Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Mika Rekilä Tapio Räsänen Helsingin yliopisto Metsäteho Oy
Laajavastuinen yrittäjyys Laajavastuisella yrittäjyydellä tarkoitetaan puunhankinnassa töiden uudenlaista organisointitapaa, jonka piirteitä ovat: itsenäisyys ja yleensä alueellisesti sovitut tehtäväkokonaisuudet yrittäjien asiakkailleen tarjoamien palveluiden laaja-alaisuus töiden suunnittelu- ja seurantavastuun siirtyminen yrittäjille. Uuteen urakointimalliin on siirrytty n. vuodesta 2002 alkaen vaiheittain Metsäliitossa, UPM:ssä ja Metsähallituksessa. Toimintamallit ja yritysten koot vaihtelevat itsenäiset yrittäjät verkostoina ja eri tavoin yhteistyösuhteissa toimivat yrittäjät yhteisyritykset, joiden nimiin urakointisopimukset tehdään. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 2
Yrittäjistä käytettyjä nimikkeitä laajavastuinen yrittäjä alueyrittäjä avainyrittäjä pääurakoitsija ykkösyrittäjä osayrittäjä aliurakoitsija alihankintayrittäjä itsenäinen yrittäjä verkostoyrittäjä, verkostoyritys yhteisyritys perinteinen yrittäjä tässä tutkimuksessa käytettyjä termejä 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 3
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Millaista laajavastuinen yrittäjyys on numeroiden mukaan? laajavastuista yrittäjyyttä harjoittavien määrät, vuosisuoritemäärät sekä osuudet kotimaan puunhankinnasta yrittäjien ja yrittäjäverkostojen erilaiset toimintamallit yrittäjien vastuulla olevat työlajit ja tehtävät kalusto- ja työntekijämäärät moniasiakkuuden yleisyys Liiketoiminnan kehittymisnäkymät yrittäjän kannalta. Toimintojen suunnittelun, seurannan ja laskutuksen käytännöt ja kehittämistarpeet. Tutkimus tehtiin osana Metsätehon projektia Informaation hallinta ja standardisointi metsäalan uusissa urakointimalleissa. Projektin tavoitteena on kehittää puunhankinnan tiedonhallinnan menettelytapoja ja tietojen standardisointia niin, että avoimet ja yhteensopivat tietojärjestelmäratkaisut eri osapuolten tarpeisiin olisivat mahdollisia. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 4
Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineistot 1. Yrittäjille lähetetty kyselylomake ja täydentävät puhelinhaastattelut 2. Hankintapiiri-/hankinta-aluekohtainen urakanantajakysely, jossa selvitettiin yrittäjä-, sopimus- ja kalustomääriä sekä eri työlajien volyymeja koskevia tietoja vuosilta 2004 ja 2005 (Metsäliitto ja UPM). Yrittäjäkysely lähetettiin 420 puunhankinnan yrittäjälle maalishuhtikuussa 2006 Metsäliiton alueyrittäjät (80 kpl) UPM:n avainyrittäjät ja ne yrittäjät, joiden kanssa oli sovittu avainyrittäjyyden aloittamisesta vuonna 2006 (160 kpl) Metsähallituksen kaikki korjuu- ja kuljetusyrittäjät (180 kpl). Vastausprosentti oli 35. Yritysten taloudellisia tunnuslukuja ja kannattavuutta ei selvitetty. Urakanantajakohtaisia tuloksia ei raportoida. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 5
Tulokset 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 6
Laajavastuisten yrittäjien määrä toimintamallin mukaan toimialoittain 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 7
Korjuuyritysten jakautuminen vuosisuoriteluokkiin 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 8
Korjuuyritysten jakautuminen vuosisuoriteluokkiin alueittain Eri vuosisuoriteluokissa olevien korjuuyritysten yhteenlasketut osuudet laajavastuista urakointia harjoittavien metsäyhtiöiden v. 2005 hakkuumääristä. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 9
Kuljetusyritysten jakautuminen vuosisuoriteluokkiin alueittain Eri vuosisuoriteluokissa olevien kuljetusyritysten yhteenlasketut osuudet laajavastuista urakointia harjoittavien metsäyhtiöiden v. 2005 puutavaran kuljetuksista. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 10
