Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 215, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,8 1,6 VALTIO verotulot 39,9 28, 1,6 18,5 6,4 2,8 2,7 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista 28.4.216 jh/hp
Kuntien verotulot vuosina 214-217, mrd. Verolaji 214 215 216e 217e Kunnallisvero 18,19 18,52 18,89 18,54 Yhteisövero 1,46 1,64 1,54 1,55 Kiinteistövero 1,51 1,6 1,65 1,78 Verotulot yhteensä 21,17 21,77 22,8 21,87 Muutos, %: Kunnallisvero 1,3 1,8 2, -1,9 Yhteisövero 11,4 12,3-6,3,8 Kiinteistövero 1,9 6,1 2,9 7,9 Verotulot yhteensä 2,5 2,9 1,4 -,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,74 19,82 19,86 19,91 Yhteisöveroprosentti 2, 2, 2, 2, Osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 1) 3,92 2) 3,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 215 lähtien 1,81 %-yksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 216 Lähde: Vuodet 214-215 Tilastokeskus. Vuosien 216-217 ennusteet Kuntaliitto 9.1.217
24 22 2 18 Kuntien verotulot 199-217, mrd. Käyvin hinnoin kuntien tilinpäätösten mukaan Kiinteistövero ym. Osuus yhteisöveron tuotosta Kunnallisvero 16 14 12 1 8 6 4 2 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16e 17e Lähde: Vuodet 199-215 Tilastokeskus. Vuosien 216-217 ennusteet Kuntaliitto 9.1.217
24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuntien verotulot 2-217, mrd. kiintein ja käyvin hinnoin 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16e 17e 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Verotulot vuoden 2 hinnoin 1) Verotulot käyvin hinnoin 1) Deflatoitu peruspalvelujen hintaindeksillä. 9.1.217 Lähde: Vuodet 2 215 Tilastokeskus, vuosien 216-217 ennusteet Kuntaliitto
Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 1965-217 21, 2,5 2, 19,5 19, 18,5 18, 17,5 17, 16,5 16, 15,5 15, 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, Aritmeettinen keskiarvo Verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 21, 2,5 2, 19,5 19, 18,5 18, 17,5 17, 16,5 16, 15,5 15, 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 14.12.216
Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 2-217 Vuosi Keskimääräinen Aritmeettinen Kuntien lkm, Korkein Alhaisin tulovero-% 1) keskiarvo joissa tulovero-% tulo- tulo- % muutos % muutos nousi laski vero-% vero-% %-yks. %-yks. 2 17,65 18,15 83 15 19,75 15,5 21 17,67,2 18,19,4 41 6 19,75 15, 22 17,78,11 18,33,14 18 3 19,75 15, 23 18,4,26 18,44,11 93 2 2, 15,5 24 18,12,8 18,5,6 54 2 2, 16, 25 18,29,17 18,68,18 136 1 21, 16, 26 18,39,1 18,87,19 14 1 21, 16, 27 18,45,6 19,,13 16 3 21, 16, 28 18,54,9 19,15,15 119 3 21, 16, 29 18,59,5 19,25,1 67 2) 4 2) 21, 16,5 21 18,97,38 19,6,35 181 2 21, 16,25 211 19,16,19 19,66,6 49 6 21,5 16,25 212 19,24,8 19,81,15 91 3 21,75 16,25 213 19,38,14 2,1,2 119 4 22, 16,25 214 19,74,36 2,36,35 156 22,5 16,5 215 19,82,8 2,53,17 98 22,5 16,5 216 19,86,4 2,6,7 45 3 22,5 16,5 217* 19,91,5 2,67,7 47 14 22,5 16,5 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla 2) Vuoden 29 luvuissa ei ole mukana kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia 18.11.216
Kuntien tuloveroprosentit 198-217 23, 22, 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, Korkein tuloveroprosentti Keskimääräinen tuloveroprosentti Alhaisin tuloveroprosentti 8 85 9 95 5 1 15 17 23, 22, 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 18.11.216
% 2,5 2, Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-217 181 Kuntien lkm 2 18 19,5 156 16 19, 18,5 18, 17,5 17, 16,5 38 56 79 81 11 87 125 114 11 15 77 87 83 41 18 93 136 14 119 16 67 54 49 91 119 98 45 47 14 12 1 8 6 4 16, 15,5 9 5 1 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17* 2 Keskimääräinen tuloveroprosentti 18.11.216 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 29 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia)
