Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

1 (22) Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

2 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1. Ympäristönsuojelun valvonnan suunnitelmallisuus 4 1.1. Johdanto 4 1.2. Valtakunnallinen ohjaus 4 1.3. Kunnan valvontasuunnitelmat 5 1.4 Yleisluonteinen arvio ympäristön pilaantumisriskeistä Helsingissä 5 2. Valvontatarkastukset 2.1. Tarkastusten järjestäminen 6 2.2. Tarkastuksen määrittely 6 2.3. Tarkastustarpeen määrittely 7 2.3.1. Lupa- ja rekisteröintivelvolliset kohteet 7 2.3.2. Muut pysyvät valvontakohteet 8 2.3.3. Maaperäkohteet 9 3. Valvontakohteet ja tarkastukset vuonna 2015 9 3.1. Ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset kohteet 10 3.1.1. Luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvontatarkastukset 10 3.1.2. Lupakäsittelyjen ja rekisteröintien yhteydessä tehtävät tarkastukset 10 3.2. Muut ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella valvottavat pysyvät kohteet 10 3.2.1. Laitosten valvonta 10 3.2.2. HSY Veden verkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen valvonta 11 3.2.3. Eläinsuojien valvonta 11 3.2.4. Kiinteistöjen jätehuollon valvonta 11 3.2.5. Eräiden jätteiden ja maa-ainesten maanrakentamisessa hyödyntämisen valvonta 12 3.2.6. Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta 12 3.2.7. Tapahtumien roskaantumisen valvonta 12 3.3. Ympäristönsuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisten toimintojen valvonta 12 3.3.1. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot 12 3.3.2. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen 13 3.4. Ympäristönsuojelumääräyksissä mainittujen toimintojen valvonta 13 3.4.1. Julkisivutyöt 13 3.4.2. Rakennus- ja purkutyöt 13 3.4.3. Tilapäiset ja ei lupavelvolliset tankkauspisteet 13 3.4.4. Käytöstä poistetut öljysäiliöt 14 3.5. Muut valvottavat toiminnat 14 3.5.1. Vesilain mukaiset kohteet 14 3.5.2. Vesihuoltolain mukaiset kohteet 14 3.5.3. Otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön valvonta 15 3.6. Yhteenveto valvontatarkastuksista vuonna 2015 16 3.7. Yhteistyö viranomaisten kesken 16 3.8. Reach-asetuksen valvonta 17 4. Henkilöstöresurssit 17 5. Koulutus 17

3 (22) 6. Tietojärjestelmät 18 6.1. Nykytila ympäristökeskuksessa 18 6.2. Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin 18 7. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 18 Liitteet

4 (22) 1. Ympäristönsuojelun valvonnan suunnitelmallisuus 1.1. Johdanto Ympäristönsuojeluun liittyvän valvonnan tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja jo tapahtuneesta pilaantumisesta aiheutuneiden haittojen korjaaminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on jätteistä ja jätehuollosta aiheutuneiden haittojen ehkäiseminen ja jätteiden hyötykäytön edistäminen. Valvonnan kohteina ovat mm. ympäristönsuojelulain nojalla lupa- ja ilmoitusvelvolliset laitokset ja toiminnat, muu teollinen toiminta, rakentamisen meluntorjunta ja jätehuolto sekä vesilain ja vesihuoltolain mukaiset valvontakohteet. Valvonnassa seurataan ja tarvittaessa hallinnollisia keinoja käyttäen huolehditaan siitä, että päästöjä pinta- ja pohjavesiin, ilmaan ja maaperään ehkäistään sekä edistetään meluntorjuntaa, vähennetään haitallisten aineiden käyttöä ja huolehditaan, että jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely toimivat lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valvonnalla ja tarkastuksilla välitetään tietoa lainsäädännön vaatimuksista, toiminnan ympäristövaikutuksista ja ympäristön pilaantumisherkkyydestä. Valvontatoiminnassa pyritään keskittymään ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin tehtäviin. Akuutteihin valvontatapauksiin, kuten ympäristövahinkoihin, häiriötilanteisiin ja -ilmoituksiin sekä havaittuihin tai epäiltyihin lainvastaisiin tekoihin reagoidaan joutuisasti. Tämä suunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaksi ja se koskee vuoden 2015 toimintaa. Suunnitelma keskittyy ympäristönsuojelulain, jätelain ja vesilain mukaisten päätösten noudattamisen valvontaan sekä yritysten toimipaikkojen ja muun teollisen toiminnan valvontatarkastusten suunnitelmalliseen järjestämiseen eli jälkivalvontaan. Suunnitelmallisen jälkivalvonnan ohella ympäristönsuojeluviranomaisen on huolehdittava myös muista valvontatehtävistä kuten lupa- ja ilmoituspäätösten valmistelusta, lausuntojen antamisesta muille viranomaisille, toimenpidepyyntöjen käsittelystä ja niihin liittyviin tarkastuksista tai kuntalaisten ja yritysten muusta neuvonnasta. Näiden tehtävien määrä vaihtelee vuosittain eikä niiden tarkka ennakointi ole mahdollista. 1.2. Valtakunnallinen ohjaus Ympäristölupien ja muun ympäristönsuojelun valvonta on ympäristölupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyn ohella yksi ympäristöviranomaisten keskeisistä ympäristönsuojelulain mukaisista tehtävistä. Ympäristönsuojelun valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa ja valvontasuunnitelman sisällöstä ja määräaikaistarkastuksista tarkemmin ympäristönsuojeluasetuksen 5 luvussa. Tarkastustoimintaa varten viranomaisten on tarvittaessa laadittava erillinen valvontasuunnitelma ja -ohjelma. Kuntien on laadittava ne viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Ympäristöministeriö on antanut yleiset päivitetyt ohjeet ympäristölupien valvonnasta 7.11.2012. Valvontaohjeen oleellisin sisältömuutos koski hallintopakon käyttämistä ympäristöluparikkomustilanteissa pitkittyvien päästökierteiden ehkäisemiseksi. Ohjetta ei ole lopullisesti päivitetty uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantulon jälkeen.

