ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010

Transkriptio

1 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010

2 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Anna Kaartokallio Riikka Tammivuori Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 2 3. LOKA-, MARRAS- ja JOULUKUUN 2010 TULOKSET Hajuhavainnot Muut havainnot Sääasema Tulosten tarkastelu 4 4. YHTEENVETO VUODEN 2010 TULOKSISTA Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Hajuhavainnot Muut ympäristöhavainnot Ympäristöpaneelin jatkuminen 10 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot loka-joulukuussa 2010 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla

4 1 1. JOHDANTO Porvoossa sijaitsevan Domargårdin jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin lokakuussa 2008 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Ympäristöpaneelista vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan joka kolmas kuukausi. Tuloksista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Raportit ovat kaikkien nähtävillä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimipisteessä (Ankkurikatu 8, Porvoo), Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa (Piispankatu 38, Porvoo) sekä Internetissä osoitteessa Paneelin tuloksia käytetään vaikutusten hallintatoimenpiteiden ohjaamiseen. Tässä raportissa esitetään loka-, marras- ja joulukuun 2010 tulokset sekä yhteenveto vuoden 2010 tuloksista. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Domargårdin jäteaseman lähialueen asukkaat. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista kuten melusta, roskaantumisesta, pölystä ja haittaeläinten esiintymisestä. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. sääolosuhteet. Jäteaseman automaattinen sääasema mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa.

5 2 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi n n1 n 3 2 n n 0 n n 1, 2 n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lukumäärä hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla: 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan: Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla.

6 3 Tuuliruusu Tuuliruusu kuvaa tuulen suuntaa ja nopeutta. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. Sektorin pituus kertoo tuulen suunnan osuudesta kyseisellä ajanjaksolla. Tulosten tarkastelu Panelistien raportoimien hajuhavaintojen ja muiden jäteaseman toiminnasta aiheutuvien vaikutusten syyt Ramboll analysoi yhteistyössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Tulosten analysoinnissa käytetään apuna mm. jäteaseman käyttöpäiväkirjamerkintöjä. 3. LOKA-, MARRAS- JA JOULUKUUN 2010 TULOKSET Loka- ja marraskuussa seurantalomakkeita lähetettiin Domargårdin jäteaseman ympäristön asukkaille 10 kappaletta ja joulukuussa yhdeksän kappaletta. Lokakuun seurantalomakkeita palautui kolme kappaletta, marraskuun lomakkeita palautui 2 kappaletta ja joulukuun lomakkeita palautui yksi kappale. Vastausprosentti oli lokakuussa 30 %, marraskuussa 20 % ja joulukuussa 11 %. 3.1 Hajuhavainnot Lokakuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 2 hajuhavaintoa. Lokakuussa hajuhavainnot tehtiin ja Yksi panelisti ilmoitti kokeneensa merkittävää hajuhaittaa kahtena päivänä (hajuindeksi 0,06). Hajun laatua hajusta raportoinut panelisti kuvasi kaatopaikan hajuksi. Kaksi panelistia ilmoitti, ettei kokenut lokakuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Marraskuussa kirjattiin seurantalomakkeisiin yhteensä 5 hajuhavaintoa. Marraskuussa hajuhavainnot tehtiin välisenä aikana sekä ja Hajuindeksiluokituksen mukaan yksi panelisti koki marraskuussa merkittävää hajuhaittaa (hajuindeksi 0,12, hajuhavaintoja 4 päivänä) ja toinen panelisti koki marraskuussa lievää hajuhaittaa (hajuindeksi 0,01, hajuhavainto 1 päivänä). Hajun laatua hajuhaitasta raportoineet panelistit kuvailivat kaatopaikan ja kompostin hajuksi. Joulukuussa seurantalomakkeisiin ei kirjattu yhtään hajuhavaintoa. Yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut joulukuussa lainkaan hajuhaittaa (hajuindeksi 0). Loka-, marras- ja joulukuun ympäristöpaneelilomakkeille merkityt hajuhavainnot on esitetty liitteissä 1.1, 1.2 ja 1.3. Hajun laatu-, voimakkuus- ja häiritsevyys on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Joulukuussa ei ollut lainkaan hajuhavaintoja, jonka takia joulukuun taulukkoa ei esitetä liitteenä. Hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteissä 3.1, 3.2 ja Muut havainnot Lokakuussa raportoitiin hajun lisäksi seuraavaa: "Lokkiparvi klo " "Jäteaseman ollessa suljettuna, sinne kulkee miehiä keräämään romua -> jättävät rojua pusikoihin." "Poran tms. kova tärinämäinen melu klo 9.30." "Rotta pyrki sisälle klo " "Melua klo 12.45, työkoneen melua klo 15.50, melua miltei päivittäin."

