minun Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti 3 2013 kaupunkini Seinäjoki elää läpi yön SIVU 4 Miljoonia lapsille SIVU 6 Kansalaisraadista uusia näkökulmia SIVU 3
2 minun kaupunkini Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti Sisältö 02 Pääkirjoitus KAUPUNKIA RAKENNETAAN 03 Kansalaisraati tilaston takaa 04 Kaupunki ei nuku koskaan kaupungilla nyt 06 Pikku-uutisia elämysten kaupunki 08 Erilaisia joululahjoja Julkaisija Seinäjoen kaupunki PL 215, 60101 Seinäjoki tiedotuslehti@seinajoki.fi www.seinajoki.fi Toimituskunta Paavo Eloniemi Jari Jaskari Anne Kotila Leena Kråknäs Jaana Uotila Erkki Välimäki Toimitus Anu Männikkö (päätoimittaja) Tytti Kettula Outi Myllymäki (I-print plus) Anne Kohtala (I-print plus) Matti Hautalahti (I-print plus) Ulkoasu ja taitto I-print plus Painopaikka I-print JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS lupanumero 441-895 { pääkirjoitus } Seinäjoki turvaa hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet myös ensi vuonna. Turvallisesti eteenpäin Kun valtuusto viime elokuussa hyväksyi kaupungin uuden strategian, linjasi se kaupungin tehtävän: Seinäjoen kaupunki haluaa turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa. Viime kuukausina on konkreettisesti koettu, miten olosuhteet voivat todella haastaa niin kaupunkia kuin sen asukkaita. Uskon, että kaikki kaupunkilaiset tietävät kaupungin talouden tilanteen ja ne vaikeudet, mitä kaupungilla on talouden tasapainottamisessa. Kaupungin on kyettävä toimintamenojensa kasvun hillitsemiseen sekä investointiensa oikeaan kohdentamiseen. Kaupungin on huolehdittava riittävistä tuloista kunnallisten verojen ja maksujen kautta, tarvittaessa niitä myös korottamalla. Kaupungin ja kaupungin asukkaiden talous kiristyy ensi vuonna. Mutta nämä vastuulliseen taloudenpitoon kuuluvat keinot turvaavat tärkeimmän eli kaupungin kyvyn tuottaa hyviä palveluita asukkailleen. Seinäjoki turvaa hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet myös ensi vuonna ja siitä eteenpäin. Viime vuosina ja kuukausina olemme joutuneet kokemaan luonnonolosuhteiden tuomia ongelmia ja vahinkoja. Valitettavasti on niin, että nämä luonnonilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat, ovat todennäköisesti yleistymässä tulevien vuosikymmenien aikana. Seinäjoen kaupunki on kehittänyt omaa toimintaansa, että se kykenee yhä paremmin varautumaan uhkaaviin luonnonilmiöihin ja niiden seurauksiin. Näissä poikkeuksellisissakin olosuhteissa kaupungin on kyettävä vastaamaan palveluiden toimivuudesta ja kaupungin turvallisuudesta. Nyt tarvitaan meidän kaikkien aktiivisuutta ja yhteistä vastuuta. Yhdessä toimien viemme kaupunkia turvallisesti eteenpäin. Haluan toivottaa kaikille kaupungin asukkaille hyvää joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2014! Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja
Kaupunkia rakennetaan 3 Uusia näkökulmia kaupunkikehittämiseen Seinäjoen ensimmäinen kansalaisraati pureutui viime keväänä päivähoitopalveluihin, liikenneturvallisuuteen, vanhusten palveluihin ja yhteisöllisyyteen. Satu Ahopellon ja Kaarlo Katajiston mielestä kansalaisraati toimi hyvin erilaisten mielipiteiden kokoajana. