Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Samankaltaiset tiedostot
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Harmful indoor air indicators do they exist? Sisäilmahaittaisen tilan tunnusluvut- onko niitä?

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Nurmi Eeva(YM) Eduskunta Suuri valiokunta

Rakennusten terveellinen sisäilma ajankohtaiset kuulumiset

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Ajankohtaista rakennusterveydestä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

BIOSIDISET BOORI- JA PHMG/B YHDISTEET EDISTÄVÄT TOKSISTEN SISÄTILAHOMEIDEN LEVIÄMISTÄ RAKENNUKSISSA

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Ajankohtaista asumisterveydestä

Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki

Valiokunnan yleisarvio

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Huolena kuntien rakennusten kunto

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

RAKENNUSTEN KEMIKAALIEN JOUKOSSA ON IHMISELLE MYRKYLLISIÄ JA HERKISTÄVIÄ SEKÄ HAITTAMIKROBEJA SUOSIVIA YHDISTEITÄ

Ajankohtaista sisäilmasta

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Homepakolaiset ry:n lausunto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Erityisehdot, jotka on otettava huomioon. hyväksymispäätöksissä. sisällyttämisen. päättymispäivä. mennessä tehoainetta. päätettävä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa

Lausunto 1 (6)

Terve ihminen terveissä tiloissa

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6471/18 Kiwalab,

Hannu T. Mattila Desinfiointiaineet ja otsonointi

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT mistä on kyse?

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry

Kansanedustajille tulee paljon kansalaispalautetta sisäilmaongelmista. Satu Hassi , eduskunnan ympäristövaliokunnan pj

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Kosteudenhallinta ja Kuivaketju10 käytännössä

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Ajankohtaista STM:ssä ja YM:ssä

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Terveet tilat YHDESSÄ

VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Kuntien rakennusten kosteus- ja homevaurioiden merkittävimmät ongelmat

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

Hyvinvointia sisäympäristöstä

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Terveydelle haitallinen mikrobivaurio rakennuksessa

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16

Ihmisen terveys ja hyvinvointi keskiöön

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Transkriptio:

Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan asiantuntijakuuleminen Kuultavana 2012 11 21: Mirja Salkinoja Salonen Tutkimusjohtaja,prof. (emer), PhD 1 1. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen Rakennusten kosteus ja homeongelmat tuloksista ja kehittämisehdotuksista. Kosteus ja homeongelmiin liittyy kaksi asiaa: 1. Asukkaan, työntekijän tai muun käyttäjän turvallisuus; 2. Rakennuksen tekninen toimivuus ja käyttökelpoisuus. Asiantuntijakäsitykseni mukaan asiat on nähtävä yllä olevassa tärkeysjärjestyksessä. Ensisijaista on käyttäjien (ihminen) terveys, lasten mahdollisuus kasvaa terveiksi aikuisiksi, hyvä kasvu, oppimisympäristö, työkyvyn ylläpito. Rakennus ei saa teknisillä ratkaisuillaan, fysikaalisilla tai kemiallisilla ominaisuuksillaan vahingoittaa näitä tavoitteita. Rakennuksen vaikutus ihmiseen riippuu siitä miten paljon aikaa ja miten suojavarustettuna lapsi tai aikuinen kohtaa rakennuksen sisätilan: Asunto tai pitkäaikaishoitolaitos; >> päiväkoti, koulu tai oppilaitos > työpaikka > palvelutoiminta (kaupat, ostokeskukset, kirjastot, kunto ja urheilutilat, terveyskeskukset, sairaalat, hoitolaitokset ). Raportin pääheikkous on siinä, siitä puuttuu terveysperusteiset mittarit ja toimenpiteet. Nykyiset sisäilman bioaerosoleja ja kosteusvaurioita koskevat mittausmenetelmät eivät ole terveysperusteisia, eikä Raportista löydy ehdotuksia terveysperusteisten mittarien kehittämiseen. 2 1