7 4 Marraskuussa raportoitiin hajun lisäksi seuraavaa: "Jäteasemalla käy romun hakijoita paikan ollessa suljettu, (esim. 2 miestä noin klo 11) rojua ja lastenrattaita lojuu tienpenkoilla." "Työkoneiden jylinää ja melua miltei päivittäin (esim klo 15.50, klo ja klo 17.45)." "9.11. Tyhjä roskapussi lentänyt tuulen mukana meidän pihalle." " Roskia pitkin Ritamäentien viertä (autonrengas, pahvilaatikko, rattaat jäteaseman portin vieressä)." "Lokkiparvia, (esim klo 12.30)." Joulukuussa ei raportoitu hajusta eikä muistakaan jäteaseman toiminnasta aiheutuneista häiriöistä. 3.3 Sääasema Loka- ja marraskuussa Domargårdin jäteaseman automaattisen sääaseman keräämiä tietoja hajuhavaintohetkillä on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Lämpötila vaihteli lokakuun havaintohetkillä 4,8 7,1 C. Lokakuun havaintohetkinä ei satanut lainkaan. Toisena lokakuun havaintohetkenä tuulen suunta oli sivuttainen ja toisena havaintohetkenä tuulen suunta oli vastakkainen havaintopaikkaan nähden. Marraskuun havaintohetkillä lämpötila vaihteli -4,5 3,9 C. Kolmena marraskuun havaintohetkenä tuulen suunta oli sivuttainen tai myötäinen havaintopaikkaan nähden. Yhdellä havaintohetkellä oli tyyntä ja yhdellä havaintohetkellä tuulen suunta oli vaihteleva. Kahtena marraskuun havaintohetkenä ( ja ) satoi vettä. Joulukuussa ei Domargårdin jäteaseman lähiympäristössä tehty lainkaan hajuhavaintoja. Lokakuussa Porvoossa vallitsivat etelätuulet, lännen ja lounaan väliset tuulet sekä pohjoistuulet. Lokakuun havaintohetkinä tuulen nopeus vaihteli välillä <1 4 m/s. Lokakuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet lokakuussa) on esitetty liitteessä 3.1. Marraskuussa Porvoossa vallitsivat koillisen ja luoteen väliset tuulet sekä lännen ja lounaan väliset tuulet. Marraskuun havaintohetkinä tuulen nopeus vaihteli välillä <1 5 m/s. Marraskuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet marraskuussa) on esitetty liitteessä 3.2. Joulukuussa Porvoossa vallitsivat pohjoisen ja idän väliset tuulet. Joulukuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet joulukuussa) on esitetty liitteessä Tulosten tarkastelu Saatujen vastausten perusteella Domargårdin jäteaseman ympäristössä oli lokakuussa yhteensä 2 hajupäivää, marraskuussa yhteensä 5 hajupäivää ja joulukuussa yhteensä 0 hajupäivää. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksi tai useampi panelisti kirjaa hajuhavainnon.