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Matti Hautalahti Hyllykallion, Karhuvuoren, Kertunlaakson ja Tanelinrannan kansalaisraadissa 24 kaupunkilaista pohti koulutetun ohjaajan johdolla kolmen illan ajan, miten voitaisiin kehittää kaupunginosien yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Kysyimme kahdelta raadin jäseneltä kokemuksia. Mikä sai sinut lähtemään kansalaisraatiin? Satu Ahopelto: Olen asunut Hyllykalliolla vuodesta 1999 ja se on minulle rakas ja turvallinen asuinalue. Halusin olla mukana kehittämässä sitä entistä paremmaksi, koska tarkoitukseni on myös vanheta täällä. Kaarlo Katajisto: Tunsin, että minulla oli sekä henkilökohtaista kokemusta että tietämystä annetuista aihealueista ja annettavaa kansalaisraadin työskentelyyn. Minkä noista teemoista koit itsellesi tärkeimmäksi? Satu Ahopelto: Olen viettänyt oman lapsuuteni Kauhavan Vääpelikylässä, jossa joka talossa oli samanikäisiä lapsia ja kaikkien isät töissä Kauhavan lentosotakoululla eli "kentällä". Sellainen yhteisöllisyys, jota lapsuuteni kylässä oli, tuntuu tyystin kadonneen. Pidän sitä kuitenkin yhtenä asukkaiden hyvinvoinnin peruspilareista: huolehditaan toisista, tullaan apuun tarvittaessa, käydään kylässä ja tehdään asioita yhdessä. Yhteisöllisyyden lisääntyminen vähentäisi sekä nuorten syrjäytymistä että ikääntyvien yksinäisyyttä. Se parantaisi kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia. Kaarlo Katajisto: Vanhusten kotihoidon ja kuntoutuksen, palvelutalot sekä laitoshoidon. Tärkeänä pidin myös, että lapsille on vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja -paikkoja tarjolla. Nuorison vapaa-ajanviettopaikat ja harrastusmahdollisuudet on turvattava. Mikä on mielestäsi konkreettisin esitys, jonka kansalaisraati nosti julkilausumaan? Satu Ahopelto: Julkilausuma sisältää useita konkreettisia esityksiä, kuten Kertunlaakson päiväkodin laajennusehdotuksen ja päivähoidon poolijärjestelmän, jonka kautta varahoitopaikka järjestyisi lyhyellä varoitusajalla. Lisäksi yksi konkreettinen ehdotus on liikenneturvallisuuden parantaminen rakentamalla riittävän korkeita hidasteita vaarallisille tieosuuksille ja myöhentämällä tai porrastamalla koulupäivien aloitusaikoja. Kaarlo Katajisto: Konkreettisimpia olivat päiväkotipaikkojen lisäysja liikenteelliset parannusehdotukset. Miten raati onnistui työskentelyssään? Satu Ahopelto: Mielestäni erinomaisesti. Raadissa eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat asukkaat aidosti kohtasivat toisensa ja keskustelivat sivistyneesti erilaisista parannusmahdollisuuksista toinen toistaan kannustaen. Yhteistyö oli todella innostavaa ja se sujui jouhevasti. Kaarlo Katajisto: Raadin työskentelyssä vesittyvät tärkeätkin asiat, kun pyritään yksimielisyyteen. Sinänsä raati toimii hyvin erilaisten mielipiteiden kokoajana. Jos mielipiteet on kirjattu ylös, voi niistä poikia toteutuskelpoisia hankkeita alueen ja koko kaupungin parhaaksi. Suositteletko uuden kansalaisraadin perustamista? Satu Ahopelto: Ehdottomasti, ja suosittelen kyseisen alueen asukkaille sen työhön osallistumista. Se on yksi tapa vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin ja lisäksi se on hyvä ponnahdusalusta myös yhteisöllisyyden kasvattamiseksi. Kaarlo Katajisto: Mielestäni Hyllykallioseura ry voisi toimia kansalaisraadin tapaan. Ensin se voisi kerätä alueensa asukkailta aloitteita alueen toimintojen kehittämisestä ja tarpeista ja sitten jalostaa niistä varsinaiset kuntalaisaloitteet. Pidin kansalaisraadin toimintaa liian viranomaisjohtoisena. Kansalaisraadin järjestivät Seinäjoen kaupunki ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Raadin julkilausuma on esitetty viranhaltijoille. Asioiden seurantapalaveri on vuoden päästä. Tulevaisuudessa kansalaisraateja tullaan järjestämään eri puolilla kaupunkia, eri teemoista ja erilaisille kohderyhmille.