5 (22) Valvontaviranomaisen on ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan järjestettävä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja -tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta ohjelma (valvontaohjelma). Valvontaohjelmassa on oltava tiedot valvottavista kohteista ja niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista. Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontaohjelma kolmen vuoden kuluessa ympäristönsuojelulain voimaantulosta. Jätelain 124 :n mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Valvonnassa keskitytään sellaisiin toimintoihin, joissa voi syntyä merkittäviä määriä vaarallista jätettä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo yhdessä valtion ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa vesilain noudattamista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on useissa ojituksia koskevissa asioissa lupaviranomainen ja voi tehdä sen nojalla tarkastuksia. Vesihuoltolain mukaisten asioiden käsittely edellyttää myös monessa tapauksessa tarkastuksen tekemistä. 1.3. Kunnan valvontasuunnitelmat Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan viranomaisen on alueellaan laadittava valvontasuunnitelma ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten. Ympäristösuojelulain 189 :n mukaan ensisijainen tarkastusvastuu on sillä viranomaisella, joka on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan osalta. Valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksia myös ensisijaisen valvontaviranomaisen vastuulle kuuluvan toiminnan osalta. Sen vuoksi valvontaviranomaisten tulisi olla riittävässä yhteistyössä ja tehdä tarvittaessa tarkastuksia yhdessä. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma on laadittu Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Suunnitelman laadittaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön ohjeet (viimeisin 7.11.2012) ympäristölupien valvonnasta. Ympäristönsuojelulain uudistuksen vuoksi tehtävä ohjeen uudistyö on käynnissä ympäristöministeriössä. Se valmistunee tämän vuoden puolella. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valvontasuunnitelma vuodelle 2015 valmistuu ympäristöministeriön ohjeen valmistumisen jälkeen alkuvuodesta. 1.4. Yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä Helsingissä Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman avulla voidaan vaikuttaa osaan ympäristöriskejä aiheuttavasta toiminnasta Helsingissä. Suurimpia riskejä aiheuttavat muiden kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ensisijaisesti tai kokonaan valvomat toiminnot eli mm. energiantuotantolaitokset polttoainekuljetuksineen, vaarallisten kemikaalien laajamittainen varastointi, suuret VOC-laitokset, jätevedenpuhdistus sekä satamatoiminnat

6 (22) 2. Valvontatarkastukset siihen liittyvä liikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset mukaan lukien. Kansainväliset öljyn merikuljetukset ovat omaa luokkaansa oleva Helsingin vesialueita ja rantoja koskeva pilaantumisriski, johon ei voida valvontasuunnitelmassa esitetyin keinoin vaikuttaa. Kunnan valvomien laitosten osalta merkittäviä riskejä liittyy polttonesteiden jakelutoimintaan maaperän pilaantumisriskin muodossa. Yleensä kunnan valvomien sekä luvanvaraisten ja rekisteröitävien että muiden laitosten ja toimintojen aiheuttama mahdollinen pilaantuminen rajoittuu laitosten ja toimipaikkojen lähiympäristöön, jossa voi tiheästä asutuksesta johtuen olla paljon pilaantumiselle herkkiä kohteita. Kunnan valvomien laitosten toiminnassa voidaan varastoida huomattavia määriä vaarallisia kemikaaleja, joiden varomattomasta käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. 2.1. Tarkastusten järjestäminen Toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi valvontaviranomaisen on tehtävä luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein. Tarkastus on syytä tehdä myös, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa. Jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua kiellettyä seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. Myös jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on tarkastus tehtävä. Tarkastus on lisäksi suoritettava toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Tarkastuksesta on tällöin laadittava pöytäkirja. Pilaantunutta maaperää koskevia tarkastuksia tehdään kohdealueelle, kun arvioidaan toimenpidetarvetta, esim. tutkimustarvetta sekä tutkimusohjelman riittävyyttä. Tarkastuksella arvioidaan myös kenttätutkimusten laatua ja todetaan maaperän tila. Puhdistustyön aikana valvontakäynneillä seurataan puhdistustoiminnan päätöksenmukaisuutta. Puhdistustyön onnistuminen arvioidaan seuranta- ja jälkitarkkailutarkastuksilla. Tässä valvontasuunnitelmassa on keskitytty tarkastusten suunnitelmalliseen järjestämiseen. Se on osa onnistunutta jälkivalvontaa, joka puolestaan on ennakkovalvonnan ohella oleellinen osa valvonnan kokonaisuutta. Suunnitelmallisen jälkivalvonnan ohella ympäristönsuojeluviranomaisen on huolehdittava myös monista muista valvontatehtävistä, kuten lupien ja ilmoitusten sekä toimenpidepyyntöjen käsittelystä. Ne joudutaan priorisoimaan usein jälkivalvonnan edelle. Näiden tehtävien määrä vaihtelee vuosittain eikä niiden tarkka ennakointi ole mahdollista. 2.2. Tarkastuksen määrittely

