TERVEYDEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSTOIMIKUNTA 7 25.10.2013 VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) 536/13/01/00/2013 TETU 7 Perusteet Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain 61 :ssä (esityslistan liite 1). Vuosien 2012-2015 ylimenokauden ajan valtion rahoituksen jako ervalle perustuu aikaisempiin tutkimusansioihin eli vuosien 2008-2010 julkaisupisteiden perusteella määräytyneeseen kiinteään jakokulmaan. HYKS:n ervan osuus on 36,4 % valtion talousarvioon kulloinkin varatusta tutkimusmäärärahasta. Vuoden 2014 valtion talousarviossa varaus on 30 M, mikä on 1 M vähemmän kuin vuoden 2013 määräraha (31 M ). HYKS:n ervan ennustettu valtion tutkimusrahoitus vuonna 2014 on siten 10 920 000 (11 284 000 vuonna 2013). Tutkimuksen painoalueita tarkentava asetus ei ole ollut voimassa vielä vuoden 2014 määrärahan hakuprosessin aikana. Tutkimuksen painoalueita ei siten voida vielä käyttää ohjaamaan määrärahan jakoa. Hakuohjeistus ja organisaation hakemuksessa vaadittavat asiat Tutkimustoimikunta julisti vuoden 2014 tutkimusmäärärahan haettavaksi huhtikuussa 2013. Hausta ilmoitettiin HUS:n internet-sivuilla (http://www.hus.fi/tutkijalle/ervan-tutkimustoimikunta/hakuohje/siv ut/default.aspx) ja kirjeitse määrärahan hakuun oikeutetuille (terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja). Hakuaika päättyi 16.9.2013. Hakuohjeen mukaan hakemusten tulee muodostua kunkin organisaation priorisoimista tutkimusryhmien hanke-esityksistä ja hakemusten tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot (hakuohje esityslistan liitteenä 2): Organisaation tutkimustoiminnan tavoitteet ja kehittämissuunnitelma ja selvitys siitä, kuinka hyvin rahoitettavaksi ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa organisaation omien tutkimustavoitteiden kanssa.
Organisaation kolmen aikaisemman vuoden valtion tutkimusmäärärahan määrä (erityisvaltionosuuden tutkimusmääräraha ja terveyden tutkimuksen määräraha). Priorisoitu lista rahoitettavaksi esitetyistä hankehakemuksista ja tieto siitä, kuinka suuri osa organisaation tutkijoiden kaikkiaan esittämistä hankkeista (hankkeiden lukumäärä ja kokonaisrahamäärä) sisältyy rahoitettavaksi esitetylle listalle. Priorisoidussa listassa kustakin hankkeesta tulee ilmoittaa tutkimushankkeen nimi kyseisen organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi hankkeen muiden tutkijoiden nimet hankkeen yhteistyötahot hankkeen suunniteltu kesto ja hankkeelle esitettävä kokonaisrahoitus. Organisaatio voi hakea rahoitusta 1-4-vuotisille hankkeille, mutta organisaation on selvitettävä hakemuksessaan minkä pituiselle hankekaudelle rahoitusta haetaan. Raportointia käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta ei edellytetä hankehakemusten yhteydessä. Hankkeiden etenemisestä on velvollisuus raportoida vuosittain, mutta raportointi kohdistuu päätutkijan omaan organisaatioon eikä erityisvastuualueen tutkimustoimikuntaan. Hakemusten arvioinnista Erva-toimikunta on aikaisemmissa keskusteluissaan hakemusten arvioinnissa ottanut huomioon, että organisaatioilla on toisistaan vaihteleva kyky tehdä hakemuksia. organisaatiot ovat hakeneet rahoitusta eri kriteerein. Toisilla ohjaavana tekijänä on ollut historiatietoon perustuva summa, kun taas toiset ovat moninkertaistaneet hakemuksensa. rahoituksen jaon tulee perustua kokonaisarvioon eri kriteerit ja terveydenhuoltolain tavoitteet huomioon ottaen. Erva-tutkimustoimikunnalla on käytettävissä soveltuvasti tieto hakevan yksikön vuosina 2011-2013 saamasta valtion tutkimusrahoituksesta ja valtion vuoden 2014 tulo- ja menoarvioehdotukseen perustuva laskelma siitä, kuinka suuri kyseisen yksikön määräraha olisi, mikäli se vuonna 2014 saisi saman suhteellisen osuuden, minkä se sai vuonna 2013. Tutkimustoimikunnan ei määrärahaa jakaessaan tarvitse, mutta se voi ottaa tämän ansaintaperiaatteen huomioon. Historiatietoon perustuva tutkimuksen volyymi kertoo organisaation tutkimustoiminnan perusedellytyksistä. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia.
