SELVITYS MÄNTSÄLÄN ELÄINLÄÄKÄRIPALVE- LUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SELVITYS MÄNTSÄLÄN ELÄINLÄÄKÄRIPALVE- LUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Eläinlääkintähuollon yksikkö

Sisältö Saate... 3 1. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen kunnissa... 4 2. Eläinlääkäripalveluiden järjestäminen ympäristökeskuksen sopijakunnissa... 4 3. Mäntsälän eläinlääkäripalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa... 5 3.1 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ostopalveluna... 6 3.2 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ympäristökeskuksen omana toimintana... 6 4. Mäntsälän eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ympäristökeskuksen omana toimintana... 8 4.1 Vastaanottotilat... 8 4.2 Henkilöresurssit... 10 5. Kustannusten vertailu... 10 6. Pohdintaa eläinlääkäripalvelujen tuottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien alueella... 13 2

Saate Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2014 palvelusuunnitelman yhtenä tavoitteena on ollut kustannusvertailun tekeminen Mäntsälän eläinlääkäripalveluista ympäristökeskuksen omana työnä. Mäntsälän kunnan ja Helsingin yliopiston Yliopistollisen eläinsairaalan välinen sopimus Mäntsälän eläinlääkäripalveluista siirtyi ympäristökeskukselle 1.4.2009 sen aloitettua toimintansa. Ympäristökeskuksen ja Yliopistollisen eläinsairaalan välinen ostopalvelusopimus Mäntsälän eläinlääkäripalveluista on optiovuosineen voimassa vuoden 2015 loppuun. Mäntsälän eläinlääkäripalveluiden hankkiminen jatkossakin ostopalveluina tai niiden siirtäminen osaksi ympäristökeskuksen omaa palvelutuotantoa tulee ratkaista vuoden 2015 tammikuun loppuun mennessä, jotta ympäristökeskus pääsee riittävän ajoissa käynnistämään ostopalveluiden hankinnan tai vaihtoehtoisesti oman palvelutuotannon edellyttämät toimitila- ja henkilöstöjärjestelyt. Ratkaisuvastuu ostopalveluiden jatkamisessa tai ympäristökeskuksen palveluihin siirtymisessä on Mäntsälän kunnalla. Selvityksessä Mäntsälän eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä on lähtöaineistona käytetty Mäntsälän kunnalta saatuja tietoja eläinlääkärin vastaanottotiloiksi soveltuvasta rakennuksesta sekä ympäristökeskuksen omia eläinlääkäripalveluiden suunnittelu- ja seurantatietoja. Selvityksessä esitetään nykyisten ostopalveluiden (A) rinnalla viisi laskentavaihtoehtoa (B-F), joissa on käytetty erilaisia oletuksia Yliopistolliselta eläinsairaalalta ympäristökeskukselle siirtyvistä potilasmääristä. Käytetyt laskentavaihtoehdot osoittavat, että potilasasiakkuuksien täysimääräinen siirtyminen Yliopistolliselta eläinsairaalalta ympäristökeskukselle (B) lisäsi Mäntsälän kustannuksia eläinlääkäripalveluissa tämänhetkisten ostopalvelujen kustannuksiin verrattuna noin 14 000 eurolla. Kustannusvertailussa esitetty todennäköisin laskentavaihtoehto (F) toisi puolestaan kunnalle noin 16 000 euron toimintakulusäästöt vuodessa alkuinvestointien jälkeen. Tuusulassa 5.12.2014 Maija Kallioniemi eläinlääkintähuollon päällikkö 3

1. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen kunnissa Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 7 :n mukaisesti kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) tarkoitettu yhteistoiminta-alue järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun siten kuin laissa säädetään. Lain 11 :n mukaisesti kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella. Kunnan on järjestettävä eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa arkipäivisin virka-aikana mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu alueellaan pidettäviä hyötyeläimiä varten. Eläinlääkintähuoltolain 13 :n mukaisesti kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että kotieläimiä, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja kotieläimiä, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa, hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Lain 17 :n mukaisesti kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 11 ja 13 :ssä säädettyjen palveluiden tuottamisesta. 2. Eläinlääkäripalveluiden järjestäminen ympäristökeskuksen sopijakunnissa Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula Keski-Uudenmaan ympäristökeskus järjestää omana toimintanaan eläinlääkäripalvelut Järvenpäälle, Keravalle, Nurmijärvelle ja Tuusulalle. Ympäristökeskuksen aloittaessa toimintansa 1.4.2009 vastaanotot sijaitsivat Järvenpään Kyrölässä ja Tuusulan Hyrylässä. Kerava osti eläinlääkäripalvelut Vantaalta 31.5.2009 asti. Keravan liityttyä ympäristökeskukseen 1.6.2009 täytettiin ympäristökeskuksen kolmas eläinlääkärin virka, joka oli perustettu jo aiemmin ympäristökeskuksen aloittaessa toimintansa. Tuusulan vastaanotolla on toimitilat kahdelle eläinlääkärille ja Järvenpäässä yhdelle eläinlääkärille. Eläinlääkäreiden päivystysalueen olivat pitkään muodostaneet Järvenpää, Nurmijärvi ja Tuusula. Keravan liityttyä ympäristökeskukseen tuli siitä myös osa päivystysaluetta. Nurmijärvi liittyi ympäristökeskukseen 1.1.2013 ja samalla sen eläinlääkäripalvelut siirtyivät ympäristökeskuksen järjestettäväksi. Nurmijärvellä vastaanotto sijaitsee Kirkonkylässä, ja siellä on toimitilat yhdelle eläinlääkärille. 4

Mäntsälä Mäntsälän kunta on hankkinut eläinlääkäripalvelut jo pidempään ostopalveluna Helsingin yliopiston Yliopistolliselta eläinsairaalalta. Mäntsälän kunta oli tehnyt palveluiden ostosta viimeisimmän sopimuksen ajalle 4/2008-4/2010. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kyseinen ostopalvelusopimus siirtyi ympäristökeskukselle. Sopimusta yliopiston kanssa jatkettiin siihen asti, kunnes palvelut oli kilpailutettu uudelleen ja päätetty niiden hankkimisesta. Ainoan tarjouksen palveluista teki Helsingin yliopiston Yliopistollinen eläinsairaala. Ympäristökeskuksen ja Yliopistollisen eläinsairaalan (jatkossa Tuotantoeläinsairaala) välinen sopimus Mäntsälän eläinlääkäripalveluista solmittiin ajalle 1.4.2011 31.12.2013 sisältäen mahdollisuuden kahteen optiovuoteen vuosille 2014 2015. Ympäristökeskus on päättänyt optiovuosien käytöstä. Varsinaisen sopimuskauden sopimushinta oli 87 620 euroa/vuosi. Optiovuosien hinta on käydyn neuvottelun jälkeen 95 151,56 euroa/vuosi. Hinta optiovuosille nousi siten 7 531,56 euroa/vuosi. 3. Mäntsälän eläinlääkäripalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Helsingin yliopiston kanssa solmittu sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa. Mäntsälän eläinlääkäripalvelut voidaan sen jälkeen tuottaa joko ympäristökeskuksen omana palveluna tai jatkaa edelleen palvelun hankkimista ostopalveluna. Tässä selvityksessä käsitellään vain peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkäriavun hankkimista, sillä eläinlääkintähuollon viranomaistehtäviä ei voi hankkia ostopalveluna yksityiseltä palvelutarjoajalta. Virkatehtävät (mm. eläinsuojelu, tarttuvien eläintautien vastustaminen ja vientitodistukset) Mäntsälän alueella hoitavat ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkäri tai praktikkoeläinlääkärit. Selvityksessä on otettu huomioon henkilökustannukset vain praktikkoeläinlääkäreiden ja heidän sijaistensa osalta. Pieneläinhoitajasta, eläinlääkintähuollon päälliköstä ja valvontaeläinlääkäristä aiheutuvia kustannuksia ei selvityksen kustannusvertailussa ole otettu huomioon minkään sopijakunnan osalta. Tässä selvityksessä on käytetty ympäristökeskuksen vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 palvelusopimuksen mukaista eläinlääkintähuollon kustannustenjakoa: tulosyksikön toimintamenot, joita ei kateta valtion maksamilla korvauksilla, klinikkamaksuilla tai maksullisesta päivystyspuhelimesta kertyvillä tuloilla, peritään sopijakunnilta maksuosuuksina sopijakuntien muut eläinlääkintähuollon kulut jaetaan vuoden 2013 potilasmäärien mukaisesti siten, että 50 % kuluista jaetaan kuntien kesken tasan ja 50 % potilaiden kotikuntien perusteella klinikkamaksutuloista ja päivystyspuhelimesta kertyvistä tuloista 50 % jaetaan tasan kaikille kunnille ja 50 % tuloista jaetaan potilaiden kotikuntien perusteella. 5