7 (22) Tarkastuksiksi on määritelty valvontakäynti toimintapaikalla. Määräaikais- ja häiriöraporttien tai erilaisten selvitysten tarkastamista ei tässä pidetä tarkastuksena, ellei siihen liity käyntiä toiminnan sijaintipaikalla. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle. Joissain tapauksissa riittää merkintä ympäristökeskuksen tietojärjestelmään. Tällöin merkinnästä tulee käydä ilmi kaikki asian selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot. Vesilain mukaisia kohteita tulee vireille vuosittain 5 10. Osa kohteista ja toiminnoista on sijainniltaan ja luonteeltaan sellaisia, että niitä on hyvin hankala tarkastaa. Kaikista kohteista ei toimiteta ympäristökeskukselle aloitusilmoitusta, jolloin ympäristökeskuksella ei ole tietoa toiminnan toteutusajankohdasta. Edellä mainittuja kohteita lukuun ottamatta, kaikkiin vireille tulleisiin kohteisiin tehdään vähintään yksi tarkastus. 2.3. Tarkastustarpeen määrittely 2.3.1 Lupa- ja rekisteröintivelvolliset kohteet Tarkastusaikataulua, tarkastustiheyttä ja voimavarojen tarvetta suunniteltaessa otetaan huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen riski seuraavien tekijöiden mukaan: - terveyshaitta ja/tai haitta luonnolle ja sen toiminnoille (painokerroin 3) - viihtyisyyden, virkistyskäyttösoveltuvuuden ja erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen (painokerroin 2) - yleisen tai yksityisen edun loukkaaminen (painokerroin 1) Riskinarviossa otetaan huomioon seuraavia tekijöitä: - mahdollisen päästön (kemikaali, melu) määrä ja haitallisuus - päästön määrä ja sen seuraukset saman toimialan laitoksiin verrattuna - päästön todennäköisyys aiheuttaa ympäristön pilaantumista (päästön kulkeutuminen ympäristöön/sen jääminen rakennuksen sisään) - toimintatapa kohteessa (huolellisuus ja järjestelmällisyys) aiempien tarkastusten ja muiden havaintojen perusteella - muiden viranomaisten mahdolliset valvontatoimenpiteet Kohteiden riskit on arvioitu aikaisempien valvontasuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Niiden mukaisesti kohteessa tehdään tarkastus kerran 2 vuodessa, kerran 4 vuodessa tai kerran 5 vuodessa. Kunnan toimivaltaan kuuluvissa lupa- ja rekisteröintivelvollisissa laitoksissa ympäristön pilaantumisriskit ovat lähtökohtaisesti vähäisiä ja toiminnan vaikutusalue paikallinen. Tällä perusteella tarkastustoiminnan suunnittelun lähtökohtana on, että ympäristölupa- ja rekisteröintikohteet tarkastetaan ilman erityistä syytä kerran 5 vuodessa. Osa lupakohteista (esimerkiksi helikopterikenttä) ja rekisteröitävistä kohteista (esimerkiksi pesulat) eivät edellytä säännöllisiä tarkastuksia.

8 (22) Vuoden 2015 aikana käydään läpi kaikki kunnan toimivaltaan kuuluvat (noin 250) lupa- ja rekisteröintivelvolliset laitokset. Edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti kunkin laitoksen/toiminnan kohdalla päivitetään arvio ympäristön pilaantumisen riskistä. Pilaantumisriskin perusteella laitokset/toiminnan sijoitetaan esimerkiksi kolmeen tarkastusluokkaan. Arvio palvelee tulevan valvontaohjelman laatimista. 2.3.2 Muut pysyvät valvontakohteet YSL 118 :n mukaisista ilmoituksista tehtyjen päätösten jälkivalvonta kohdistetaan lähinnä sellaisiin kohteisiin, joista aiheutuu myös pölyhaittoja ja toiminta sijoittuu melulle ja pölylle herkkien kohteiden läheisyyteen. Toinen peruste ovat toiminnanharjoittajien mahdolliset aiemmat laiminlyönnit päätösten (tiedottamisvelvoite) tai ympäristönsuojelumääräysten noudattamisessa. Muiden pysyvien kohteiden valvontatarkastuksissa havaitaan myös säännöllisesti puutteita, vaikka kohde olisi tarkastettu aiemmin ja puutteista olisi huomautettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty huomautusten määriä ja osuuksia eräiden toimialojen viime vuosina tarkastetuissa kohteissa. Toimiala Tarkastuksia, Huomautettujen Huomautuksia, kpl kpl osuus, % Autokorjaamot 211 89 418 Veneala, piensatamat/telakat 27 93 50 Metalliteollisuus, varikot 31 77 40 Painot / pesulat/ maalaamot 49 63 56 Puutteiden vakavuus vaihtelee. Puutteista osa voi johtaa ympäristön pilaantumiseen tai esimerkiksi vaarallisten jätteiden pääsyyn viemäriin. Huomautus voi liittyä myös esimerkiksi puutteisiin jätekirjanpidossa tai siirtoasiakirjan laadinnassa. Tarkastuksella voidaan myös arvioida miten hyvin toiminnan riskit hallitaan tai miten niihin suhtaudutaan. Tulevan tarkastustarpeen arviointia varten kunkin kohteen riski arvioidaan seuraan luokittelun mukaisesti (RP = riskiperuste): RP1 Kohteelle annettu tarkastuksen perusteella huomautuksia monista eri syistä tai kyseessä on vakava määräysten rikkominen ja huolimattomuus/välinpitämättömyys, josta seuraa merkittävä päästö/vuotoriski tai kyseessä on jätteiden hallitsematon käsittely. Tyypillisesti päästöjä tai päästöriskiä aiheutuu seuraavista seikoista: - huomattavia määriä vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia nestemäisiä jätteitä varastoidaan siten, että ne voivat onnettomuustilanteessa joutua viemäriin tai maaperään, esimerkiksi ilman riittävää suoja-allastusta - keskenään vaarallisesti reagoivia kemikaaleja tai jätteitä varastoidaan yhdessä - öljyerottimien tyhjennyksistä ja täyttymisen seurannasta ei ole huolehdittu - jätteitä poltetaan kiinteistöllä - toiminnasta aiheutuu roskaantumista - jätettä on luovutettu jätelain 29 :n vastaisesti