Puunhankinnan suoritemäärien kehittyminen 2003-2005 Laajavastuiset korjuuyritykset korjasivat puuta keskimäärin 112 000 m 3 v. 2005. Laajavastuisten kuljetusyritysten keskimäärin kuljettama puumäärä oli 129 000 m 3 v. 2005. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 11
Laajavastuisten korjuuyrittäjien tehtävät sopimuksissa *) yrittäjät, joilla korjuun lisäksi puutavaran kaukokuljetusta 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 12
Eri tehtäviä osayrittäjille ulkoistaneiden puunkorjuun verkostoyrittäjien osuudet n. 70 % laajavastuisista puunkorjuuyrittäjistä käyttää osayrittäjiä kaukokuljetusyrittäjistä vain 26 % 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 13
Puunkorjuuyritysten keskimääräiset kalusto- ja työntekijämäärät toimintamalleittain Työntekijämäärät vaihtelivat enemmän toimialojen kuin toimintamallien välillä. sekä puunkorjuuta että kaukokuljetusta harjoittavissa laajavastuisissa yrityksissä oli keskimäärin 21,3 työntekijää vain kaukokuljetusta harjoittavissa yrityksissä oli keskimäärin 6,5 työntekijää Laajavastuisilla kaukokuljetusyrittäjillä oli keskimäärin 2,8 puutavara-autoa. yhteisyrityksissä keskimäärin 5,5 autoa 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 14
Toiminnan suunnittelu ja korjuun työohjelmien laadinta Yrittäjät tekevät työohjelmansa sitä useammin itsenäisesti mitä kauemmin laajavastuisena yrittäjänä toimiminen on jatkunut. Korjuumäärien kasvaessa lisääntyy kuitenkin yhteistyö yrittäjän ja yhtiön välillä. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 15
Liiketoiminnan kasvu laajavastuisessa yrittäjyydessä Mihin toiminnan kasvu on perustunut? - mainitun syyn osuus (%) yrittäjien vastauksista 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 16
Asiakasmääränsä lisäämistä haluavien yrittäjien osuus toimialan ja toimintamallin mukaan Yrityksistä 28% urakoi pääasiakkaansa lisäksi jo nyt muillekin asiakkaille. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 17
Asiakasmäärän lisäämisen arvioidut esteet Lisäyksen este Esteen maininneiden yrittäjien osuus vastanneista, % yhtiöiden erilaiset tietojärjestelmät ja niiden yhteensopimattomuus 27 kausivaihtelut ja sesonkihuiput korjuussa 22 urakanantajien asenteet muutosta kohtaan 22 suuret sopimuskokonaisuudet, työn organisointivaikeudet 12 kaluston puute 10 yrittäjien välinen kilpailu, markkinat täynnä 8 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 18
Palveluidensa laajentamista haluavien yrittäjien osuus toimialan ja toimintamallin mukaan 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 19
Palveluita ja tehtäviä, joihin yrittäjillä on eniten kiinnostusta laajentaa liiketoimintaansa Tehtävä tai työlaji Osuus laajentamista haluavista yrittäjistä, % energiapuun korjuu 20 töiden ohjaus: korjuun suunnittelu ja/tai kaukokuljetuksen reititys 18 puunkorjuu ja lähikuljetus 15 metsänhoitotyöt 15 puun osto 13 kaukokuljetus 13 tienhoito ja maanrakennustyöt 8 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 20
Yrittäjien halukkuus laskutuskäytäntöjen muutokseen Perinteiset tilityskäytännöt ovat yhä käytössä myös laajavastuisissa yrityksissä. vain 5 10 % puunkorjuuyrittäjistä laskuttaa pääsääntöisesti asiakkaitaan lähinnä laskutetaan puunkorjuun ulkopuolisista töistä (mm. teiden auraus ja kunnostus, raivaus ja metsurityöt, tuntityöt) sekä pienempiä asiakkaita yrittäjien välisissä maksuissa kirjavat käytännöt (laskutus tai tilitys) itsenäisinä ja verkostoina toimivien kaukokuljetusyrittäjien maksut hoidetaan lähes 100-prosenttisesti asiakkaan tekeminä tilityksinä yhteisyritysmuotoisena toimivista kuljetusyrittäjistä 25 % laskuttaa Puunkorjuuyrittäjistä 33 % ja kuljetusyrittäjistä 15 % haluaisi siirtyä laskutukseen. halukkaimpia siirtymään laskutukseen ovat pienimmän (< 50 000 m 3 /v) ja suurimman kokoluokan (> 200 000 m 3 /v) korjuuyrittäjät laajavastuisten yrittäjien halukkuus vähäisempää kuin perinteisten yrittäjien 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 21