Selvityksen kustannusvertailussa Mäntsälän osalta on käytetty optiovuoden 2014 eläinlääkäripalvelujen hankintahintaa. Muiden sopijakuntien kustannukset ovat vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Kaikkien kuntien osalta on käytetty vuoden 2013 potilasmääriä. Sopijakuntien asukkaiden ja heidän kotieläintensä lisäksi ympäristökeskuksen vastaanotoilla käy jonkin verran myös muiden kuntien asukkaita kotieläimineen. Vuonna 2013 muualta kuin ympäristökeskuksen sopijakunnista oli 153 potilasta, joka on 2,4 % kyseisen vuoden kokonaispotilasmäärästä. Tämä ulkopaikkakuntalaisten potilasmäärä on jaettu ympäristökeskuksen tilinpäätöksessä tasan kaikkien sopijakuntien kesken. Tämän selvityksen kustannusvertailusta ulkopaikkakuntalaiset potilaat on jätetty pois ja käytetty vain sopijakuntien potilaiden määriä. Kyseisen potilasryhmän poisjättäminen vertailusta ei vaikuta oleellisesti euromääräisiin kustannuksiin eikä lainkaan sopijakuntien kustannusten keskinäiseen vertailuun. 3.1 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ostopalveluna Julkinen hankinta tulee pääsääntöisesti kilpailuttaa. Kilpailutuksen sisältävään hankintaprosessiin menee useampi kuukausi aikaa, mikä tulee ottaa huomion palvelun hankintaa suunniteltaessa. Mäntsälän eläinlääkäripalvelujen hankinta on kilpailutettu kerran ympäristökeskuksen toimintaaikana. Tarjous pyydettiin Mäntsälän kunnan kotieläimille järjestettävistä peruseläinlääkäripalveluista ja kiireellisestä eläinlääkäriavusta. Arviointiperusteina olivat palvelun vuosihinta (75 %) ja asiakasmaksujen suuruus (25 %). Tarjouskilpailussa syksyllä 2010 saatiin vain Helsingin yliopiston Yliopistollisen eläinsairaalan tarjous. Viimeisten vuosien aikana on tullut markkinoille aikaisempaa enemmän yksityisiä eläinlääkäripalvelujen tarjoajia, joilla pieneläimet ovat palvelun kohderyhmänä. Yksityisiä, erikokoisia pieneläinvastaanottoja toimii kaikissa ympäristökeskuksen sopijakunnissa sekä pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä. Useat vastaanotot ovat auki viikonloppuisin päiväsaikaan. Hattulassa ja Vantaalla toimii ympäri vuorokauden päivystävät yksityiset eläinlääkäriasemat. Hyvinkäällä toimii yksityinen hevossairaala, joka myös päivystää. Muille suureläimille kuin hevosille yksityisiä palveluja tarjoavat muutamat eläinlääkärit, jotka tekevät tilakäyntejä lähinnä virka-aikana. Yksityisten palveluntarjoajien päivystysaikaisesta palvelun saatavuudesta ympäristökeskuksella ei ole tietoja. Helsingin yliopiston Yliopistollinen eläinsairaala on tällä hetkellä ainoa suurempi palveluntuottaja, joka tuottaa ostopalveluna kunnille eläinlääkäripalveluja pieneläimille, hevosille sekä muille suureläimille virka- ja päivystysaikana. 3.2 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ympäristökeskuksen omana toimintana Ympäristökeskus järjestää tällä hetkellä omana toimintanaan eläinlääkäripalvelut Keravalle, Järvenpäälle, Nurmijärvelle ja Tuusulalle. Palvelua tarjotaan kolmella vastaanotolla ja tilakäynneillä neljän eläinlääkärin toimesta. Päivystysrenkaaseen osallistuu neljä eläinlääkäriä. Nykyisillä henkilöstöresursseilla palvelun tuottaminen onnistuu vain edellä mainituille kunnille. 6

