KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2013 JA VUOSIYHTEENVETO 2013

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JOULUKUU 2013 JA VUOSIYHTEENVETO 2013

2 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN Päivämäärä Laatija Anna Koskimaa Tarkastaja Minna Miettinen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 1 3. JOULUKUUN 2013 TULOKSET Hajuhavainnot Muut vaikutukset Sääasema Tulosten tarkastelu Haju Melu 4 4. TULOKSET VUONNA Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Hajuhavainnot Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Muut havaitut vaikutukset Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä 7 5. YHTEENVETO 8 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot joulukuussa 2013 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Havaintopisteet kartalla Liite 4 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna 2013 Liite 5 Hajuhavainnot ajalla 10/ /2013 Liite 6 Hajupäivät ajalla 10/ /2013

4 1 1. JOHDANTO Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 2005 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöpaneelista vastaavat Nurmijärven kunta ja Kekkilä Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä-Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa sekä Nurmijärven kunnan Internet-sivuilla. Tässä raportissa esitetään joulukuun 2013 tulokset ja yhteenveto vuoden 2013 tuloksista. Vuosiyhteenvedossa on huomioitu myös myöhässä palautetut vastauslomakkeet. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Metsä-Tuomelan jäteasemasta noin kahden kilometrin etäisyydellä asuvat henkilöt. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla voimakkuus; 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys; 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Panelistit ilmoittavat lomakkeeseen lomamatkansa sekä muut poissaolonsa. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista, kuten melusta, pölyhaitasta ja roskaantumisesta. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Jäteaseman alueella sijaitsee automaattinen sääasema, joka mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, ilmankosteudesta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa. 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua.

5 2 Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi 1 2 n0 0 n1 n 3 2 n 3 3 1, n0 n1 n2 n3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lkm hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla; 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan; Hajuindeksiluokka Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua 2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua 3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä 1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää 2) hajua tai erittäin häiritsevää 3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää 3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot 0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Tuuliruusu Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla. Tuuliruusussa sektorit kuvaavat tarkasteluajanjaksona vallinneita tuulensuuntia. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta.

6 3 3. JOULUKUUN 2013 TULOKSET Joulukuun seurantalomakkeita lähetettiin Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristön asukkaille 13 kappaletta ja niitä palautettiin 5 kappaletta. Vastausprosentti oli joulukuussa 38 %. 3.1 Hajuhavainnot Joulukuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 7 hajuhavaintoa. Hajuindeksiluokituksen mukaan kaksi panelistia koki joulukuussa merkittävää hajuhaittaa ja yksi lievää hajuhaittaa: panelisti 1: hajuindeksi 0,13; hajuhavaintoja 4 päivänä panelisti 2: hajuindeksi 0,06; hajuhavaintoja 2 päivänä panelisti 3: hajuindeksi 0,03; hajuhavainto 1 päivänä. Hajuhavainnot tehtiin jäteaseman itä- ja kaakkoispuolella. Hajun laatua panelistit kuvailivat kaasun ja kaatopaikan hajuksi. Lisäksi kaksi panelistia raportoi, ettei kokenut joulukuussa lainkaan hajuhaittaa hajuindeksi 0). Joulukuun hajuhavainnot on esitetty liitteessä 1. Hajun laatu, voimakkuus ja häiritsevyys on esitetty liitteessä 2. Joulukuun tuuliruusu sekä hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteessä Muut vaikutukset Joulukuussa ei raportoitu hajun lisäksi joulukuulle ajoittuvista muista haitoista. Joulukuun havaintolomakkeeseen oli kirjattu marraskuun meluhavaintoja ks. kohta 4.3). 3.3 Sääasema Liitteeseen 2 on koottu tiedot Metsä-Tuomelan jäteaseman sääaseman keräämistä tiedoista tuulen suunta ja nopeus, ulkoilman lämpötila, ilmankosteus ja sademäärä) hajuhavaintohetkillä. Joulukuun havaintohetkinä lämpötila vaihteli -7,0 4,4 asteen välillä ja ilmankosteus vaihteli välillä %. Ilmanpaine vaihteli joulukuun havaintohetkinä välillä bar. Joulukuussa ei satanut yhdenkään havaintohetken aikana. Sääaseman tietojen mukaan joulukuussa Metsä-Tuomelan ympäristössä vallitsivat lännen ja luoteen väliset tuulet. Joulukuun tuuliruusu tuulen suunnat ja nopeudet joulukuussa) on esitetty liitteessä 3. Tuulen suunta hajuhavaintohetkillä on esitetty liitteessä 2. Joulukuun viidellä havaintohetkellä tuulen suunta oli myötäinen eli jäteasemalta kohti havaintopaikkaa tai sivuttainen. Lisäksi kahden havaintohetken aikana oli tyyntä. Tuulen nopeus vaihteli joulukuun havaintohetkinä välillä <1 5 m/s. 3.4 Tulosten tarkastelu Ympäristöpaneelissa kerätään tietoa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristövaikutuksista. Tulosten perusteella selvitetään mistä mahdolliset haitat ovat aiheutuneet ja esitetään keinoja haittojen vähentämiseksi.