9 (22) Puutteiden vuoksi kohteeseen on tehtävä uusintatarkastus tai toiminnanharjoittajalta on pyydettävä kirjallista selvitystä siitä, miten puutteet korjattu. RP2 RP3 Kohteelle annettu huomautuksia liittyen lähinnä jätteiden lajittelussa tms. oleviin puutteisiin tai merkintä- ja kirjanpitopuutteisiin ja siirtoasiakirjan laadinnassa oleviin puutteisiin eikä kohteessa ole merkittävää ympäristön pilaantumisen riskiä vaarallisten kemikaalien tai jätteiden vähäisen määrän vuoksi. Toiminnanharjoittajalta edellytetään yleensä puutteiden korjaamista määräajassa ja selvitystä korjaustoimenpiteistä. Kohteelle ei ole annettu huomautuksia tai puutteet ovat vain pieniä tai toiminta on hyvin pienimuotoista ja toimipisteessä hyvät käytännöt. Ei selvitysvelvollisuutta. 2.3.3 Maaperäkohteet Luokituksen RP1 saaneet kohteet tarkastetaan uudelleen 1 2 vuoden kuluttua edellisestä (uusinta) tarkastuksesta. Luokituksen RP2 saaneet kohteet pyritään tarkastamaan 3 4 vuoden kuluttua edellisestä tarkastuksesta. Luokituksen RP3 saaneet kohteet on tarvetta tarkastaa aikaisintaan 5 6 vuoden kuluttua edellisestä tai niiden osalta riittävät pelkästään esimerkiksi puhelimessa saadut tiedot. Tarkastustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös riittävä yhteydenpito toiminnanharjoittajiin ottaen huomioon toimijoiden vaihtuvuus ja tiedonvälitystarve muuttuneista säädösvaatimuksista. Lisäksi on otettu huomioon luvanhaltijoiden kanssa käytävä neuvottelu ja tehtävä tarkastus ensimmäisen raportointivelvollisen vuoden jälkeen. Maaperän puhdistustoiminnan tarkastustarve arvioidaan kohdekohtaisesti siten, että kunnostustyön aikana alueella käydään kerran viikossa. Tarkastustiheyttä lisäävät muun muassa kunnostuskohteen ympäristön herkkyys, maaperässä ilmenneiden haitta-aineiden kulkeutumisominaisuudet, sään vaikutus työhön ja tiedonvälitystarve. Alueen tutkimustarpeen arvioinnin, kenttätutkimuksen ja seurantavaiheen aikana käydään kohdealueella ainakin kerran. 3. Valvontakohteet ja tarkastukset vuonna 2015 Valvonta suunnataan luvanvaraisiin ja rekisteröintivelvollisiin kohteisiin ja muihin kohteisiin, joiden toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä toimintoihin, joissa syntyy vaarallista jätettä tai merkittäviä määriä muuta jätettä. Lisäksi valvotaan jätteen kuljettajien ja jätteen välittäjien toimintaa. Valvottavien kohteiden ensisijaisuuteen vaikuttavat mahdolliset asukkaiden yhteydenotot, aiemmat viranomaishuomautukset ja toiminnasta aiemmin aiheutuneet ympäristövahingot ja toimintaan liittyvät riskit. Lisäksi tarkastetaan raportointivelvollisten vuosiraportit ja kiinnitetään huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin niiden johdosta. Lupavelvolliset, rekisteröitävät ja muut valvontakohteet ja valvontatoimenpiteet on merkitty Helsingin ympäristökeskuksen valvontatietokantaan (Tarkastaja-ympäristötietojärjestelmä).

10 (22) 3.1. Ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset kohteet Ympäristönsuojelulain mukaisia ympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluvia lupa- tai rekisteröintivelvollisia toimintoja on Helsingissä noin 250. Lukuun sisältyvät myös säädösmuutosten myötä lupavelvollisuudesta vapautetut toiminnot, kuten kemialliset pesulat ja eräät haihtuvia hiilivetyjä käyttävät toiminnat, pääosa polttonesteiden jakeluasemista ja alle 50 MW:n kattilalaitoksista sekä osa kertaluonteisista, ympäristölupaa vaativista toiminnoista, jollaisia ovat lähinnä rakennusjätteen käyttö maarakentamisessa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ensisijaisesti valvomia lupakohteita Helsingissä on 74. Vuonna 2015 tulee käsittelyyn arviolta viisi kunnan toimivaltaan kuuluvaa ympäristölupahakemusta ja kolme polttonesteiden jakeluasemaa koskevaa rekisteröinti-ilmoitusta, jotka korvaavat ympäristöluvassa määrätyn lupamääräysten tarkistamisen. Lausuntoja aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluvista lupahakemuksista annetaan noin 10 kpl. Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättää pilaantuneiden alueiden puhdistamisen ympäristölupahakemuksista, jos alueen täytöissä hyötykäytetään yli 20 000 tonnia/vuosi kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia, yli 50 000 tonnia/vuosi pysyviä jätteitä, kunnostaminen aiheuttaa vesistön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää vesilain mukaista lupaa. Ympäristökeskus valvoo osaltaan maaperän puhdistustoimintaa aluehallintoviraston tai toimivaltasiirtoa aikaisemmin ELY-keskuksen päättämissä kunnostuskohteissa. 3.1.1. Luvanvaraisten ja rekisteröitävin toimintojen valvontatarkastukset Luvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet tarkastetaan kerran viidessä vuodessa, ellei toiminnassa ole merkittäviä puutteita ja lupamääräyksien noudattamisessa ei ole ilmennyt merkittäviä puutteita. Valvontasuunnitelmaan vuodelle 2015 tulevat kohteet on siten tarkastettu viimeksi vuonna 2010 tai aiemmin. Lisäksi tarkastetaan ympäristösuojelulain uudistamisen yhteydessä kunnalle siirtyneiden autopurkamojen toiminta (Liite 1). Osa ympäristölupa- ja rekisteröintikohteiden valvontatarkastuksista on sellaisia, joissa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ensisijainen valvontaviranomainen. Näitä kohteita on vuosittain noin 10. 3.1.2. Lupakäsittelyjen ja rekisteröintien yhteydessä tehtävät tarkastukset Vuonna 2015 arvioidaan tulevan vireille kolme ympäristölupaa ja kolme rekisteröintiilmoitusta. Vireille tulevien lupien ja ilmoitusten määrää saattaa kuitenkin olla huomattavasti tätä suurempikin. Myös nämä kohteet tarkastetaan asian valmistelun yhteydessä lukuun ottamatta rekisteröintikohteita, jos tarkastamiseen ei ole erityistä syytä. Myös aluehallintovirastolle annettavien lausuntojen valmistelun yhteydessä voidaan kohteeseen tehdä tarkastus. 3.2. Muut ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella valvottavat pysyvät kohteet 3.2.1. Laitosten valvonta