4 Tilaston takaa Kaupunki ei nuku koskaan Lumenauraus Kaupungin lumenauraajat lähtevät liikkeelle yöllä kello 2 ja 4 välillä yli 20 kertaa talven aikana. Pyörätiet, pääväylät ja pihat yritetään saada seitsemäksi menokuntoon. Auraus- ja hiekoituskoneita voi olla liikkeellä pahan myräkän jälkeen yli 70. Koneita avustaa öisin ahtaissa paikoissa 2 henkilöä lumikolan kanssa. Heistä toinen on nainen. Kaupungin hoidossa noin 850 kilometriä katuja ja yksityisteitä sekä noin 300 kilometriä pyöräteitä. Vuorossa 3 päivystävät asemamestari Mika Sinisalo ja ylipalomies Jarko Vieruaho sekä palomiehet Harri Sillanpää, Timo Laukkanen, Pekka Hautamäki ja Kai Julin. Vuoropäiväkoti Päiväkodissa yöpyy joka yö keskimäärin 10 seinäjokelaista lasta ja heistä huolehtii 1 2 lastenhoitajaa. Yöpyjien määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Yöhoitoa tarjoaa Seinäjoella Kultavuoren päiväkoti. Lisäksi 6 päiväkodissa on pidennetty aukiolo kello 22 tai 24 asti. Seinäjoen yö on kaikkea muuta kuin rauhallinen, kun sitä katsoo yöpäivystäjien ja lumenauraajien näkökulmasta. Palomiehet tietävät, että ihmismieli on kekseliäs. Sosiaalipäivystys Seinäjoen yössä päivystää 1 sosiaalityöntekijä, joka huolehtii koko Etelä- Pohjanmaan sosiaalipäivystyksestä. Yhteydenotot tulevat hätäkeskuksen kautta. Yöpäivystäjän apua on tarvinnut tänä vuonna koko maakunnassa keskimäärin 19 henkilöä kuukaudessa. Heistä 80 % on alaikäisiä ja joka kolmas seinäjokelainen. Tavallisin yhteydenoton syy on lastensuojelullinen huoli: niitä on 2/3 kaikista hälytyksistä. Lisäksi apua pyydetään mielenterveysongelmissa, onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Kotikäyntejä sosiaalityöntekijät tekevät yhdessä poliisin kanssa. Niitä tulee öisin noin kerran kuussa. TEKSTI: Anne Kohtala KUVA: Matti Hautalahti Kello tulee puoli viisi iltapäivällä ja mopoautopalon Seinäjoen Pohjassa sammuttaneet miehet palaavat keikalta. Auto ja varusteet järjestellään uusiin valmiuksiin seuraavan hälytyksen varalta ja mennyttä ei enää muistele kuin asemamestari Mika Sinisalo, joka kirjoittaa tapahtuneesta raportin. Seinäjokelainen saa nukkua yönsä rauhassa: kaupungin pääpaloasemalla päivystää yöllä sama määrä miehiä kuin päivällä. Viisi miestä ja asemamestari aloittavat työvuoronsa aamulla kahdeksalta ja suuntaavat kotiin seuraavana aamuna 24 tunnin jälkeen. Lähtöjä voi tulla vuorokauden aikana 17 tai ei yhtään. Päivällä tehdään enimmät työtehtävät hälytysten välissä, illalla kuntoillaan vähintään kaksi tuntia ja yöllä lepäillään. Joka haluaa olla rauhassa, vetäytyy omiin oloihinsa ja joka haluaa seuraa, istuu poruk
5 Y-talon päivystys Y-talon yöpäivystyksessä voi käydä yhden yön aikana 5 tai 50 potilasta. Heistä noin puolet on seinäjokelaisia. Lääkäreitä on töissä joka yö 3 ja hoitajia 7 8. Laboratorio- ja röntgentutkimuksia tehdään läpi yön. Lapset tulevat tyypillisesti uhkaavalta tuntuvan infektion takia, työikäiset vammojen takia ja vanhukset kroonisen sairauden vaikeutumisen takia. Koko vuorokauden aikana yleisin tulosyy on vatsakipu ja toiseksi yleisin sydämen rytmihäiriö. Karkeasti puolet potilaista pääsee päivystyskäynnin jälkeen kotiin, puolet jää sairaalahoitoon. Potilas saa poliklinikkakäynnistä 27 euron ja kotikunta 263 598 euron laskun. Jos onnettomuus on tapahtunut 5 kilometrin päässä paloasemalta, paloauto on Seinäjoella