7 Haju Saatujen vastausten perusteella Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristössä oli joulukuussa yhteensä 5 hajupäivää. Joulukuussa kolme panelistia raportoi hajuhaitasta. Metsä-Tuomelan jäteasemalla tehtiin joulukuussa seuraavia mahdollisesti hajua aiheuttavia toimenpiteitä: Kaasukaivon nostotyön ajan täyttöalueella oli kaasukaivo auki. Tämä on saattanut aiheuttaa havaitun hajuhaitan. Työ valmistui valmisteltiin täyttöalueen laajennuksen käyttöönottoa tasaamalla ja leikkaamalla täytön pintaa, mistä on voinut aiheutua hajua. Metsä-Tuomelan jäteasemalla ei ole ollut toimintaa viikonloppuisin Melu Joulukuun havaintolomakkeeseen oli kirjattu marraskuun meluhavaintoja ks. kohta 4.3). 4. TULOKSET VUONNA Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Vuoden 2013 tammi- ja helmikuussa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöpaneeliin osallistui 12 lähialueen asukasta ja maaliskuusta alkaen saatiin mukaan yksi uusi panelisti, jolloin panelistien lukumäärä kasvoi kolmeentoista. Panelistien sijoittuminen jäteaseman lähiympäristöön on esitetty liitteessä 3. Lähetetyistä havaintolomakkeista palautui kuukausittain keskimäärin 4,3 lomaketta, eli noin 33 % lomakkeista. Vastausaktiivisuus on heikentynyt vuodesta 2012, jolloin kuukausittain palautui keskimäärin 42 % lomakkeista. Kolmestatoista panelistista seitsemän ei palauttanut yhtään vastauslomaketta vuonna Taulukkoon 4.1 on koottu tiedot panelistien vastausaktiivisuudesta vuonna Taulukko 4.1. Yhteenveto ympäristöpaneelin vastausaktiivisuudesta vuonna Kuukausi Lähetetyt lomakkeet, kpl Palautetut lomakkeet, kpl Vastaus-% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