Jos palvelut tuotetaan jatkossa omana toimintana myös Mäntsälälle, vaatii se yhden eläinlääkärin lisätyöpanoksen sekä vastaanottotilat. Nykyiseen verrattuna toiminta-alueen koko kasvaisi huomattavasti, sillä Mäntsälä on pinta-alaltaan ympäristökeskuksen suurin sopijakunta. Myös potilasmääriltään Mäntsälä on suurin, ja potilasjakauma poikkeaa huomattavasti muista sopijakunnista. Vuonna 2013 suureläinten osuus Mäntsälässä hoidetuista potilaista oli 72 %, kun vastaavasti muissa sopijakunnissa suureläinten osuus oli 8 %. Matkustamiseen kuluvan ajan takia tilakäyntien tekeminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin vastaanotoilla tapahtuva pieneläinten hoitotyö. Taulukossa 1 on esitetty perustietoja ympäristökeskuksen sopijakunnista ja kuvassa 1 ympäristökeskuksen toiminta-alue. Taulukossa 2 on esitetty potilasmäärät kunnittain vuonna 2013. Taulukko 1. Ympäristökeskukseen sopijakuntien asukasluvut ja pinta-alat (31.12.2013). Kunta Asukasluku Maapinta-ala, km 2 Järvenpää 39 953 38 Kerava 34 913 31 Mäntsälä 20 534 581 Nurmijärvi 41 178 362 Tuusula 38 125 220 Kuva 1. Ympäristökeskuksen toiminta-alue. 7

Taulukko 2. Ympäristökeskuksen sopijakuntien potilasmäärät kotikunnittain vuonna 2013. Kunta Virka-aikana Päivystysaikana Yhteensä Järvenpää 574 251 825 Kerava 275 140 415 Mäntsälä 2388 480 2868 Nurmijärvi 2284 379 2663 Tuusula 2134 392 2526 4. Mäntsälän eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ympäristökeskuksen omana toimintana 4.1 Vastaanottotilat Mäntsälän kunnalta pyydettiin tätä selvitystä varten esitystä tilavaihtoehdoista, jotka soveltuisivat yhden eläinlääkärin vastaanottotiloiksi. Kunnalla on tarjota osoitteessa Helsingintie 171 tyhjilleen jäänyt omakotitalo, josta voisi saada remontoimalla sopivat eläinlääkärin toimitilat (ks. kuvat 2-4). Rakennus sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Mäntsälän keskustasta. Sen ympäristössä ei ole sellaista asutusta, joka voisi häiriintyä toiminnasta. Rakennuksen pihalla on riittävästi tilaa asiakaspysäköinnille. Rakennuksessa on kolme huonetta, keittiö, sauna- ja pesutilat sekä autotalli. Rakennuksen kunto on tyydyttävä. Vesipisteitä ja sähköpistorasioita ei kuitenkaan ole riittävästi eläinlääkärin vastaanottotoimintaan. Viemäreiden osalta asia tulee selvittää. Lisäksi tiloihin tulee hankkia toimintaan soveltuvat kalusteet sekä peruseläinlääkäritoimintaan liittyvät välineet ja laitteet. Arvio rakennuksen välttämättömistä remontointikuluista on 10 000-15 000 euroa. Lisäksi kuluja voi jatkossa kasvattaa mm. viemäröinnin ja huonetilojen muutostyöt, joilla tilat saadaan paremmin soveltuviksi vastaanottotoimintaan. Vastaanoton varustamiseen kalusteilla, välineillä ja laitteilla voidaan arvioida kuluvan 25 000-30 000 euroa. Edellä mainitut remontti- ja hankintakulut, yhteensä 35 000-45 000 euroa, kohdistuisivat kokonaisuudessaan Mäntsälän kuntaan. Eläinlääkärin vastaanottotiloiksi remontoidun rakennuksen vuokrakuluiksi on arvioitu 900 euroa/kk, sähkö-, vesi-, jäte- ja kiinteistöhuoltokuluiksi 400 euroa/kk sekä siivouskuluiksi 500 euroa/kk. 8

