers. Uusi taso Säätötaso Tason poistaminen. Sekoitustilat

GRAAFINEN OHJEISTO versio 1.0

Tietokonegrafiikan perusteet

Arkkitehtoninen ledikohdevalo, jossa on älykäs valkoinen ja värillinen valo

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

POWERPOINT HARJOITUKSET OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN

Mikroskooppisten kohteiden

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MONIPRIMÄÄRINÄYTTÖ. Jari Hintikka. Joensuun Yliopisto. Kandidaatintutkielma

Houkuttele terassille

Flinga löytyy Tuubista, kohdasta Opettajan työkalut

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Transkriptio:

Värinhallinta ja -mittalaitteet Mikko Nuutinen 7.2.2012

Luennon oppimistavoitteet Värinhallinta Käsitteet lähde- ja kohdelaitteen profiili sekä yhdysavaruus Näköistystavat (rendering intent) Värinmittalaitteet Kolorimetri, spektrofotometri ja spektroradiometri Värivaikutelmamallinnuksen perusidea (Huom! kaavoja ei tarvitse osata ulkoa)

Miksi tarvitaan värinhallintaa? Ongelma: Eri esityslaite (näyttö, tulostin, painokone) tuottaa samasta signaalista eri värivasteen Kysymyksiä: Miten signaali saadaan esitettyä samana (fyysiset väriarvot) riippumatta siitä, millä esityslaitteella kuvaa tarkastellaan? -> profiilit Miten väriarvot tulee toistaa, joita esityslaite ei pysty toistamaan? -> näköistystavat Lähdelaite 1 Kohdelaite 3 Kohdelaite 2 Kohdelaite 1

Värinhallinta - lähtökohta Kuvalähteen tuottamat väriarvot (kamera) Väriarvomuunnin Kohdeprosessin Väriarvot (näyttö, tulostin, painokone) Visuaalisesti havaittu väri Kameran detektio R=120 G=100 B=190 Kameran ulostuloarvot? R=140 G=120 B=170 Näytön syöttösignaali Näytön emissio Visuaalisesti havaittu väri Väriarvomuunnin modifioi signaalin niin, että näytön syöttösignaali tuottaa näytölle vasteen, joka vastaa mahdollisimman tarkasti kameralla kuvatun kohteen väriä

Värinhallintaongelma Jos muodostettaisiin aina kuvalähde ja -kohdekohtainen värimuunnos, niin vaihtoehtoisia muunnoksia tulisi n x m Eli jos esimerkiksi toimituksessa olisi n kameraa/skanneria ja m näyttöä/tulostina, niin värinhallinta edellyttäisi n x m muunnoksen ylläpitoa Lisäksi jokainen muunnos pitäisi erikseen mitata 1 1 2 2 kuvalähde = tietty kamera, skanneri tms. kohdeprosessi = tietty näyttö, tulostuslaite, painokone tms. n m n kuvalähdettä m kuvakohde

Värinhallinta - srgb srgb on peruskuluttajan värinhallintaratkaisu! Suurin osa digitaalikameroista tallentaa kuvat srgbprofiiliin srgb on HP:n ja Microsoftin yhteistyössä kehittämä väriprofiili Ohjelmat, jotka eivät käytä värinhallintaa, toistavat värit yleensä srgb:n mukaan Näyttökohtaisesti mitattu ja valmistettu profiili kuitenkin parantaa (tai laajentaa) värien toistotarkkuutta verrattuna näytön mahdolliseen srgb-asetukseen

Värinhallinta ICC lähestymistapa (International Color Consortium) (n + m) EI (n x m) muunnosta eli ei tarvetta profiloida jokaista lähdeja kohdelaiteparia erikseen Jokaisen laitteen oma linkki yhdysavaruuteen riittää 1 1 2 2 XYZ tai CIELAB n n kuvalähdettä yhdysavaruus m m kuvakohdetta