8 5 4.2 Hajuhavainnot Hajuhavaintoja kirjattiin vuonna ) yhteensä ) kappaletta. Eniten hajuhavaintoja tehtiin huhtikuussa, jolloin hajuhavaintoja tehtiin 27 kappaletta. Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus kuukausittain vuonna 2013 on esitetty liitteen 4 kuvaajassa. Tulosten perusteella jäteaseman ympäristössä oli vuonna ) yhteensä ) hajupäivää. Hajupäiviä oli eniten tammi-, maalis- ja huhtikuussa. Edellisenä vuonna hajupäiviä oli eniten maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Hajupäivien raportoitu määrä oli laskenut edellisvuodesta sadalla päivällä eli hajupäiviä oli lähes puolet vähemmän vuonna 2013 verrattuna vuoteen Vuonna 2013 raportoidut hajuhavaintoajankohdat on esitetty liitteessä 4. Kuukausittain raportoitujen hajuhavaintojen ja hajupäivien määrä on esitetty liitteissä 5 ja 6. Raportoitujen hajuhavaintojen määrä vuonna 2013 on pienin vuoden 2008 jälkeen. Vastausaktiivisuus ympäristöpaneelissa oli vuonna 2013 noin 14 %-yksikköä heikompi verrattuna vuoteen Jokaiselle raportoineelle panelistille on laskettu kuukausittain hajun häiritsevyyttä ja esiintymistiheyttä kuvaavat hajuindeksit. Kuvassa 4.1. on esitetty vuoden 2013 hajuhavainnot hajuindeksiluokkiin luokiteltuna. Vastausten lukumäärä Hajuindeksit vuonna 2013 Ei hajuhaittaa 0) Lievää hajuhaittaa <0,05) Merkittävää hajuhaittaa 0,05 0,19 ja 0,19 0,5) Erittäin häiritsevää hajuhaittaa 0,5 0,8 ja 0,8 1) Kuva 4.1. Vuoden 2013 hajuhavainnot luokiteltuna hajuindeksin perusteella. Hajuhavaintoja tehtiin eniten maalis- ja huhtikuussa. Hajuindeksiluokituksen perusteella lievää tai merkittävää hajuhaittaa koki yksi tai useampi panelisti vuoden 2013 jokaisena kuukautena. Erittäin häiritsevästä hajuhaitasta ei raportoitu lainkaan vuonna Yhdeksänä kuukautena vähintään yksi panelisti raportoi hajuttomuudesta. Sanallisesti hajua on kuvailtu eniten kaatopaikan hajuksi. Hajua kuvailtiin myös viemärin, kompostin, ulosteen ja kaasun hajuksi. Hajupäiviä ja jäteaseman mahdollisesti hajua aiheuttavia toimintoja verrattaessa on vuoden aikana hajua todettu aiheutuneen mm. kaatopaikan huolto- ja kunnostustöistä, kaatopaikkakaasujen polttojärjestelmän käyttökatkoksista, erityisjätekaivantojen kaivamisesta jätetäyttöön, suljetulla jätetäytöllä olleesta kaatopaikkapalon alusta sekä mahdollisista inversiotilanteista, jolloin hajut jäävät sääolojen seurauksena lähelle maanpintaa.