11 (22) Muita kuin ympäristölupavelvollisia, mutta mahdollista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia valvontakohteita ovat muun muassa moottoriajoneuvokorjaamot, painolaitokset, venesatamat ja metalliteollisuus. Tällaisia toimintoja on Helsingissä noin 700 kappaletta. Niiden tarkastustiheys on keskimäärin viisi vuotta. Näistä osalla toiminta on niin vähäistä, että ne eivät edellytä säännöllisiä tarkastuksia. Kaupungin alue on suurpiireittäin jaettu ympäristötarkastajille, jotka ensisijaisesti vastaavat alueensa em. toimintojen valvonnasta (Liite 2). Vuonna 2015 tarkastukset keskitetään kohteisiin, joiden edellisestä tarkastamisesta on kulunut vähintään laitoksen tarkastustiheydeksi määritelty aika (yleensä viisi vuotta). Lisäksi tarkastetaan riskiluokituksen perusteella ne kohteet, joiden toiminnassa on ollut edellisellä tarkastuksella merkittäviä puutteita. Aluetarkastajat määritetään kulloisenkin vakanssien täyttötilanteen mukaan. 3.2.2. HSY Veden verkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen valvonta Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesilaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään, että kaikilla vesilaitoksen verkoston ulkopuolella olevilla kiinteistöillä tuli olla 1.1.2008 alkaen selvitys jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huoltoohjeet. Kaikkien edellä mainittujen kiinteistöjen tulee voimassaolevan lainsäädännön mukaan 15.3.2016 lukien täyttää asetuksessa jätevedelle asetetut puhdistusvaatimukset, jollei kiinteistölle ole myönnetty poikkeamista velvoitteen täyttämisestä. On mahdollista, että jo vuonna 2015 kiinteistökohtaisista jätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamista koskevia ympäristönsuojelulain 157 :n mukaisia hakemuksia tulee huomattavassa määrin vireille. Lisäksi ympäristökeskus antaa lausuntoja rakennusvalvontavirastolle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin lupahakemuksiin liitettävistä jätevesijärjestelmien suunnitelmista. Jokaisen hakemuksen ja lausuntopyynnön käsittelyn yhteydessä kohteeseen pyritään tekemään tarkastus. 3.2.3. Eläinsuojien valvonta Helsingissä on noin 25 hevostallia, joista yhdeksän sijaitsee kahdessa suuressa tallikeskittymässä Ruskeasuolla ja Tuomarinkartanossa. Näiden lisäksi Helsingissä on kolme muuta merkittävää eläinsuojaa sekä eläintarha. Eläinsuojia valvotaan ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden mukaan annettujen asetusten nojalla. Lisäksi valvotaan sitä, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksiä. Tarkastuksia tehdään uusiin kohteisiin, ja tarpeen mukaan kohteisiin, joiden toiminnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. 3.2.4. Kiinteistöjen jätehuollon valvonta Kiinteistöjen jätehuollon valvontaa tehdään lähinnä toimenpidepyyntöjen perusteella, HSY Jätehuollon Espoon käsittelykeskuksesta tulleiden kuormantarkastusten perusteella tai projektiluonteisesti resurssien niin salliessa.

12 (22) 3.2.5. Eräiden jätteiden ja maa-ainesten maanrakentamisessa hyödyntämisen valvonta Mm. betonimursketta, lentotuhkaa ja pohjatuhkaa voidaan tietyin edellytyksin käyttää maanrakentamisessa korvaamaan luonnonmaa-aineksia. Käytöstä on ilmoitettava alueelliselle ELY-keskukselle. Valvonta on jaettu ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2015 ympäristökeskus huolehtii valvonnasta kaupungin alueella. 3.2.6. Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta Ns. siirtoasiakirjakäytäntö on laajentunut koskemaan vaarallisten jätteiden kuljetuksen ohella myös muunlaista jätteenkuljetusta. Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan jätelain 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Sekä jätteen haltijalle, että vastaanottajalle jää kopio siirtoasiakirjasta. Vuonna 2015 tutkitaan projektiluonteisesti siirtoasiakirjan laadintaa 20 tapauksessa ja erityisesti silloin, kun jäte on peräisin kotitaloudesta. Näitä ovat lähinnä kohteet, joista kertyy rakennusjätettä ja joista ympäristökeskukselle tulee tieto. 3.2.7. Tapahtumien roskaantumisen valvonta Suurista yleisötapahtumista aiheutuu meluhaittojen lisäksi usein jätelain 72 :n tarkoittamaa roskaantumista. Vuonna 2015 on tarkoitus tehostaa sekä roskaantumisen ennaltaehkäisyä että jälkisiivousta. Suurista yleisötapahtumista tullaan edellyttämään jätehuoltosuunnitelmaa, minkä perusteella voidaan arvioida mm. jäteastioiden ja jätteiden lajittelun riittävyyttä. Lisäksi 10 suurimmassa tapahtumassa selvitetään tapahtumasta aiheutunutta roskaantumista ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen tehtävillä tarkastuksilla. Tarkastusten perustella voidaan edellyttää tapahtumanjärjestäjältä toimenpiteitä roskaantuneen alueen puhdistamiseksi.. 3.3. Ympäristönsuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisten toimintojen valvonta Helsingissä on jatkuvasti käynnissä lukuisia tilapäisiä toimintoja, joista voi aiheutua haittaa asukkaille tai ongelmia jätehuollossa. Näitä toimintoja valvotaan paitsi ympäristönsuojelulain mukaisessa ilmoitusmenettelyssä myös jätelain ja ympäristönsuojelumääräysten noudattamisen toteamiseksi. 3.3.1. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näistä ilmoituksista tehdään Helsingissä vuosittain 180 250 päätöstä. Noin kaksi kolmasosaa ilmoituksista koskee maarakentamista tai muuta rakentamista ja loput erilaisia ulkoilmatapahtumia. Ilmoitusten johdosta tehdään tarvittaessa tarkastus. Suurin osa tarkastuksista suunnataan pitkäaikaisiin, mittaviin rakennushankkeisiin ja muihin melua aiheuttaviin toimintoihin, jotka ovat erityisen häiritseviä ympäristön asukkaille. Tarkastuksia tehdään myös asukkaiden tekemien ilmoitusten perusteella. Melutasoja valvotaan satunnaisin mittauksin. Pääsääntöisesti mittaukset tekee kuitenkin akustiikkakonsultti toiminnanharjoittajan tilauksesta. Tar-