8 5 Taulukko 1. Hajuhavainnot ja hajun mahdolliset aiheuttajat loka-joulukuussa Hajupäivä Hajun mahdollinen aiheuttaja Huomautukset su Jäteasema suljettu su Jäteasema suljettu la Ei tietoa hajun mahdollisesta aiheuttajasta ma Kaasunkeräyskatkos 15 tuntia ke Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta ma ti Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Käyttöpäiväkirjassa ei merkintää hajun mahdollisesta aiheuttajasta Lokakuun hajuhavainnot on kirjattu alueella, joka sijaitsee jäteasemasta etelään. Havaintopisteiden etäisyys jäteasemaan on noin 400 metrin etäisyydellä. Lokakuussa yksi panelisti raportoi hajusta. Kaksi panelistia ilmoitti, ettei kokenut lainkaan hajuhaittaa lokakuussa. Hajuindeksi saa suurimman arvon havaintopaikassa, joka sijaitsee noin 0,4 kilometrin etäisyydellä jäteasemasta etelään. Marraskuussa hajuhavainnot kirjattiin alueella, joka sijaitsee jäteasemasta etelään noin 400 metrin etäisyydellä. Marraskuussa kaksi panelistia raportoi hajusta. Hajuindeksi saa suurimman arvon (0,12) havaintopaikassa, joka sijaitsee noin 400 m etäisyydellä etelässä. Joulukuussa ei Domargårdin jäteaseman lähiympäristössä kirjattu lainkaan hajuhavaintoja. Yksi panelisti ilmoitti, ettei kokenut lainkaan hajuhaittaa joulukuussa. Joulukuussa vallitsevat tuulet puhalsivat jäteasemalta pohjoisen ja idän välille. Toisaalta taas etelän ja lännen välille ei ole tuullut juuri lainkaan. Tällä suunnalla asuu suurin osa panelisteista, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että joulukuussa ei kirjattu lainkaan hajuhavaintoja. Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöistä ovat mm. tuulen suunta ja nopeus, ilmanpaine ja lämpötila. Tuulen nopeus vaikuttaa hajun leviämiseen siten, että mitä pienempi tuulen nopeus on, niin sitä huonommin ilma sekoittuu ja hajun vaikutus voi olla voimakkaampi. Toisaalta taas kovalla tuulella ilma sekoittuu paremmin ja haju vaikutus voi olla lievempi. Loka- joulukuussa kompostikentältä ajettiin valmista kompostimultaa hyötykäyttöön tai välivarastokentälle yhdeksänä päivänä. Hyötykäyttöön ajettavasta valmiista kompostimullasta voi kuormauksen yhteydessä levitä ympäristöön kompostimullan hajua. Raportoidut hajuhavainnot eivät kuitenkaan osu samoille päiville kompostimullan siirtopäivien kanssa. Loka-joulukuussa jäteasemalla on tehty myös normaaleja huoltotöitä, kuten pohjoisen tasausaltaan viemäriputken ja vaa an puhdistusta. Tehtyjen huoltotöiden ei ole käyttöpäiväkirjan mukaan todettu aiheuttavan hajuja tai muita ympäristöhaittoja. Hajujen lisäksi loka-marraskuussa raportoitiin myös muista havainnoista, kuten lokeista, rotasta, melusta, aukioloajanulkopuolella käyvistä romun hakijoista sekä ympäristön roskaantumisesta. Lintujen torjumiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto on tehnyt useita toimenpiteitä. Merkittävimpänä toimenpiteenä Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimittaa suurimman osan kotitalouksista peräisin olevasta syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä Kotkan Energialle energiahyötykäyttöön. Näin sekajätteessä mahdollisesti oleva biojäte ei päädy Domargårdin jäteaseman loppusijoitusalueelle eikä lintujen ravinnoksi. Loppusijoitusalueelle päätyvä jäte tiivistetään ja peitetään päivittäin, jolla pyritään vähentämään lintujen pääsyä käsiksi syömiskelpoiseen jätteeseen. Lisäksi jäteasemalla vastaanotettu biojäte kuormataan kannellisille lavoille ja toimitetaan Forssaan kompostoitavaksi. Lintujen vähentämiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto on myös mukana Uudenmaan riistanhoitopiirin organisoimassa harmaalokkien vähennyshankkeessa.

