Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016
KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN Päivämäärä 12.10.2016 Laatija Tarkastaja Salla Koukka Minna Miettinen Viite 82116477-001 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1 2.1 Seuranta ja raportointi 1 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta 1 2.3 Tulosten käsittely 1 2.3.1 Hajuindeksi 2 2.3.2 Tuuliruusu 2 3. HEINÄKUUN 2016 TULOKSET 3 3.1 Hajuhavainnot 3 3.2 Muut vaikutukset 3 3.3 Sääasema 4 3.4 Tulosten tarkastelu 4 3.4.1 Haju 4 3.4.2 Muut vaikutukset 4 3.4.3 Avoimet kommentit 4 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot heinäkuussa 2016 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla
1. JOHDANTO Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 2005 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöpaneelista vastaavat Nurmijärven kunta ja Kekkilä Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä-Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa sekä Nurmijärven kunnan internet-sivuilla. Tässä raportissa esitetään heinäkuun 2016 tulokset. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Metsä-Tuomelan jäteasemasta noin kahden kilometrin etäisyydellä asuvat henkilöt. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus; 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys; 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Panelistit ilmoittavat lomakkeeseen lomamatkansa sekä muut poissaolonsa. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista, kuten melusta, pölyhaitasta ja roskaantumisesta. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Jäteaseman alueella sijaitsee automaattinen sääasema, joka mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, ilmankosteudesta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa. 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. 1
2.3.1 Hajuindeksi Hajuhaitan alueellisen jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi 1 2 n0 0 n1 n 3 2 n 3 3 1, n 0 n n 1 2 n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lkm hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla; 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan, jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hajuindeksien luokittelu Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. 2.3.2 Tuuliruusu Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla. Tuuliruusussa sektorit kuvaavat tarkasteluajanjaksona vallinneita tuulensuuntia. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. 2
3. HEINÄKUUN 2016 TULOKSET Heinäkuun seurantalomakkeita lähetettiin Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristön asukkaille 14 kappaletta ja niitä palautettiin 4 kappaletta. Vastausprosentti oli heinäkuussa 29 %. 3.1 Hajuhavainnot Heinäkuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 2 hajuhavaintoa (3 hajupäivää). Hajuhavaintojen määrä ja hajupäivät on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Hajuhavainnot heinäkuussa 2016. Hajuindeksiluokituksen mukaan yksi panelisteista koki heinäkuussa merkittävää hajuhaittaa ja yksi vähäistä hajuhaittaa: panelisti 1: hajuindeksi 0,06; hajuhavaintoja 2 päivänä panelisti 2: hajuindeksi 0,02; hajuhavaintoja 1 päivänä Kaksi panelisteista raportoi, ettei havainnut hajua heinäkuussa (hajuindeksi 0). Hajuhavainnot tehtiin jäteaseman kaakkoispuolella. Hajun laatua panelistit kuvailivat kompostin ja kaatopaikan hajuksi. Hajun laatu-, voimakkuus- ja häiritsevyys on esitetty liitteessä 1. Heinäkuun tuuliruusu sekä hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteessä 2. 3.2 Muut vaikutukset Heinäkuussa hajuhavaintojen lisäksi ei raportoitu muista vaikutuksista. 3
3.3 Sääasema Liitteeseen 1 on koottu tiedot Metsä-Tuomelan jäteaseman keräämistä tiedoista (tuulen suunta ja nopeus, ulkoilman lämpötila, ilmankosteus ja sademäärä) hajuhavaintohetkillä. Heinäkuun havaintohetkellä lämpötila vaihteli välillä 12,4 19,1 C. Ilmankosteus vaihteli välillä 71 91 % ja ilmanpaine välillä 1008 1013 bar. Heinäkuussa havaintohetkien aikana ei satanut lainkaan. Sääaseman tietojen mukaan heinäkuussa Metsä-Tuomelan ympäristössä vallitsivat lounaistuulet. Heinäkuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet heinäkuussa) on esitetty liitteessä 2. Yhdellä havaintohetkellä tuuli oli sivuttainen ja tuulen nopeus 2,7 m/s. Muilla havaintokerroilla oli tyyntä. 3.4 Tulosten tarkastelu 3.4.1 Haju Ympäristöpaneelissa kerätään tietoa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristövaikutuksista. Tulosten perusteella selvitetään mistä mahdolliset haitat ovat aiheutuneet. Saatujen vastausten perusteella Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristössä oli heinäkuussa yhteensä 3 hajupäivää. Kaksi panelistia raportoi heinäkuussa hajusta. Jäteasemalla ei ollut heinäkuussa erityistä hajua aiheuttavaa toimintaa. 3.4.2 Muut vaikutukset Heinäkuussa hajuhavaintojen lisäksi ei raportoitu muista vaikutuksista. 3.4.3 Avoimet kommentit Avoimissa kommenteissa yksi panelisteista totesi yleisesti, että öisin ja aamuisin esiintyy kompostin hajua. Tämä on hänen mukaansa ollut tyypillinen ilmiö useita vuosia. 4
82116477-001 LIITE 1 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET HEINÄKUU 2016 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Kosteus Ilmanpaine Sadekertymä kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto C % bar mm/h 1...3 * 0...3 ** paikan välillä) ka. ka. ka. ka. pe 1.7.2016 9:30 2 2 Kaatopaikka Etelän ja lounaan välistä tuulta 2,7 m/s (sivuttainen) 19,1 71 1013 0,0 ma 18.7.2016 22:00-24:00 3 3 Komposti Tyyntä. 14,6 85 1008 0,0 ti 19.7.2016 00:00-05:00 3 3 Komposti Tyyntä. 12,4 91 1009 0,0
Metsä-Tuomelan jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot LIITE 2 Heinäkuu 2016 3 km 2 km 1,5 km 1 km 500 m 0 Tuulen voimakkuus Tyyntä 1 000 2 000 m Hajuindeksi ei hajuhaittaa 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta 82116477