13 (22) kastukset keskitetään toimintoihin, joiden melu- ja pölypäästöjen sekä tärinän arvioidaan aiheuttavan merkittävää haittaa. Ilmoituksenvaraisten toimintojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2015 saman verran kuin ennenkin, noin 200. 3.3.2. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus tekee ilmoitusten johdosta vuosittain 15-20 päätöstä. Ilmoituspäätöksen saaneille kunnostuskohteille arvioidaan tehtävän 60 tarkastusta vuonna 2015. 3.4. Ympäristönsuojelumääräyksissä mainittujen toimintojen valvonta 3.4.1. Julkisivutyöt Ympäristönsuojelumääräysten mukaan tulee haittaa aiheuttavista rakennustöistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. Urakoitsijat ilmoittavat noin 70 kertaa vuodessa tällaisista töistä. Tällä tavoin viranomainen saa tietoonsa sellaisia töitä, joista lähinnä pölyämisen ja jätehuollon kannalta saattaa aiheutua välitöntä tai välillistä terveyshaittaa. Esimerkkeinä tästä ovat rakennusten saumausmassojen poisto, jossa PCB- tai lyijypitoista pölyä ja jätettä saattaa joutua maaperään. Ilmoitusvelvollisuuden poistamista ympäristönsuojelumääräyksistä ollaan valmistelemassa, mutta uusitut määräykset tulisivat todennäköisesti voimaan aikaisintaan vuoden 2015 syyspuolella. Tarkastuksia kohteisiin tehdään toimenpidepyyntöjen perusteella. Toimenpidepyyntöjä on viime vuosina tullut harvakseltaan. Julkisivutöitä koskevien määräysten noudattamisen valvomiseksi tarkastetaan vuoden 2015 aikana projektiluonteisesti 15 työkohdetta. 3.4.2. Rakennus- ja purkutyöt Helsingissä rakentaminen on vilkasta ja siihen liittyvä rakennus- ja purkujätehuollon valvonta vaatii huomiota. Rakentamisesta voi aiheutua pöly- ja meluhaittoja tai roskaantumista. Jätehuollon ketju toimii nykyään yleensä hyvin uudisrakentamiskohteissa, joista jätteet viedään pääosin ympäristöluvanvaraisiin laitoksiin. Purkujätehuollossa on ollut enemmän laiminlyöntejä, joten tarkastustoimintaa on suunnattu enemmän niihin. Rakentamisen pölyhaitat liittyvät yleensä eniten isoihin purkukohteisiin. Rakennusvalvontavirastosta tulee ympäristökeskukselle vuosittain satoja ilmoituksia, jotka koskevat rakentamisen ja purkamisen jätehuoltoa. Kaikkiin suuriin purkukohteisiin tehdään vähintään yksi tarkastus. Se pyritään ajoittamaan työmaan alkuun, jolloin voidaan selvittää, miten pölyntorjunta on toteutettu. Tarkastuksia tehdään myös asukkaiden yhteydenottojen perusteella. Yhteensä valvontakohteita arvioidaan olevan noin 30 kappaletta. 3.4.3. Tilapäiset ja ei-lupavelvolliset tankkauspisteet Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu vaatimuksia erilaisten työkohteiden tankkauspaikoille. Systemaattista tietoa määräyksen noudattamisesta ei ole olemassa. Ympäristön-

14 (22) suojelumääräysten uudistamisen yhteydessä säiliön kunnosta ja varustuksesta on tarkoitus antaa lisämääräyksiä. Ne perustuvat keväällä 2011 ilmestyneeseen ohjeeseen, jonka ovat valmistelleet Tampereen aluepelastuslaitos, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja poliisi. Selvityksessä on kirjattu merkittävimmät onnettomuuksiin johtaneet puutteet säiliövarustuksissa. Erityisen häiritsevää melua koskevien ilmoitusten johdosta annetuista päätöksissä toiminnan harjoittajia on informoitu tankkauspaikkoja koskevista määräyksistä. Suurin osa rakennustyömaista on kuitenkin sellaisia, joista ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Vuoden aikana tarkastetaan 35 erikokoista työmaata asian selvittämiseksi ja valvontatarpeen määrittämiseksi. Lisäksi tarkastetaan tarpeen mukaan ja yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa muita alle 10 m 3 :n säiliötilavuuden jakelupaikkoja, jotka eivät liity ympäristönsuojelulain 118 :n mukaiseen ilmoitusvelvolliseen toimintaan. 3.4.4. Käytöstä poistetut öljysäiliöt Käytöstä poistetun öljy- tai kemikaalisäiliön maahan jättämisestä on tehtävä hakemus. Sen käsittelyyn kuuluu kohteessa tehtävä tarkastus. Jos kiinteistöllä oleva säiliö nostetaan, voidaan kohteessa tehdä tarkastus mahdollisen maaperän pilaantumisen tarkastamiseksi. Tällaisia kohteita arvioidaan olevan noin 10 kappaletta vuodessa. 3.5. Muut valvottavat toiminnat 3.5.1. Vesilain mukaiset kohteet Vesilain mukainen valvonta kohdistuu esimerkiksi vesistörakentamiseen, vesistön täyttämiseen ja ruoppauksiin sekä kaapeleitten ja johtojen asentamiseen mereen. Vesilain mukaista lupaa haetaan aluehallintovirastolta, ja ilmoitukset pienimuotoisista ruoppauksista tehdään Uudenmaan ELY-keskukselle. Rakennuskohteita valvoo ELY-keskuksen ohella ympäristökeskus. Lupakohteiden työnaikaisia tarkastuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan kohteesta riippuen vähintään kerran rakentamisaikana. Tarkastuksia on vuosittain noin 5. 3.5.2. Vesihuoltolain mukaiset kohteet Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii vesihuoltolain (119/2001) mukaisena valvontaviranomaisena. Ympäristökeskuksen tehtävänä on valvoa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittymistä vesihuoltolaitoksen viemäriin ja vesijohtoon ja käsitellä vesihuoltolain 11 :n mukaisia vesijohtoja ja jätevesiviemäreitä koskevia vapautushakemuksia sekä 17 c :n mukaisia hulevesiviemäriä koskevia vapautushakemuksia. Valvontakohteet tulevat ympäristökeskuksessa vireille lähinnä rakennusvalvontavirastossa käsittelyssä olevien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien tai naapurivalitusten myötä. Lupakäsittelyn yhteydessä kohteeseen tehdään aina tarkastus.