9 6 Jäteasemalla mahdollisesti esiintyviä rottia ja hiiriä torjutaan Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n toimesta. Jäteaseman ympäristöön on sijoitettu 23 syöttiasemalaatikkoa, jotka pidetään vuoden ympäri jatkuvassa valmiudessa torjumaan mahdollisia rottia ja hiiriä. Syöttilaatikoiden tarkoituksena on ehkäistä jäteasemalta mahdollisesti lähtevien rottien siirtymistä jäteaseman ympärillä olevaan asutukseen päin. Domargårdin jäteasemalla otetaan vastaan puhtaita ylijäämämaita luvulla käytössä olleen vanhimman loppusijoitusalueen sulkemisrakenteisiin. Puhtaat ylijäämämaat otetaan vastaan kompostointikentän reunoille, josta ne siirretään alueen luiskiin kaivinkoneen tai muun työkoneen avulla. Vastaanotettujen maakuormien tyhjentämisestä sekä maan siirtämisestä luiskiin voi aiheutua näin ollen ympäristöön panelistin mainitsemaa työkoneiden melua. Loka-joulukuussa puhdasta ylijäämämaata vastaanotettiin jäteasemalla lähes päivittäin. Korjaus- tai rakennushankkeita, joista olisi syntynyt lokakuussa ilmoitettua tärinämäistä melua, ei jäteasemalla ole tehty. Loka-joulukuussa panelistit olivat raportoineet jäteasema-alueen aukioloaikojen ulkopuolella jäteasemalle menevistä romunkerääjistä. Ulkopuolisten pääsyä alueelle on pyritty vähentämään jäteaseman ympäröivällä aidalla ja aidan kunnossapidolla. Lisäksi alueella on vartiointi ja vartija saapuu paikalle jäteasemalta tulevasta hälytyksestä. Kesällä 2010 Luontotiellä oleva puomi korjattiin, jotta romunkerääjät eivät pääse ajamaan autolla jäteasemaa ympäröivän aidan viereen lähemmäs jäteasemaa. Jäteaseman ympäristöä siivotaan päivittäin, jolloin mm. porttien luona olevat roskat poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi kerran vuodessa jäteasemalla ja sen lähiympäristössä tehdään laajempi siivous, jolloin ympäristöön päätyneet roskat poistetaan. 4. YHTEENVETO VUODEN 2010 TULOKSISTA 4.1 Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli alkoi lokakuussa Aluksi ympäristöpaneeliin osallistui 15 panelistia. Osa panelisteista on jäänyt pois ja tällä hetkellä ympäristöpaneelissa on mukana enää 9 panelistia. Kuvassa 1 on esitetty tiedot ympäristöpaneelissa raportoitujen hajuhaittojen perusteella lasketut hajuindeksit ja vastausaktiivisuus kuukausittain vuosina Vuosiyhteenvedossa on huomioitu myös vuoden aikana myöhässä palautuneet havaintolomakkeet.

10 7 Kuva 1. Hajuhavainnot hajun voimakkuuden mukaan ja vastausaktiivisuus kuukausittain vuosina Vuonna 2010 lähetetyistä havaintolomakkeista palautui kuukausittain keskimäärin kolme lomaketta. Vastausaktiivisuus on vähentynyt vuoden 2010 aikana. Prosentuaalinen vastausaktiivisuus oli tammikuussa 45 % ja joulukuussa 11 %. 4.2 Hajuhavainnot Vuonna 2010 (2009) tehtiin Domargårdin lähiympäristössä yhteensä 70 (149) hajuhavaintoa ja hajupäiviä kertyi yhteensä 69 (114) kappaletta. Suluissa on ilmoitettu vastaavat luvut vuonna Kuvassa 2 on esitetty hajupäivät ja hajuhavainnot vuosina 2009 ja Hajuhavaintojen määrä on puolittunut vuonna 2010, kun verrataan vuoden 2009 havaintojen määrään.

