Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vapo Oy Biotech Nurmijärven kunta Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Joulukuu 2009 ja vuosiyhteenveto

2 Vapo Oy Biotech Nurmijärven kunta Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Joulukuu 2009 ja vuosiyhteenveto Työnumero: Tarkistanut Kirjoittanut Minna Miettinen Anna Kaartokallio Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Seuranta ja raportointi Reaaliaikainen sään seuranta Tulosten käsittely 1 3. JOULUKUUN 2009 TULOKSET Hajuhavainnot Muut vaikutukset Sääasema Tulosten tarkastelu Haju 4 4. YHTEENVETO VUODEN 2009 TULOKSISTA Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Hajuhavainnot Muut havaitut vaikutukset Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen Ympäristöpaneelin jatkuminen 6 LIITTEET Liite 1 Ympäristöpaneelin hajuhavainnot joulukuussa 2009 Liite 2 Hajuhavainnot ja säätiedot Liite 3 Hajuhavaintopisteet ja hajuindeksit kartalla Liite 4 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna 2009 Liite 5 Hajuhavainnot ajalla 10/ /2009 Liite 6 Hajupäivät ajalla 10/ /2009

4 1. JOHDANTO Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien hajuja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 2005 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöpaneelista vastaavat Nurmijärven kunta ja Vapo Oy Biotech. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä-Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa sekä Nurmijärven kunnan Internetsivuilla. Tässä raportissa esitetään joulukuun 2009 tulokset ja yhteenveto vuoden 2009 tuloksista. Vuosiyhteenvedossa on huomioitu myös myöhässä palautetut vastauslomakkeet. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Seuranta ja raportointi Ympäristöpaneelitutkimukseen voivat osallistua kaikki Metsä-Tuomelan jäteasemasta noin kahden kilometrin etäisyydellä asuvat henkilöt. Kaikille asukaspaneelissa mukana oleville toimitetaan kuukausittain seurantamateriaali. Panelistit seuraavat päivittäin hajujen esiintymistä asuinympäristönsä ulkoilmassa tarkoitusta varten laaditun seurantalomakkeen avulla. Seurantalomakkeeseen merkitään hajutapahtuman kesto, hajun laatu, hajun voimakkuus, häiritsevyysaste sekä muut mahdolliset havainnot. Hajun voimakkuutta ja häiritsevyyttä kuvataan kolmiportaisella asteikolla (voimakkuus; 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas ja häiritsevyys; 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon). Hajun laatua tarkkailijat kuvailevat sanallisesti. Panelistit ilmoittavat lomakkeeseen lomamatkansa sekä muut poissaolonsa. Hajuhaitan lisäksi panelistit raportoivat myös muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista, kuten melusta, pölyhaitasta ja roskaantumisesta. 2.2 Reaaliaikainen sään seuranta Jäteaseman alueella sijaitsee automaattinen sääasema, joka mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot ulkoilman lämpötilasta, ilmankosteudesta, sademäärästä sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään paneelitulosten tarkastelussa. 2.3 Tulosten käsittely Asukaspanelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajupäivien lukumäärä ja merkittävimmät yksittäiset hajutapahtumat sekä tarkastellaan sääolosuhteiden kuten tuulen suunnan vaikutusta tehtyihin havaintoihin. Hajupäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisti havaitsee jäteaseman toiminnasta aiheutuvaa hajua. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 1