Organisaatio Erva-tutkimustoimikunnalla on käytettävissä soveltuvasti ervasta saadut raportit vuoden 2012 määrärahan käytöstä. Erva-tutkimustoimikunta on toimittanut raportit myös STM:lle. Erva-alueen tutkimustoimikunta linjasi kokouksissaan 14.9.2012 ja 22.3.2013, että tutkimustoimikunta ei puutu hakijaorganisaatioiden omiin priorisointeihin, vaan siinäkin tapauksessa, että saatu määräraha on pienempi kuin haettu, reduktio hankehakemuksessa esitettyjen hankkeiden välillä jätetään hakijaorganisaation päätettäväksi. Erva-alueen tutkimustoimikunta on kerännyt vuosittain epävirallisesti julkaisutietoa ervan niiltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä, jotka ovat oikeutettuja hakemaan yliopistotasoista terveyden tutkimuksen määrärahaa. Saadut hakemukset Hakuajan loppuun mennessä kymmenen terveydenhuollon toimintayksikköä jätti hakemuksensa. Alla on esitetty luettelo hakemuksista ja niiden kokonaissummat. Organisaatioiden hakemukset on jaettu kokoukseen osallistuvalle jäsenistölle sähköpostitse oheismateriaalina. Taulukko 1. Vuosien 2011-2013 määrärahan myöntö hakijaorganisaatioille, vuoden 2014 arvioidun määrärahan jako vuonna 2013 myönnetyn määrärahan %-osuudella sekä vuodeksi 2014 haettu määräraha Vuosi 2011, Vuosi 2012, Vuosi 2013, Vuosi 2014, valtion budjettiehdotukse sta laskettuna samalla %-osuudella kuin 2013 Haettu vuodeksi 2014, Carea 30 556 27 522 23 800 23 032 24 000 Eksote 109 129 98 293 85 000 82 258 189 886 Espoon kaupunki 18 770 16 906 0 0 120 000 HUS 13 574 307 12 108 884 10 395 500 10 060 161 10 990 096 Helsingin kaupunki 85 120 76 668 67 000 64 839 295 000 Hyvinkään kaupunki 0 0 36 000 34 839 100 500 Invalidisäätiö ORTON 486 714 438 386 377 000 364 839 483 672 Kouvolan kaupunki 11 786 10 616 0 0 90 000 SPR Veripalvelu 293 775 264 604 237 500 229 839 332 047 Vantaan kaupunki 30 556 27 522 31 000 30 000 60 000 Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) Careassa on asetettu tutkimuksen painopistealueiksi 1. Väestön ikääntymisen tutkimus 2. Väestön ikääntymisestä selviytymistä edistävä tutkimus
Carean hakemus on kahdesta priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Molemmat tutkimukset ovat tohtorin tutkintoon tarkoitettuja akateemisia opinnäytteitä. Hakemuksessa on nimenomaan perusteltu tutkimuksen tausta ja tarve. Hankkeet liittyvät olennaisesti Carean asettamiin painopistealueisiin. Haettu summa on 24 000 vuodelle 2014 (vuonna 2013 hakemus oli 60 000 ). Carea raportoi vuodelta 2012 yhteensä 37 583 euron tutkimusrahoituksen käytöstä kliiniseen tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Eksoten tutkimustoiminnan tavoitteita, painopistealueita ja kehittämissuunnitelmia määritellään parhaillaan paikallisessa tutkimustoimikunnassa. Painopistealueena on historiallisesti ajatellen ollut raskausdiabetestutkimus ja diabetestutkimus sekä lähinnä tutkijaryhmien omista intresseistä johtuen naisten virtsaamisongelmien tutkimus, kirurginen hoito ja epidemiologiset selvittelyt sekä myös reumatologinen ja reuman hoidon vaikuttavuustutkimus. Eksoten organisaatiouudistukseen liittyen myös terveydenhuollon hoitojärjestelmien tutkimus on nousemassa esiin. Eksoten hakemus on seitsemästä priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hakemuksessa hankkeet on selkeästi esitetty. Hankkeiden vastaavat tutkijat ovat yleensä tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä ja tutkimusryhmissä on mukana akateemisia tutkijoita ja myös joissakin tapauksissa ulkomaisia