Kuva 2. Eläinlääkärin vastaanottotilaksi esitetyn rakennuksen sijainti. Kuva 3. Eläinlääkärin vastaanottotilaksi esitetty rakennus ja sen piha-aluetta. 9

Kuva 4. Eläinlääkärin vastaanottotilaksi esitetyn rakennuksen viitteellinen pohjapiirustus; ei mittakaavassa. 4.2 Henkilöresurssit Mäntsälään remontoitavan vastaanoton henkilökunnaksi on selvityksessä laskettu yksi eläinlääkäri, jolle vuosilomien ajaksi palkataan sijainen. Eläinlääkäri hoitaisi potilastyön lisäksi itse ajanvarauksen, vastaanoton ylläpidon ja välinehuollon. Vakituisen eläinlääkärin palkkakuluna laskelmissa on käytetty 3 300 euroa/kk (tehtäväkohtainen palkka ja täydet vuosisidonnaiset lisät) ja sivukuluprosenttina 30,35 %. Eläkkeen perustaksi laskettavaksi palkkiosummaksi on arvioitu 30 000 euroa vuodessa. Muiksi kuluiksi (esim. puhelin, koulutus, tarvikkeet) on laskelmassa arvioitu 4 000 euroa vuodessa. Vuonna 2013 ympäristökeskukselle aiheutui päivystyskorvauksista noin 34 500 euron kulut. Samaa summaa on käytetty selvityksen kustannusvertailussa, sillä yhden kunnan mukaantulo päivystysrinkiin ei lisää kuluja, vaan summa jakautuu neljän kunnan sijasta viidelle kunnalle. 5. Kustannusten vertailu Selvityksessä Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan osalta on käytetty tilinpäätöksen 2013 tietoja. Mäntsälän osalta on käytetty tällä hetkellä (2014) voimassa olevaa optiovuosien sopimushintaa, jolla Helsingin yliopisto tuottaa palvelut Mäntsälän kunnalle vuosina 2014 2015. 10