Värinhallinta ICC lähestymistapa (International Color Consortium) Lähdeprofiili Kohdeprofiili Kuvalähteen tuottamat väriarvot Värinhallintamoduuli (CMM) Kuvakohteen väriarvot Profiilin yhdysavaruus Lähdeprofiili: kuvalähteen digitaalisten signaali-arvojen ja kolorimetristen arvojen välinen yhteys Näköistystapa Kohdeprofiili: kolorimetristen väriarvojen ja kuvakohteen digitaalisten signaaliarvojen välinen yhteys

1. Profiilit Lähde- tai kohdeprofiili Lähdeprofiili määrittää laitteen detektoiman signaaliarvon ja väripinnan välisen yhteyden Kohdeprofiili määrittää ohjaussignaalin (näyttö/tulostin) ja laitteen tuottaman väripinnan kolorimetrisen väriarvon välisen yhteyden Käytännössä yhteydet: RGB (kamera) XYZ/CIELAB (yhdysavaruus) XYZ/CIELAB (yhdysavaruus) CMYK (tulostus) / RGB (näyttö)

1. Profiilit Taulukkomuunnos, esim. tulostimet, painokoneet 1-IN 1-OUT Komponenttimuunnos 3-IN 4-OUT Lookup Table 1-IN 1-OUT Komponenttimuunnos

1. Profiilit Talletetut parametrit (esim 3x3-matriisi) 3 3 Matriisi

1. Profiilit Näyttöprofiilin luomisen testiasetelma Ohjelma esittää näytöllä värinäytteitä, joiden toisto mitataan värimittalaitteella Ohjelma luo yhteyden siitä, miten näytön ohjaussignaalia tulee muuntaa, jotta toisto vastaisi mahdollisimman tarkasti tavoitetta Usein tavoitetoistoksi asetetaan esimerkiksi srgb http://www.pindelski.org/blog/mba_eyeone.jpg

1. Profiilit Tulostusprofiilin luomisen testiasetelma Testikenttä tulostetaan tulostimella Automaattinen mittauspöytä, johon värimittalaite on kiinnitetty tai manuaalinen värikenttien mittaus Ohjelma luo yhteyden siitä, miten tulostimen ohjaussignaalia tulee muuntaa, jotta toisto olisi mahdollisimman tarkka IT8.7/3 CMYK GretagMacbeth i1 Scan Target 1.4 RGB 13

2. Yhdysavaruus (PCS) Yhdysavaruudessa värisignaali saa laiteriippumaton väriarvon ICC-spesifikaatio käyttää CIE XYZ- tai CIE LABväriavaruuksia Kaikki värimuunnokset matkaavat yhdysavaruuden halki Lähdeprofiili Kohdeprofiili RGB CIE XYZ CMYK / RGB Yhdysavaruus

3. Värinhalintamoduuli (CMM) Ohjelmisto, joka suorittaa RGB- tai CMYK-arvojen muuntamisessa tarvittavat laskutoimitukset profiilien avulla Käytännössä värinhallintamoduulissa lähdeavaruuden arvot muuteteaan lähdeprofiilin mukaan yhdysavaruuden arvoiksi ja yhdysavaruuden arvot muunnetaan kohdeprofiilin mukaan kohdeavaruuden arvoiksi Jos kyseessä on taulukkomuunnos, niin profiili ei sisällä kaikkien RGB- tai CMYKlukuyhdistelmien yhdysavaruusmääritelmiä, joten CMM-moduulin täytyy interpoloida väliin jäävät arvot Valmistajakohtaisia interpolointi-algoritmeja on useita erilaisia Värinhallintamoduuli Lähdeprofiili Kohdeprofiili RGB CIE XYZ CMYK / RGB Yhdysavaruus

Näköistystavat Kaikilla esityslaitteilla on kiinteä värialue, jonka ne pystyvät toistamaan (gamut) ICC-spesifikaatio sisältää neljä erilaista näköistystapaa (=muunnosalgoritmia) käsitellä toistoalueen ulkopuolisia värejä, joita lähdeavaruus sisältää, mutta kohdeavaruus ei kykene toistamaan Näköistystavat: havainnollinen, kylläisyyden säilyttävä, suhteellinen kolorimetrinen ja absoluuttinen kolorimetrinen Värinhallintamoduuli Lähdeprofiili Näköistystapa = muunnosalgoritmi Kohdeprofiili RGB CIE XYZ CMYK / RGB Yhdysavaruus