Kuntien lukumäärät vuoden 217 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 311 kuntaa) 5 47 4 39 4 3 3 28 2 1 8 15 19 18 12 15 18 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 16,5 16,75 17, 17,25 17,75 18, 18,5 19, 19,25 19,5 19,75 2, 2,25 2,5 2,75 21, 21,25 21,5 21,75 22, 22,25 22,5 18.11.216
Kuntien tuloveroprosentit vuonna 217 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,91 % - aritmeettinen keskiarvo 2,67 % Korkeimmat: Matalimmat: Jämijärvi 22,5 Jomala 16,5 Savonlinna 22,5 Brändö 16,75 Vehmaa 22,25 Lemland 16,75 Vimpeli 22,25 Saltvik 16,75 Haapajärvi 22, Kauniainen 17, Haapavesi 22, Föglö 17,25 Halsua 22, Hammarland 17,25 Hankasalmi 22, Geta 17,75 Honkajoki 22, Maarianhamina 17,75 Humppila 22, Espoo 18, Hämeenkyrö 22, Eurajoki 18, Isojoki 22, Sottunga 18, Karijoki 22, Eckerö 18,5 Kaskinen 22, Helsinki 18,5 Kauhajoki 22, Luhanka 18,5 Mänttä-Vilppula 22, Finström 19, Orivesi 22, Inari 19, Paltamo 22, Kumlinge 19, Pelkosenniemi 22, Kustavi 19, Pieksämäki 22, Naantali 19, Pukkila 22, Sysmä 19, Rautalampi 22, Vantaa 19, Reisjärvi 22, Vårdö 19, Ruovesi 22, Kerava 19,25 Raasepori 22, Sipoo 19,25 Siikajoki 22, Ylitornio 19,25 Simo 22, Siikalatva 22, Teuva 22, Tuusniemi 22, Veteli 22, Ähtäri 22, 18.11.214 = maakuntakeskus
Mrd. 12 1 8 6 4 2 Maksuunpannun kunnallisveron muodostuminen Koko maa vuonna 215, mrd. euroa 124,7 Muut 12,9 Eläketulot 29,4 Palkat 82,4 Ansiotulot yhteensä 98,5 19,82 % = keskim. tulovero-% Ansiotulot - vähennykset Vähennykset yht. 26,1: - palkansaajan vak.maksut 5,9 - tulonhankkimisväh. 4,1 - eläketulovähennys 6,4 - ansiotulovähennys 6,2 - perusvähennys 3,1 - muut vähennykset,4 19,5 Vero (tulon perusteella) Vähennykset verosta -,9 124,7 Maksuunpantu vero = 14,94 % ansiotuloista = Efektiivinen veroaste 215 18,6 Maksuunpantu kunnallisvero 14.12.216/hp
Kunnallisveroprosentti 1998-217 % Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 2, 19, 18, Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 17, 16, 15, 14, 13, 98 2 4 6 8 1 12 14 16e Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 18.11.216
Milj. 24 22 2 18 16 14 12 Kuntien tuloveroprosenttien muutosten vaikutus kuntien verotuloihin 2-217, milj. (Keskim. tulovero-% v. 1999 17,6 ja v. 217 19,91) Ko. vuoden muutoksen vaikutus Aikaisempien vuosien muutoksen vaikutus 1 172 1 4 172 1 525 76 1 695 129 2 278 2 38 2 188 4 45 2 79 79 35 1 8 6 4 2 Tulovero-%:n muutos 3 44 3 13 71 171 351 54 117 575 73 42 667 784 834 75 47 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17*,5,2 117,11 29 477 18.11.216 325,26,8,17,1,6,9,5,38,19,8,14,36,8,4,5 %-yks. Vuosien 2-217 tuloveroprosenttien muutosten johdosta kunnat saavat vuonna 217 2,3 mrd. euroa enemmän verotuloja
milj. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Arvio veroperustemuutosten vaikutuksesta (netto) kunnallisveroihin 1997-217, milj. 22 22 22 438 236 587 494 56 93 1741 374 15981622 147 128 24 119 1349 121 99 359 757 113 5 12 12 4.1.217 3333 395 293 294 371 262 2918 12 1 131 249 2619 299 129 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 2115 375 Ko. vuoden kompensoitu verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoidut verotulomenetykset Ko. vuoden kompensoimaton verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoimattomat verotulomenetykset Vuosien 1997-217 veroperustemuutosten johdosta kunnat saavat vuonna 217 noin 3,7 mrd. euroa vähemmän verotuloja, josta kompensoimatta on yli 8 milj. euroa 3728 827 milj. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5