5 Hajuindeksi Hajuhaitan alueellista jakautumisen ja hajuhaitassa tapahtuvien muutosten havainnollistamiseksi panelisteilta saadut tiedot hajupäivien määrästä ja hajun häiritsevyydestä kootaan kuukausittain hajuhaittaa kuvaavaksi indeksiksi. Indeksi lasketaan erikseen kullekin havainnoitsijalle kaavalla: Hajuindeksi n n1 + n n =, n 0 + n + n n 3 jossa n 0 n 3 ovat päivien lkm hajun häiritsevyyden mukaan. Hajun häiritsevyys perustuu panelistien omaan arvioon ja sitä kuvataan kolmiportaisen asteikon avulla; 0= ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon. Indeksin arvo on nolla kun havainnoitsija ei ole havainnut ollenkaan hajua ja yksi kun havainnoitsija on havainnut joka päivä erittäin häiritsevää hajua. Hajuhaittaindeksin arvot voidaan jakaa viiteen luokkaan; Hajuindeksiluokka 1) 0 indeksi <0,05 0 = Ei hajuhaittaa 2) 0,05 indeksi < 0,19 Indeksinluokkien rajaa vastaavat tilanteet 0,05 = Havaittu kahtena päivänä häiritsevää (seurantalomakkeessa 2 = häiritsee) hajua TAI viitenä päivänä ei niin häiritsevää hajua (seurantalomakkeessa 1= häiritsee vähän). 3) 0,19 indeksi < 0,5 0,19 = Havaittu 10 päivänä häiritsevää hajua (2) TAI 7 päivänä erittäin häiritsevää hajua (3). Käytännössä 0,19 tarkoittaa tilannetta jossa, merkintöjä häiritsevästä ja vähemmän häiritsevästä (1-3) hajusta noin 10 päivänä. 4) 0,5 indeksi < 0,8 0,5 = Havaittu esimerkiksi 20 päivänä pääasiassa häiritsevää (2) hajua tai erittäin häiritsevää (3) hajua. 5) 0,8 indeksi 1 0,8 = Havaittu joka päivä hajua, kahtena kolmesta haju on ollut häiritsevää ja loppuina erittäin häiritsevää. Käytännössä indeksi kuvaa tilannetta, jossa hajuhaitta on ollut jo päivittäistä. 1 = Havaittu joka päivä erittäin häiritsevää (3) hajua. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat indeksin arvot (0-0,05) kuvaavat siis tilannetta, jossa hajuhavainnot ovat olleet vähäisiä tai havainnoitsija ei ole havainnut hajua ollenkaan. Toisessa ja kolmannessa luokassa panelistin kokemaa hajuhaittaa voidaan pitää jo merkittävänä. Neljäs ja viides luokka kuvaavat tilanteita joissa, häiritsevää hajua on havaittu yli puolena tarkasteltavan kuukauden päivistä. Tuuliruusu Yhteenveto hajuindeksituloksista esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetään myös yhteenveto ajanjakson tuulensuunta- ja nopeustiedoista ns. tuuliruusun avulla. Tuuliruusussa sektorit kuvaavat tarkasteluajanjaksona vallinneita tuulensuuntia. Sektoreiden värilliset osat kertovat eri tuulenvoimakkuuksien osuudet kustakin ilmansuunnasta puhaltaneesta tuulesta. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 2

6 3. JOULUKUUN 2009 TULOKSET Joulukuun seurantalomakkeita lähetettiin Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristön asukkaille 11 kappaletta ja niitä palautettiin 5 kappaletta. Vastausprosentti oli joulukuussa 45 %. 3.1 Hajuhavainnot Joulukuussa seurantalomakkeisiin oli kirjattu yhteensä 16 hajuhavaintoa. Hajuindeksiluokituksen mukaan kolme panelistia koki merkittävää hajuhaittaa ja yksi panelisti koki lievää hajuhaittaa: panelisti 1: hajuindeksi 0,23, hajuhavaintoja 7 päivänä panelisti 2: hajuindeksi 0,19, hajuhavaintoja 6 päivänä panelisti 3: hajuindeksi 0,06, hajuhavaintoja 2 päivänä panelisti 4: hajuindeksi 0,01, hajuhavaintoja 1 päivänä Hajuhavainnot tehtiin jäteaseman itä-, koillis- ja kaakkoispuolella. Hajun laatua panelistit kuvailivat kaatopaikan, kaasun ja kompostin hajuksi. Kaatopaikasta lounaaseen asuva panelisti ilmoitti, ettei kokenut hajuhaittaa joulukuussa (hajuindeksi 0). Joulukuun hajuhavainnot on esitetty liitteessä 1. Hajun laatu-, voimakkuus- ja häiritsevyys on esitetty liitteessä 2. Joulukuun hajuhavaintojen perusteella lasketut hajuindeksit ja havaintopaikat on esitetty karttapohjalla liitteessä Muut vaikutukset Joulukuussa hajuhavaintojen lisäksi ei raportoitu muista jäteaseman aiheuttamista häiriötekijöistä. 3.3 Sääasema Liitteeseen 2 on koottu tiedot Metsä-Tuomelan sääaseman keräämistä tiedoista (tuulen suunta ja nopeus, ulkoilman lämpötila, ilmankosteus ja sademäärä) hajuhavaintohetkillä. Havaintohetkillä lämpötila vaihteli 18,6 + 4,0 asteen välillä. Ilmankosteus kaikkina havaintohetkinä 100 %. Sääasema ei ole mitannut joulukuussa ilmankosteutta oikein. Ilmankosteusmittariin kertyy helposti lunta, mikä vääristää mittaustuloksia. Joulukuussa satoi kahtena havaintohetkenä ja Sääaseman tietojen mukaan joulukuussa Metsä-Tuomelan ympäristössä vallitsivat pohjoisen ja koillisen väliset tuulet. Joulukuun tuuliruusu (tuulen suunnat ja nopeudet joulukuussa) on esitetty liitteessä 3. Tuulen suunta hajuhavaintohetkillä on esitetty liitteessä 2. Tyyntä oli 8 havaintohetkenä. Kahtena havaintohetkenä ja tuulen suunta oli havaintopaikalta jäteasemalle päin. Muina joulukuun havaintohetkinä tuulen suunta oli myötäinen eli jäteasemalta havaintopaikan suuntaan tai sivuttainen. Tuulen nopeus vaihteli joulukuun havaintohetkinä välillä <1 6 m/s. 3.4 Tulosten tarkastelu Ympäristöpaneelissa kerätään tietoa Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristövaikutuksista. Tulosten perusteella selvitetään mistä mahdolliset haitat ovat aiheutuneet ja esitetään keinoja haittojen vähentämiseksi. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 3