yhteistyötahoja. Hakemuksessa ei tarkasti selosteta kuinka monelle vuodelle tutkimusrahoitus on tarkoitus kohdentaa. Vuoden 2014 valtion tutkimusrahaa haetaan 189 886 (vuoden 2013 hakemus oli 84 707 ). Eksote raportoi vuodelta 2012 yhteensä 25 555 määrärahan käytöstä, joka kohdistui puoleksi kliiniseen ja puoleksi palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Yliopistotasoista terveystieteellistä tutkimusta on tehty useiden vuosien ajan. Espoon kaupunki Espoon sosiaali- ja terveystoimen terveystutkimustoiminnan painoalueet ovat: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 2. Palvelujärjestelmän toimivuuden, asiakaslähtöisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja menetelmien vaikutusten parantamiseen liittyvä tutkimus 3. Perusterveydenhuollon kliininen tutkimus Espoon kaupunki hakee rahoitusta yhdelle painoalueidensa mukaiselle hankkeelle. Espoon hakemus tulee organisaation
kehittämisen tulosalueelta. Hanke kuuluu järjestelmätutkimuksen kenttään ja sen relevanssi perustuu suoraan implementoitavuuteen Espoon järjestämisvastuulla olevaan terveydenhuoltoon. Hankkeen vastaava tutkija ei ole tohtori, mutta tutkimustyön on tarkoitus olla opinnäytetyö Helsingin yliopistolle ja mukana on yhteistyötahoina tohtoritutkijoita. Haettu summa on 120 000 euroa vuosille 2014-2017 (30 000 / vuosi). Espoon kaupungilla ei ollut hakemusta vuonna 2013, mutta aikaisempina vuosina 2011-2012 Espoo on saanut valtion tutkimusrahoitusta käyttöönsä noin 17 000-18 000 euroa. Espoon kaupunki raportoi vuodelta 2012 yhteensä 16 906 käytön palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n tutkimusstrategian tavoitteena on ohjelmallinen, kokonaisuuksiin kohdistuva ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tavoitteena on, että tutkimustyön eri alueet ovat tasapainossa niin, että vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy myös muilla tärkeillä alueilla ja tutkimuksen pitkän tähtäyksen tarpeet tunnistetaan. HUS:n sisäisessä hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon, että ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa HUS:n omien tutkimustavoitteiden kanssa. HUS:n hakemus on 95 priorisoidusta 1-4 vuotta kestävästä ja vuonna 2014 alkavasta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hankkeista 17 on asetettu varasijoille. Hankkeet on valittu tutkijoiden esittämistä 134 hankkeesta (näihin alun perin haettu kokonaisrahoitus 23 170 204 ). Haettu summa on 10 990 096 vuosille 2014-2017 (vuoden 2013 hakemus oli 11 880 000 vuosille 2013-2016). Vuoden 2014 hakukierrokselle on ollut tyypillistä suuret akateemisesti korkeatasoiset ja erikoissairaanhoitoa kehittävät hankkeet. Mukana on myös hyvin organisoituja järjestelmätutkimuksen kenttään kuuluvia tutkimushankkeita. HUS raportoi vuodelta 2012 yhteensä 12 108 884 euron käytöstä valtaosin kliiniseen tutkimukseen niin, että sen kumppanina oli myös biolääketieteen alan perustutkimusta. Lisäksi palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta oli 1,2 M. Helsingin kaupunki Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelman 2014-2016 mukaan sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on tarjota hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta helsinkiläisille. Viraston strategiset tavoitteet ovat:
1. Palvelukulttuuri uudistuu 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Integroidut palvelut ja hoito 4. Palvelurakenne kevenee 5. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat 6. Työyhteisöt ovat vetovoimaisia Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tutkimusstrategian mukaan virasto tukee sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Esitettyjen hankkeiden priorisointi on tehty asettamalla etusijalle väestön terveyseroihin vaikuttaminen, perusterveydenhuollon toiminnan ja uusien hoitomuotojen kehittäminen sekä tutkimuksen valtakunnallinen merkittävyys. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hakemus on 13 priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hankkeet on valittu tutkijoiden esittämistä 19 hankkeesta (näihin alun perin haettu kokonaisrahoitus 555 234 ). Haettu summa on 295 000 vuodelle 2014 (vuoden 2013 hakemus oli 218 000 ). Monet vuoden 2014 hakemuksen tutkimushankkeista kuvataan monivuotisina, mutta rahoitusta haetaan vain vuodelle 2014 samalla tavalla kuin vuoden 2013 hakemuksessa. Hakemuksessa mainitaan ainakin 7 tohtorin tutkintoon tähtäävää hanketta ja useimmissa on mukana Helsingin yliopiston akateemisia tutkijoita ja alan professoreita. Useimmissa tutkimuksissa on kliininen kysymyksenasettelu, mutta samalla niissä etsitään palvelujärjestelmän kehittämiseen implementoitavaa tulosta. Helsingin kaupungin terveystieteellinen tutkimustoiminta on usean vuoden ajan saanut valtion tutkimusrahoitusta 67 000-85 000 euroa. Vuodelta 2012 Helsinki raportoi noin 50 000 tutkimustoiminnan, josta n. 2/3 oli kliinistä tutkimusta ja n. 1/3 oli palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta. Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hakemus sisältää yhden moniammatillisen palvelujärjestelmätutkimukseen kohdistuvan hankkeen. Kyseessä on jatkohakemus hankkeelle, joka sai rahoitusta vuodeksi 2013 yhteensä 36 000. Hakemuksessa todetaan, että tutkimus on käynnistynyt keväällä 2013 ja tutkimushenkilöt on rekrytoitu ja randomisoitu interventioja kontrolliryhmiin. Protokollan mukaiset taustatiedot tutkimushenkilöistä on kartoitettu. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien on tarkoitus alkaa interventioryhmässä lokakuussa 2013. Hanke on akateemisesti johdettu ja hankkeella on THL:n ja HY:n ja muidenkin yliopistojen tutkijoista muodostettu ohjausryhmä. Hankkeessa useat tutkijat saavat ammatillista ja tieteellistä koulutusta ja tällä hetkellä mukana on ainakin yksi tohtorikoulutettava henkilö. Nyt haetaan rahoitusta toiselle ja
kolmannelle hankevuodelle (2014-2015) yhteensä 100 500 (vuoden 2013 hakemus oli 139 500 vuosille 2013-2015). Hakemus muodostaa siten loogisen kokonaisuuden, mikä voi merkitä hankkeen hyvää integraatiota Hyvinkään perusturvaorganisaatioon. Hyvinkäälle ei ollut vielä vuonna 2012 käytössä raportoitavaa valtion tutkimusmäärärahaa. Invalidisäätiö ORTON ORTONin painopistealueet ovat: 1. kliiniset ja RCT (randomised clinical trials) -tutkimukset sekä pitkäaikaisseurantatutkimukset 2. uuden teknologian kehittäminen, kriittinen arviointi ja innovatiiviset tutkimukset 3. lastenreumaan liittyvät tutkimukset 4. hoitotieteelliset tutkimukset Hankkeiden priorisoinnissa huomioitiin ORTONin tutkimuspoliittiset linjaukset ja samalla kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmien aikaisempiin saavutuksiin. Esitetyt hankkeet on jaoteltu ORTONin painopistealueiden ja käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Invalidisäätiö ORTONin hakemus on 15 usein kaksivuotisesta mutta myös pidempikestoisesta hankkeesta muodostuva kokonaisuus (tutkijoiden alun perin hakema kokonaissumma oli 645 057,73 ). Haettu summa on 483 671,73 