Nykyiset kosteus ja homevaurion tunnistamismenettelyt (Asumisterveysvalvonta ohje, Työterveyslaitoksen Bioaerosolivalvontaohje), STM:n ja TTL:n ilmoituksen mukaan tarkoitettu pelkästään rakennusteknisten seikkojen tunnistamiseen, eikä terveyshaitan etsimiseen rakennuksesta. Tästä huolimatta STM Asumisterveysohjeen ja TTL:n Bioaerosolien valvonta ohjeen viitearvoja (= pesäkelukumittauksia) yleisesti käytetään osoittamaan, että terveyshaittaa ei rakennuksessa olisi. Tämä johtuu siitä, että muutakaan ohjetta tai viitearvoa terveyshaitan todennäköisyyden arviointiin ei ole. Pahimmillaan tilanne on se että viranomaisviitearvojen alitus hankitaan desinfioimalla sisätilat ja ilmastointilaitteistot sensijaan, että etsittäisiin rakennuksen liittyvien terveyshaittojen aiheuttaja / päästölähde. Tämä asiaintila, arkipäivää Suomessa, on luonut kasvupohjan rakennusten biosidikäsittelyyn keskittyvälle bisnekselle. Saneerauksen nimellä sisätiloja biosidikäsitellään aineilla, jotka ovat ihmiselle yhtä myrkyllisiä kuin myrkyllisimmät homemyrkyt (mykotoksiinit). Missään ei ole esitetty tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että desinfioinilla saavutettaisiin terveyshaittojen vähentymistä. Raportti jättää tämän vääristyneen tilanteen tunnistamatta ja ilman toimepideehdotusta. 3 Raportin Toimenpide ehdotus 4 keskittyy etsimään terveysvammoja tai taipumusta niihin ( Poikkeavan herkästi oireilevat, 3.3.8 s. 96); Alttius oireilla ja sairastua, 3.6 siv. 106) sensijaan, että keskityttäisiin ehkäisemään herkistymisvammojen synty. Raportin kirjoittajat joutuvat tämän asiantuntijan mielestä outoon valoon, kun esittävät etsittäväksi syytä rakennukseen liittyvälle oireilulle (rakennusaltistuksen takia) herkistyneestä ihmisestä. Raportti ei ehdota työkalujen kehittämistä rakennukseen liittyvien terveyshaittojen päästölähteiden jäljittämisen. Lukijalle jää se käsitys, että Raportin kirjoittajien mukaan vian etsintä rakennuksesta ei ole tarpeen, vaan vika haetaan sairastuneesta ihmisestä, ja siihen ehdotetaan käynnistettäväksi tutkimus ja kehityshankkeita ( Luvun 5.5. Kohta.4 sivulla 161). 4 2

2. Aiheeseen liittyvää lisätietoa: Mikrobeista muodostuu nanopölyä (0,5 0,05 mikrometriä ) solujen hajotessa turbulentissa ilmavirrassa, mikrobikasvuston vanhentuessa tai kuivuessa, tai desinfiointikemikaalien käytön seurauksena. Toksisesta mikrobikasvustosta muodostuu toksista nanopölyä. 1990 luvulta asti on tiedetty, että pienhiukkasten haitallisuus terveydelle on sitä suurempi, mitä pienempiä hiukkaset ovat. Haitallisimpia ovat nanohiukkaset. Näiden hiukkas haittojen mittausja poistokeinot Raportti jättää huomiotta. Nanohiukkasia hajonneista mikrobeista muodostuneessa pölyssä Mikrobisoluja 5 (jatkoa:.lisätietoa) Suomen rakennuskanta sisältää nykyisellään suuren määrän ihmiselle haitallisia kemikaaleja, palonestokemikaaleja ja erityisesti biosideja, joilla pyritään kompensoimaan rakennusten ja rakennusmateriaalien kastumisesta aiheutuvat mikrobihaitat. Boorikemikaalien käyttö Suomessa on megaluokkaa. Eduskunnan saama Raportti ei ota sitä huomioon, eikä sitä, että Euroopan Unionin biosididirektiivi on poistanut boorikemikaalit kaikista sallituista biosidivalmisteryhmistä teollista puunsuojausta lukuunottamatta (Valmisteryhmä =8, (EU) 528/2012). Tämä esityksen lopussa on täsmätietoa tästä asiasta. 6 3