paikalla 3 minuutissa ja 18 sekunnissa. Kaupungissa on 5 paloasemaa, joilla oli yhteensä keskimäärin 5 hälytystä / vrk viime vuonna. Yöaikaan tapahtui niistä viidennes eli 325 onnettomuutta. Tänä vuonna hälytysten määrä on kasvanut 13 %. Maakunnassa on 18 sairaankuljetusajoneuvoa, jotka päivystävät 1 minuutin varoitusajalla. Sairaankuljetuksella on noin 100 tehtävää vuorokaudessa, mistä noin viidennes öisin. lämpö, Sähkö, ja vesi Kaukolämpöä valvoo öisin 2 päivystäjää, joista toinen on valmiudessa heti, toinen 1/2 tunnin varoajalla. Päivystäjä seuraa verkostoa ja laitoksia yleensä etäyhteyden avulla, mutta kun pakkanen kiristyy, valvomo miehitetään ympärivuorokautisesti. Kaukolämmön piirissä on vajaat 40 000 seinäjokelaista. Vikanumeroon on hyvä soittaa, jos havaitsee vuodon maastossa tai lämmönjakohuoneessa. kaan. Nukahtaakin voi, kunhan varusteet ovat tarvittaessa yllä minuutissa, Sinisalo kuvaa. Kahden tunnin urheilupalvelus on koko tiimille pakollinen ja se suoritetaan tavallisesti iltakahvien jälkeen seitsemän ja yhdeksän välillä. Miehet kuntoilevat lähinnä omalla punttisalilla, mutta silloin tällöin lauantaisin he saattavat suunnata porukalla myös uimahalliin. Minuutin valmiussääntö pätee myös silloin. Uidakin pitää, sillä tarvitsemme sitäkin taitoa välillä työtehtävissä. Uimme vain silloin, kun halli on muilta suljettu, kuljemme nopeaa reittiä takaovesta ja riisumme varusteet altaan reunalle, Sinisalo selittää. Yökeikka on kovempi Nurmossa, Ylistarossa ja Peräseinäjoella yöpäivystys toteutetaan kotivaruillaolona. Myös vapaaehtoisten joukko saa aina hälytyksen. Yleisimmät hälytysten syyt koko kaupungissa ovat ensivastetehtävä eli kaikki ihmisen pelastamiseen liittyvät tehtävät, automaattihälytys ja liikenneonnettomuus. Yökeikka on yleensä aina vähän kovempi kuin päiväkeikka. Öisin sattuvat pahimmat liikenneonnettomuudet, väkivaltatilanteita on kodeissa enemmän kuin päivällä, sairauskohtauksia useammin ja tulipalopaikalla pelko, että sisällä nukkuu ihmisiä, asemamestari listaa. Tänä vuonna hälytysten määrä on kasvanut 13 prosenttia viime vuo teen verrattuna. Etenkin ensivastetehtävien määrä on kasvanut. Kaikenlaisiin pinteisiin ihmisiä joutuu. Me olemme niin kovin kekseliäitä varsinkin viikonloppuöisin. Sähkölaitoksella päivystys toteutetaan samalla 1+1-kaavalla. Soittoja voi tulla vain muutama per vuoro tai puolessa tunnissa 30. Seinäjoella tulee yhteensä noin 3 yli minuutin mittaista suunniteltua tai viasta johtuvaa sähkökatkoa kuukaudessa. Vesi- ja viemäriverkostoa sekä jätevedenpuhdistamoa valvoo joka yö 3 päivystäjää. Yövuoro napsahtaa työntekijälle aina viikoksi kerrallaan. Vuotavista vesijohdoista tai tukkeutuneista viemäreistä tulee häiriöilmoituksia 1 2 kertaa kuukaudessa. Jätevedenpuhdistamolla päivystäjät tekevät yötöitä tukoksen tai muun akuutin ongelman takia 1 2 tuntia viikossa. Eläinlääkäripäivystys Eläimilläkään ei ole Seinäjoen yössä hätää. Kaupungin 6:sta eläinlääkäristä aina 1 päivystää Ylistarossa, Peräseinäjoella tai Lapualla. Jatkossa myös raviradalla, kun eläinsairaala Animwest valmistuu. Eläinlääkäri hoitaa yön aikana keskimäärin 2 4 eläintä: pari pieneläintä klinikalla ja pari suureläintä tiloilla. Tavallisia ovat hevosen ähkyt, lehmähalvaukset ja lehmien poikimiset sekä koirien krampit ja synnytykset. Lisäksi lääkäri antaa neuvoja puhelimitse.