vuodelle 2014 (vuodelle 2013 hakemus oli 482 581 ). Invalidisäätiö Orton raportoi vuodelta 2012 yhteensä 366 417 :n määrärahan käytöstä valtaosin kliiniseen tutkimukseen ja 25 000 :n osalta palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Kouvolan kaupunki Kouvolan terveyspalveluiden tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita terveyspalveluita. Kouvolan suurin terveydenhuollon kehittämishanke, Ratamo, tähtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Hakemuksessa esitetyt hankkeet ovat hyvin sopusoinnussa organisaation kehittämishankkeen kanssa. Hankkeet ovat pitkälti STM:n suunnittelemien painoaluesuunnitelman mukaisia keskittyen merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien diagnostiikan ja hoidon tutkimiseen, menetelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen ja diagnostiikka- ja hoitomenetelmien käyttöönottomahdollisuuksien levittämiseen terveydenhuollossa. Kouvolan terveyspalveluiden (Pohjois-Kymen sairaalan) hakemus sisältää kolme kliinisiin tutkimuksiin kohdistuvaa hoitoon
implementoitavaa tietoa selvittävää tutkimushanketta. Tutkimusta johtaa kaikissa tapauksissa tohtorikoulutettu tutkija. Yhteistyötahoina ovat mm. HYKS, Kuopion aivotutkimuskeskus, KYS, OYS, Mikkelin keskussairaala. Haettu summa on 90 000 vuosille 2014-2015. Kouvolan terveyspalveluilla ei ole aikaisempaa hakemusta erva-tutkimustoimikunnalle, ei valtion tutkimusmäärärahan käyttöä lähivuosilta eikä raportoitua käyttöä vuodelta 2012. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu SPR Veripalvelun tutkimusohjelman tavoitteena on selvittää ja tarkentaa vertamuodostavien kantasolujen, kiinteiden elinten, uusien soluhoitojen sekä verivalmisteiden siirtojen aiheuttamia immunologisia mekanismeja sekä tarkentaa siirteen ominaisuuksia, jotka tulisi ottaa huomioon siirrettä valittaessa, mikä lisää potilasturvallisuutta. SPR Veripalvelu tähtää ensi sijassa suurenriskin hoitojen turvallisuuden lisäämiseen; keskeinen tavoite on luovuttajan ja siirteen saajan valintakriteerien parantaminen ( yksilöllistetty lääketiede ) ja nykyistä parempi riskien arviointi. Esitetyt hankkeet kohdistuvat SPR Veripalvelun strategian kolmeen painopistealueeseen: 1. veripalvelutoiminnan vaikuttavuus 2. elin- ja kudossiirtojen vaikuttavuus ja turvallisuus 3. turvalliset ja tehokkaat soluterapiavalmisteet SPR Veripalvelun hakemus muodostuu hyvin strategiasta johdetusta neljästä akateemisesta dosenttitutkijoiden johtamasta priorisoidusta hankkeesta, joilla on kansainvälisiä kumppaneita. Haettu summa on 332 047 vuodelle 2014, kun kokonaisrahoitustarve on 929 047 vuosille 2014-2016. Hakemus vuodelle 2013 oli suuruudeltaan 515 424 vuodelle 2013, kun kokonaisrahoitustarve oli 1 764 672 vuosille 2013-2016. SPR Veripalvelu raportoi vuodelta 2012 yhteensä 264 604 :n määrärahan käytön kliiniseen ja siihen liittyvään perustutkimukseen. Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan hakemus sisältää yhden hankkeen. Kyseessä on terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama THL:n ja HY:n akateemisten tutkijoiden ohjauksessa ja kumppanuudessa tehtävä jatkohakemus moniammatilliselle hankkeelle, joka sai rahoitusta vuodeksi 2013 yhteensä 31 000. Nyt haetaan rahoitusta vuosille 2014-2015 yhteensä 60 000 (vuonna 2013 hakemus oli 150 000 vuosille 2013-2015). Vantaa raportoi vuodelta 2012 yhteensä 30 000 määrärahan käytöstä. Vantaa on jo useamman vuoden ajan saanut käyttöönsä n. 27 000-31 000 valtion tutkimusrahoitusta.