Esimerkki toistoavaruuksien eroista Näköistystapa määrittää miten gamutin ulkopuoliset värit käsitellään Offset-painatus Näyttö

4. Muunnosalgoritmit Havainnollinen näköistystapa (perceptual) Yrittää säilyttää kokonaisvärivaikutelman muuttamalla kaikkia lähdeavaruuden värejä siten, että ne mahtuvat kohdeavaruuden sisään värien suhteet säilyttäen Hyvä vaihtoehto, jos kuva sisältää paljon toistoalan ylittäviä värejä A Gamutin ulkopuolisia värejä B Gamutin sisäpuolisia värejä, käsittely näköistystavasta riippuen C Värejä, jotka desaturoituvat havainnollisessa näköistyksessä

4. Muunnosalgoritmit Kylläisyyden säilyttävä näköistystapa (saturation) Yrittää tuottaa eloisia värejä muuntamalla lähdeavaruuden kyllästetyt värit kohdeavaruuden kyllästetyiksi väreiksi Menetelmä soveltuu erityisesti grafiikkaan ja karttoihin Käytännössä lähdeavaruuden värit levitetään niin laajasti kohdeavaruuteen kuin mahdollista A Gamutin ulkopuolisia värejä B Gamutin sisäpuolisia värejä, käsittely näköistystavasta riippuen C Värejä, jotka desaturoituvat havainnollisessa näköistyksessä

4. Muunnosalgoritmit Suhteellinen kolorimetrinen näköistystapa Lähdeavaruuden valkoinen kuvataan kohdeavaruuden valkoiseksi, muita värejä siirretään vastaavasti Toistoalan värit toistetaan täsmällisesti, toistoalueen ylittävät värit kiinnitetään lähimpään toistettavaan Säilyttää suuren osan alkuperäisistä väreistä A Gamutin ulkopuolisia värejä B Gamutin sisäpuolisia värejä, käsittely näköistystavasta riippuen C Värejä, jotka desaturoituvat havainnollisessa näköistyksessä

4. Muunnosalgoritmit Absoluuttinen kolorimetrinen näköistystapa Eroaa edellisestä siten, että lähdeavaruuden valkoista ei kuvata kohdeavaruuden valkoiseksi Tarkoitettu pääasiassa vedostukseen A Gamutin ulkopuolisia värejä B Gamutin sisäpuolisia värejä, käsittely näköistystavasta riippuen C Värejä, jotka desaturoituvat havainnollisessa näköistyksessä

Muunnosalgoritmit Näköistystapoja Havainnollinen Kolorimetrinen Kylläisyyden säilyttävä Tavoite: säilytetään kokonaisvärivaikutelma Tavoite: säilytetään tarkat väriarvot niin laajasti kuin mahdollista Tavoite: maksimoidaan saturaatio http://graphics.tech.uh.edu/courses/4373/instructionalmaterials.php

Kolorimetrinen vs. havainnollinen Alkuperäinen kuva Suhteellinen kolorimetrinen Havainnollinen Eli käytännössä kolorimetrinen näköistystapa hukkaa gamutin ulkopuolisten värien yksityiskohdat; havainnollinen näköistystapa saattaa tuottaa vähemmän värikkäitä kuvia http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/color-spaceconversion.htm

Esimerkki kun muokataan kuvaa värihallitusti näytöllä Kohdeprofiili Lähdeprofiili Yhdysavaruus http://www.color.org/whycolormanagement.pdf

Esimerkki kun vedostetaan kuvaa näytöllä Kohdeprofiili? Lähdeprofiili? Vedostuksessa tarkastellaan näytöllä sitä, miltä tuloste tulee näyttämään Yhdysavaruus http://www.color.org/whycolormanagement.pdf