7 3.4.1 Haju Saatujen vastausten perusteella Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristössä oli joulukuussa yhteensä yhdeksän hajupäivää. Neljä panelistia raportoi joulukuussa hajusta. Yksi panelisti raportoi hajusta seitsemänä päivänä. Toisella panelistilla hajuhavaintoja oli kuutena päivänä, kolmannella kahtena päivänä ja neljännellä panelistilla yksi havainto. Viides joulukuussa raportoinut panelisti ilmoitti, ettei havainnut kuukauden aikana hajuhaittaa. Metsä-Tuomelan jäteasemalla oli joulukuussa seuraavassa esitettyjä hajuja aiheuttavia toimintoja: Täyttöalueen 1 reunarakennetyöt jatkuivat vielä joulukuun ajan. Urakka saatiin päätökseen lukuun ottamatta nurmetusta, joka tullaan tekemään keväällä jäteasemalle tuotiin useita puhdistamolietekuormia. 4. YHTEENVETO VUODEN 2009 TULOKSISTA 4.1 Ympäristöpaneelin kokoonpano ja vastausaktiivisuus Vuonna 2009 Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöpaneeliin osallistui 11 lähialueen asukasta. Lähetetyistä havainnointilomakkeista palautui kuukausittain keskimäärin 5 lomaketta, eli 45 % lomakkeista. Taulukkoon 4.1 on koottu tiedot asukaspaneelin vastausaktiivisuudesta vuonna Taulukko 4.1. Yhteenveto ympäristöpaneelin vastausaktiivisuudesta vuonna Kuukausi Lähetetyt lomakkeet, kpl Palautetut lomakkeet, kpl Vastaus-% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhdestätoista panelistista viisi ei palauttanut yhtään vastauslomaketta vuonna Hajuhavainnot Hajuhavaintoja kirjattiin vuonna 2009 (2008) yhteensä 401 (85) kappaletta. Eniten hajuhavaintoja tehtiin elokuussa, jolloin hajuhavaintoja tehtiin 72 kappaletta. Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus kuukausittain vuonna 2009 on esitetty liitteen 4 kuvaajassa. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 4