11 8 Kuva 2. Hajupäivien ja hajuhavaintojen lukumäärä vuosina 2009 ja Vuoden 2010 aikana eniten hajuhavaintoja tehtiin toukokuussa (15 kpl) ja toiseksi eniten kesäkuussa (12 kpl). Vuonna 2009 eniten hajuhavaintoja tehtiin maaliskuussa (29 kpl). Hajupäivien ja hajuhavaintojen lukumäärä kuukausittain koko ympäristöpaneelin ajalta on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Hajuhavainnot ja hajupäivät koko ympäristöpaneelin ajalta lokakuusta 2008 vuoden 2010 loppuun.

12 9 Kullekin panelistille on laskettu raportoitujen hajuhavaintojen perusteella kuukausittain hajun häiritsevyyttä ja esiintymistiheyttä kuvaavat hajuindeksit. Kuvassa 1 on esitetty hajuhavaintojen lukumäärä kuukausittain hajuindeksiluokkiin luokiteltuna vuosina 2008, 2009 ja Kukaan panelisteista ei ole kokenut hajuhaittaluokituksen perusteella erittäin häiritsevää hajuhaittaa (hajuindeksi 0,5 1,0) vuonna 2010 tai koko ympäristöpaneelin aikana. Hajua kuvailtiin yleensä kaatopaikan hajuksi. Hajua kuvailtiin myös lietteen, virtsan, ulosteen, mädäntyneen, kompostin ja lannan hajuksi. Hajun aiheuttajia ja syitä hajuhavaintoihin on selvitetty jäteaseman käyttöpäiväkirjamerkintöjen avulla. Merkittävimmät hajua aiheuttavat Domargårdin jäteaseman toiminnot ovat todennäköisesti jätevesilietteen tuonti, lietekompostin kääntö ja kompostimullan ajo hyötykäyttöön. Myös jätetäytön kaasunkeräyksen käyttökatkokset ovat voineet aiheuttaa hajua lähiympäristössä, vaikka jäteaseman käyttöpäiväkirjan mukaan kaasunkeräyskatkosten ei ole havaittu aiheuttavan hajua jäteasemalla. 4.3 Muut ympäristöhavainnot Hajun lisäksi ympäristöpaneelissa raportoitiin vuonna 2010: Tammikuussa ei raportoitu hajun lisäksi muista jäteaseman aiheuttamista vaikutuksista. Helmikuussa raportoitiin työkoneiden aiheuttamasta melusta ja jäteaseman avoimesta portista sunnuntaina. Maaliskuussa raportoitiin lokkiparvista ja työkoneiden melusta. Huhtikuussa raportoitiin lokeista ja työkoneiden melusta. Toukokuussa raportoitiin lokkiparvesta ja lähes päivittäisestä työkoneiden aiheuttamasta melusta. Kesäkuussa raportoitiin lokkien huutamisesta ja työkoneiden melusta paukkeesta, kolinasta ja piipityksestä. Heinäkuussa raportoitiin työkoneiden aiheuttamasta melusta, rotasta ja lokkien kirkumisesta. Elokuussa raportoitiin työkoneiden melusta, lokeista, Ritamäentien varteen levinneistä roskista sekä jäteasemalla työskentelevien työkoneiden näkymisestä Luontotielle. Syyskuussa raportoitiin lähes päivittäisestä työkoneiden aiheuttamasta melusta, jylinästä ja erittäin kovasta melusta. Lisäksi syyskuussa raportoitiin lokkiparvista, Ritamäentien reunassa olleista romuista, iltaisin jäteasemalla käyvistä romun hakijoista ja pihalle levinneestä hienosta puupurusta ja pölystä. Lokakuussa raportoitiin lokkiparvesta, romunkerääjistä, lähes päivittäisestä melusta, kovasta tärinämäisestä melusta ja rotasta. Marraskuussa raportoitiin työkoneiden melusta, romunhakijoista, Ritamäentien vieressä olleista jätteistä ja lokkiparvesta. Joulukuussa ei raportoitu lainkaan jäteaseman toiminnasta aiheutuneista haitoista. Kuvassa 4 on esitetty jäteaseman lähiympäristössä havaituista jäteaseman aiheuttamista vaikutuksista. Kuvassa esitettyjä muita haittoja ovat olleet esim. sunnuntaina avoinna ollut jäteaseman portti, puupurun ja pölyn leviäminen pihoihin sekä romunkerääjät, jotka käyvät jäteasemalla sen sulkemisajan jälkeen.