9 6 Jäteasemalla on tehty muutamia kunnostustöitä ja rakennusurakoita, jotka ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähiympäristöön: täyttöalueen I muotoilutyöt, täyttöalueen reunan esiin kaivu muotoilutöiden yhteydessä, kaasunkeräysputkiston rakentaminen jätetäyttöön ja kaasukaivon nostotyö. Käytössä olevan täyttöalueen käyttöönotto saattoi aiheuttaa hajuhaittaa, koska täyttö aloitettiin siirtämällä pohjalle esimurskattua jätettä kaatopaikan toisesta osasta. Aina raportoiduille hajuhavainnoille ei löydy selitystä tai mahdollista häiriötilannetta tai toimenpidettä, joka johtuisi jäteaseman toiminnasta. Jäteaseman normaalitoiminnasta voi aiheutua hajua, joka otollisissa sääoloissa leviää ympäristöön aiheuttaen hajuhaittaa Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Metsä-Tuomelan jäteasemalla on tehty vuoden 2013 aikana seuraavia hajuhaittoja vähentäviä toimenpiteitä: ryhdytty johtamaan kaatopaikkakaasua täyttöalueiden II/1 ja II/2 väliaikaisista kaasunkeräysrakenteista soihtupolttimelle; lisäksi soihtupolttimessa käsitellään täyttöalueen I väliaikaisten kaasunkeräysrakenteiden avulla kerätty kaatopaikkakaasu rakennettu täyttöalueelle I kaatopaikan pintarakenteita, joihin sisältyy myös kaasunkeräyskerros ja -kanaalit ryhdytty alkaen kuljettamaan asumisesta syntyvää ja siihen rinnastettavaa sekajätettä hyödynnettäväksi muualle korjattu täyttöalueen I esipeittokerrosta. Osa toimenpiteistä vähentää hajuhaittoja pidemmällä aikavälillä, mutta on saattanut aiheuttaa rakennustyön aikaista hajuhaittaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat vuoden 2013 aikana olleet mm. kaasunkeräysputkiston rakentaminen jätetäyttöön ja täyttöalueen I muotoilu, johon on sisältynyt mm. pienialaisia jätetäytön leikkauksia. 4.3 Muut havaitut vaikutukset Vuoden 2013 aikana tehtiin havaintoja jäteasemalta aiheutuvista haitoista hajun lisäksi melusta, lokeista ja rotista. Tammikuussa raportoitiin hajun lisäksi haketuksen aiheuttamasta meluhaitasta. Helmikuussa panelistit raportoivat hajun lisäksi kaatopaikalta aiheutuneesta meluhaitasta. Maaliskuussa raportoitiin hajun lisäksi kovasta melusta, joka kantautui kaatopaikalta. Huhtikuussa raportoitiin hajusta sekä lokeista ja kovasta melusta. Toukokuussa ei hajuhavaintojen lisäksi raportoitu muista jäteaseman toiminnasta aiheutuneista haitoista. Kesäkuussa panelistit raportoivat hajun lisäksi normaalista kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvasta melusta. Heinäkuussa ei hajuhavaintojen lisäksi raportoitu muista jäteaseman toiminnasta aiheutuneista haitoista. Elokuussa raportoitiin hajun lisäksi normaalista jäteaseman toiminnasta aiheutuvasta melusta. Syyskuussa panelistit raportoivat hajun lisäksi myös murskauskoneen aiheuttamasta melusta sekä kaatopaikkatoiminnan aiheuttamasta tavanomaisesta melusta. Lisäksi raportoitiin lokeista. Lokakuussa raportoitiin hajun lisäksi haketuksen aiheuttamasta melusta. Marraskuussa raportoitiin hajun lisäksi lisääntyneestä rottien määrästä sekä voimakkaasta jäteasemalta kantautuneesta haketuksen melusta. Joulukuussa raportoitiin hajuhaitan lisäksi haketuksen aiheuttamasta melusta. Lisäksi joulukuussa raportoitiin marraskuussa tehdyistä haketusmelun aiheuttamista häiriöistä.