Muuta Vuoden 2013 rahoituksen saajista Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen eivät ole nyt haussa mukana. Määrärahan riittävyyttä laskettaessa on muistettava, että monivuotisten hankkeiden koko rahavaraus tehdään vuoden 2014 valtionrahoituksesta. Määrärahan myöntämistä valmistellut työryhmä HYKS:n ervan tutkimustoimikunta on kokouksessaan 3/22.3.2013 sopinut, että valmisteleva työryhmä käsittelee organisaatioiden hankehakemukset ja valmistelee tutkimustoimikunnalle ehdotuksen vuoden 2014 terveyden tutkimuksen määrärahan myönnöstä. HYKS:n ervan tutkimustoimikunnan valmistelevaan työryhmään kuuluivat Lasse Viinikka (puheenjohtaja, HUS), Ari Lindqvist (esittelijä, HUS), Ilkka Ojanperä (HY lääketieteellinen tiedekunta), Martti Syrjälä (SPR Veripalvelu), Kaarina Torppa (HUS) ja Pälvi Vento (Carea) sekä Lauri Ihari (sihteeri, HUS). Työryhmän kokous pidettiin 8.10.2013. Esittelijä valmisteli työryhmälle pohjaehdotuksen määrärahan myönnöstä vuodelle 2014. Pohjaehdotuksessa: arvioidaan, että valtion budjetissa vahvistetaan 30 M tutkimusmäärärahoitus vuodelle 2014. HYKS:n ervan osuus tästä rahoituksesta on 36,4 % eli 10 920 000. sekä HUS:lle että muille erva-organisaatioille myönnetään määrärahaa keskimäärin noin 43 %:sti verrattuna kaikkiin tutkijoilta saatuihin rahoitusehdotuksiin. HUS:n rahoitusosuus pienenee, jotta rahoitus muualla ervassa voi suurentua lähes 10 % lisääntyneen tutkimusaktiviteetin myötä valtion rahoituksen laskevasta trendistä huolimatta. Espoon kaupungin ja Kouvolan kaupungin hakemuksia ei ole aikaisemmin saatu erva-tutkimustoimikuntaan. Sekä Espoon että Kouvolan hankkeille varataan pohjaehdotuksessa rahoitus terveystieteellisen tutkimustoiminnan käynnistämiseen vuoden 2014 osalta. Todettiin mm., ettei aiempia evo-pisteitä ole suoraan käytetty jakokriteerinä, koska niiden käyttö jakoperusteena loppui, kun terveydenhuoltolaki astui voimaan. STM:n hyväksymä (vuoteen 2010 asti) julkaisutuotannon laskelma on otettu huomioon taustatietona, mutta ensisijaisena ohjaavana jakokriteerinä on ollut organisaatioiden aiemmin saama rahoitus. Todettiin, että toimikunnassa on aiemmin keskusteltu patenttihakemusten huomioinnista jakokriteerinä. Tällaista tilastoa ei ole käytettävissä.
Keskustelun jälkeen valmisteleva työryhmä tasapainotti esittelijän pohjaehdotusta määrärahan myöntöpäätökseksi taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Valmistelevan työryhmän ehdotus vuoden 2014 määrärahan myönnöstä HYKS:n ervan hakijaorganisaatioille: Carea 23 000 Eksote 88 000 Espoon kaupunki 23 000 Helsingin kaupunki 81 000 HUS 10 007 000 Hyvinkään kaupunki 35 000 Invalidisäätiö Orton 375 000 Kouvolan kaupunki 23 000 SPR Veripalvelu 235 000 Vantaan kaupunki 30 000 Yhteensä 10 920 000 Päätösesitys Tutkimustoimikunta käy keskustelun valmistelevassa työryhmässä tehdystä ehdotuksesta määrärahan myönnöstä. toteaa, että kaikki hakemuksissa esitetyt hankkeet täyttävät valtion rahoituksen edellytyksiksi esitetyt kriteerit ja terveydenhuoltolain määräykset. päättää myöntää HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2014 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitetun määrärahan organisaatioille seuraavasti: Carea 23 000 Eksote 88 000 Espoon kaupunki 23 000 Helsingin kaupunki 81 000 HUS 10 007 000 Hyvinkään kaupunki 35 000 Invalidisäätiö Orton 375 000 Kouvolan kaupunki 23 000 SPR Veripalvelu 235 000 Vantaan kaupunki 30 000 Yhteensä 10 920 000 toteaa, että myöntöpäätös on ehdollinen ja organisaatioiden saamat rahoitussummat muuttuvat vastaavassa suhteessa, jos valtion lopulliseen talousarvioon tuleva tutkimusmääräraha on muu kuin 30 M. päättää, että organisaatiot voivat käyttää saamansa rahoituksen hakemuksessa esitettyjen tutkimushankkeiden rahoitukseen. Organisaatiot saavat itse päättää hankkeiden rahoituksen lopullisesta määrästä siinä tapauksessa, että
heille myönnetty rahamäärä poikkeaa siitä, mitä he ovat hakeneet. päättää, että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle määrärahan käytöstä vuoden 2015 toukokuun loppuun mennessä. Asian käsittely Päätös Pöytäkirjanote Esittelijä Ari Lindqvist esitteli määrärahan myöntöehdotuksen tutkimustoimikunnalle. Tutkimustoimikunta kävi asiasta yleiskeskustelun. Päätösesityksen mukaisesti. Rahoitusta hakeneet organisaatiot Lisätietoja Tutkimusjohtaja Lasse Viinikka puh. (09) 471 71250 Ylilääkäri Ari Lindqvist puh. (09) 471 71800