Eläinlääkäripalveluiden henkilöstökuluista puolet (50 %) jaetaan tasan sopijakunnille (palvelun olemassaolo) ja puolet (50 %) jaetaan potilaiden kotikuntien perusteella. Hevosten osalta kotikuntana käytetään sitä kuntaa, jossa hevosella on tallipaikka. Kaikki muut kulut jaetaan tasan sopijakuntien kesken. Myös maksutuloista (klinikkamaksut ja päivystyspuhelimesta saatavat tulot) puolet (50 %) jaetaan tasan sopijakuntien kesken ja puolet (50 %) potilaiden kotikuntien perusteella. Helsingin yliopisto on pitkään järjestänyt eläinlääkäripalvelut Mäntsälässä. Yliopisto kouluttaa tulevia eläinlääkäreitä ja eläinlääkäri tekee kaikki tilakäynnit yhdessä opiskelijoiden kanssa. Toimintamalli antaa toisenlaiset lähtökohdat eläinlääkäripalveluiden järjestämiselle kuin perinteinen kunnaneläinlääkärin tarjoama palvelu. Yliopiston eläinlääkäri ja opiskelijat tekevät muun muassa ns. kuukausitarkastuksia nautatiloille tehden samalla esim. useita tiineystarkastuksia tai muita lehmien hedelmällisyyteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä. Nämä tarkastukset vaikuttavat huomattavasti Mäntsälän suureläinten potilasmääriin. Maaseutuelinkeinoviranomaiselta saadun tiedon mukaan Mäntsälässä on 33 nautatilaa, joista osa on lypsykarjatiloja ja osa lihanautatiloja. Selvityksen kustannusvertailussa on käytetty taulukon 3 mukaisesti kuutta (A-F) eri laskentavaihtoehtoa (ks. kuvat 5 ja 6). Vaihtoehto A kuvaa nykytilannetta, jossa ympäristökeskus hankkii Mäntsälän eläinlääkäripalvelut Tuotantoeläinsairaalalta. Vaihtoehdot B-F kuvaavat tilannetta, jossa ympäristökeskuksella on eläinlääkärin vastaanottotilat Mäntsälässä, ja Tuotantoeläinsairaalan asiakkuuksista siirtyy ympäristökeskuksen vastaanoton hoidettavaksi eri määrä potilaita virka- ja päivystysaikoina. Taulukko 3. Mäntsälän eläinlääkäripalveluiden kustannusvertailun laskentavaihtoehdot (A-F). Ks. tarkemmin teksti alla. Nykytilanne Ympäristökeskuksen vastaanotto A B C D E F Mäntsälä: vuoden 2014 sopimus; muut kunnat: vuoden 2013 tilinpäätös kaikki virka-aikana 100 70 50 30 tuotantoeläimet virkaaikana 5 hevoset virka-aikana 50 pieneläimet virkaaikana 70 kaikki päivystysaikana 100 100 100 100 100 Kustannustenjako Siirtyvät potilaat (%) Laskentavaihtoehdossa A kunnille aiheutuvat kustannukset ovat muiden kuntien osalta vuoden 2013 tilinpäätöksestä ja Mäntsälän osalta voimassa olevasta ostopalvelusopimuksesta (optiovuodet 2014 2015). Vaihtoehtojen B-E laskennassa on potilasmäärinä käytetty vuoden 2013 sopijakuntakohtaisia potilastietoja olettaen, että Tuotantoeläinsairaalassa virka-aikana hoidettavista potilaista siirtyy ympäristökeskuksen eläinlääkärin asiakkaiksi 100 % (B), 70 % (C), 50 % (D) tai 30 % (E). 11

Laskentavaihtoehdossa F on arvioitu Tuotantoeläinsairaalasta siirtyvän virka-aikana ympäristökeskuksen eläinlääkärin asiakkaiksi 5 % tuotantoeläimistä, 50 % hevosista ja 70 % pieneläimistä. Oletuksena on, että Mäntsälän tuotantoeläintiloista lähes kaikki jäisivät edelleen Helsingin yliopiston Tuotantoeläinsairaalan asiakkaiksi, vaikkei ympäristökeskus enää hankkisikaan palvelua siltä. Kaikissa ympäristökeskuksen vastaanoton sisältävissä laskentavaihtoehdoissa (B-F) on oletettu päivystysaikaisten potilaiden siirtyvän kokonaisuudessaan (100 %) ympäristökeskuksen eläinlääkärin asiakkaiksi. Olettamus perustuu siihen, että Tuotantoeläinsairaala todennäköisesti lopettaisi päivystysaikaisen palvelun tarjoamisen kokonaan, jos ympäristökeskus järjestäisi Mäntsälän eläinlääkäripalvelut omana toimintanaan. Päivystysaikaisten potilaiden määränä on kustannusvertailussa otettu Mäntsälän osalta huomioon vuonna 2013 hoidetut naudat ja hevoset sekä kissat ja koirat muiden päivystyksessä hoidettujen eläinten osuuden ollessa marginaalinen (12 kpl, osa suureläimiä ja osa pieneläimiä). Tuotantoeläinsairaala hoiti vuonna 2013 päivystyksessä yhteensä 180 nautaa ja hevosta sekä 288 kissaa ja koiraa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen eläinlääkärit hoitivat vuonna 2013 päivystysaikana 132 suureläintä ja 1073 pieneläintä. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty eläinlääkäripalveluiden kustannusten jakautuminen sopijakunnittain eri laskentavaihtoehdoilla (ks. yllä taulukko 3). Kuvassa 5 on esitetty kustannusten jakautuminen vaihtoehdoittain ja kuvassa 6 sopijakunnittain. 120 000 100 000 80 000 95 161 109 654 104 224 95 352 85 167 78 952 60 000 40 000 20 000 0 A B C D E F Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kuva 5. Eläinlääkäripalveluiden kustannusten jakautuminen laskentavaihtoehdoittain, jos Mäntsälän eläinlääkäripalvelut hankitaan Helsingin yliopiston Tuotantoeläinsairaalalta (A) tai tuotetaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen omana palveluna (B-F); ks. taulukko 3. 12