10 7 Vuonna 2013 raportoitiin aiempaa enemmän jäteasemalta aiheutuvasta meluhaitasta. Osa meluhavainnoista johtui kaatopaikan normaalitoiminnasta, mutta suuri osa meluhavainnoista aiheutui haketuksesta. Haketuksen aiheuttamasta melusta raportoitiin tammi-, huhti-, syys-, loka- ja marraskuussa. Marraskuussa haketusmelusta raportoitiin kuutena päivänä. Loppuvuodesta haketusmelusta on raportoinut useampi panelisti. Melua panelistit ovat kuvailleet mm. erittäin voimakkaaksi ja häiritseväksi meluksi ja hirveäksi meteliksi. Yksi panelisti raportoi marraskuun haketusmelusta seuraavasti: "Kun viimeksi haketettiin, meteli oli välillä tosi kovaa, kuului sisälle asti. Ihan kuin Medi-Heli pörräisi talon päällä.". Marraskuussa jäteaseman henkilökunta havainnoi aistinvaraisesti Kyläjoentiellä haketuksen aikaista melua. Havainnointihetkellä melu oli melko tasaista, eikä ollut havainnoijien mukaan häiritsevää. Yksi lähipanelisti raportoi, että haketusmelu oli pienimmillään ko. ajankohtana Panelistin pihapiiri sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä jäteaseman reunalta mitattuna. Haketusta harjoittaa jäteasemalla yksityinen toimija ja toiminnalle on myönnetty erillinen ympäristölupa 192/2012/1), jota sovelletaan haketettaessa yrityksin omia jakeita. Lisäksi sama yksityinen toimija hakettaa jäteasemalla myös kunnan jakeita, jolloin noudatetaan jäteaseman ympäristöluvan No YS 998) määräyksiä. Kummassakin ympäristöluvassa määrätään, ettei haketusmelu saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ekvivalenttimelutasoa 55 db. 4.4 Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen 2013 Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvia haju- ja muita ympäristövaikutuksien seurantaa varten perustettiin ympäristöpaneeli syksyllä Vuosien aikana hajuhavaintojen määrä Metsä-Tuomelan jäteaseman lähiympäristössä on vaihdellut välillä 0 22 havaintoa/kuukausi. Vuonna 2009 hajuhavaintojen määrä kasvoi merkittävästi havaintoon kuukaudessa. Vuosien aikana tehtyjen hajuhavaintojen määrä laski vuodesta 2010, vaihdellen välillä 0 48 havaintoa kuukaudessa. Hajuhavainnot ovat lisääntyneet kolmanneksella vuodesta 2011 vuoteen Vuoden 2012 hajuhavaintojen määrä vaihteli kuukausitasolla välillä 2 72 havaintoa. Vuonna 2013 ilmoitettujen hajuhavaintojen määrä jälleen laski, vaihdellen kuukausitasolla välillä 4 27 havaintoa. Koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta on esitetty hajuhavaintojen määrä kuukausittain liitteen 5 kuvaajassa. Vuosina aikana hajupäiviksi raportoitiin 0 14 päivää kuukaudessa. Myös hajupäivien määrä on kasvanut vuonna 2009 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2009 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa hajupäiviksi raportoitiin kuukauden jokainen päivä. Myös vuonna 2010 kesäkuukausina touko-, kesä-, heinä- ja elokuu) raportoitiin hajusta joka päivä. Vuonna 2011 raportoitiin hajusta helmi- ja maaliskuussa kuukauden jokaisena päivänä. Vuonna 2012 hajupäiviä oli 2 31 kpl kuukaudessa. Vuonna 2012 kirjattiin hajuhavaintoja kuukauden jokaisena päivänä kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2013 hajupäiviksi raportoitiin 4 17 päivää kuukaudessa. Eniten hajupäiviä oli maalis- ja huhtikuussa. Liitteessä 6 on esitetty hajupäivien lukumäärä kuukausittain koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta. 4.5 Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Hajun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tuulen suunta ja nopeus, ilmanpaine, lämpötila ja vuodenaika. Tuulen nopeus vaikuttaa hajupitoisuuteen havaintoetäisyydellä siten, että mitä suurempi on tuulen nopeus, sitä lyhyemmällä etäisyydellä hajun voimakkuus alenee. Mikäli tuulen nopeus on pienempi, niin sitä pidemmälle hajuvaikutus ulottuu.