6 Elämysten kaupunki Hiihtämään ja retkiluistelemaan Seinäjoen alueella on yli 200 kilometriä kunnossa pidettäviä latuja. Jouppilanvuorella pääsee hiihtämään jo alkutalvesta, jolloin ladut tehdään viime vuodesta säilytetystä lumesta. Tästä ladusta SHS perii latumaksua alkukaudesta. Lumetettu hiihtolatu löytyy myös Tanelinrannasta. Kalajärvelle avataan talven pakkaskelien tullessa retkiluistelurata kuntoradalle. Retkiluistimia saa lainata Ravintola Kalajärveltä. Seuraa latuinfoa Kaupungin latuinfo-sivulle päivitetään hiihtokaudella viikoittain (ja tilanteen muuttuessa) tietoa latujen kunnosta. Ladut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisesti siten, että ensimmäisenä avataan valaistut kuntoradat (I kuntoluokka). Sen jälkeen vuorossa ovat koulujen ja päiväkotien ladut sekä vaellusreitit. Vaellusreittien ladut tehdään kevättalvella. Viikonloput hoidetaan päivystysluontoisesti, jolloin avataan I kuntoluokkaan kuuluvat ladut. Kaksi koiralatua Hiihtokaudella ulkoilureitistöillä hiihdetään, jolloin kävely laduilla on kielletty. Joupiskan esteettömälle kuntoradalle on kävelijöille tehty kävelyreuna, joka kulkee Kultavuoresta Jouppilanvuoren kuntoradan kautta sairaalanmäelle. Koirien ulkoiluttaminen on sallittu ainoastaan koiraladuilla. Koiralatujen lähtöpaikat: Tähtitorni sekä Honkakylän pururata (reitin pituus yhteen suuntaan 5,6 km ja reitillä Sauralakson ja Honkakylän laavut) ja Kyrkösjärven penkalla latu, voimalaitokselta kasvihuoneille, edestakaisin noin 6 km. www.seinajoki.fi/latuinfo Kertunlaakson päiväkodissa on luvassa kasvua. Lapsille monta miljoonaa Kaupunki pystyy tuottamaan ensi vuonna laadukkaita palveluja, vaikka taloustilanne on tiukka. Budjetista löytyy lapsiperheille monta ilonaihetta. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Matti Hautalahti Lapsiperheille ympäri Seinäjokea on luvassa uudistuksia päivähoidossa. Kertunlaakson ja Tanelinrannan viiden ryhmän päiväkodit kasvavat kumpikin kahdella kolmella ryhmällä. Näihin kohteisiin on varattu rahaa vuosille 2014 2015 yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi Knuuttilan päiväkodin peruskorjaukselle on varattu puoli miljoonaa euroa. Kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi kertoo, että Ylistarossa ja Peräseinäjoella myönnettiin tilojen uudelleenjärjestelyihin yhteensä 700 000 euroa. Kysymys on kokonaisratkaisuista, joissa haetaan entisten kunnantalojen tyhjilleen jääneille tiloille järkevää käyttöä. Ylistaro-talosta aiotaan remontoida tilat päivähoidolle, kun ikäihmisten palvelukeskus siirtyy terveyskeskuksen tiloihin. Peräseinäjoella mietitään puolestaan terveyspalvelujen siirtämistä Terästalolle, jolloin terveysasemalta vapautuisi tilaa päiväkodille. Myös koululaiset saavat budjetista oman osansa. Tanelinrannan koulun laajennukseen on ensi vuodelle varattu 1,3 miljoonaa euroa. Jo toista kertaa laajenevan koulun kasvutarve on lähes tuhat neliötä, mikä tuo kuusi uutta perusopetusluokkaa ja helpotusta muihinkin tilatarpeisiin. Kasvavan kaupunginosan koulu muuttuu näin kolmisarjaiseksi, Aittoniemi toteaa. Ylistaron koulukeskuksessa alkaa noin viiden miljoonan korjausurakka. Suunnitteluun ja ensi syksynä alkavaan rakentamiseen on varattu 800 000 euroa. Toukolanpuiston koulun remontin loppuunsaattaminen maksaa 600 000 euroa. Merkittävä uudistus on myös nyt alkava uuden yläasteen suunnittelu entisen teknillisen oppilaitoksen tiloihin Törnävälle. Tässä vaiheessa siihen on myönnetty miljoona euroa. Aittoniemen mukaan kokonaiskustannukset selviävät sen jälkeen, kun rakennukselle on tehty tarvittavat kuntokartoitukset. Valtuusto myönsi lisää varoja myös lastensuojeluun. Ensi vuonna tulee viisi uutta työntekijää varhaisen tuen palveluihin. Perusterveydenhuollossa on tulossa terveydenhoitajan toimi äitiysneuvolaan ja terveydenhoitaja lastenneuvolaan. Nämä ovat tarpeen, koska lapsimäärät ovat Seinäjoella lisääntyneet. Näin pystytään toteuttamaan tarvittavat neuvolatarkastukset.