Riippuvuus asiakkaiden tietojärjestelmistä Yrittäjät eivät ole kokeneet yhtiökohtaisia tietojärjestelmiä suurena toimintaa rajoittavana tekijänä, mutta silti 1/3 arvioi, että jonkinlaisia rajoituksia toiminnalle on aiheutunut. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 22
Yrittäjien näkemykset leimikkotietojen tarkkuudesta ja luotettavuudesta Toiveet: tarkemmat puustotiedot (määrä, järeys, puulajit) raivaustilanne ja tarve vanhojen tietojen päivitys korjuuajankohtaa vastaaviksi 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 23
Tyytyväisyys yrittämiseen ja yritysmalliin Urakanantajien välillä ei ollut merkittävää eroa yrittäjien mielipiteissä. Korjuuyrittäjät olivat keskimäärin tyytyväisempiä kuin kuljetusyrittäjät. Yhteisomisteiset kuljetusyritykset olivat vähiten tyytyväisiä. niistä 75 % ilmoitti harkitsevansa lopettamista 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 24
Päätelmiä (1) Laajavastuiset puunkorjuuyrittäjät alihankintaverkostoineen vastaavat n. kolmanneksesta kotimaassa korjatusta puumäärästä. Osuus lienee kasvanut tutkimuksen teon ajankohdasta (v. 2005), koska osassa metsäyhtiöitä siirtyminen laajavastuiseen urakointiin oli tuolloin vielä kesken. Laajavastuista urakointia harjoittavissa metsäyhtiöissä osuus oli 2/3. Puutavaran kuljetuksissa laajavastuinen urakointi ei ole vielä yhtä laajaa. Yrityksiä, jotka vastaavat sekä korjuusta että kuljetuksista, on vielä vähän. Korjuuyrittäjien tehtävät ovat laajentuneet etenkin suunnittelu- ja lisätöihin. Energiapuun korjuu ja lähikuljetus ovat jo nyt monella yrittäjällä työlajeina ja halua lisätä liiketoimintaa on enemmän kuin moniin muihin tehtäviin. Erilaisia metsänhoitotöitä tekee 10 30 % korjuuyrittäjistä. Leimikoiden ennakkoraivaukset haluttaisiin suurelta osin siirtää muille tehtäväksi. Yrittäjät kritisoivat nykyistä suurta paperitöiden määrää. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 25
Päätelmiä (2) Laajavastuisuus ei näyttäisi takaavan korkeampaa korjuutyön tuottavuutta. Pienimmät konekohtaiset hakkuumäärät olivat verkostoyrittäjillä. Tehokkainta hakkuukoneiden käyttö oli 1-2 koneen yrityksissä. Syinä toimintamallien muotoutumattomuus ja uudet konehankinnat liiketoiminnan laajentuessa? Moniasiakkuudessa yrittäjät näkevät useita etuja, mutta sen toteutumiselle arvellaan myös olevan monia esteitä. Joka toinen yrittäjä olisi halukas lisäämään asiakasmääräänsä. Kausivaihtelun vähentäminen, työmäärien tasaisuus ja työalueiden pienentyminen tärkeimpiä syitä lisätä asiakaskuntaa. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus nähtiin suurimpana ongelmana. Aitoon alueelliseen urakointiin, jossa yrittäjällä on useita asiakkaita, ei ole menty. Yrittäjät itse ovat melko tyytyväisiä laajavastuiseen urakointiin. Osaurakoitsijoiden mielipiteitä ei kartoitettu. Yrityskoon kasvu ei kuitenkaan lisää tyytyväisyyttä. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 26
Päätelmiä (3) 2/3 yrittäjistä ei pidä asiakaskohtaista tietojärjestelmää toiminnan rajoitteena. verkostoyrittäjistä 33 % arvioi niiden rajoittavan toimintaa paljon asiakkaita ei ole juurikaan menetetty, mutta yrittäjien väliseen yhteistyöhön tietojärjestelmien yhteensopimattomuudella on ollut vaikutuksia Käytännön toiminnassa asiakaskohtaiset tietojärjestelmät metsäkoneissa vaikuttavat koneiden siirtotarpeisiin ja lisäävät siirtokustannuksia. vaikutuksia myös konetyön tuottavuuteen Yhtiöiden extranet järjestelmiä pidettiin hyvinä välineinä suunniteluun ja seurantaan. Yrittäjät olisivat valmiita sijoittamaan keskimäärin n. 2000 euroa asiakasriippumattomiin tietojärjestelmiin. 21.5.2008 Mika Rekilä & Tapio Räsänen 27