11 8 Tuulen suunta havaintohetkillä vuonna vastainen myötäinen tai sivuttainen vaihteleva tyyni tuulitiedot puuttuvat Kuva 4.3 Tuulen suuntautuminen hajuhavaintohetkillä havaintopaikan ja jäteaseman välillä. Tuulen suunta vuoden 2013 hajuhavaintohetkillä on esitetty kuvassa 4.3. Useimmiten tuulen suunta on ollut hajuhavaintohetkinä jäteasemalta havaintopaikan suuntaan. Tuulen suunta on ollut vastainen eli havaintopaikalta jäteasemalle päin maalis- ja huhtikuussa alle viidellä havaintohetkellä. Tammi-, loka- ja marraskuussa tuulitiedot ovat osittain puutteelliset sääaseman pariston loppumisen tai runsaan lumen tulon seurauksena. Hajun leviämiseen vaikuttavat mm. poikkeukselliset sääolosuhteet esim. inversiotilanteet). Inversiotilanteessa ilmakehään muodostuu kylmiä ja lämpimiä kerroksia, jotka estävät ilman vaihtumisen ja samalla hajun hälvenemisen. Tällöin hajut jäävät lähelle maanpintaa. 5. YHTEENVETO Neljään edellisvuoteen verrattuna hajuhavaintojen ja hajupäivien määrä on laskenut jäteaseman ympäristössä vuonna Tähän ovat vaikuttaneet mm. jäteasemalla vuosina tehdyt toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi, kuten vanhojen jätetäyttöjen sulkeminen ja kaasunkeräyksen tehostaminen. Ympäristöpaneelin vastausaktiivisuus panelistien määrä/vastausten määrä) laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 panelistit raportoivat hajun lisäksi melusta ja erityisesti jäteasemalla tehtävästä haketuksesta aiheutuvasta melusta. Lisäksi raportoitiin lokeista ja rotista. Ympäristöpaneeli jatkuu vuonna 2014 samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Jäteaseman lähialueen asukkaat voivat ilmoittautua mukaan ympäristöpaneeliin ympäristötutkija Minna Miettiselle puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi tai suunnitteluinsinööri Anna Koskimaalle puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi.

12 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot joulukuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

13 LIITE 2 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET JOULUKUU 2013 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Kosteus Ilmanpaine Sadekertymä kesto, klo voimakkuus häiritsevyys tuulen suunta jäteaseman ja havainto C % bar mm/h * ** paikan välillä) ka. ka. ka. ka pohjoisen ja luoteen välistä tuulta <1 m/s myötätuuli) -4, ,0 ke kaatopaikka tyyntä -4, , kaasu pohjoisen ja luoteen välistä tuulta <1 m/s sivuttainen tuuli) -5, ,0 la kaatopaikka tyyntä -7, ,0 ti koko illan 3 3 kaasu lännen ja luoteen välistä tuulta <1-2 m/s myötätuuli) 1, ,0 ke kaasu luoteistuulta <1-2 m/s sivuttainen tuuli) 0, ,0 su kaasu lännen ja luoteen puoleista tuulta 2-5 m/s myötätuuli ja sivuttainen tuuli) 4, ,0 *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon LIITE 2

14 Metsä-Tuomelan jäteasema Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot LIITE 3 Joulukuu km 1,5 km D D 1 km D 500 m! D D D!! D D 0 Tuulen voimakkuus Tyyntä m Hajuindeksi!!!!! D ei hajuhaittaa 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta

15 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 4 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna Havaintojen määrä Vastanneiden määrä

16 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 5 Hajuhavaintojen määrä kuukausittain ajalla 10/ / loka.05 joulu.05 helmi.06 huhti.06 kesä.06 elo.06 loka.06 joulu.06 helmi.07 huhti.07 kesä.07 elo.07 loka.07 joulu.07 helmi.08 huhti.08 kesä.08 elo.08 loka.08 joulu.08 helmi.09 huhti.09 kesä.09 elo.09 loka.09 joulu.09 helmi.10 huhti.10 kesä.10 elo.10 loka.10 joulu.10 helmi.11 huhti.11 kesä.11 elo.11 loka.11 joulu.11 helmi.12 huhti.12 kesä.12 elo.12 loka.12 joulu.12 helmi.13 huhti.13 kesä.13 elo.13 loka.13 joulu.13 Hajuhavaintojen määrä kuukaudessa Kuukausi

17 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 6 35 Hajupäivien määrä kuukausittain ajalla 10/ /2013 Hajupäivien määrä kuukaudessa Kuukausi