8 Tulosten perusteella jäteaseman ympäristössä oli vuonna 2009 (2008) yhteensä 226 (65) hajupäivää. Hajupäiviä oli eniten kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa, jolloin hajuhavaintoja oli kirjattu joka päivälle. Vuonna 2009 raportoidut hajuhavaintoajankohdat on esitetty liitteessä 4. Kuukausittain raportoitujen hajuhavaintojen ja hajupäivien määrä on esitetty liitteessä 5. Jokaiselle raportoineelle panelistille on laskettu kuukausittain hajun häiritsevyyttä ja esiintymistiheyttä kuvaavat hajuindeksit. Kuvassa 4.1. on esitetty vuoden 2009 hajuhavainnot hajuindeksiluokkiin luokiteltuna Kaavion otsikko Ei hajuhaittaa (0) Lievää hajuhaittaa (<0,05) Merkittävää hajuhaittaa (0,05-0,19 ja 0,19-0,5) Erittäin häiritsevää hajuhaittaa (0,5-0,8 ja 0,8-1) Kuva 4.1. Hajuhavainnot luokiteltuna hajuindeksin perusteella. Kesäkuukausina hajuhavaintoja tehtiin paljon. Hajuindeksiluokituksen perusteella erittäin häiritsevää hajuhaittaa koki yksi tai useampi panelisti kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Sanallisesti hajua on kuvailtu eniten kaatopaikan hajuksi. Hajua kuvailtiin myös kaasun, kompostin, aumojen, ulosteen ja viemärin hajuksi. Hajuhaittaa on aiheutunut mm. reunarakenteen kaivutöistä, puhdistamolietekuormien tuonnista, kompostin ajosta ja käännöstä, jätetäyttöön rakennetun riskimontun kaivusta, soihtupolttimen huoltokatkoksista, murskatun jätteen ajosta ja kaasunkeräysputkiston rakentamisesta. 4.3 Muut havaitut vaikutukset Tammikuussa raportoitiin suljettavan jätetäytön reunapengerurakasta aiheutuneesta melusta. Helmikuussa raportoitiin supikoirahavainnosta sekä rotista, joita on esiintynyt erityisesti syksyllä ja syystalvella. Maaliskuussa raportoitiin lokki- ja varisparvista jäteasemalla ja sen lähiympäristössä. Huhtikuussa raportoitiin lokeista ja niiden aiheuttamista haitoista, peittämättömistä ja ympäristöön levinneistä jätteistä, murskauksesta ja louhinnasta aiheutuneesta melusta ja pölystä sekä puuttuvasta suojapuustosta. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 5

9 Toukokuussa raportoitiin linnuista, pölystä ja peittämättömistä jätteistä. Kesäkuussa raportoitiin linnuista ja peittämättömistä jätteistä. Heinäkuussa raportoitiin linnuista, reunapengerurakasta aiheutuneesta melusta ja peittämättömistä jätteistä. Elokuussa raportoitiin linnuista ja peittämättömistä jätteistä. Syyskuussa raportoitiin linnuista, rotista sekä jäteaseman normaalitoiminnasta ja epäkunnossa olleen soihtupolttimen aiheuttamasta melusta. Lokakuussa raportoitiin vanhan täyttöalueen käytöstä sekä risujen haketuksesta ja kompostilaitoksen turvevaraston ja laskeutusaltaan rakennustöistä aiheutuneesta melusta. Marraskuussa raportoitiin rotista ja kaatopaikan normaalitoiminnasta sekä rakennusurakoista aiheutuneesta melusta. Joulukuussa ei raportoitu hajun lisäksi muista jäteaseman vaikutuksista. 4.4 Hajuhavainnot ja hajupäivät vuodesta 2005 vuoteen 2009 Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvia hajuja muita ympäristövaikutuksien seurantaa varten perustettiin ympäristöpaneeli syksyllä Vuosien aikana hajuhavaintojen määrä Metsä-Tuomelan jäteaseman lähiympäristössä on vaihdellut välillä 0 22 havaintoa/kuukausi. Vuonna 2009 hajuhavaintojen määrä kasvoi merkittävästi havaintoon kuukaudessa. Havaintojen määrän kasvu on saattanut johtua mm. jäteasemalla vuoden 2009 aikana tehdyistä rakennusurakoista, panelistien aktivoitumisesta ja vanhan jätetäytön täyttymisestä. Koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta on esitetty hajuhavaintojen määrä kuukausittain liitteen 5 kuvaajassa. Vuosina aikana hajupäiviksi raportoitiin 0 14 päivää kuukaudessa. Myös hajupäivien määrä on kasvanut vuonna 2009 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2009 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa hajupäiviksi raportoitiin kuukauden jokainen päivä. Vähiten hajupäiviä esiintyi joulukuussa vuonna 2009, jolloin hajupäiviä oli 9. Liitteessä 6 on esitetty hajupäivien lukumäärä kuukausittain koko ympäristöpaneelin toiminnan ajalta. Vuonna 2009 jäteasemalla oli käynnissä kaksi suurta rakennusurakkaa: täyttöalueen 2 laajennus sekä täyttöalueen 1 esipeitto- ja reunarakennetyöt. Molemmat urakat on saatu päätökseen, ja erityisesti reunarakenneurakan valmistuminen on vähentänyt hajuhaittoja. Täyttöalueiden kaasunkeräysrakenteita tullaan parantamaan keväällä 2010, mikä tulee myös vähentämään hajuhaittoja. 4.5 Ympäristöpaneelin jatkuminen Ympäristöpaneeli jatkuu vuonna 2010 samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Jäteaseman lähialueen asukkaat voivat ilmoittautua mukaan ympäristöpaneeliin tutkimusinsinööri Minna Miettiselle puh tai suunnitteluinsinööri Anna Kaartokalliolle puh , etunimi.sukunimi@ramboll.fi. Ramboll_ _Metsä-Tuomelan_ympäristöpaneeli_joulukuu_ja vuosiyhteenveto_2009.docx 6