13 10 Kuva 4. Jäteaseman lähiympäristössä tehdyt ympäristöhavainnot vuonna Ympäristöpaneelin jatkuminen Ympäristöpaneeli jatkuu vuonna Tammikuussa 2011 ympäristöpaneelissa on mukana 9 jäteaseman lähialueen asukasta. Jäteaseman lähistöllä asuvat, panelisteiksi haluavat, voivat ilmoittautua mukaan ympäristöpaneeliin. Ympäristöpaneelin seurantalomakkeet lähetetään panelisteille kuukausittain ja tuloksista julkaistaan raportti neljä kertaa vuodessa. Konsultti raportoi kuitenkin jäteaseman lähistöllä tehdyistä havainnoista joka kuukausi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle sekä ympäristöviranomaisille. Ympäristöpaneelin myötä kerätään tarkempaa tietoa siitä, mistä toiminnoista mahdolliset lähialueilla havaittavat hajuhaitat johtuvat. Ympäristöpaneelin myötä on aloitettu lisätoimet hajuhaittojen minimoimiseksi. Lisätietoja tutkimuksen etenemisestä antaa paneelitutkimuksesta vastaavana konsulttina toimivasta Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Riikka Tammivuori puh ja suunnitteluinsinööri Anna Kaartokallio puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi.

14 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot lokakuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

15 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot marraskuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

16 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot joulukuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

17 LIITE 2.1 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Lokakuu 2010 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Sadekertymä Hajun kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto- C mm/h havaitsemispaikka * ** paikan välillä) ka. ka. jätekeskukseen nähden su etelän ja lännen välistä tuulta 2-4 m/s (sivuttainen kaatopaikka tuuli) 7,1 0,0 etelään su kaatopaikka etelän ja kaakon välistä tuulta <1 m/s (vastatuuli) 4,8 0,0 etelään *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2.1

18 LIITE 2.2 Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Marraskuu 2010 Hajupäivä Hajutapahtuma Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Sadekertymä Hajun kesto, klo voimakkuus häiritsevyys (tuulen suunta jäteaseman ja havainto- C mm/h havaitsemispaikka * ** paikan välillä) ka. ka. jätekeskukseen nähden la pohjoisen ja lännen välistä tuulta <1 m/s kaatopaikka (myötätuuli) 1,4 0,0 etelään ma lännen ja luoteen välistä tuulta <1 m/s kaatopaikka (myötätuuli) 1 0,0 etelään ke kaatopaikka vaihtelevaa tuulta <1-5 m/s 3,9 0,2 etelään ma etelän ja koillisen välistä tuulta <1 m/s komposti (myötätuuli ja sivuttainen tuuli) 4,0 0,1 etelään ti kaatopaikka tyyntä -4,5 0,0 etelään *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2.2

19 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Lokakuu 2010 Oktober km 3 km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar

20 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Marraskuu 2010 November km 3 km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar

21 Domargårdin jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Domargårds avfallsstation Miljöpanel Luktobservationer LIITE 3 BILAGA 3 Joulukuu 2010 December km 3 km 2 km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Vindens hastighet tyyntä vindstilla Hajuindeksi / Luktindex ei hajuhaittaa / ingen luktolägenhet 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta / inget svar