15 (22) Vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset ja ilmoitukset ovat aiemmin koskeneet pääsääntöisesti hulevesien käsittelyä. Vuoden 2015 kuluessa on mahdollista, että vapautushakemukset koskevat enenevässä määrin myös jätevesiviemäriin liittymistä. 3.5.3. Otsonikerrosta heikentävien aineiden valvonta Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja) käytetään mm. kylmäaineina ilmastointi- ja jäähdytyslaitteissa. Otsonikerrosta heikentävien aineiden ja F-kaasujen käyttöä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1005/2009 ja (EY) N:o 842/2006. Näiden asetusten valvonnasta ja niihin liittyvistä pätevyysvaatimuksista on Suomessa säädetty valtioneuvoston asetuksella 452/2009 (huoltoasetus). Huoltoasetus (valtioneuvoston asetus 452/2009) koskee otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä laitteita asentavia, huoltavia ja kunnossapitäviä henkilöitä ja toiminnanharjoittajia. Lisäksi asetusta sovelletaan edellä mainittuja aineita sisältävien laitteiden jätehuoltoa suorittavaan henkilöön ja toiminnanharjoittajaan. Asetuksessa huollolla tarkoitetaan laitteiden tarkastusta, asennusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Laitteet, joiden huoltoa asetus koskee, ovat jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet, sammutuslaitteistot, ajoneuvojen ilmastointilaitteet, suurjännitekytkinlaitteet ja fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuottimia sisältävät laitteet, jotka sisältävät asetuksen liitteissä lueteltuja otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2013 aloitettiin huoltoasetuksen valvonta kartoittamalla ensisijaisesti kohteita, joissa aineiden käyttömäärät ovat suuria. Vuosien 2013 ja 2014 aikana tarkastettiin noin 50 kohdetta. Puutteita huoltoasetuksen noudattamisessa oli huomattavasti. Valvontaa jatketaan vuonna 2015, jolloin on tarkoitus tarkastaa 10 uutta kohdetta.

16 (22) 3.6. Yhteenveto valvontatarkastuksista vuonna 2015 Suunnitelmallinen tarkastustoiminta järjestetään vuonna 2015 pääpiirteittäin seuraavasti (A= ALMA, M= MAJA, V= VEDET): Tarkastettavat kohteet Tehtävät tarkastukset Luvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet (M+A) 26 Muut kuin luvanvaraiset ja rekisteröitävät pysyvät kohteet (M) 110 170 Ilmoitusvelvolliset tilapäiset ja muut toiminnat - rakentaminen ja tapahtumat (A) 40 50 - pilaantuneen maaperän puhdistaminen (M) 15 60 Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta (M) 20 Yleisötapahtumien roskaantumisen valvonta 10 20 Otsonikerrosta heikentävien aineiden valvonta 10 Ympäristönsuojelumääräyksissä mainittujen toimintojen valvonta (M+A) 90 Eläinsuojat (V) 4 4 Muut valvottavat toiminnat (vesilaki, vesihuoltolaki) 10 10 Yhteensä 440 Jos tarkastettavassa kohteessa on paljon puutteita, tehdään kohteeseen uusintatarkastus korjaustoimenpiteiden riittävyyden toteamiseksi. 3.7. Yhteistyö viranomaisten kesken Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan valvontasuunnitelmassa on kuvattava viranomaisten yhteistyö. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), poliisi ja rakennusvalvontaviranomainen. Muita ovat Suomen ympäristökeskus, Tulli ja aluehallintovirasto (työsuojelun vastuualue). Ympäristökeskus osallistuu pääsääntöisesti tarkastuksille laitoksiin, joiden ensisijainen valvontaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristökeskus välittää ELY-keskukselle havaitsemansa tai yleisöilmoitusten perusteella saamansa ilmoitukset mahdollisista lupamääräysten rikkomisista. Ympäristökeskus voi tehdä myös oma-aloitteisesti tai ELY-keskuksen pyynnöstä tarkastuksia ELY-keskuksen ensisijaisesti valvomiin kohteisiin. Ympäristökeskus tiedottaa aktiivisesti Suomen ympäristökeskusta ja Tullia mahdollisiin laittomiin jätteensiirtoihin liittyvissä asioissa. Rakennusvalvonta ja aluehallintoviraston kanssa yhteistyö liittyy lähinnä rakentamisen ja purkamisen haittoihin ja jätehuoltoon.