-2-4 -6-8 -1-12 -14-16 -18-2 -22-24 Vuosien 212-219 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -4-4 -4-1 394-35 -1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-5 -4-4 -4-35 -61-96 -75-185 -89-75 -111-389 -75-389 -389-2 44-2 133-2 244 212 213 214 215 216 217 218 219 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (4 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 219 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 2 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 4 milj. vuosina 212-215. Vuosina 216-219 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 22 milj. vuoden 219 tasolla. -4-75 Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 217 (356 milj. )+ Lex Lindström (33 milj. ) 6.9.216 sl/hp
Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina 1985-217 käyvin hinnoin, mrd. 22 2 18 Käyttötalouden valtionavut Verotulot 16 14 12 1 8 6 4 2 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16**17** 1) Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina 1997-217 valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet 21-217 eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 215, mistä johtuen vuosien 215-17 taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 22 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 217 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,9 mrd. (28 %). 9.1.217/hp
16 15 14 13 12 11 1 9 Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina 199-217, kiintein hinnoin indeksoituina (199=1) 8 7 6 5 Käyttötalouden valtionavut Verotulot Yhteensä 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16** 17** 1) Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina 1997-217 valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet 21-217 eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 215, mistä johtuen vuosien 215-17 taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 22 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 216 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,9 mrd. (28 %). 9.1.217/hp
Verotuloihin (v. 215) perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 217, /as. 7 329 /as. Tasausvähennys 3) = (7 329 3 78,3)*38,19 % -1 383 /as. Laskennalliset verotulot 1) = 3 78,3 /as. = tasausraja (1 %) Tasauslisä 2) 1 393 /as. 5 946 /as. Laskennalliset verotulot 1) Laskennalliset verotulot 1) 1 967 /as. 3 36 /as. Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi Kauniainen 1) Kunnan laskennallisissa verotuloissa otetaan huomioon laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet ydinvoimalaitosten laskennallisesta kiinteistöverosta. 2) Kunnan tasauslisä on 8 % tasausrajan ja kunnan laskennallisten verotulojen erotuksesta 3) Kunnan tasausvähennysprosentti tasausrajan ylimenevältä osalta on 3 + ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. 1.11.216/hp
Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuosina 2-217 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Tasauksen maksajat: Kuntien lkm 95 89 78 75 76 57 61 62 63 62 62 31 32 3 milj. -611-788 -672-698 -741-789 -88-82 -796-827 -844-576 -587-616 Tasauksen saajat: Kuntien lkm 341 327 337 325 323 275 265 258 257 242 242 27 265 265 milj. 534 635 75 722 763 785 785 83 761 779 794 1249 1272 1331 Yhteensä: Kuntien lkm 436 416 415 4 399 332 326 32 32 34 34 31 297 295 milj. -77-153 33 24 22-4 -23-17 -35-48 -5 673 685 715 Vuosina 1997-2 verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina 21-217 kahden vuoden viive. Vuosina 1997-21 tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 26 tasausvähennys laski 4 %:sta 37 %:iin. Vuonna 26 tasausraja nostettu 9 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kiinteistövero-%:n mukaan. Vuodesta 21 alkaen tasauksien nettomäärä on palautettu kaikille kunnille asukaslukujen suhteessa valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 212 kiinteistövero poistettu tasausperusteista. Vuonna 215 tasausraja nostettu 1 %:iin. Tasausvähennysprosentti = 3 + tasausrajan ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. Ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta puolet mukaan tasausperusteisiin. 5.1.216/hp Lähde: VM/Kuntaosasto