7 { pikku-uutisia } Kiinteistön myynti kunnalle verovapaaksi Hallitus on esittänyt, että kiinteistön myynti kunnalle olisi verovapaata ensi vuoden ajan. Asia on ollut jo eduskunnassa valiokuntakäsittelysssä ja menossa eteenpäin. Verovapaus koskisi Suomessa tai ulkomailla asuvia luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia kuolinpesiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Esityksen mukaan tuloverolakia muu tettaisiin väliaikaisesti siten, että 21% Seinäjoella 2014 Asuntomessualueen infran rakentamiseen 2,1 Meur Pruukinrannan pientalotontit hakuun helmikuussa Seinäjoen 2016 asuntomessujen kerros- ja rivitalotonttien haku on meneillään 31. tammikuuta 2014 saakka. Pientalotonttien (32 kpl) ja paritalotonttien (2 kpl) hakuaika on helmi huhtikuussa 2014. Kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet ovat valmiina, ja messualueella on tontit numeroitu paikoilleen, joten talojen suunnittelun voi jo aloittaa. luonnollisen henkilön myydessä kiinteää Pruukinrannan alueella on tarjolla omaisuutta kunnalle myyntivoitto olisi verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa. Verovapaus koskee vain Itäisen ohikulkutien rakentamiseen 1,7 Meur tontteja erilaisiin elämäntilanteisiin. Pientalojen tontit ovat kooltaan 818 1 120 neliötä sekä rakennusoikeudet asuinrakennukselle 250 ja talousrakennukselle kunnalle tapahtuvia luovutuksia. 50 kerrosneliötä. Yksi messuteemoista on pohjalainen rakennus- ja puusepän- Kaupungingeodeetti Taru-Maaria Herttua-Suokko taru-maaria.herttua-suokko@seinajoki.fi Maanhankintateknikko Paavo Eloniemi paavo.eloniemi@seinajoki.fi Jouppilanvuoren tekonurmikenttään 0,5 Meur taito. Talojen havainnekuvia ja pääkohtia tämänhetkisestä rakennustapaohjeesta on ladattavissa osoitteesta: www.asuntomessut.fi/seinajoki-2016/ messualue Seinäjoelle uusi nuorisovaltuusto Anni Marttala, Nurmon lukio Aisha Benahmed, Seinäjoen lukio Valtteri Uotila, Ylistaron lukio Marika Järvi, Ylistaron lukio Elina Alamylläri, Seinäjoen lyseo Oona Katila, Seinäjoen lyseo Milla Koivuluoma, Seinäjoen lyseo Emilia Lintala, Seinäjoen lyseo Hanna Ollinkoski, Seinäjoen lyseo Julia Mylläri, Seinäjoen lyseo Vilma Vanhanen, Seinäjoen lyseo Johanna Puska, Seinäjoen lyseo Julia Ranta, Seinäjoen lyseo Aliisa Saartenoja, Seinäjoen lyseo Millamaria Käpylä, Seinäjoen yhteiskoulu Oona Lampakka, Seinäjoen yhteiskoulu Juuli Pihlajaniemi, Seinäjoen yhteiskoulu Miro Lyly, Seinäjoen yhteiskoulu Pruukinrannan pientalotontit hakuun helmikuussa www.seinajoki.fi/nuorisovaltuusto