Värinmittalaitteet Kamerat ja skannerit tallettavat estimaatin näytteen emissiospektristä, mutta niiden tarkkuus ei riitä erityistä väritarkkuutta vaativiin sovelluksiin (kuten väriprofiilien luomiseen) -> tarvitaan erityisesti värienmittaukseen tarkoitettu mittalaite Jos mitataan ainoastaan XYZ-arvot tai jokin niiden johdannainen (kuten CIELAB), niin kolorimetri on riittävä mittalaite Jos halutaan mitata koko näkyvä spektri, niin tarvitaan spektrofotometri tai radiometri Spektrofotometri mittaa kohteen heijastusspektrin Spektroradiometri mittaa kohteen emissiospektrin

Värinmittalaitteet - spektroradiometri Spektroradiometri mittaa näytteestä heijastuneen tai näytteen emittoiman valon intensiteetin (tehon) aallonpituuden funktiona Valo jaetaan aallonpituuskaistoihin joko prismalla tai optisella hilalla H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.

Värinmittalaitteet - spektroradiometri Mitatusta spektristä voidaan laskea XYZ-arvot ja XYZ-arvojen johdannaisia Lisäksi kohteen emissiospektri voidaan estimoida eri valaistuksien alle, jos alkuperäisen mittausympäristön valonlähteen spektri on mitattu Valonlähteen spektri Näytteestä mitattu spektri Värinsovitusfunktiot XYZ-arvot Väriavaruusmuunnos Esitys esim CIELAB L=76, a=-30, b=-38 Laitteen varsinainen mittaustulos Mittaustuloksen mahdollinen prosessointi

Värinmittalaitteet - spektrofotometri Spektrofotometri mittaa kohteen heijastusspektrin Spektrofotometrilla on oma valonlähde, ls, sekä standardi heijastaja, jonka heijastusspektri, rs, tunnetaan Aluksi mitataan standardiheijastajan emissiospektri Lisäksi mitataan tutkitun objektin emissiospektri Tutkitun objektin heijastusspektri voidaan laskea ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( k r k l k r k r k l k m k r k m k r s s s o s r s o o ) ( ) ( ) ( k r k l k m o s o ) ( ) ( ) ( k r k l k m s s r

Värinmittalaitteet - spektrofotometri m r ( k) l ( k) r ( k) s s m o ( k) l ( k) r ( k) s o Mitataan standardiobjektin emissiospektri, jonka avulla kompensoidaan mittalaitteen valonlähteen ikääntymisestä johtuvaa muutosta l s (k) r s (k) r ( k) o l s (k) mo ( k) rs ( k) m ( k) r Lasketaan kohteen heijastusspektri. Valonlähteen vaikutus eliminoidaan, kun standardiobjektin heijastusspektri on tunnettu H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.

Värinmittalaitteet esimerkki mittausgeometriasta Yleinen mittausgeometria on 45-0 eli valonlähde on 45 asteen kulmassa kohteeseen ja mittapää on kohtisuorassa kohdetta vasten H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.

Värinmittalaitteet - kolorimetri Kolorimetrin kolmikomponenttinen detektio vastaa teknisesti digitaalikameran detektiota, mutta kolorimetrin mittaustarkkuus on korkeampi Kolorimetrin optiikalta ei vaadita suurta tarkkuutta, koska kyseessä on pistemittaus (vrt. kameran spatiaalinen näytteistys) Kolorimetrin detektori- ja suodinkombinaation vasteen ja värinsovitusfunktioiden välillä tulee olla lineaarinen yhteys, jotta tarkat XYZ-arvot saadaan mitattua kaikissa eri valaistuksissa X a b c C1 Y d e f * C2 Z g h i C3 Kolorimetrin mittaamat XYZ-arvot Väriavaruusmuunnos Esitys esim CIELAB L=76, a=-30, b=-38 Näytteen spektri Näytteestä mitatut arvot (C1,C2,C3)