120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula A B C D E F Kuva 6. Eläinlääkäripalveluiden kustannusten jakautuminen sopijakunnittain, jos Mäntsälän eläinlääkäripalvelut hankitaan Helsingin yliopiston Tuotantoeläinsairaalalta (A) tai tuotetaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen omana palveluna (B-F); ks. taulukko 3. 6. Pohdintaa eläinlääkäripalvelujen tuottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien alueella Tämän selvityksen mukaiset vaihtoehtoiset eläinlääkäripalvelujen tuottamistavat Mäntsälän kunnalle ovat toiminnan jatkaminen nykyisellään eli palvelun hankinta ostopalveluna tai palvelun tuottaminen ympäristökeskuksen omana tuotantonaan. Kumpikaan tapa järjestää palvelua ei noudata eläinlääkintähuoltolain vaatimusta suur- ja pieneläinpäivystyksen eriyttämistä toisistaan. Kyseisestä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Ympäristökeskuksen nykyisellä päivystysalueella suureläinten määrä on 8 % kaikista päivystysaikaisista potilaista. Suureläinten kiireellinen eläinlääkärinapu on pystytty järjestämään virka- ja päivystysaikana ja suureläinten kiireellinen hoito menee pääsääntöisesti pieneläinten kiireellisen hoidon edelle. Edellä mainituilla perusteilla eriyttämistä ei ole tehty. Mäntsälän kunnan alueella päivystysaikainen suureläinten määrä tässä selvityksessä käytetyillä potilasmäärillä on 38 %. Kummankaan potilasryhmän osuus ei jää niin vähäiseksi, että sillä voisi selkeästi perustella eriyt- 13

tämisestä luopumisen. Suureläimen hoitaminen vaatii lähes aina tilakäynnin, jossa matkustamiseen kuluu välillä suhteellisen suuri osuus koko käyntiin käytetystä ajasta. Mikäli Mäntsälän eläinlääkäripalvelut hoidettaisiin ympäristökeskuksen omana tuotantona, olisi selvityksessä käytetyillä potilasmäärillä suureläinten osuus päivystysaikaisista potilaista 19 %. Päivystysaikainen pinta-ala kasvaisi niin huomattavasti, että vaikka suureläinten osuus päivystysaikaisista potilaista olisi vain viidennes, niin ajallisesti niihin kuluva aika olisi huomattavan suuri. Pieneläinten määrä päivystyksessä saattaisi hieman laskea suurentuneen päivystysalueen takia. Osa pieneläinten omistajista saattaisi hankkia tarvitsemansa palvelun yksityisiltä eläinlääkäriasemilta kunnallisen palvelun sijaan. Omana tuotantona tuotetun kaikki sopijakunnat kattavan päivystysaikaisen palvelun osalta mietittäväksi tulisi mahdollinen eriyttämisen tarve. Palvelun tuottaminen omana tuotantona lisäisi päivystysrinkiin yhden päivystäjän ja eläinlääkäreiden päivystystiheys saataisiin laskemaan nykyisestä 1/4 vuorosta yhteen vuoroon viidestä. Päivystysalueen kasvu viiden kunnan alueelle johtaisi todennäköisesti kiireisimpiin päivystyksiin ja ainakin ajomatkojen pitenemiseen. Tuotantoeläinsairaalan kanssa on vuosien aikana käyty keskustelua siitä, olisiko päivystysaikainen potilaiden eriyttäminen mahdollista niin, että Tuotantoeläinsairaala hoitaisi kaikki ympäristökeskuksen sopijakuntien suureläimet ja ympäristökeskus pieneläimet. Toistaiseksi tämä ei ole ollut mahdollista yliopistosta johtuvista syistä, mutta eriyttämisen vaihtoehto tulee pitää esillä mietittäessä eläinlääkäripalvelujen hankintaa ostopalveluna yksityiseltä taholta. 14