Julkinen tiedote IK Itella Posti Oy Oi kuusipuu Jouluseimen äärelle Seinäjoen kaupungintalon edustalle pystytetään taas komea joulukuusi. Ihan tarkkaa mittaa en tiedä, mutta arvelisin, että kuusi on perinteiseen tapaan noin 17-metrinen, kaupunginpuutarhuri Hannu Ojanen kertoo. Valot kuuseen sytytetään tuttuun tapaan itsenäisyyspäiväksi. Valojen asennuksen hoitavat Seinäjoen Energian miehet. Yhteensä lamppuja kuuseen tulee toistasataa. Seinäjoen jouluseimen avajaisia vietetään juhlallisesti piispa Simo Peuran johdolla ensimmäisen adventin alla perjantaina 29.11. kello 11. Seinäjoen kaupungin ja seurakunnan perinteinen jouluseimi pystytetään tuttuun paikkaan Aalto-keskuksen kansalaistorille, kaupunginkirjaston ja kaupungintalon väliin. Haave ulkona seisovasta jouluseimestä toteutui kaupungissa ensi kerran vuonna 2005. Silloin seimi rakentui kansalaistorille itsenäisyyspäivän aattona. Sen jälkeen jouluseimi on pystytetty kaupungintalon viereen joka vuosi. Jouluradio Seinäjoella Seinäjoen seurakunta tarjoaa seinäjokelaisille ja ympäristön asukkaille joululahjan ja kustantaa Jouluradion lähetykset alueella. Jouluradio soittaa joulumusiikkia 24/7 ja on kuultavissa 1.12.2013 6.1.2014. Jouluradion FMtaajuus on 91,8 MHz, verkossa lähetykset ovat kuunneltavissa osoitteessa www.jouluradio.fi Lisää jouluisia tapahtumia www.seinajoki.fi/ tapahtumakalenteri Sinisen hirsimökin joulukauppa Seinäjoen torin KulttuuriShopin erilaiset joululahjat ovat loistava vaihtoehto perinteiselle tavarapaljoudelle. Kun tänä vuonna mietit joululahjaa hänelle, jolla on jo kaikkea, kannattaa aivan ensimmäisenä pistäytyä Seinäjoen torilla sinisen hirsimökin joulukaupassa. Kaupungin kulttuuripalvelut avaa sinne tänä vuonna ensimmäistä kertaa KulttuuriShopin. Joulukaupassa myydään perinteisten tavaralahjojen sijaan paikallisten kulttuuritoimijoiden ideoimia ja toteuttamia aineettomia palveluita, kertoo vs. kulttuurisihteeri Heidi Väliaho. Elämys on vihreä vaihtoehto KulttuuriShopin joulukauppaa koristavat suurten pakettien sijaan ruskeat kirjekuoret, joiden sisässä olevat lahjakortit oikeuttavat erilaisiin aineettomiin palveluihin. Pukinkonttiin voi poimia esimerkiksi Tanssikoulu Wimman sekä Seinäjoen Baletti- ja tanssiopiston tanssitunteja tai Seinäjoen kaupunginteatterin lahjakortteja. Kuvataiteen ystävää voi ilahduttaa lahjakortilla taidelainaamoon, ja käsistään kätevälle valikoimassa on Kaarakan Taitokeskuksen työpajalahjakortteja. KulttuuriShopin tavoitteena on helpottaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja antaa samalla vihreä vaihtoehto perinteisille lahjoille. KulttuuriShoppi to pe 14 18 la su 12 16 Avoinna 21.12. saakka. Maksu mahdollista vain käteisellä. Avoinna neljänteen adventtiin asti Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut pyrkii tarjoamaan KulttuuriShopin avulla paikallisille kulttuuritoimijoille helpon tilaisuuden astua esiin ja tuoda omaa toimintaansa tunnetuksi. KulttuuriShopissa palveluitaan tarjoavat yhdistykset saavat kaiken tuoton lyhentämättömänä itselleen. Samalla heillä on hyvä mahdollisuus hankkia uusia jäseniä mukaan toimintaan. Katariina Vestergård ja Heidi Väliaho toivottavat tervetulleeksi jouluostoksille.