Värivaikutelmamallinnus (CIECAM02) Ympäristö Tausta (10 ) Stimulus, ärsyke (2 ) Värivaikutelman mallinnus tarkastelee ärsykkeen synnyttämää värivaikutelmaa riippuvaisena adaptoivasta kentästä eli se minkälaisessa valaistuksessa näytettä tarkastelee vaikuttaa näytteen havaittuun väriin Värivaikutelmamalli määrittää matemaattisen formuloinnin, jonka input ovat ärsykkeen ja katseluolosuhteiden fyysiset mitta-arvot ja output ovat värin havaittujen attribuuttien korrelaatit Värin havaittujen attribuuttien korrelaatit ovat: brightness, lightness, chroma, colorfulness, saturation, hue

Värivaikutelmamallinnus (CIECAM02) INPUTS LA: XYZ: XwYwZw: Yb: Adaptoivan kentän (ympäristön luminanssi), yksikkö cd/m^2 Näytteen (2 ) suhteelliset tristimulusarvot (ärsyke) Valkoisen suhteelliset tristimulusarvot Taustan (10 ) suhteellinen luminanssi D: Adaptaation aste D=1, täydellinen adaptaatio D=0, ei adaptaatiota 0<D<1, epätäydellisen adaptaation aste + Määritys katseluolosuhteista Average surround Dim surround Dark surround Ärsyke (2 ) Tausta (10 ) Ympäristö

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 komponenttihahmotelma XYZ XwYwZw D LA Yb Adaptaatiomuunnos Ympäristöön adaptoituneet tappivasteet, R a, G a, B a + määritys katseluolosuhteista http://www.cis.rit.edu/fairchild/pdfs/appearancelec.pdf

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 kaavoja: Ärsykkeen XYZ -> Adaptoidut tappivasteet, R a, G a, B a (HUOM! Tentin kannalta kaavoja ei tarvitse opetella ulkoa) Input-arvot Output-arvot

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 komponenttihahmotelma R ag ab a Opponenttivasteet Vaikutelmakorrelaatit -Brightness, Lightness -Colorfulness, Chroma, Saturation -Hue Opponenttivasteilla lasketaan varsinaiset vaikutelmakorrelaatit, jotka kuvaavat sitä, miten värinäyte havaitaan http://www.cis.rit.edu/fairchild/pdfs/appearancelec.pdf

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 Sävy (hue) Aste joka määrittää ärsykkeen samanlaiseksi tai erilaiseksi verrattuna toiseen ärsykkeeseen, kun liikutaan skaalalla punainen, vihreä, sininen ja keltainen http://www.cis.rit.edu/fairchild/pdfs/appearancelec.pdf

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 Lightness ja Brightness Lightness, J, on ärsykkeen kirkkaus suhteessa ärsykkeeseen joka havaitaan valkoisena katselutilanteessa Brightness, Q, on valon havaittu määrä joka tulee ärsykkeestä http://www.cis.rit.edu/fairchild/pdfs/appearancelec.pdf

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 Chroma, Colorfulness, Saturation Kroma (chroma), C, on ärsykkeen värikylläisyys suhteessa valkoisena havaitun ärsykkeen kirkkauteen Värikylläisyys (colorfulness), M, on tietyn sävyn havaittu määrä (/ etäisyys harmaasta). Värikylläisyys kasvaa kun katseluolosuhteiden luminanssi kasvaa Saturaatio (saturation), s, on ärsykkeen värikylläisyys suhteessa ärsykkeen omaan kirkkauteen http://www.cis.rit.edu/fairchild/pdfs/appearancelec.pdf

Värivaikutelmamallinnus CIECAM02 käyttötapaus Eräs käyttötapaus on käyttää käänteistä mallia, jolloin voidaan laskea XYZ-arvot jotka tuottavat halutun värihavainnon tietyssä ympäristössä ja kun XYZ-arvot tunnetaan voidaan ne muuttaa ICCprofiilin avulla näyttölaitteen ohjaussignaaliksi J C h Käänteinen CIECAM02 XYZ XwYwZw D LA Yb