17 (22) Mahdollisissa ympäristönsuojelulainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomistapauksissa ympäristökeskus harkitsee ilmoituksen tekemistä poliisille. Esitutkintaprosessin aikana ympäristökeskus tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. 3.8. Reach asetuksen valvonta Kemikaalilain (599/2013) 11 :ssä on säädetty ELY -keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä mm. REACH-asetuksen valvonnassa. Sen mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo REACH-asetuksen noudattamista kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Tarkastuksissa valvotaan aineen käytölle esitettyjä käyttöolosuhteita ja turvallisuustoimia koskevan REACH-asetuksen 14 ja 37 artiklan, luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevan VII osaston ja aineen rajoituksia koskevan 67 artiklan säännösten noudattamista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on laatinut asiaa koskevaa valvontaohjeen. REACH-asetuksen mukaisen valvonnan osuus tarkastuksista on vielä vuonna 2015 vähäinen. 4. Henkilöstöresurssit Ympäristönsuojeluosastolla arvioidaan vuonna 2015 olevan käytettävissä henkilöstöresursseja ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisiin valvonta-, neuvonta- ja kehittämistehtäviin noin 15 htv (1 htv = 220 htpv). Valvontasuunnitelmassa esitettyjen tarkastusten lisäksi valvontatehtäviin kuuluu lupa- ja ilmoituspäätösten valmistelu, lausuntojen antaminen muille viranomaisille, joita ovat mm. ympäristölupahakemuksista annettavat lausunnot aluehallintovirastolle, maaperän kunnostukseen liittyvien kunnostusten loppuraporttien tarkastaminen ja kuntalaisten ja yritysten muu neuvonta ja erilaisten palautteiden käsittely. Ympäristölupapäätöksiä, lausuntoja muille viranomaisille tai muita vastaavia päätöksiä on vuoden 2014 valmisteltu 68 kappaletta. Erilaisia neuvontatehtäviä oli vuonna 2014 yli 1600 kappaletta. Lisäksi valvontatehtäviä tekevät henkilöt osallistuvat erilaisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Tehtävien määrä vaihtelee vuosittain. Ympäristökeskus on viime vuosina saanut 250-350 kappaletta ympäristössä esiintyvää haittaa, kuten esimerkiksi savua, melua tai roskaantumista, koskevaa toimenpidepyyntöä. Toimenpidepyynnön käsittelyyn liittyy yleensä yksi tai useampia tarkastuksia. Vuosittain tarkastuksia on ollut 450-600 kappaletta. Vastaava määrä toimenpidepyyntöjä on odotettavissa myös vuonna 2015. 5. Koulutus Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Koulutus on tarpeen mukaan ympäristökeskuksen sisäistä koulutusta ympäristönsuojeluosastolla sekä ulkopuolista koulutusta. Tavoitteena on tuntea ja osata soveltaa keskeistä lainsäädäntöä kullakin valvonnan osaalueella, kehittää sujuvaa suomen kielen kirjallista ilmaisua, atk-taitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

18 (22) 6. Tietojärjestelmät Yli tunnin kestävistä koulutuksista tehdään koulutushakemus, josta tehty päätös kirjataan hallintoyksikön ylläpitämään ympäristökeskuksen koulutusrekisteriin. Rekisteristä on mahdollista saada henkilökohtaisia, vastuualue- tai yksikkökohtaisia otteita. Yksiköissä pidettävissä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies arvioi jokaisen työntekijän kanssa edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja sen vaikutuksen työhön. Tuloskeskustelussa sovitaan osaamiskartoituksen perusteella koulutus- ja kehityssuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle, josta tulevaa vuotta koskeva suunnitelma on yksityiskohtainen. 6.1. Nykytila ympäristökeskuksessa Asiakkaiden kanssa tehtävä tiedonvaihto hoituu valtaosin sähköpostin välityksellä. Hoidettavien asioiden ja tehdyn valvonnan asianmukainen kirjaaminen ja arkistointi hoidetaan niin, ettei tehty työ tai sen yhteydessä saatu tieto katoa. Näin turvataan asianosaisten ja viranomaisten tiedonsaantioikeus sekä ympäristökeskuksen ja kaupungin sisäinen tiedonsiirto. Ympäristönsuojelun valvontakohteiden tiedot talletetaan ympäristökeskuksessa käytössä olevaan ympäristöterveysvalvonnan ja ympäristövalvonnan Progress-tietokantaan perustuvaan Tarkastaja by Digia-tietojärjestelmään. Rekisteri on tarkoitettu viranomaiskäyttöön, mutta tiedot ovat julkisia, ellei tietoa ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa http://www.hel2.fi/rekisteriseloste. Maaperän laatu- ja puhdistamistietoja on tallennettu ympäristökeskuksen hallinnoimaan Mahvet -tietokantaan, jota käytetään MicroStation -paikkatieto-ohjelmalla. Tiedot kunnostetuista alueista on siirretty Helsingin kaupungin Intranet-karttatietopalvelun tietokantaan. 6.2. Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin Valtion ympäristöhallinto on perustanut paikkatietopohjaisen maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI). Tietojärjestelmään kerätään tiedot kaikista niistä kohteista, joissa on ollut tai on edelleen sellaista toimintaa, joka aiheuttaa pilaantumisriskin maaperään. Myös kunnostetut alueet merkitään järjestelmään. Helsingin kaupungin ympäristökeskus vastaa Helsingin alueen maaperätietojen päivittämisestä rekisteriin. Kaupungin hallintokunnilla on tarvittaessa katseluoikeus valtion rekisteriin. Osa ympäristönsuojelun valvontatiedoista (ammattimainen jätteen keräystoiminta, huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelmat, ympäristönsuojelulain 116 :n mukaiset rekisteröinnit) kirjataan myös valtakunnalliseen VAHTI -tietokantaan Helsinki on aloittanut 2014 tallentaa pilaantuneen maaperän tutkimus-, kunnostus- ja päätöstietoja Project Wise tietokantaan. Ympäristökeskus täydentää tietoja omalta osaltaan. 7. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi

19 (22) Valvontasuunnitelman toteutumisesta laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan toteutunutta valvontaa suunnitelman mukaiseen valvontaan. Yhteenvedossa tarkastellaan myös valvonnan tarpeen mahdollisia muutoksia. Yhteenveto saatetaan ympäristölautakunnan käsiteltäväksi maaliskuun loppuun mennessä.

20 (22) Liite 1. Vuonna 2015 tarkastettavat luvansaaneet ja rekisteröidyt kohteet Nimi Viimeinen tark. Autonkorjaus- ja osamyynti Kari Laine Oy 2.6.2010 Euro-Teli Oy 11.3.2010 Hannun-Romu Oy/Rattitie 30.3.2010 Helsingin varaosakellari Oy 11.3.2010 Malmin Valio-osa Oy 11.3.2010 Sapoma Oy 2.6.2010 Kalevala Koru Oy 16.1.2007 Lihakonttori Oy 6.2.2007 Helsingin kaupunki/korkeasaari 31.7.2008 HUS/Meilahden voimakeskus 11.12.2008 Tasoteräs Oy 19.2.2009 Alumiinikilpi Oy Tuukkanen 30.12.2009 STARA/Strandmaninkuja 17.2.2010 Helsingin KTK Oy/Jokisuuntie 9.6.2010 Luotsausliikelaitos/Harmaja 21.7.2010 Kalatukku E. Eriksson Oy 26.11.2010

21 (22) Liite 2. Tarkastuspiirit

22 (22)