.jatkoa, lisätietoa: Boorikemikaalit rakennuksissa voivat selittää toksiineja tuottavien Aspergillus ja Trichoderma kantojen pesiytymistä rakennukseen Aspergillus westerdijkiae PP2, nitroni indoli alkaloidisia toksiineja tuottava booriresistentti sisätilahome esiintyi runsaana keskuspölynimuripölyssä rivitaloasunnossa, jonka asukkaat sairastuivat vakavasti sisäilmaan liittyen. Rakennuksen puutavara ja eristevillat oli boorikäsiteltyjä. 7 Lisätietoa Sisäilman laatuun vaikuttavat valmisteryhmät ovat Nro 2, 7, 8, 9, 10. Biosidisten tuotteiden valmisteryhmien kuvaukset, joihin Direktiivi viittaa, määritelty Direktiivin No 528/2012 liitteessä V, (Euroopan Unionin Virallinen lehti L167, sivut 105 107). Samat valmisteryhmät oli määritelty aiemmassa Biosididirektiivissä 98/8 EU, Liite V (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, sivut 48 50). 8 4

Lisätietoa: Guanidiinibiosidien käyttö rakennusten sisätiloissa on yleistynyt Suomessa ja sitä käytetään korjaustoimien korvikkeena. EU Kemikaalivirasto ECHA on jo tehnyt riskinarvioinnin PHMB biosidista: hengitysmyrkyllistä (1 Cat), herkistävää, silmiä vaurioittava. Eduskunnan saama Raportti oli jättänyt huomiotta sisäilmaan liittyvät kemikaalien terveyshaitat ja niiden ehkäisemisen. 9 Biosididirektiivi 528/2012, Artikla 72: 3. Asiantuntijan omia, perusteltuja kehittämisehdotuksia: Ehdotus # 1: Tämä asiantuntija esittää kieltoa desinfioivien biosidien käytölle sellaisten rakennusten sisätiloissa, joiden käyttäjinä voivat olla lapset tai raskaanaolevat. Poikkeusluvan voisi antaa terveysviranomainen vain yleis vaarallisen kulkutautiepidemian tai sen vaaran pysäyttämiseen. Direktiivi kieltää mainostamasta biosideja, mutta kuka valvoo ettei PHMB:tä mainosteta turvallisena päiväkoteihin? 10 5

Ehdotus # 2: Rakennusmateriaaleilta on vaadittava, että tuoteselosteeseen sisältyy täsmäkielinen luettelo materiaalin sisältämistä kemikaaleista ja niiden määristä. Lisäksi rakennuksen elinkaaren aikana tehdyille rakennuksen kemikaalikäsittelyille on säädettävä kirjausvelvoite. Biosididirektiivissä on vain yksi Valmisteryhmäalue, jonka koskee sisätiloja. Tämän asiantuntijan käsityksen mukaan direktiivin lause.pintojen desinfiointiin, jotka eivät joudu suoraan kosketuksiin elintarvikkeiden.kanssa, sulkee pois asunnot, päiväkodit ym. ruuankäsittely ja ruokailutilat (pöydät, astiat): EU:n määräämä kielto biosidien mainostamisesta turvallisina jne on saatava toimimaan myös Suomessa. Rakennuksissa käytön kirjaamisen valvonta on järjestettävä. On selvitettävä, minkä Valmisteryhmän määrittelyn perusteella Suomessa tehdään biosidikäsittelyjä sisätiloissa. Biosididirektiivin Valmisteryhmän 2 teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin: 11 Asiantuntijan Ehdotus # 3: Tämä asiantuntija esittää, että nykyisten viranomaismenetelmien (STM Asumis terveysohje, TTL Bioaerosoli ohje) rinnalle avataan kaikille toimijoille mahdollisuus kehittää ja tarjota uusia tai vanhoista jalostettuja menetelmiä terveyshaittaan liittyvien rakennusten vikojen / rakenteiden tunnistamiseen. Terveystarkastajille ja muille toimijoille tulee tarjota tukea niiden käyttöön ottoon. Näin voidaan löytää keinoja uudis ja korjaus rakentamisen onnistumisen arviointiin terveydellisessä mielessä ennen kuin rakennuksen käyttäjät palaavat tiloihin ja vältytään moneen kertaan korjaamiselta tai käyttäjien uudelleen sairastumisilta. Asiantuntijan Ehdotus # 4 Tämä asiantuntija esittää, että rakennusmateriaalien laatukriteereiksi pyritään saamaan se, että ne eivät ole toksiineja tuottavien mikrobien jo valmiiksi kolonisoimia. Kiitos kuulemisesta! 12 6