10 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli Liite 1 Hajuhavainnot joulukuussa Seurantalomakkeiden palauttaneiden määrä Hajuhavaintojen määrä Havainnointiajankohta

11 Liite 2 Metsä-Tuomelan ympäristöpaneeli HAJUHAVAINNOT JA SÄÄOLOSUHTEET Joulukuu 2009 Hajupäivä Hajutapahtuman Hajun Hajun Hajun laatu Tuulen suunta ja nopeus Lämpötila Kosteus Sadekertymä kesto, klo voimakkuus häiritsevyys C % mm/h * ** ka. ka. ka. ti kaatopaikka etelän ja lounaan välistä tuulta <1-6 m/s (myötätuuli) 4, , kaasu tyyntä 3, , kaatopaikka pohjoistuulta <1 m/s (sivuttainen tuuli) -3, ,00 ke kaasu ja kaatopaikka tyyntä -3, , kaatopaikka tyyntä -4, ,00 to kaatopaikka pohjoisen ja koillisen välistä tuulta <1-2 m/s (sivuttainen tuuli) -3, ,00 pe kaatopaikka tyyntä -16, , kaatopaikka tyyntä -18, , kaatopaikka tyyntä -7, ,00 ti etelän ja lounaan välistä tuulta <1 m/s komposti (vastatuuli) -7, ,00 idän ja lounaan välistä tuulta <1-4 m/s ke kaatopaikka (vastakkainen tuuli ja sivuttainen tuuli) -2, ,10 etelän ja lounaan välistä tuulta <1 m/s kaatopaikka (myötätuuli) -0, ,00 to kaatopaikka lännen ja lounaan välistä tuulta <1-3 m/s (myötätuuli) -5, , kaatopaikka tyyntä -4, ,00 pe kaatopaikka kaakkoistuulta <1-4 m/s (sivuttainen tuuli) -8, ,00 su kaatopaikka tyyntä -11, ,00 *Hajun voimakkuus: 1 = heikko, 2 = selvä, 3 = voimakas **Hajun häiritsevyys: 0 = ei häiritse, 1 = häiritsee vähän, 2 = häiritsee, 3 = häiritsee paljon

12 Metsä-Tuomelan jäteasema LIITE 3 Ympäristöpaneeli Hajuhavainnot Joulukuu km 1,5 km 1 km 500 m m Tuulen voimakkuus Hajuindeksi ei hajuhaittaa 0,01-0,05 0,06-0,20 0,21-0,50 0,51-0,80 0,81-1,00 ei vastausta

13 11 Hajuhavainnot ja vastausaktiivisuus vuonna Havaintojen määrä Vastanneiden määrä

14 Hajuhavaintojen määrä kuukausittain ajalla 10/ /2009 Hajuhavaintojen määrä kuukaudessa loka.05 joulu.05 helmi.06 huhti.06 kesä.06 elo.06 loka.06 joulu.06 helmi.07 huhti.07 kesä.07 elo.07 loka.07 joulu.07 helmi.08 huhti.08 kesä.08 elo.08 loka.08 joulu.08 helmi.09 huhti.09 kesä.09 elo.09 loka.09 joulu.09 Kuukausi

15 Hajupäivien määrä kuukausittain ajalla 10/ /2009 Hajupäivien määrä kuukaudessa loka.05 joulu.05 helmi.06 huhti.06 kesä.06 elo.06 loka.06 joulu.06 helmi.07 huhti.07 kesä.07 elo.07 loka.07 joulu.07 helmi.08 huhti.08 kesä.08 elo.08 loka.08 joulu.08 helmi.09 huhti.09 kesä.09 elo.09 loka.09 joulu.09 Kuukausi