Seuraavat kalvot (nro 13 16) ovat aiheeseen liittyvää dokumentointia. 13 Euroopan Unionin tilanne TILANNE 2012 11 21 Boorihapolle kielletyt Valmisteryhmät: 1,2,3,6,7,9,10,11,12,13,18,22. Kiellot ovat astuneet voimaan 25.10.2009 9.2.2011, paitsi valmisteryhmä 22 (= ruumiiden säilytykseen ja eläinten täyttämiseen käytetyt aineet), jonka kielto lainvoimaistuu 1.2.2013 Dinatrium oktaboraatti tetrahydratille kielletyt Valmisteryhmät: 1,2,3,6,7,9,10,11,12,13,18. Kiellot astuneet voimaan 22.8.2007 9.2.2011. Dinatriumtetraboraatille (vedetön) kielletyt Valmisteryhmät: 1,2,7,9,10,10,11,13,18. Kiellot astuneet voimaan 22.8.2007 9.2.2011, paitsi Valmisteryhmälle 11 (= Nestejäähdytys aineet) jonka kielto lainvoimaistuu 1.2.2013 Boorikemikaalien hajakäytöstä pyrittiin EU:ssa eroon vesistöpäästöjen vuoksi ja koska boorikemikaaleja pidetään lisääntymisterveysuhkana. Lainvoimaiset kiellot astuivat voimaan jo keväällä 2011, mutta Suomessa boorikemikaaleja EU kiellosta huolimatta markkinoidaan biosidi ja homeenestotarkoituksiin. Guanidiinibiosidien käyttö: laajaa Suomessa. Ne ovat pitkävaikutteisia (vuosia), biohajoamattomia. Rakennuksiin on Suomessa pesiytynyt guanidiinibiosideille (500 mg/l) moniresistenttejä mikrobeja (bakteerit ja homeet). PHMG (polyheksametyleeni guanidiini kloridi) on poistettu Euroopan Unionin sallittujen biosidien luettelosta (vedettävä pois markkinoilta myös Suomessa 1.2.2013 mennessä). PHMB (polyheksametyleeni biguanidiini) on hyvin myrkyllinen (myrkyllisempi kuin Elintarvikkeissa valvottaviksi säädetyt mykotoksiniit). ECHAn (EU kemikaalivirasto)riskinarviointiraportti on valmistunut (syysk. 2011) ja julkisesti saatavilla. Päätös EU:ssa PHMB:lle tulevaisuudessa mahdollisesti sallittujen Valmisteryhmien muutoksista on tulossa v. 2013). 14 7

15 Tilanne 9.2.2011 alkaen on tämä: Ainoa booribiosidien laillinen käyttöalue rakennuksissa (ulko ja sisärakenteissa ja tiloissa) on Valmisteryhmä 8. 16 8

Arseenin käyttö Suomessa on ollut laajamittaista puutavaran käsittelyssä. Todennäköisesti siihen liittyen rakennuksiin on pesiytynyt toksiineja tuottavia moniresistenttejä mikrobistoja (mm. Trichoderma, Chaetomium), jotka ovat arseeniresistenttejä ( sietävät 500 mg/kg arseenipentoksidia, As2O5). 17 9